Voi tätä iloa, vai itkeäkö pitäisi! Huomenna saan roudata vanhimman poikani kamoineen (17v.) opiskelija-asuntoon 45km. päähän.
Tuntuu isolta helpotukselta vaikka tietysti vähän rahaa ja tukea tarvitsee jatkossakin. On ollut ns. vaikea lapsi ja erityisen paha murrosikä. Rankkaa on ollut ja itkenyt olen niitä kauheita sanoja joilla poikani on minua nimitellyt, mutta nyt, vihdoin hän saa pärjätä muiden aikuisten kanssa.
Joskus tuntui että murrosikäisten yksinhuoltajana on liian rankkaa, että ei jaksa, mutta jaksoimpas!!
Kyllä ne kasvaa ja saa järkeä pikkuhiljaa, ja tärkeintä on että en päästänyt päihteitä käyttämään, ainakaan tähän asti. Tsemppiä kaikille yksin murkkujen kanssa taisteleville! Jaksakaa vielä, sitten kyllä palkka jaksamisesta maittaa kun nuoresi astuu omaan elämäänsä.
vihdoinkin!
7
815
Vastaukset
- toinen emo
meillä on tapeltu lujaa miehen kanssa (eroamassa ollaan) ei suinkaan siitä mistä yleensä, eli kumpi saa lapsen vaan siitä, kumpi hänet joutuu ottamaan.
Kamalalta tuntuu jo ajatuskin, ettei häntä kumpikaan halua, mutta taustalla on samanlainen asia kuin sinullakin, rankkaa on ollut molemmilla ja kumpaakaan hän ei vähääkään kunnioita.
Minulle on sitten turha tulla selittämään, että se olisi oma vikani, tai mieheni vika, ei ole. Hän on saanut nämä vanhempien alistamisohjeet täältä netistä, joitakin jopa tältä palstalta, joten "kiitos" vaan niiden esittäjille. Pojan kohtalo on aivan auki vieläkin. Kai häntä pitää sitten yrittää itsenäisen elämän alkuun saatella, tai sitten kysellä soskusta apua...
Kamalaa ja vaikeaa tulee olemaan ja on. - yh isä
Kun on itse yh isä ja kamppailee kahden lapsen kanssa samassa tilanteessa,kyllä hyvin
ymmärrän sinua.Samoin ajattelen itse,että se
on se palkinto kaikesta,kun lapset aikanaan
aikuisina pärjäävät ja ovat kunnon kansalaisia.
Itsestäni tuli yh isä todella pika komennuksella n 5 v sitten ja jälkeenpäin on ihmetellyt,miten kaikesta on lopulta selvinnyt ja jaksanut.Mutta lopulta
pääasia on,että kaikki on nyt hyvin.Yksinhuolta-
juudessa ei kai mitään ihmelääkettä olekkaan.Pitää vaan jaksaa päivästä toiseen.Jostain ihmeestä
ne voimat tulee joka päivälle.Ehkä se kun iltasella peittelee ja sanoo hyvät yöt,katsoo mlapsiaan.Ehkä siinä aina herää tajunnassa miten rakkaita he ovat.Ehkä siinä on se voima ja
jaksaminen.Ilman sitä rakkauden tunnetta tuskin kukaan jaksaa. - Aikuinen nainen
Miten alaikäinen lapsesi pärjää MUIDEN AIKUISTEN kanssa? Oman elämän helpottamiseksi pistät hänet muualle asumaan, vaikka kertomuksestasi voi lukea, että ei pärjää murrosikänsä kanssa oikein itsensäkään kanssa? Mikä AIKUINEN 17-vuotias vielä on? Ei mikään! Hän on lapsi ja ALAIKÄINEN ja sinä olet hänestä vastuussa, vaikka olisit sysännyt "pärjäämään omillaan muiden aikuisten kanssa! Katso vaan, ettei tule vielä yllätyksiä sillä saralla....
Kyllä jossain pitäisi säätää laki, ettei alaikäisiä saa jättää heitteille vaan vanhempien taikka vanhemman on hänestä huolehdittava täysi-ikäiseksi asti!- neropatti . . . .
mitä silloin tehdään kun se nuori itse ei halua että hänestä huolehditaan täysi-ikäisyyteen asti?
Entä kun hän tekee kaikista hyvistä tarkoituksista pelkän irvokkaan shown ja syyllistää kaikesta siitä mitä juuri sillä hetkellä ei voi vanhemmiltaan saada; kuten vaikkapa omaa asuntoa ja autoa. Marttyyrimaisesti esittää kärsivää ja laittaa myös kaikki läheisensä kärsimään....
Sinulla ei varmaan ole lapsia tai sitten ei ainakaan teini-ikäistä. Sellaista vähän normaalia vaikeampaa tapausta.... - aikuistu itsekin
neropatti . . . . kirjoitti:
mitä silloin tehdään kun se nuori itse ei halua että hänestä huolehditaan täysi-ikäisyyteen asti?
