Kannustalo kesämökiksi?

Merkintä kuviin onnistuu, muu ei.

Heips,

emme käyttäisi "mökkiä" talvella, vaan se seisoisi kylmillään. Tontti sijaitsee saaressa, joten sähköä sinne ei tule. Kesällä lämmittäsisimme tarvittaessa varaavalla takalla.

Meillä on jo siellä hirsirakennuksia (sauna, puucee, talousrakennuksia), jotka kaikki ovat talvisin kylmillään, ja ovat edelleen hyvässä kunnossa. Samoin vanhempieni hirsimökki on ollut kylmillään talvisin jo nelisenkymmentä vuotta, ja on täysin uuden veroinen! Mitä tarkoitat sillä että hirsitaloissa lämmön "voi laskea" 6-10 asteeseen, ilman että siitä olisi kosteushaittoja? Talvellahan ilman vesisisältö (=kosteus) on pienimillään (n.1-2kg/m3 ilmaa), ja mikrobitkin tarvitsevat plussan puoleista lämpötilaa kasvaakseen (optimaali kasvu 25-35C). Parempi se on olla pitämättä päällä peruslämpöä talvisin hirsimökeissä, silloin kuivuus ei ainakaan riko paikkoja. Kuivaa talvi ilmaa kun lämmittää, suhteellinen kosteus tippuu helposti 10-15%:iin.

Mikä ero on siis lautarakennuksen (=esim. Kannustalo) ja hirsitalon kylmillään pitämisessä? Miksi lautarakennus tarvitsisi talvilämpöä?

Toivottavasti vastaukseni/kysymykseni ei tunnu "hyökkäävältä", tarkoitus on vain selventää asioita, ja saada hyvä vastaus... :-)

Kysymysmerkki? kirjoitti:

Heips,

emme käyttäisi "mökkiä" talvella, vaan se seisoisi kylmillään. Tontti sijaitsee saaressa, joten sähköä sinne ei tule. Kesällä lämmittäsisimme tarvittaessa varaavalla takalla.

Meillä on jo siellä hirsirakennuksia (sauna, puucee, talousrakennuksia), jotka kaikki ovat talvisin kylmillään, ja ovat edelleen hyvässä kunnossa. Samoin vanhempieni hirsimökki on ollut kylmillään talvisin jo nelisenkymmentä vuotta, ja on täysin uuden veroinen! Mitä tarkoitat sillä että hirsitaloissa lämmön "voi laskea" 6-10 asteeseen, ilman että siitä olisi kosteushaittoja? Talvellahan ilman vesisisältö (=kosteus) on pienimillään (n.1-2kg/m3 ilmaa), ja mikrobitkin tarvitsevat plussan puoleista lämpötilaa kasvaakseen (optimaali kasvu 25-35C). Parempi se on olla pitämättä päällä peruslämpöä talvisin hirsimökeissä, silloin kuivuus ei ainakaan riko paikkoja. Kuivaa talvi ilmaa kun lämmittää, suhteellinen kosteus tippuu helposti 10-15%:iin.

Mikä ero on siis lautarakennuksen (=esim. Kannustalo) ja hirsitalon kylmillään pitämisessä? Miksi lautarakennus tarvitsisi talvilämpöä?

Toivottavasti vastaukseni/kysymykseni ei tunnu "hyökkäävältä", tarkoitus on vain selventää asioita, ja saada hyvä vastaus... :-)

Lue lisää

Luulisin Kannuksen ja minkä tahansa "uus-"talon kylmillään pito ongelman tiivistyvän höyrynsulkumuoviin, jota vanhemmissa rakennuksissa ja varsinkaan hirsisissä ei ole.
Eli lähtisin selvittämään millaiset ovat optimi rakenteet kyseisiin olosuhteisiin ja sen jälkeen esittäisin Kannustaloille kysymyksen onnistuuko toimitus sellaisilla rakenteilla.

Kysymysmerkki? kirjoitti:

Heips,

emme käyttäisi "mökkiä" talvella, vaan se seisoisi kylmillään. Tontti sijaitsee saaressa, joten sähköä sinne ei tule. Kesällä lämmittäsisimme tarvittaessa varaavalla takalla.

