Millaisissa keleissä?

SundenForever

Mielessä on yksi kysymys. Millaisissa keleissä ja olosuhteissa kansa nykyisin suostuu luovimaan tai purjehtimaan tiukkaan vastaiseen?

Olen näet kiinnittänyt huomiota erääseen merkilliseen seikkaan. Samaan aikaan kun veneiden koot ovat kasvaneet, kovan tuulen purjehdus näyttää selvästi vähentyneen.

Muutamana päivinä lomamatkalla oli 14 - 16 M/s tuulia. Näytti siltä, että lähes kaikki veneet jököttivät satamassa. Tuntui siltä, että esim. Hangosta ei juuri kukaan lähtenyt länteen, kun reipas lounaistuuli puhalteli.

Haluaisin kuulla selityksiä. Mikä vastaiseen purjehtimisessa on kaikista hankalinta tai vaativinta? Purjeiden käsittely? Veneen käyttäytyminen aallokossa? Broachin pelko vai mikä?

Ilmiö on sikäli merkillinen, että väki ostaa sikana "avomerikelpoisia" veneitä, mutta Porkkalan selän tai Hangon läntisenkin ylittäminen navakassa vastatuulessa näyttää olevan monelle liikaa.

Onko niin, että nykyveneitä ei yksinkertaisesti ole tarkoitettu kovempaan merenkäyntiin. Kun taas jotkut perinteiset sparkman-stephensit heräävät eloon ja näyttävät parhaat puolensa vasta yli 10 metrin tuulissa.

30

6106

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Göran

      Kun nyykypäivän purjehtijat ajavat kovassa (kova taitaa olla nykypurjehtijoille jo 9 m/s), niin ajetaan vain yhdellä purjeella.

      Kun ylhäällä on vain iso tai pelkkä genua kovassa kelissä, niin ainakin ennen vanhaan tätä pidettiin amätöörimäisenä. Eivät nykypurjehtija osaa tai viitsi reivata? Venekin menisi paljon paremmin.

      • vanha purjehtija

        Hei, kuvittele tilannetta, johon joskus voit joutua. Ensinnäkin gastina on invalidivaimo, jolla on vaikea kävellä yleensä. Itse olet purjehtinut 25 vuotta kaikissa keleissä ja olet yli 71 vuotias. Olet omistanut 25 vuotta Sirena 38 veneen, joka kulkee avotuulissa yli 10 solmua. Miksi ihmeessä nostaisit ison purjeen yksin kovassa tuulessa, kun purjehduksesta voit nauttia täysin siamauksin ja kuitenkaan kukaan ei mene ohi. Näin yksinkertaista asiat voivat olla. Vastaantulijat ja eri ikäiset ja täydellä miehistöllä purjehtivat näkevät asian päinvastoin. Kääntäisivät veneensä samaan suuntaan ja yrittäisivät pyrkiä edes rinnalle. Purjehtijat ovat kaikki eri ikäisiä ja veneissä on eri suuruisia miehistöjä ja kaikki merellä seilaavat voivat tehdä, mitä lystää, kunhan noudattavat meriteiden sääntöjä.


      • teakkis
        vanha purjehtija kirjoitti:

        Hei, kuvittele tilannetta, johon joskus voit joutua. Ensinnäkin gastina on invalidivaimo, jolla on vaikea kävellä yleensä. Itse olet purjehtinut 25 vuotta kaikissa keleissä ja olet yli 71 vuotias. Olet omistanut 25 vuotta Sirena 38 veneen, joka kulkee avotuulissa yli 10 solmua. Miksi ihmeessä nostaisit ison purjeen yksin kovassa tuulessa, kun purjehduksesta voit nauttia täysin siamauksin ja kuitenkaan kukaan ei mene ohi. Näin yksinkertaista asiat voivat olla. Vastaantulijat ja eri ikäiset ja täydellä miehistöllä purjehtivat näkevät asian päinvastoin. Kääntäisivät veneensä samaan suuntaan ja yrittäisivät pyrkiä edes rinnalle. Purjehtijat ovat kaikki eri ikäisiä ja veneissä on eri suuruisia miehistöjä ja kaikki merellä seilaavat voivat tehdä, mitä lystää, kunhan noudattavat meriteiden sääntöjä.

