Mulla on yhteensä neljä kummia ja ne kaikki on jtn äitin tai isän serkkuja ym. eli ei niin läheisiä..en oo nähny ketään kummeistani rippijuhlieni jälkeen, jotka oli 4vuotta sitten. Pahimmat ovat sylikummini, joita en ollut nähnyt ennen rippijuhliakaan varmaan 5 vuoteen. Rippijuhliin ne tuli siunaamaan ja se oli siinä. He eivät ikinä kysele kuulumisia, ei muista merkkipäiviä, ei mitään. kaksi muuta kummia sentään silloin tällöin ehkä muistaa synttärit ja onnittelukortti tulee myöhässä postissa. mulla on mielestäni huonot kummit, varsinkin ku vertaa mun sisaruksien kummeihin.... siskonikin saa esimerkiksi kummeiltaan aina merkkipäivinä lahjan. Jopa naistenpäivänä! (sisko on 13v) Mulle riittäis se pelkkä korttiki.. tai puhelin soitto.. silloin tietäisin et ne edes muistaa et oon olemas.
Nyt mulla on ihana kummipoika, joka on pian 2v. mä aijon olla sille maailman paras kummi ikinä!! En hylkää sitä koskaan!
huonot kummit..
12
1544
Vastaukset
- bluegat
Tiedän miltä sinusta tuntuu, kun pojallani on kans huonot kummit nykyään. Vaikka poikani on vasta alle vuoden, mutta kumminkin. He eivät ota poikaa hoitoon, vie häntä mihinkään, tai tule kylään, ota ollenkaan yhteyttä. Se olen aina yleensä minä joka ottaa heihin yhteyttä mutta taidan olla kans ottamatta! Onneksi poikani ei vielä ymmärrä mutta minusta se ainakin tuntuu pahalta!
- mihin...
alle vuoden ikäinen pitäis viedä? Ja hoitoon ottaminenkin on vielä vähän kyseenalaista. Kaikki ajallaan.
- Amalia Armas
Ainakin meidän suvussa kummien ns. lahjavelvollisuus päättyy rippijuhliin. Tää on kyllä tiettääkseni aika monella muullakin ihan yleistä. Rippijuhlien jälkeen alkaa olla jo niin iso muutenkin, että muutkin lahjojen kanssa muistajat harvenevat. Vai odotatko että kummi hilaa takamuksensa myös sun 44-vee syndeille??
Mihin asti sun mielestä kummin pitäisi muistaa??
Rippijuhlien jälkeen ei enää lahjoja ostella, mutta jos kummilapsi menee naimisiin/kihloihin niin silloin kyllä on tapana meilläpäin muistaa. Muutoin se tosiaan loppuu tohon rippijuhlaan.- .......
Aloittaja ei valittanut siitä että ei saa lahjoja vaan siitä että kummit ei pidä yhteyttä.. tai muista.. Muistamisella ei aina tarkoiteta lahjoja..
Meidän suvussa myös tapana että rippijuhlien jälkeen loppuu "lahjavelvollisuus". Mutta mä ainakin loukkaannun jos mun kummit ei muista kun mulla on synttärit. En tarkota lahjaa.. Pelkkä onnittelukortti tai tekstiviesti jossa lukee hyvää syntymäpäivää riittää mielestäni hyvin muistamiseen..
Kummin pitää muistaa niin kauan kun hänessä tai kummilapsessa henkipihisee.. Asia erikseen, jos kummi vammautuu ym. ettei osaa tai pysty enää ajattelemaan ja muistamaan selvästi.. Mutta ei lahjalla.. vaan onnittelulla.. Tätä mieltä mä olen ja olen ylpeä, että mulla on ihanat kummit jotka muistaa mut sillä kortilla!
- samaa..
Mun kummit eivät kyllä rippijuhliinkaan tullut.. taisin nähdä ne viimeks ehkä joskus 14v(?) Joskus lähetin joulukortit niille, mutta en ikinä saanut niiltä korttia, niin se siitä sitten ja morjens vaan niillekin..
- slkdjsögoljshdnb
Oletko sä itse ja vanhempasi pitäneet yhteyttä kummeihisi?
JOs oikeasti olet kaipaillut kummejasi niin olet varmasti kirjoitellut ja soitellut niille, eikö totta?- hieman vastinetta
Komppaan paria edeltävää. Taidat Sinihelmi olla aika nuori. Itse olen jo sen ikäinen, että meillä on sinun ikäisiä kummilapsia. Mekin olemme lopettaneet heidän muistamisensa rippijuhliin. Toki kortteja lähetellään ja yhteyttä pidetään, kummilapset tulevat aina olemaan lähellä sydäntämme. Mutta mielestämme 15 vuotta kestänyt lahjoittelurumba saa jo loppua rippijuhliin. Varsinkin, kun rippikoulun käynyt itse jo haluaisi olla niin aikuinen, mutta silti ei haluta näitä aikuisuuden kielteisiä puolia (kuten lahjoittelun loppumista) ottaa vastaan.
Toinen mistä olen samaa mieltä on edeltävä kommentti. Taidat valittaa huonoja kummejasi lähinnä lahjojen puutteiden vuoksi, ei sen takia, että olisit heitä jotenkin muuten elämääsi kaivannut. Miten sinä ja vanhempasi piditte kummeihin yhteyttä? Puhuitko koskaan vanhemmillesi, että haluaisit olla enemmän kummiesi kanssa tekemisissä?