Entä kun hän tekee kaikista hyvistä tarkoituksista pelkän irvokkaan shown ja syyllistää kaikesta siitä mitä juuri sillä hetkellä ei voi vanhemmiltaan saada; kuten vaikkapa omaa asuntoa ja autoa. Marttyyrimaisesti esittää kärsivää ja laittaa myös kaikki läheisensä kärsimään....
Sinulla ei varmaan ole lapsia tai sitten ei ainakaan teini-ikäistä. Sellaista vähän normaalia vaikeampaa tapausta....Nuori alaikäinenkö teillä määrää elämisen tahdin? Aikuisten tehtävä on huolehtia tekemistään lapsista täysi-ikäiseksi asti - haluavat lapset itse mitä tahansa. Ja onneksi laki sanoo, että olet kuitenkin vastuussa hänestä, vaikka sysäisit heidät mihin.
Jo "irvokkaan shown tekeminen kaikista asioista" kertoo, että lapsi ei todellakaan ole kypsä omaan elämään ja käsittelemään vastuuntuntoisesti oman elämänsä ratkaisuja. Eiköhän syyllistämisen syvin tunto ole vain itsessäsi, ei kait lapsen pidä kaikkea saadakaan. ja jos nyt ei omaa asuntoa saakaan ja se harmittaa, niin harmittakoot - suhteellisuudentaju kyllä kehittyy aikanaan, kunhan on siihen tarpeeksi kypsä.
Kyllä minulla on kaksikin poikaa ja molemmat teinejä. Mutta heistä ei kyllä ole "normaalia vaikeammiksi", mutta se onkin johdonmukaisen turvallisen kasvatuksen ja elämän tulosta. Eikä muuten meilläkään saa kaikkea, mutta haluta saa sitä ei voi toiselta pois ottaa. Enkä syyllisty siitä mitenkään vaan olen hyvin tyytyväinen kasvatustulokseeni.
Sellaisiahan lapsista tulee, millaisen esimerkin heille itse antaa ja miten heidät kasvattaa. Että silleen neropatti
- satu40
ja neljäskin noussee ensi vuoden alussa siivilleen.
Se on haikeaa - mutta myös palkitsevaa. Tulee olo, että ainakin tähän asti selvisin kunnialla; lapsi sai kuin saikin kotoaan vahvat juuret ja siivet.
Ja haikeudenlääkkeenä toimii se toinenkin puoli samasta asiasta, jotain mitä olen jo saanut kokea ja innolla odotan saavani kokea vastakin:
Pitää ensin lähteä voidakseen palata kohtaamaan äitinsä uudelleen, omana aikuisena itsenään. Siihen aikuiseen lapseensa on todella hauska tutustua sitten sillä toisellakin lailla, kun ei enää ole huoltaja eikä holhoava vaan suhde on molemmin puolin täysin vapaaehtoinen ja tasaveroinen.- yh-leijonaemo
Kiitos tästäkin keskustelusta, tietysti aina joku besservisserkin haluaa liittyä mukaan juttuun.
Heitteille poikaa on tuskin jätetty, itse iloitsi kun sai opiskelupaikan ja asuntolapaikan eikä tarvitse bussilla kotoa 45km päivittäin kulkea. Siihen vaikeaan äitisuhteesta irtautumiseen kai yksinhuoltajien nuorilla liittyy enemmänkin uhmaa kuin silloin kun on toisiaan tukevat isä ja äiti vastassa. Nytpä saa oppia että pyykeistään ja ruuistaan pitää itse huolehtia eikä vaan äitiä moittia jos palvelu ei mielestään pelaa. Enkä tietenkään ole mihinkään pojan elämästä kadonnut, kotiavain jäi siihen uuden opiskelukämpän avaimen viereen, samaan nippuun.
Luulen että tämä pesäero laskee molempien stressitasoa, eikä hän muille aikuisille ihan semmosta kieltä kehtaa käyttää kuin läheisimmilleen. Pikkuveli jäi vielä kanssani kotiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1051024
- 101888
Luulet olevasi pidetty
Luulet olevasi pidetty ihminen ja tärkeä monille. Oikeasti et ole! Kukaan EI oikeasti sinua jeesaa, kun tarvitset olkap96777- 81682
- 48645
Kalateltta
Ollaan tulossa Kuhmoon Kamarimusiikkiin jos majoitus viela jarjestyisi kuitenkin. Milloin kalateltta aukeaa naillanakymi16570- 34496
- 43482
- 25475
Tulimme yöllä reissusta kotosalle
niin heti tämä öinen häiriökäyttäytyminen ilmeni palatessa. Eikö näitä 2-3 alaikästä laittomilla mopoilla rällääjää saa30460