        Farsan betalar inte. Pitää seilata molemmilla seileillä, kun ei ole kukaan syytänyt ansiotonta rahaa sirenan verran. No, ei kuutonenkaan hidas ole...


    • ainoa!!!

      Ethän sinä ainoa ole, joka tuon havainnon on tehnyt. Toisaalta syitä on monia:
      1. Tänä kesänä tuulet ovat olleet aika levottomia, joten ne, jotka ovat olleet lomalla, eivätkä ole kovin kiinnostuneita ryskimisestä, ovat jääneet nauttimaan muista asioista.
      2. Paljon purjehtijoita, joilla on pelit ja vehkeet ynnä isot veneet. Katsellaan satelliittikuvia ja kauhistellaan mahdollisia matalapaineita.
      3. Kohdassa 2. mainitut veneilijät ovat niitä, joilla on ollut varaa ostaa ekaksi veneeksi iso pursi. He ovat varovaisia, mikä on erittäin hyvä asia.
      4. Pullamössösukupolvi (vai onko se pullomössö) on kertakaikkiaan niin mukavuudenhaluista, että haluavat varmistaa levolliset kännit myös seuraavaksi keskipäiväksi, tai viimeistään iltapäiväksi.
      5. Joku muu mahdollinen syy.

    • lenkki

      heikoin lenkki ratkaisee. Isot merikelpoisetkin veneet ovat usein melko vaikeita perhemiehistöllä. Usein kovemmissa keleissä pikku skandeja näkyy avance24 fe83 H jne. Kipparin vastuulla että kaikki viihtyy joku tottumaton mukana saattaa satamaan jääminen tulla yllättävänkin aikaisin. Uusien veneitten pohjan muoto yhdistettynä terävään aallokkoon ei liene kovin mukava? Tai ollaan vain lomalla ei purjehtimassa...

      • vmg

        Tässä olaan aika lähellä totuutta. Mulla on aikaisemmin mainittu vanha S&S -vene, jolla pitäisi selvitä näillä vesillä lähes kelissä kuin kelissä. Mutta kolmen naisen kanssa, joista kaksi on peruskouluiässä, ei ole helppoa lähteä kovaan keliin. Pitää kyllä nostaa hattua vaimolle, joka ei aikaisemmin ollut purjehtinut- Hänestä on kehittynyt aika hyvä matkan varrella. Yleensä työnjako riippuu tuulen suunnasta. Hän ajaa myötäiset ja minä hoidan ison ja vastaavasti hän on kohtalaisen vahvana naisihmisenä luoviosuudella "vinssigorilla". Hän aina muistaa mainita, että nopeusennätyksemme ovat paukkuneet hänen ollessa ajamassa.

        Muutaman kerran ollaan jouduttu kryssimään 15 m/s tuulessa. Kyllähän se menee, mutta on se jokseenkin epämukavaa. Purjehdus äijäporukalla on varmaan ihan eri juttu, kun venymiskykyä on enemmän kuin esim. lapsilla (vai onko?) Kaksi viikkoa sitten mentiin Hki-Kotka -väli. Purjehdittu aika oli n. 13h30min. En tiedä, onko se vähän vai paljon, mutta tuulta ja merenkäyntiä oli ihan riittävästi.


      • A36
        vmg kirjoitti:

        Tässä olaan aika lähellä totuutta. Mulla on aikaisemmin mainittu vanha S&S -vene, jolla pitäisi selvitä näillä vesillä lähes kelissä kuin kelissä. Mutta kolmen naisen kanssa, joista kaksi on peruskouluiässä, ei ole helppoa lähteä kovaan keliin. Pitää kyllä nostaa hattua vaimolle, joka ei aikaisemmin ollut purjehtinut- Hänestä on kehittynyt aika hyvä matkan varrella. Yleensä työnjako riippuu tuulen suunnasta. Hän ajaa myötäiset ja minä hoidan ison ja vastaavasti hän on kohtalaisen vahvana naisihmisenä luoviosuudella "vinssigorilla". Hän aina muistaa mainita, että nopeusennätyksemme ovat paukkuneet hänen ollessa ajamassa.

