Neuvokaa, ikätoverit

vaimo ilman ajokorttia

Mies oli sairaalassa monien vaivojen vankina, mutta pääsi pois kotiin toipumaan. On valkoinen kuin lakana ja paino pudonnut 10 kg.

Nyt on sitten heti suunnitelmissa matka kaukaiseen kesämökkiin. Vanha, raskas auto, jonka ajaminen käy työstä, ja matkaan menee n. 4 h.

Mitä sanotte, millä hänelle saadaan perille, ettei ole viisasta lähteä maille, kun kotoa on kilometrin päässä kaikki apu: kaupat, apteekit ja terveydenhuolto, jos jotain sattuu, ja on saunat ja sisävessat omassa asunnossa.

Kun voimat eivät riitä kävellä ylämäkeä, eikä mikään ruoka maistu, kaikki arvot heittelee, ruumiillinen työ ei millään onnistu, ja kuitenkin sinne vaan olisi mentävä.
Kun yksikään ihminen ei ole samaa mieltä, vaan lääkäriä myöten kaikki sanovat, että toipuminen on nyt vasta alussa, ja nyt on otettava varovasti ja opeteltava eläminen taas.
Hänen mielestään moiset puheet ovat vain ilkeilyä ja holhousta.

Onko paikalla samaa ikäluokkaa olevia isäntämiehiä? Tällaisiako kaikki ovat, vai onko tämä yksi yksilö tavallista pahempi tapaus?
Mitä sanotte, kun vaimo ei suostu lähtemään, vaan sanoo, että hermot eivät kestä miehen vahtimista syrjäisellä mökkipalstalla.

Mitäsanotte vaimolle, jos mies menee ja jotain sattuu siellä, ja vaimo on kaupungissa?

12

1360

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Fanni

      En osaa neuvoa. Ajattelen vaan, voisiko joku lähellä oleva puisto, metsä tai järvenranta päiväseltään hänelle korvata kauas mökille menoa. Mökkiolosuhteissa tulee helposti vaikeuksia hoivata heikkokuntoista.

      Tuttavapariskunta pääsi hiljattain poikansa kyydillä 3 tunnin matkan mökille. Mies on sairastanut vuodenvaihteesta saakka ja laihtunut 17 kg. Eräänä iltana kuume nousi huippuunsa. Vaimo noudatti lääkärin neuvoa, tilasi taxin ja ajoivat miehen houraillessa 3 tunnin matkan suoraan takaisin sairaalaan.
      Toivon teille hyvää toipumisaikaa ja molemmille voimia.

    • pappa37

      En osaa antaa mitään neuvoa, vaan minulla on kokemus. Minulle Lääkäri sanoi 6.5 vuotta sitten,(sydämmen takia) on otettava muutama vuosi rauhallisesti, koska monet verenarvot oli vähän yli tai ali arvojen. Lopetin heti työn ja kaikki menemiset, joita yrittäjällä oli riittämiin. Annettiin ruoka valio, lääkkeet ja uskoin Lääkäreitä, esimerkiksi päivittäisen jalkojen päällä olemisen ja pienet kävelyt aamuin ja illoin noin 15 minuttia. Toipuminen oli hidasta mutta aina 6 viikon välein otettavat verikokeen osoittivat toipumista, sekä sydämmen mittaus. Tänään olen elämäni parhaassa kunnossa, kalastan, marjasta ja sienestän. Isäni ja vanhempi veljeni kuolivat sydänvikaan. Sitten minua 10 vuotta nuorempi veljeni, todettiin sydän vikaiseksi, sai samat neuvot, kuin minä, mutta hän vähätteli Lääkäreitä, sanomalla ettein ne tiedä ja jatkoi automaalaus yritystään. Vuoden päästä kuoli, näitä vanhankansan miehiä on heille ei voi mitää. Anna miehesi lukea tämä.

    • Maalaismies*

      Kysyt:"Mitä sanotte vaimolle, jos mies menee ja jotain sattuu siellä, ja vaimo on kaupungissa?"
      Kuten vastausten määrästä näet, kysymyksesi kuuluu sarjaan, johon oikeaa vastausta ei ole.