Kummien yhteydenpitoinnokkuudella ei muuten ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka paljon sinua muuten rakastetaan. Kummeja on monenlaisia, toiset ovat kummiudesta innoissaan, toiset eivät välitä, ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka on kummilapsi, jos ymmärrät. - SiNiHELMi*
hieman vastinetta kirjoitti:
Komppaan paria edeltävää. Taidat Sinihelmi olla aika nuori. Itse olen jo sen ikäinen, että meillä on sinun ikäisiä kummilapsia. Mekin olemme lopettaneet heidän muistamisensa rippijuhliin. Toki kortteja lähetellään ja yhteyttä pidetään, kummilapset tulevat aina olemaan lähellä sydäntämme. Mutta mielestämme 15 vuotta kestänyt lahjoittelurumba saa jo loppua rippijuhliin. Varsinkin, kun rippikoulun käynyt itse jo haluaisi olla niin aikuinen, mutta silti ei haluta näitä aikuisuuden kielteisiä puolia (kuten lahjoittelun loppumista) ottaa vastaan.
Toinen mistä olen samaa mieltä on edeltävä kommentti. Taidat valittaa huonoja kummejasi lähinnä lahjojen puutteiden vuoksi, ei sen takia, että olisit heitä jotenkin muuten elämääsi kaivannut. Miten sinä ja vanhempasi piditte kummeihin yhteyttä? Puhuitko koskaan vanhemmillesi, että haluaisit olla enemmän kummiesi kanssa tekemisissä?
Kummien yhteydenpitoinnokkuudella ei muuten ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka paljon sinua muuten rakastetaan. Kummeja on monenlaisia, toiset ovat kummiudesta innoissaan, toiset eivät välitä, ja sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka on kummilapsi, jos ymmärrät...ja kiitos kaikille kommenteista.
Ja sitten vähän vastauksia teille:
En odotakkaan, että kummit enää ostaisi minulle lahjoja, mutta olisihan se kiva että he edes lähettäisivät kortin? sisarukseni saavat aina kummeiltaan joulukortit sun muut ja siksi se varmaan tuntuu niin pahalta kun en itse saa. (ja mun kummit lopetti lahjojen ostamisen ym jo ENNEN rippijuhlia jos ei se ensimmäisestä viestistäni selvinnyt.)
Ja siitä yhteydenpidosta; joka vuosi pyydettiin kummeja synttäreille, lähetettiin koulukuva, piirustuksia, joskus soiteltiin..mutta aina oli joku syy etteivät he päässeet synttäreille..ikinä he eivät lähettäneet postia eikä soitellut. Ymmärrän tietenkin, että heillä on omatkin lapset, mutta eikö joskus pitäisi olla aikaa edes yhteen puhelinsoittoon? lopulta vieraannuin heistä, lopetin yhteydenpidon, eikä me enää pyydetty niitä synttäreille, koska eivät olisi kuitenkaan tulleet.
En kaipaa kummeja vain sen takia, että saisin heiltä lahjoja vaan siksi että heidän kanssaan saisi viettää aikaa ym. tiedän, että kaikilla on oma käsitys kummiudesta. Joillekkin se ei merkitse mitään ja toisille taas merkitsee, ja paljon. Sisarukseni ovat omien kummiensa kanssa niin läheisiä.. mutta mä en enää edes tunne omia kummejani. Siksi mä koen että mulla on huonot kummit. olkaa mitä mieltä halutte mutta näin mä ajattelen.
~SiNiHELMi~ :)
- tytteliiiii
mulla on kans aika laimeat välit kummeihin.. siis sillai että ne nyt on olemassa ja muistavat ja ovat käyneet synttäreillä sinne 18v asti jne. mutta nyt erosivat ja enimmäkseen kummitäti huomioi. ja ihan voin sanoa etten ole itsekään suuresti pitänyt yhteyttä, jotenkin emme vaan ole niin läheisiä. Itsellä on nyt yksi kummityttö ja yksi kummipoika ja aion olla heille molemmille hyvä ja kannustava ja kaikkea mahdollista. Minusta kummius on todella ylpeyden aihe. Olin todella otettu molempien lapsien kohdalla, melkein itkin ja se on paljo multa :D en ymmärrä että joku kieltäytyy.. en halua tuomita ketään joka on kieltäynyt, koska jokaisella on omat syynsä, mutta itse en vain voisi kuvitellakaan sellaista mahdollisuutta.
- moneen lähtöön
itse olen kummini nähnyt ehkä 10 kertaa elämäni aikana.Olen jo reilu 30.Kummini ei ole koskaan itse pitänyt yhteyttä.Ainoa lahja minkä olen saanut ja mikä edelleen mulla seinällä on ristiäislahja.Joskus aikoinaan pidin yhteyttä itse,mutta jäi sekin sitten pois yksipuolisuuden takia.En varmaan edes tuntisi kummiani enää,jos vastaan kävelis.En ole kyllä koskaan osannut häntä ikävöidä/kaivata olen ilmeisesti sopeutunut hyvin tilanteeseen :)
- SINI_HELMI
Hyvä, että sinulla on tuo asenne, että et hylkää koskaan. Näin se pitäisi olla meillä kaikilla ihmissuhteissa - ei hylätä toisiamme. Aikuinen tarvitsee tukea siinä missä lapsikin - me tarvitsemme toisiamme me ihmiset. Yhteiskunnassamme on individualistisuus vallalla ja ihmiset ovat yhä yksinäisempiä - yksineläjiä. Ei hylätä toisiamme - pyydetään kylään ja käydään kylässä, nauretaan ja itketäänkin yhdessä. Annetaan aikaa toisillemme - se on kaunein lahja, mitä kukaan voi toiselle antaa :)
t. Yksinäinen kummi - raisa85
koskaan ei koskaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614206Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653435Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541792Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251657Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2971424Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132925Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235856en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115828Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17797