        Muutaman kerran ollaan jouduttu kryssimään 15 m/s tuulessa. Kyllähän se menee, mutta on se jokseenkin epämukavaa. Purjehdus äijäporukalla on varmaan ihan eri juttu, kun venymiskykyä on enemmän kuin esim. lapsilla (vai onko?) Kaksi viikkoa sitten mentiin Hki-Kotka -väli. Purjehdittu aika oli n. 13h30min. En tiedä, onko se vähän vai paljon, mutta tuulta ja merenkäyntiä oli ihan riittävästi.

        15 m/s kryssimisestä ei tule mitään itämeren terävässä aallokossa. Semmoinen tuntuma on että ihmiset liioittelevat tuuleten nopeuksia 9 m/s on jo muka 12 m/s. 15 m/s on jo veneilijän myrsky. Lisäksi tuulen nopeus mitataan 10 metrin korkeudelta ei 17 metrin maston huipusta


      • Raskasta on
        vmg kirjoitti:

        Tässä olaan aika lähellä totuutta. Mulla on aikaisemmin mainittu vanha S&S -vene, jolla pitäisi selvitä näillä vesillä lähes kelissä kuin kelissä. Mutta kolmen naisen kanssa, joista kaksi on peruskouluiässä, ei ole helppoa lähteä kovaan keliin. Pitää kyllä nostaa hattua vaimolle, joka ei aikaisemmin ollut purjehtinut- Hänestä on kehittynyt aika hyvä matkan varrella. Yleensä työnjako riippuu tuulen suunnasta. Hän ajaa myötäiset ja minä hoidan ison ja vastaavasti hän on kohtalaisen vahvana naisihmisenä luoviosuudella "vinssigorilla". Hän aina muistaa mainita, että nopeusennätyksemme ovat paukkuneet hänen ollessa ajamassa.

        Muutaman kerran ollaan jouduttu kryssimään 15 m/s tuulessa. Kyllähän se menee, mutta on se jokseenkin epämukavaa. Purjehdus äijäporukalla on varmaan ihan eri juttu, kun venymiskykyä on enemmän kuin esim. lapsilla (vai onko?) Kaksi viikkoa sitten mentiin Hki-Kotka -väli. Purjehdittu aika oli n. 13h30min. En tiedä, onko se vähän vai paljon, mutta tuulta ja merenkäyntiä oli ihan riittävästi.

        S&S edustaa vanhempaa venetyyppiä, jossa on pienehkö isopurje ja iso keulakolmio, johon on nykyään moneen veneeseen asennettu rullagenoa. Se tulee raskaaksi käsitellä kryssillä vaikka olisi hyvät vinssitkin, varsinkin naismiehistölle. Pieneksi rullattuna häviää tehot ja nousukulmat. Genoan vaihtaminen tukevaan fokkaan kovatuulisina päivinä voi olla turhan iso urakka, jos vaihtoehtona on vaikkapa parin tunnin moottorointi.


    • Joakim

      Purjehdittiin perheen kanssa tiistaina Tammisaaren ulkopuolelta Espooseen. 7 tunnin aika nähtiin yksi purjevene ja kaksi moottorivenettä, jos Bärösundissa liikkuneita pikkuveneitä ei lasketa.

      Tuulta oli 13-18 m/s ja Porkkalan selällä aikamoinen aallokko. Mentiin sisäkautta, mutta Vormön ja Porkkalanniemen välillä oli kunnon aallokkoa ja 15-17 m/s tuulta. Se ainokainen purjevene tuli vastaan Porkkalaniemen kärjen kohdalla iloisesti vilkuttaen, mutta kääntyi takaisin ja meni lähimpään satamaan heti ensimmäiset kunnon aallot koettuaan.