      Käsittääkseni miehesi on tilassa, missä todellisuuden taju ei enää toimi. Minä sanoisin ettei häntä pidä päästää sinne missä elämisen mahdollisuutta ei ole.

      Tarvitset läheisten apua. Jos sellaista ei ole, yhteiskunnan on tultava apuun.

      • Aina teet väärinpäin. Tilanteesi on vaikea, olet puun ja kuoren välissä. Jääräpään päätä ei käännetä kuin väkisin, ja silloin saat vihat niskoillesi.
        Maalaismiehen neuvo vaikuttaa kuitenkin järkevältä. Jos siitä ei ole apua, eikö teillä ole ketään vahvaa nuorempaa ihmistä, joka voisi lähteä kanssanne sinne mökille?
        Kahden ette voi sinne mennä, ja tuskin uskallat olla menemättä mukaan, jos miestäsi ei mikään pidättele.
        Toivon, että tapaus ratkeaa onnellisesti.


      • vaimo ilman ajokorttia
        Venlastiina kirjoitti:

        Aina teet väärinpäin. Tilanteesi on vaikea, olet puun ja kuoren välissä. Jääräpään päätä ei käännetä kuin väkisin, ja silloin saat vihat niskoillesi.
        Maalaismiehen neuvo vaikuttaa kuitenkin järkevältä. Jos siitä ei ole apua, eikö teillä ole ketään vahvaa nuorempaa ihmistä, joka voisi lähteä kanssanne sinne mökille?
        Kahden ette voi sinne mennä, ja tuskin uskallat olla menemättä mukaan, jos miestäsi ei mikään pidättele.
        Toivon, että tapaus ratkeaa onnellisesti.

        Jälkikasvut ovat valmiit kyyditsemään, mutta silloin päästään vain käymään.
        Hän haluaa muuttaa sinne loppukesäksi, koska muka nyt on taas kunnossa.

        Minä ihmettelen vain, joudunko poseen, kun en lähde mukaan. Saa mennä sinne yksin. Kassillinen lääkkeitä mukana.
        Nyt tuntuu, että minua ei nyt pakoteta siihen stressitilanteeseen, vaikka mikä tulisi.

        Mutta kun - sanon KUN - siellä sittn sattuu seuraava katastrofi, on apu satojen metrien päässä naapurissa, ja matka terveyskeskukseen on kymmeniä kilometrejä, samoin sairaaloihin, niin että se seuraava jää viimeiseksi hänelle, olin siinä sitten vieressä tai en.

        Paha paikka se sitten on, jos hän on yksi mökillä ja pahin tapahtuu. Kumpi sitten lienee pienempi paha, olla paikalla vai odotella väistämätöntä kotona kaupungissa!

        Mikä tekee miehestä noin jääräpäisen? Sanokaapa, kun varmaan olette samaa ikäluokkaa?
        Kasvaako miesten itsepäisyys iän mukana?

        Onko itsepäisyys vain miesten ominaisuus? Ainakin meidän perheessämme nyt yritetään kaikki puhua"järkeä" huonolla tuloksella.


      • Maalaismies*
        vaimo ilman ajokorttia kirjoitti:

        Jälkikasvut ovat valmiit kyyditsemään, mutta silloin päästään vain käymään.
        Hän haluaa muuttaa sinne loppukesäksi, koska muka nyt on taas kunnossa.

        Minä ihmettelen vain, joudunko poseen, kun en lähde mukaan. Saa mennä sinne yksin. Kassillinen lääkkeitä mukana.
        Nyt tuntuu, että minua ei nyt pakoteta siihen stressitilanteeseen, vaikka mikä tulisi.

        Mutta kun - sanon KUN - siellä sittn sattuu seuraava katastrofi, on apu satojen metrien päässä naapurissa, ja matka terveyskeskukseen on kymmeniä kilometrejä, samoin sairaaloihin, niin että se seuraava jää viimeiseksi hänelle, olin siinä sitten vieressä tai en.