Meillä on jo siellä hirsirakennuksia (sauna, puucee, talousrakennuksia), jotka kaikki ovat talvisin kylmillään, ja ovat edelleen hyvässä kunnossa. Samoin vanhempieni hirsimökki on ollut kylmillään talvisin jo nelisenkymmentä vuotta, ja on täysin uuden veroinen! Mitä tarkoitat sillä että hirsitaloissa lämmön "voi laskea" 6-10 asteeseen, ilman että siitä olisi kosteushaittoja? Talvellahan ilman vesisisältö (=kosteus) on pienimillään (n.1-2kg/m3 ilmaa), ja mikrobitkin tarvitsevat plussan puoleista lämpötilaa kasvaakseen (optimaali kasvu 25-35C). Parempi se on olla pitämättä päällä peruslämpöä talvisin hirsimökeissä, silloin kuivuus ei ainakaan riko paikkoja. Kuivaa talvi ilmaa kun lämmittää, suhteellinen kosteus tippuu helposti 10-15%:iin.

Mikä ero on siis lautarakennuksen (=esim. Kannustalo) ja hirsitalon kylmillään pitämisessä? Miksi lautarakennus tarvitsisi talvilämpöä?

Toivottavasti vastaukseni/kysymykseni ei tunnu "hyökkäävältä", tarkoitus on vain selventää asioita, ja saada hyvä vastaus... :-)

Lue lisää

Eli ei se hirsimökki itse todellakaan tarvitse mitään peruslämpöä.
Mutta lähinnä vesijohtojen, vesipumppujen yms. vuoksi peruslämpöä tarvitaan.
Pumput yms. eivät kestä jäätymistä.
Hirsirakennus kestää olla kylmillään toisin kuin höyrysulkumuoveilla varustetut lautarakenteiset talot.
Jotta kosteus ei vaurioittaisi rakennusta, on lämpö nostettava riittävän korkealle ja huolehdittava ilmanvaihdosta.
On todellakin vähän tutkittua tietoa lautarakenteisista höyrynsulkumuovilla varustetuista rakennuksista, jotka jätettäisiin kokonaan kylmilleen talveksi.
Mutta itse tiedän pari tapausta, joissa ok- talo on jäänyt tyhjilleen ja kylmilleen pariksi-kolmeksi vuodeksi.
Sisätiloihin muodostuu kosteutta, varsinkin, jos tiloja ei välillä lainkaan tuuleteta ja kuivata esim. uunilämmityksellä.
Oli miten oli, asiaa kannattaa miettiä ja kysyä rakennusalan ammattilaisilta, ennenkuin projektiin ryhtyy.

edelliseen kirjoitti:

Eli ei se hirsimökki itse todellakaan tarvitse mitään peruslämpöä.
Mutta lähinnä vesijohtojen, vesipumppujen yms. vuoksi peruslämpöä tarvitaan.
Pumput yms. eivät kestä jäätymistä.
Hirsirakennus kestää olla kylmillään toisin kuin höyrysulkumuoveilla varustetut lautarakenteiset talot.
Jotta kosteus ei vaurioittaisi rakennusta, on lämpö nostettava riittävän korkealle ja huolehdittava ilmanvaihdosta.
On todellakin vähän tutkittua tietoa lautarakenteisista höyrynsulkumuovilla varustetuista rakennuksista, jotka jätettäisiin kokonaan kylmilleen talveksi.
Mutta itse tiedän pari tapausta, joissa ok- talo on jäänyt tyhjilleen ja kylmilleen pariksi-kolmeksi vuodeksi.
Sisätiloihin muodostuu kosteutta, varsinkin, jos tiloja ei välillä lainkaan tuuleteta ja kuivata esim. uunilämmityksellä.
Oli miten oli, asiaa kannattaa miettiä ja kysyä rakennusalan ammattilaisilta, ennenkuin projektiin ryhtyy.

Lue lisää

Kiitos vastauksisa!

Insinöörimäisesti täytyy todellakin selvittää tämä "ongelma". Itse en ymmärrä vieläkään miksi höyrysulkumuoveilla varustetut lautarakenteiset talot vaurioituisivat ollessaan kylmillään talvella. Ymmärrän hyvin että höyrysulku estää sisätila- ja rakenteissa olevan "kesäkosteuden" pääsyn ulkoilmaan, mutta mikäli taossa on tapeeksi tuuletusta talvisin (venttiilejä), niin kosteudenhan pitäisi poistua sitä kautta eikä jäädä rakenteisiin vaurioittaen niitä?