      Myötä/sivutuulessa tuo oli aikalailla maksimi meidän perheelle ja vastatuuleen tuskin kukaan lähtisi vapaaehtoisesti noihin aaltoihin muuta kuin kisaporukalla.

      Reissun aikana tuli kyllä mentyä mm. Utöstä Degerbyhyn 8-11 m/s kryssiä/sivutuulta.

    • lähteä kovaan kryssiin,

      jos ei ole kisa kyseessä ja aikataulu antaa mahdollisuuden startata paremmassa tuulen suunnassa? Minusta kovaan kryssiin lähteminen ei ole mitenkään sankarillista. Kyllä sekin on merimiestaitoa, että pysyy satamassa tai kääntyy takaisin, jos pitää olosuhteita omalle veneelleen ja miehistölleen liian hankalina.
      Eri asia on tilanne, jossa sää muuttuu kesken legin. Tällaista sattuu merten ylityksissä, vaikka kuinka kuuntelisi sääennusteita.

      Kokonaan toinen asia on se, että purjeita ei muuteta keliin sopiviksi. Siinä olen samaa mieltä keskustelun avaajan kanssa. Aika monista matkaveneistä näyttäisi puuttuvan välistaagi, johon pieni keulapurje nostetaan. Lähes kaikista puuttuu trysailin mastokisko ja trysail, mutta myrskypurjehduksestahan ei tässä keskustelussa ollutkaan kysymys. Kumma, että uusia veneitä, joista puuttuu myrskypurjevarustus ja meripunkat, nimitellään "valtamerikelpoisiksi".

      Tultiin muuten vaimon kanssa 2400 mailin kesäpurjehdukselta Pohjanmereltä. Sattui joitakin matalapaineita kovine tuulineen, Skagerrakilla reissun reippain plattis. Tietysti tuli pieni kryssiosuuskin, kun Skagen Rev täytyi kiertää (klo 24 jälkeen yöllä, tuuleksi raportoitiin W 20 m/s). Ne, jotka sielläpäin ovat liikkuneet, tietävät ko Revin. Usein merivirta muokkaa aaltoja jyrkiksi.

      • käytitte....

        aikaa kyseiseen reissuun. Jos teitte 4-5 viikossa niin on kova juttu.


    • kyllä tarvittaessa

      löytyy jos matkalla kova keli tai ukkospuuskat tulevat päälle ja luultavasti useimmat varustelevat veneensä kovaa keliä ja huonoja näkyvyysolosuhteita silmälläpitäen. Kuitenkin satamasta lähtö kovaan keliin / sumuun / vesisateeseen on monella korkeamman kynnyksen takana ja ehkä aiheellisestikin.

      • purjehduksen harrastaja

        Aina kannattaa pitää mielessä vanha sanonta: "Hyvä kapteeni selviytyy tilanteesta johon viisas kapteeni ei olisi koskaan joutunut"


      • Antsu*
        purjehduksen harrastaja kirjoitti:

        Aina kannattaa pitää mielessä vanha sanonta: "Hyvä kapteeni selviytyy tilanteesta johon viisas kapteeni ei olisi koskaan joutunut"

        Se yhdistelmä on todennäköisimmin pontimena lähteä kovempaankin keliin. Tai lomallakin sovittu tapaaminen, vaikkapa miehistönvaihto ja tiettyyn kulkuneuvoon varatut liput. Eihän kryssi alle 15 m/s tuulessa saisi olla mikään selviytymiskysymys, vaikka ilman erityistä syytä siihen epämukavuuteen ei lähtisikään. Selviytymisestä voidaan ruveta puhumaan yli 20 m/s tuulissa. Kovemmat tuulet silti pitäisi käydä kokemassa tarkoituksella, eikä odottaa hetkeä, jolloin niihin joutuu väkisin.