        Paha paikka se sitten on, jos hän on yksi mökillä ja pahin tapahtuu. Kumpi sitten lienee pienempi paha, olla paikalla vai odotella väistämätöntä kotona kaupungissa!

        Mikä tekee miehestä noin jääräpäisen? Sanokaapa, kun varmaan olette samaa ikäluokkaa?
        Kasvaako miesten itsepäisyys iän mukana?

        Onko itsepäisyys vain miesten ominaisuus? Ainakin meidän perheessämme nyt yritetään kaikki puhua"järkeä" huonolla tuloksella.

        Naapurin isäntä sairasti Parkinsonin tautia (rauha hänen muistolleen). Mies oli koko ikänsä ollut tunnettu sosiaalisuudestaan. Hän toimi merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä auttaen avun tarpeessa olevia.

        Ihailimme hänen sitkeyttään taistella viimeiseen asti tautinsa kanssa. Joka aamu hän lähti lenkille koirineen.

        Kun tauti eteni, hän muuttui ärtyneeksi ja vaimoaan komentelevaksi. Kun hän ei enää kyennyt liikkumaan, hän "juonitteli" tilaamalla muka etelän matkan itselleen. Vaimo parka joutui perumaan näitä toilauksia yrittäen miten kuten tulla toimeen potilaansa kanssa.

        Kysyt:"Mikä tekee miehestä noin jääräpäisen? Sanokaapa, kun varmaan olette samaa ikäluokkaa?
        Kasvaako miesten itsepäisyys iän mukana?" Luulen ja uskon, että sairaus sen tekee. Dementian merkkejä miehesi käytös osoittaa.

        Vanhan leijonan viimeisiä karjahduksia.


      • huitaisut täällä
        Maalaismies* kirjoitti:

        Naapurin isäntä sairasti Parkinsonin tautia (rauha hänen muistolleen). Mies oli koko ikänsä ollut tunnettu sosiaalisuudestaan. Hän toimi merkittävissä yhteiskunnallisissa tehtävissä auttaen avun tarpeessa olevia.

        Ihailimme hänen sitkeyttään taistella viimeiseen asti tautinsa kanssa. Joka aamu hän lähti lenkille koirineen.

        Kun tauti eteni, hän muuttui ärtyneeksi ja vaimoaan komentelevaksi. Kun hän ei enää kyennyt liikkumaan, hän "juonitteli" tilaamalla muka etelän matkan itselleen. Vaimo parka joutui perumaan näitä toilauksia yrittäen miten kuten tulla toimeen potilaansa kanssa.

        Kysyt:"Mikä tekee miehestä noin jääräpäisen? Sanokaapa, kun varmaan olette samaa ikäluokkaa?
        Kasvaako miesten itsepäisyys iän mukana?" Luulen ja uskon, että sairaus sen tekee. Dementian merkkejä miehesi käytös osoittaa.

        Vanhan leijonan viimeisiä karjahduksia.

        selittynevät
        ehkä juuri tuota tietä: miehen alkava dementia,
        jota ei voi myöntää potevansa.

        Vaikka selvästi kerta kerralta on tuotu julki poistojen loukkaavuus, kun se tehdään ilman selityksiä tai syitä, he eivät välitä.

        Dementia alkaa eri-ikäisenä miehillä.


    • lavi

      En ole isäntämies,vaan isännän vaimo.On myös ongelmia autolla ajosta,kun isännän pitäisi ajokoe ajaa ja minullakin on kortti,vaan hyvin vaikea on istua hänen vieressä.Eihän sitä miestä sinne mökille voi päästää.Koeta saada muulta suvulta ja jos on lapsia heiltä apua,että neuvoisivat miestäsi.Hyvää jatkoa sinulle !