Suurin ongelmahan on yleensä esim. kesämökkien muutettaessa talvikäyttöisiksi juuri tässä; kesämökeissä kun yleensä ei ole tarpeeksi ilmastointiaukkoja. Kesällähän pidetään paljon ovia ja ikkunoita auki, ollessaan siellä. Meidänkin hirsisaunarakennuksesta puuttui täysin ilmastointireiät, eikä edes ollut ohjeita että niitä pitäisi tehdä kun toissa vuonna pystytimme sen (Kontio). LVI inssinä kuitenkin porasin 2kpl 110mm reikää saunaan, 1kpl ph:seen, 2kpl tupaan ja yhden parvelle, jotta rakennus pysyisi terveenä... Ja niin on pysynytkin vaikka on talvella kylmillään.

Mistäköhän saisi varmistuksen tässä kysymyksessä?

edelliseen kirjoitti:

Eli ei se hirsimökki itse todellakaan tarvitse mitään peruslämpöä.
Mutta lähinnä vesijohtojen, vesipumppujen yms. vuoksi peruslämpöä tarvitaan.
Pumput yms. eivät kestä jäätymistä.
Hirsirakennus kestää olla kylmillään toisin kuin höyrysulkumuoveilla varustetut lautarakenteiset talot.
Jotta kosteus ei vaurioittaisi rakennusta, on lämpö nostettava riittävän korkealle ja huolehdittava ilmanvaihdosta.
On todellakin vähän tutkittua tietoa lautarakenteisista höyrynsulkumuovilla varustetuista rakennuksista, jotka jätettäisiin kokonaan kylmilleen talveksi.
Mutta itse tiedän pari tapausta, joissa ok- talo on jäänyt tyhjilleen ja kylmilleen pariksi-kolmeksi vuodeksi.
Sisätiloihin muodostuu kosteutta, varsinkin, jos tiloja ei välillä lainkaan tuuleteta ja kuivata esim. uunilämmityksellä.
Oli miten oli, asiaa kannattaa miettiä ja kysyä rakennusalan ammattilaisilta, ennenkuin projektiin ryhtyy.

Lue lisää

Sain RakLi:n rakennusteknilliseltä asiantuntijalta tyhjentävän vastauksen:

"Talo kestää kylmillään. Tärkeintä on, että sisälle ei pääse syntymään kastepistettä, jolloin sisäpuoliset pintarakenteet voivat vaurioitua. Ilmeisesti käsitys tuosta kestämättömyydestä johtuu juuri tuosta."

...elikä juuri kuten arvelin: riittävä ilmastointi, niin kesäkosteus pääsee tuulettumaan ulos, niin ulkoilman kylmetessä ei pääse syntymään kastepisteilmiötä höyrysulkuum!

Kiitos kaikille!

Kysymysmerkki? kirjoitti:

Sain RakLi:n rakennusteknilliseltä asiantuntijalta tyhjentävän vastauksen:

"Talo kestää kylmillään. Tärkeintä on, että sisälle ei pääse syntymään kastepistettä, jolloin sisäpuoliset pintarakenteet voivat vaurioitua. Ilmeisesti käsitys tuosta kestämättömyydestä johtuu juuri tuosta."

...elikä juuri kuten arvelin: riittävä ilmastointi, niin kesäkosteus pääsee tuulettumaan ulos, niin ulkoilman kylmetessä ei pääse syntymään kastepisteilmiötä höyrysulkuum!

Kiitos kaikille!

Lue lisää

Muista myös, että kaikki rakennusmateriaalit eivät suinkaan kestä talven yli kylmänä oloa.
Puu kyllä kestää, kuten jo hirsiseinästä puheen ollen tuli selvitettyä.
Mutta kaikki maalit ei välttämättä tykkää, parketit,laminaatit jne eivät sovellu.
Nimenomaan kastepisteen muodostuminen sisäpuolelle on ongelma, se näkyy ensimmäisenä nurkissa ja esim. katonrajassa.
Ilmanvaihdon järjestämiseen kannattaa paneutua.
Tuhannet ja taas tuhannet hirsirakennukset ovat kylmillään talvet Suomessa, eivätkä ne ole siitä moksiskaan, mutta se onkin eri juttu.