        Lomapurjehdus oli tänä vuonna jotenkin erityisen helppoa, kun tuulet enimmäkseen pyörähtelivät päivittäin, eikä kryssiä tarvinnut lainkaan. Pyllymäkeä myötikseen taas laskee melkein säässä kuin säässä, vain liikkeellelähtö on kynnys. Sitäkin tuli tehtyä päivänä, jolloin Jurmon ja Hiittisten välillä näkyi kaukana horisontissa yksi purje ja toinen havaittiin pohjoisessa horisontissa. Tuulta oli se 15 m/s, havaitut puuskat 19 m/s.


      • myrskyharjoittelu
        Antsu* kirjoitti:

        Se yhdistelmä on todennäköisimmin pontimena lähteä kovempaankin keliin. Tai lomallakin sovittu tapaaminen, vaikkapa miehistönvaihto ja tiettyyn kulkuneuvoon varatut liput. Eihän kryssi alle 15 m/s tuulessa saisi olla mikään selviytymiskysymys, vaikka ilman erityistä syytä siihen epämukavuuteen ei lähtisikään. Selviytymisestä voidaan ruveta puhumaan yli 20 m/s tuulissa. Kovemmat tuulet silti pitäisi käydä kokemassa tarkoituksella, eikä odottaa hetkeä, jolloin niihin joutuu väkisin.

        Lomapurjehdus oli tänä vuonna jotenkin erityisen helppoa, kun tuulet enimmäkseen pyörähtelivät päivittäin, eikä kryssiä tarvinnut lainkaan. Pyllymäkeä myötikseen taas laskee melkein säässä kuin säässä, vain liikkeellelähtö on kynnys. Sitäkin tuli tehtyä päivänä, jolloin Jurmon ja Hiittisten välillä näkyi kaukana horisontissa yksi purje ja toinen havaittiin pohjoisessa horisontissa. Tuulta oli se 15 m/s, havaitut puuskat 19 m/s.

        "yli 20 m/s tuulissa. Kovemmat tuulet silti pitäisi käydä kokemassa tarkoituksella, eikä odottaa hetkeä, jolloin niihin joutuu väkisin."

        Itse esitin aiemmassa keskustelussa kipparille pakollista myrskyharjoittelua ennen ensimmäistä pallonkiertoa tai muuta vaativaa ja vatameriolosuhteissa tapahtuvaa pitkää purjehdusta - sain kaikki kimppuuni.


    • Genoa100

      Oma sparkman-stephensimme näyttää parhaat puolensa perhemiehistölle 8-10 m/s sivutuulessa auringon paistaessa ja ilman lämpötilan ollessa 25 astetta, eli samoissa keleissä kuin kaikki muutkin veneet. En lähde varta vasten luovimaan tämän kovemmalla tuulella, mutta jos kesken matkan tuuli yltyy, niin n. 12 m/s asti meno on nautittavaa, sen jälkeen sitten selviämistä tavalla tai toisella. Kovalla kelillä ei veneitä yleensä nää ulapoilla, koska kesälomakaudella niissä on aina perhemiehistö eikä kovan kelin röykytys ole silloin mukavaa. Samoin perheveneissä on yleensä omistajamiehistö, joka suhtautuu välineiden koeponnistuksiin varovaisemmin kuin sponsorivetoisten kisaveneiden kaverit.

      • Antsu*

        Kuten edellä jo kirjoitin, ei kovaan keliin pitäisi ensimmäisiä kertoja mennä joutumalla. Omistajamiehistön suhtautuminen on ymmärrettävää, mutta vaikka ongelmia ei olisi ylläreinä tulossakaan, tieto siitä, että kaikki on koeponnistettu rauhoittaa kummasti tarpeen tullessa. Vanha viisaus sanoo, että vene kestää aina enemmän kuin kippari ja paljon enemmän kuin kipparin vaimo. Viisauden todenperäisyys pitää silti ajoittain todentaa.

        Tässä on yksi kisaamisen hyvä puoli. Kun on koonnut pelkkää perhemiehistöä vahvemman porukan, maksanut ilmoittautumismaksun, tehnyt eväät ja laittanut veneen valmiiksi, ei enää niin helpolla jätäkään lähtemättä kovempaan keliin. Kokemuksen jälkeen luottaa itseensä ja kalustoon uudella tavalla. Vähempi hermoilu myöhemmin pienentää paitsi riskiä tehdä virheitä, vähentää myös oleellisesti muun perheen hermostumista kelin yllättäessä.