    • Päinvastaisen

      ohjeen antaisin.Joillekkin kesämökki on todella rakas paikka,siellä sielu lepää ja kroppakin uudistuu kummasti.Miksipä et antaisi miehellesi sitä mitä hän juuri nyt eniten kaipaa?Pelkäät monia asioita,muuta aseta hänelle muutamia ehtoja lähdöllenne kuten;sinä et mielin määrin palvele ja passaa häntä tehden kaikki työt (tarkoitan niitä jotka hän on ennen tehnyt)Ei hän kuitenkaan tunnu niin ajattelemattomalle ettei hoksaa eroja entiseen.Voimat ei riitä mihin ennen jne.Sovit vaikka lasten kanssa että tulevat hakemaan muutaman päivän kuluttua,kun on järki tullut päähän.Tietenkin 400km on pitkä matka,jospa tekisit sen sillä mielellä,että kun on ollut sairas,saakoon jotakin sellaista jota on todella kaivannut.Edes hetken nautinnon verran.Monta kertaa on niin ettei usko muita,asia on itse koettava.Näin luulen hänenkin kohdallaan olevan.Mieti onko ehdottamani vaihtoehto todella toteutettavissa.Kesäisiä suvipäiviä teille kummallekkin!

      • kieltäytyä.
        Sitä olen ajatellut vuodesta 1972 asti,koska sillon minulla oli vaikea tilanne . Tämä on ollut tosi vaikeeta ensi vuosina siittä tapauksesta,mutta olen siittä selvinnyt puhumalla ystävien ja lääkärinkin kanssa. Minun tapaukseni oli sellainen.

        Meillä oli saari johonka mieheni oli tottunut joka kesä viettämään kesää.Oltiin nuoruudesta saakka sielä oltu ja lapsetkin tykkäsivät.
        Mutta mieheni sairaudenjohdosta se paikka ei minulle enään ollutkaan mikään lomapaikka,saaressa on paljon tehtävä enemmän kun kaupunkiasunnossa.

        Mieheni oli jo sairatanut 5v sydänvikaa joka siihenaikaan ei ollut parannettavissa.
        Hän kuoli 41 vuotiaana, siellä saaressa.
        Oli päässyt juuri (taas kerran)sairaalasta, ja
        kesä kauneimmillaan ,sinne hän halusi ,saareen .
        Sain tyttömme joka oli juuri siihenaikaan 15v
        lähtemään meidän kanssa sinne.
        Kalastimme vetämällä uistinta ,ja tulihan sitä kalaakin ,kaikki oli tosi kivaa ja ,mieheni sai nauttia olostaan paikassa joka oli hänelle tosi rakas. Saunoimme ja hän kävi uimassakin ,oltiin niinkun ennenkin.
        Mutta yhtenä aamuna hän ei vaan herännytkään enään . Se oli meille kauhee paikka , Huomasin että mitään ei ollut enään tehtävissä..
        Menin rannalla olevaan maalaistaloon missä oli puhelin ja soitin hänen entiseen työpaikkaansa (palolaitos) josta entiset työkaverit hakivat hänet,ensin veneellä ja sitten ampulanssilla, me veimme hänet sinne kaupunkiin sairaalaan josta hän oli pariviikkoa aikasemmin päässyt kotio.

        Olen puhunut häntä hoitavan lääkärinkin kanssa monasti, hän vain koitti minulle sanoa, että se oli hänelle hyvä paikka kuolla.
        Sitä vaan ei voinut hyväksyä.


      • ullamirjami kirjoitti:

        kieltäytyä.
        Sitä olen ajatellut vuodesta 1972 asti,koska sillon minulla oli vaikea tilanne . Tämä on ollut tosi vaikeeta ensi vuosina siittä tapauksesta,mutta olen siittä selvinnyt puhumalla ystävien ja lääkärinkin kanssa. Minun tapaukseni oli sellainen.

        Meillä oli saari johonka mieheni oli tottunut joka kesä viettämään kesää.Oltiin nuoruudesta saakka sielä oltu ja lapsetkin tykkäsivät.
        Mutta mieheni sairaudenjohdosta se paikka ei minulle enään ollutkaan mikään lomapaikka,saaressa on paljon tehtävä enemmän kun kaupunkiasunnossa.