Kysymysmerkki? kirjoitti:

Kiitos vastauksisa!

Insinöörimäisesti täytyy todellakin selvittää tämä "ongelma". Itse en ymmärrä vieläkään miksi höyrysulkumuoveilla varustetut lautarakenteiset talot vaurioituisivat ollessaan kylmillään talvella. Ymmärrän hyvin että höyrysulku estää sisätila- ja rakenteissa olevan "kesäkosteuden" pääsyn ulkoilmaan, mutta mikäli taossa on tapeeksi tuuletusta talvisin (venttiilejä), niin kosteudenhan pitäisi poistua sitä kautta eikä jäädä rakenteisiin vaurioittaen niitä?

Suurin ongelmahan on yleensä esim. kesämökkien muutettaessa talvikäyttöisiksi juuri tässä; kesämökeissä kun yleensä ei ole tarpeeksi ilmastointiaukkoja. Kesällähän pidetään paljon ovia ja ikkunoita auki, ollessaan siellä. Meidänkin hirsisaunarakennuksesta puuttui täysin ilmastointireiät, eikä edes ollut ohjeita että niitä pitäisi tehdä kun toissa vuonna pystytimme sen (Kontio). LVI inssinä kuitenkin porasin 2kpl 110mm reikää saunaan, 1kpl ph:seen, 2kpl tupaan ja yhden parvelle, jotta rakennus pysyisi terveenä... Ja niin on pysynytkin vaikka on talvella kylmillään.

Mistäköhän saisi varmistuksen tässä kysymyksessä?

Lue lisää

LVI-inssi ja käsitteet ilmastointi ja ilmanvaihto hieman hakusessa?

Juuso kirjoitti:

LVI-inssi ja käsitteet ilmastointi ja ilmanvaihto hieman hakusessa?

...johtuu, suomenkileli kun on vasta minun "kolmaskieli"... Äidinkieli englanti ja asun miltei täysin ruotsinkielisellä alueella. Suomenkileli on vain "täytekieli" minulle.

Montako kieltä sinä osaat yhtä hyvin? Mulla sujuu yhtä hyvin kuin suomi seitsemän muutakin kieltä.

Kysymysmerkki? kirjoitti:

Sain RakLi:n rakennusteknilliseltä asiantuntijalta tyhjentävän vastauksen:

"Talo kestää kylmillään. Tärkeintä on, että sisälle ei pääse syntymään kastepistettä, jolloin sisäpuoliset pintarakenteet voivat vaurioitua. Ilmeisesti käsitys tuosta kestämättömyydestä johtuu juuri tuosta."

...elikä juuri kuten arvelin: riittävä ilmastointi, niin kesäkosteus pääsee tuulettumaan ulos, niin ulkoilman kylmetessä ei pääse syntymään kastepisteilmiötä höyrysulkuum!

Kiitos kaikille!

Lue lisää

kerjäät tekemällä muovipussiratkaisun, joka on välillä kylmillään ja välillä lämmöt päällä.

Mietihän, miten lämpö/kosteus tasapainon käy, kun alat lämmittää mökkiäsi jouluksi, annat sen jäähtyä välillä ja hiihtolomille taas lämpimäksi jne.

Ei muuta kuin jatkuvasti lämmöt päällä ja naattimaan aina silloin kun se allakkaan sopii.

nenustako kirjoitti:

kerjäät tekemällä muovipussiratkaisun, joka on välillä kylmillään ja välillä lämmöt päällä.

Mietihän, miten lämpö/kosteus tasapainon käy, kun alat lämmittää mökkiäsi jouluksi, annat sen jäähtyä välillä ja hiihtolomille taas lämpimäksi jne.

Ei muuta kuin jatkuvasti lämmöt päällä ja naattimaan aina silloin kun se allakkaan sopii.

Lue lisää

...oikeassa olet, at vaan tainnut lukea keskusteluketjua kunnolla läpi:

vaikeata on pitää jatkuvasti lämpimänä (peruslämpö päällä), kun saarella ei ole sähköä!