      • vmg

        Joo, ja pitää huomioida, että kaikki S&S:t eivät ole parhaimmillaan kovassa tuulessa, vaikka ne sitäkin sietävät. Oli muuten aika aavemaista, kun Emäsalon selällä ei näkynyt ketään muita aamupäivällä 26.7. Vasta Pellingin puolella alkoi näkyä muutamia purjeita ja joku Bella villisti keikkuen.

        On ehdottoman tärkeää pystyä hanskaamaan venettä kovassakin tuulessa ja isossa aallokossa, koska seillaiseen voi joutua. Eikä sovi unohtaa tähystyksen ja navigoinnin tärkeyttä. Ensin mainitun unohtamalla voi päätyä tappajapurjeveneeksi.


      • Genoa100
        vmg kirjoitti:

        Joo, ja pitää huomioida, että kaikki S&S:t eivät ole parhaimmillaan kovassa tuulessa, vaikka ne sitäkin sietävät. Oli muuten aika aavemaista, kun Emäsalon selällä ei näkynyt ketään muita aamupäivällä 26.7. Vasta Pellingin puolella alkoi näkyä muutamia purjeita ja joku Bella villisti keikkuen.

        On ehdottoman tärkeää pystyä hanskaamaan venettä kovassakin tuulessa ja isossa aallokossa, koska seillaiseen voi joutua. Eikä sovi unohtaa tähystyksen ja navigoinnin tärkeyttä. Ensin mainitun unohtamalla voi päätyä tappajapurjeveneeksi.

        Tutustuupa veneeseensä kilpailemalla tai muuten vain, niin tärkeää on tosiaankin tuntea veneensä ominaisuudet ja varusteet. Kovalla kelillä on virhe tehdä mitään uusia kokeiluja.


    • luopio?

      Meillä on uudehko vene, jossa on kohtalaisen lattana pohja ja runsas purjepinta-ala. Reivikynnys on kryssillä jossain 7 m/s tuntumilla perhemiehistöllä, eli silloin genua vaihtuu fokkaan ja toisinaan isoonkin otetaan yksi reivi. Näin kallistukset pysyvät kohtuullisena puuskissakin.
      Mielestäni tämä kesä on pitänyt sisällään aika kovia tuulia - verrattuna esim. viime kesään. Voin ihan rehellisesti myöntää, että neljänä päivänä on päätetty loman aikana jäädä odottelemaan pienempää tuulta. Eivät nuo päivät hukkaan ole menneet.

    • kuin kelissä

      Eiköhän se ole myös niin, että kerran valkoiselle vedelle päästyään siellä myös aika hyvin pärjää vähän kovemmassakin kelissä. Ongelmia tuovat useasti tarkkaa navigointia vaativat osuudet - ja tietenkin sitten rantautuminen/ankkurointi. Kerran olen joutunut tilanteeseen, jossa en enää uskaltanut lähteä koettamaan rantautumista, vaan hakeuduin suosiolla lähimpään ankkurilahteen, joka onnekseni sattui olemaan suojaisa paikka. Varsinkin yksin liikkuessaan aina toivoo, että laiturilla tai kalliolla olisi kovalla tuulella joku hieman jeesaamassa...

      Eikös tuolla isojen vesien äärellä myrskyn uhatessa kehoteta joko hakeutumaan lähimpään satamaan tai sitten pois rannikon läheisyydestä.

    • JRxxx

      Ne tekivät sen jälleen itse!

      Eli vahvistivat oikeaksi tuolla yleispalstalla tekemäni purjehtijat vs. veneilijät -tyypittelyn. Suunnaton leuanlouskutus niiden arvostelemiseksi, jotka eivät viitsi lähteä kiusaamaan itseään epämukaviin olosuhteisiin. Ei mene sitten millään näille herroille jakeluun, että suurin osa ihmisistä veneilee "pitääkseen kivaa". ADHD:ta potevat extremistit, joiden pitää päästä "voittamaan itseään", ovat pieni vähemmistö ihmiskuntaa (onneksi!)