        Mieheni oli jo sairatanut 5v sydänvikaa joka siihenaikaan ei ollut parannettavissa.
        Hän kuoli 41 vuotiaana, siellä saaressa.
        Oli päässyt juuri (taas kerran)sairaalasta, ja
        kesä kauneimmillaan ,sinne hän halusi ,saareen .
        Sain tyttömme joka oli juuri siihenaikaan 15v
        lähtemään meidän kanssa sinne.
        Kalastimme vetämällä uistinta ,ja tulihan sitä kalaakin ,kaikki oli tosi kivaa ja ,mieheni sai nauttia olostaan paikassa joka oli hänelle tosi rakas. Saunoimme ja hän kävi uimassakin ,oltiin niinkun ennenkin.
        Mutta yhtenä aamuna hän ei vaan herännytkään enään . Se oli meille kauhee paikka , Huomasin että mitään ei ollut enään tehtävissä..
        Menin rannalla olevaan maalaistaloon missä oli puhelin ja soitin hänen entiseen työpaikkaansa (palolaitos) josta entiset työkaverit hakivat hänet,ensin veneellä ja sitten ampulanssilla, me veimme hänet sinne kaupunkiin sairaalaan josta hän oli pariviikkoa aikasemmin päässyt kotio.

        Olen puhunut häntä hoitavan lääkärinkin kanssa monasti, hän vain koitti minulle sanoa, että se oli hänelle hyvä paikka kuolla.
        Sitä vaan ei voinut hyväksyä.

        Minun mielestäni lääkäri oli oikeassa, hänen viimeiset päivänsä olivat siis tosi onnellisia. Ei olisi ollut yhtään helpompaa, jos olisit löytänyt hänet aamulla kotisängystä kuolleena. Silloin ehkä olisit katunut, ettet antanut hänen käydä vielä saaressa. Mielestäni siis teit oikein, ole itsellesi armollisempi. Tahdoit hyvää.


      • tinat kirjoitti:

        Minun mielestäni lääkäri oli oikeassa, hänen viimeiset päivänsä olivat siis tosi onnellisia. Ei olisi ollut yhtään helpompaa, jos olisit löytänyt hänet aamulla kotisängystä kuolleena. Silloin ehkä olisit katunut, ettet antanut hänen käydä vielä saaressa. Mielestäni siis teit oikein, ole itsellesi armollisempi. Tahdoit hyvää.

        olet sitä mieltä.
        Näin ovat kaikki minulle sanoneet ,


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Taas nuoren kuolema

      Vasunmäentiellä paha onnettomuus. Nuori nainen menehtyi. Niiin sydäntä riipaisevaa 😭
      Lapua
      199
      8000
    2. Elikkäs persuissa ovat pahimmat häiriköijät

      Koska sieltä tuli kaikkein kovin ulahdus. Persujen peesissä seuraa kokoomus js hajuraon päässä röhkii kepulaiset. Olipa
      Maailman menoa
      100
      3794
    3. "Skandaali muhii SDP:ssä" - "pelon ilmapiiri vallitsee"

      Puolueen johto on vähintään vastuussa ilmapiiristä, jossa häirinnän uhrit eivät ole saaneet ääntään kuuluviin. Vyyhdin
      Maailman menoa
      132
      3674
    4. Tehomaksu rankaisisi normaalista sähkönkäytöstä

      Energiaviraston valmistelema tehomaksumalli herättää aiheellista huolta erityisesti tavallisten kotitalouksien näkökulma
      Maailman menoa
      89
      2971
    5. Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"

      sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni
      Maailman menoa
      148
      2587
    6. Ahdistelu ongelmaa vain vasemmistossa - ei oikeiston edustajissa

      Mutta demarit ovat tunnetusti sivistymättömiä, ja vähemmän fiksuja.
      Maailman menoa
      47
      2496
    7. Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi

      Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.
      Maailman menoa
      4
      2318
    8. Kuinka paljon teillä

      on ikäeroa?
      Ikävä
      142
      2104
    9. Sinusta kulta paljastuikin yllättävä

      taito. Vaikuttavaa. ❤️
      Ikävä
      68
      1564
    10. Miksi suorittamisesta tulee

      Miksi suorittamisesta tulee hyvä fiilis? Mitä sillä paikataan? Jollekinhan se voi olla jopa terapeuttista, mutta itse a
      Sinkut
      65
      1429
    Aihe