On vuosi asumiserosta, en millään jaksa uskoa että se on totta.
Lopulliset paperit tuli postissa, onko tämä paperi eroittanut minut vaimostani.
Olen varmaan lapsellinen kunn en päästä irti.
Antaisiko jokin uusi suhde pontta,että pääsisin eroon entisestä elämästä?
voimia teille kaikille. ei avioeroa turhaan sanota "pikkukuolemaksi"
olen ehkä vanhoollinen
Ei mitään keskusrelua
erosta
6
1084
Vastaukset
- marikki******
monesti jäädään roikkumaan vanhaan suhteeseen, eikä nähdä, mitä muitakin mahdollisuuksia elämässä voi olla.
Uusi suhde jättää vain vanhan sinne alle muhimaan, jossain vaiheessa saattaa sitten pulpahtaa 10kertaa pahempana eteen. Omasta kokemuksesta viisastuneena, kannattaa tämä ero kitua loppuun ja sitten uutta etsimään...
Tämä on ihan mun mielipide, jokainen tekee miten parhaalta tuntuu.- linjoilla
tiiakka kirjoitti:
Uusi suhde jättää vain vanhan sinne alle muhimaan, jossain vaiheessa saattaa sitten pulpahtaa 10kertaa pahempana eteen. Omasta kokemuksesta viisastuneena, kannattaa tämä ero kitua loppuun ja sitten uutta etsimään...
Tämä on ihan mun mielipide, jokainen tekee miten parhaalta tuntuu.Tiiakka:n kanssa.
Itsellä erohakemus on tossa pöydän nurkalla ollu allekirjoitettuna jo pari kuukautta (täytettiin riidan jälkeen ja hiukan kaduttaa). Sovittiin että katellaan kesän yli syksyyn ja palataan sitten asiaan uudelleen.
Nyt tuntuu että elämä on ollut jopa paljon helpompaa kuin yhdessä ollessa vaikka useasti sitä vaimoa siihen vierelle on tullut kaivattua. 15-vuoden aikana toiseen vain "tottuu" eikä se peitto/tyynykasa vieressä kaikkea korvaa.
Kyllä toisen ihmisen läheisyys ja sen arvostus on itselläni saanut aivan uuden mittasuhteen.
Kaikesta huolimatta jos tästä eriteille lähdetään uskon (toivon) pytyväni olemaan erossa "laastarisuhteista" ja opin elämään ensin yksin omaa elämääni.
Mutta mistä löydän laastarin tähän ikävään, kun omien lasten tapaamiset tehdään aivan mahdottomiksi...se särkee miestä ;-( - hansaplast
linjoilla kirjoitti:
Tiiakka:n kanssa.
Itsellä erohakemus on tossa pöydän nurkalla ollu allekirjoitettuna jo pari kuukautta (täytettiin riidan jälkeen ja hiukan kaduttaa). Sovittiin että katellaan kesän yli syksyyn ja palataan sitten asiaan uudelleen.
Nyt tuntuu että elämä on ollut jopa paljon helpompaa kuin yhdessä ollessa vaikka useasti sitä vaimoa siihen vierelle on tullut kaivattua. 15-vuoden aikana toiseen vain "tottuu" eikä se peitto/tyynykasa vieressä kaikkea korvaa.
Kyllä toisen ihmisen läheisyys ja sen arvostus on itselläni saanut aivan uuden mittasuhteen.
Kaikesta huolimatta jos tästä eriteille lähdetään uskon (toivon) pytyväni olemaan erossa "laastarisuhteista" ja opin elämään ensin yksin omaa elämääni.
Mutta mistä löydän laastarin tähän ikävään, kun omien lasten tapaamiset tehdään aivan mahdottomiksi...se särkee miestä ;-(on ihan hyvä irrottautumiskeino entisestä suhteesta. Ei tosin sille "laastarille" varmaan kovin mieltäylentävää.
- aloitat uuden vai onko se uusi
hansaplast kirjoitti:
on ihan hyvä irrottautumiskeino entisestä suhteesta. Ei tosin sille "laastarille" varmaan kovin mieltäylentävää.
NÄIN SEN TILANTEEN KUVAAN. Jokaisesa uudessa suhteessa on päivittäin mukana vanhasuhde, minun tai hänen, sillä ei ole väliä. Ihmiset voivat vaihtua, mutta virheet pysyvät, jollei nitä setvitä. On erottava hitaasti, kaikki mahdollisuudet reilusti läpi käyde, minkä jälkeen on kasvettava uuteen mahdollisuuteen. Jotkut eivät enää edes uskalla, toiset taas lähtevät heti (jollei jo rinnakkasuhdetta ole) uuteen lentoon. Ne suhteen epäonnistuvat, ja jää jäljelle isot haavat. Terapia on aina tarpeen, yhdessä tai erikseen, ja asiantuntijoiden apu on paras. Silloin voi olla varma, että kasvaa itse eikä kasva juorukerre, jonka eroava aina nostattaa. Itsensä löytäminen ei ole helppo juttu.
- Eron tuskassa
Vaikka itse lähdin liitostamme,on ollut tuskaisa taival.Alussa olin todella helpottunut,kun pääsin ahdistavasta liitosta pois.Tuntui,että voi hengittää.
Nyt hirveä suru lasten puolesta.Kuvittelee,kuinka ihanaa olisi olla taas yhdessä eikä muista,millaista se arki oikeasti oli.Kuvittelen mieheni oikeasti muuttuneen luonteeltaan,ulkoinen olemus ja käytös on kyllä muuttunut.Hän on aloittanut jo uuden elämän,pari kuukautta erillään asumisemme jälkeen löysi uuden naisen.On oikein onnellinen nyt.
Itse olen yksin ja suren.Tuntuu pahalta,mutta oma valinta....
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eroa Orpo! Orpo eroa!
Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa2283269Riikan vappumiljardin maksavat sairaat, vanhukset ja kuolleiden omaiset
Vappumiljardi, eli Riikan päätös laskea yhteisöveroa kaksi prosenttiyksikköä 18 prosenttiin, vie verotuloja noin miljard272366Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,3252068SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa
Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän792012Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!
Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava1081911Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti
Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --351764Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä
Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.311658Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue311459Menettämisestä
Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?1251341Särkyneelle sydämelle
Särjin sun sydämen En voi lakata itkemästä Minuun tekee kipeää Koska sinuunkin. Että näin.. En ole runoilija😂301280