      • jälleen itse

        Luin uudelleen ketjun läpi, enkä löytänyt mitään vahvistusta tyypittelylle. Kaikkein vähiten jaolle kahteen tyyppiin. Trollipeikkomme vain jälleen kerran koittaa pönkittää horjuvaa itsetuntoaan uskottelemalla, etteivät muut pysty elämässään häntä parempaan ja siksi tulkitsee nämäkin haluamallaan tavalla. Hänen onnekseen häntä todella kadehdittavasti pystyvämpiä on pienempi vähemmistö.


      • vmg

        Mulla itseni voittaminen liittyy enemmän siihen, että todistelen itselleni harrastuksen mielekkyyttä. Viime talven aikana paloi ainakin 8000€ uuteen kanteen, hallisäilytykseen ja yhteen purjeeseen. Seuraavana uusinnan kohteena on about 30 vuotta vanha sähköjärjestelmä. Onneks mulla on kaveri ns. pajalla. Sieltä on jo "lokitettu" laatikollinen tarvikkeita.

        Jotta merellä joskus ei tuntisi epämukavuutta, on oltava aika iso kasa rahaa hankkia sellainen vene, jossa on ns. kaikki. Joillekin epämukavuuden kynnys on erilainen kuin toiselle. Mä ajan fillarilla töihin kesät talvet kelissä kuin kelissä ja se on hyvää harjoitusta pikkuisen kesäsateen varalle. Yhtään ei vituta kesällä kun sataa, kun muistaa pimeän marras-joulukuun viistorännän vastatuulessa Pasilan tuulitunnelissa aseman ja virastotalon välisessä
        kuilussa.

        Pitää myöntää, että sun jutussa on totuuden siementä, mutta todellisuus on aina kirjoitettua kummallisempi.


      • kiinni?

        "Suunnaton leuanlouskutus niiden arvostelemiseksi, jotka eivät viitsi lähteä kiusaamaan itseään epämukaviin olosuhteisiin."

        Taitaa olla niin että et ole koskaan ollut em. kelillä merellä. Ja oliko vielä niin että veneesi nimi on Sea Bear?


      • mitä?

        Antaisitko nyt sen viitteen, kuka louskuttaa ja missä kohtaa. Minäkään en sitä löytänyt.


    • Ihme siinä on

      Kun pitää leuhkia sillä että lähtee kovaan keliin rääkkäämään perhettä?
      Minä en tykkää purjehtia paljoa yli 10 m/s tuulessa, kyllä siitä nautinto alkaa häipymään sen jälkeen.
      Toki se 10 menee vielä kun on maatuuli.
      Paljon mielummin menen 22 m/s kelissä vanhalla kunnon finnarkilla kunnon rytkytykseen , se on kivaa. Jos sattuu vielä olemaan kunnon aallokko.

      Purjehtisesta on tarkoitus nautiskella.

    • torjuntaan

      kova keli välillä sopii mainiosti. Valmistautuneena tietenkin. Ja nostaa perhemiehistönkin itseluottamusta ja tsemppiä kummasti jos tilanteet pysyvät kohtuullisesti hallinnassa.

      • Sunden Forever

        Puheenvuoroissa tuli esille hyviä argumentteja. Moniin ajatuksiin on helppo yhtyä.

        Olen itsekin samaa mieltä, että koviin tuuliin väkisin puskemisessa ei ole lomapurjehduksella välttämättä järkeä. Mutta kyllä reipas luovipäivä voi silti tuoda matkantekoon mukavaa vaihtelua ja pirteyttä.

        Joissakin mielipiteissä olin aistivinani, että uudempien matkapursien käsittely kovemmassa tuulessa perhemiehistöllä on voimia kysyvää. Tästä haluaisin kuulla lisää.

        Mikä on kaikista epämiellyttävintä? Hakkaako runko kovasti suuremmassa ja terävämmässä vasta-aallokossa? Onko ohjausominaisuuksissa - reivattunakin - toivomisen varaa? Eikö papu riitä jalustamiseen?

        Aika mielenkiintoista on myös havaita, että veneen koko ei näytä suinkaan suoraviivaisesti vaikuttavan sen käsiteltävyyteen ja miellyttävyyteen navakan tuulen vastaisissa. Jollakin perinteisen runkomuodon omaavalla pikkupurrella voi olla miellyttävämpää luovia aallokossa kuin kolmanneksen pidemmällä tasapohjaraaserilla.

        Ilmeisesti pursien suunnittelu onkin menossa yhä vahvemmin suuntaan, jossa arvostetaan asuttavuutta ja heikon tuulen ominaisuuksia. Lomapurjehduksen ideaali on tällöin leppoisa plattis tai lenssi sekä satamassa oleskelu. Kovemmassa tuulessa ja vastaisilla ei lähdetä matkaan. Tai jos lähdetään, pannaan kone töihin.

        Joskus menneinä vuosina asiat taisivat olla toisin päin...


      • citroen-for-ever
        Sunden Forever kirjoitti:

        Puheenvuoroissa tuli esille hyviä argumentteja. Moniin ajatuksiin on helppo yhtyä.

        Olen itsekin samaa mieltä, että koviin tuuliin väkisin puskemisessa ei ole lomapurjehduksella välttämättä järkeä. Mutta kyllä reipas luovipäivä voi silti tuoda matkantekoon mukavaa vaihtelua ja pirteyttä.

        Joissakin mielipiteissä olin aistivinani, että uudempien matkapursien käsittely kovemmassa tuulessa perhemiehistöllä on voimia kysyvää. Tästä haluaisin kuulla lisää.

        Mikä on kaikista epämiellyttävintä? Hakkaako runko kovasti suuremmassa ja terävämmässä vasta-aallokossa? Onko ohjausominaisuuksissa - reivattunakin - toivomisen varaa? Eikö papu riitä jalustamiseen?

        Aika mielenkiintoista on myös havaita, että veneen koko ei näytä suinkaan suoraviivaisesti vaikuttavan sen käsiteltävyyteen ja miellyttävyyteen navakan tuulen vastaisissa. Jollakin perinteisen runkomuodon omaavalla pikkupurrella voi olla miellyttävämpää luovia aallokossa kuin kolmanneksen pidemmällä tasapohjaraaserilla.

        Ilmeisesti pursien suunnittelu onkin menossa yhä vahvemmin suuntaan, jossa arvostetaan asuttavuutta ja heikon tuulen ominaisuuksia. Lomapurjehduksen ideaali on tällöin leppoisa plattis tai lenssi sekä satamassa oleskelu. Kovemmassa tuulessa ja vastaisilla ei lähdetä matkaan. Tai jos lähdetään, pannaan kone töihin.

        Joskus menneinä vuosina asiat taisivat olla toisin päin...

        en minäkään kovaan vastaseen pakosta menisi, mutta tuli kesä- heinäkuussa testattua oma ja 31ft Finn Flyerin kyvyt. Paikkana vähän isompi lätäkkö kuin Itämeri ja kelinä "sopiva 15-18m/s vastanen, aallotkin vain 2,5-4m korkeita. Pakko oli mennä, toisaalta omalla tavallaan kivaakin, mutta ei pitemmän päälle. Pilotinkin joutui ottamaan pois päältä, kun tuuli ylitti 12m/s eikä pinnaveneen ohjaus tuossa kelissä kuulu kuivimpiin asioihin. Illalla oli olo kuin suolapatsaalla (eipä tarvinnut pyytää ravitsemusliikkeessä suolaa pöytään). Keli vielä sattui 44h kestäneen legin viimeiselle seitsemälle tunnille(joka pidensi merellä oloa n. kolme tuntia)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4320
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3524
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      157
      1841
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1726
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1452
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      974
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      879
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      866
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      858
    Aihe