Sinä olet seurannut minua jo hyvin pitkään.
Ensimmäisen kerran minä muistan, kun olit jossain takanani Kinopalatsissa. Ihmismassat kätkivät sinut hälisevään joukkoonsa, mutta minä tunsin katseen niskassani. Ja aina kun katsoin taakseni, niin tuo tunne sisälläni katosi.
En voi olla varma, mutta jouduit ostamaan jokaiseen tulevaan näytökseen liput, jotta olisit voinut tulla siihen samaan näytökseen johon itse olin menossa. Ethän mistään voinut tietää mitä minä olin tullut katsomaan. Siellä teatterissahan sinä näit minut ensimmäistä kertaa, eikö niin?
Tästä kaikesta on jo kauan, jo kohta vuosi ja kolma kuukautta. Ja sinä seuraat minua yhä. Sinä tiedät missä minä asun, ja sinä tiedät myös kuka minä olen. Tiedät nimeni, kotini, osoitteeni, kaikki ystäväni ja koulun jota käyn. Luultavasti sinulla on kamera jolla kuvaat minua, tai sitten ei. Mutta minä luulisin, että sinulla on kotisi seinillä minun kuviani. Minä jotenkin arvaan sen.
Jotta tietäisit että puhun juuri sinulle, niin kuvailen itseni; jättäen pois kaikki sellaiset yksityiskohdat, jotka voisivat paljastaa jollekin toiselle kuka minä olen. Kuvailen itseni niin kuin silloin teatterissa olin. Muistatko?
Oli syksy ja satoi vettä. Katu ulkona lainehti, ja kaikilla oli kiire sisään teatteriin. Törmäsimmekö me yhteen siinä ovella, vai näitkö väkijoukossa ensin minun kasvoni?
Niin, kyllä minulle ovat kertoneet muutkin että olen hyvin kaunis. Sinä et ole ensimmäinen. Sinä tiedät, että olen Palmyran katalogissa, etkö tiedäkin?
Minäkin tiedän, että olen hyvin kaunis. Se on kiinni siitä miten itsesi näet. Se, kun he meikkaavat minut, ei ole niin tärkeää minun itseni kannalta. Se kaikki tapahtuu heidän itsensä näkökulmasta. Ja he maksavat minulle näkemyksensä toteutumisesta oikein hyvin.
Kun tapasit minut, niin minulla oli mustat, ylösnostetut hiukset tupeerauksella. Häiritseekö sinua se, että olen nyt vaalea ja suorahiuksinen. Minä luulisin että sinua se hieman harmittaa. Minä en juuri voi valita miltä näytän, jos haluan pitää työni.
Olen ajatellut paljon mitä rahoillani teen. Ensin kuitenkin säästän niitä tulevia opiskeluja varten. Haluaisin olla jotain tärkeää, luultavasti eläinlääkäri… ehkä lastenlääkäri.
Sinä pidät hoikista vartaloista, niin? Minulla on sellainen venytettyine kurjenkauloineen, eikö totta? Olen kuulemma kuvaajien mielestä joissain olosuhteissa lähes täydellinen kuvattava. Taasen itse otan kohteliaisuuden ammatillisin reseptorein vastaan. Tiedän, että mikään ei ole täydellistä, en siis minäkään. Ehkä he tarkoittavat kaikella tällä sitä, että he ovat nähneet minussa jotain sellaista jonka sinäkin olet nähnyt.
Muistatko mikä se oli minussa, juuri se joka kiinnitti sinun huomiosi minuun niin tiukkaan, ettet ole vielä tänäkään päivänä kyennyt siitä laskemaan irti? Nenä? Suu? Arvailen vain. Vai olivatko ne minun silmäni? Osuinko oikeaan? Mitä sinä näit minun silmissäni? Kerro.
Minä kerron sen sinulle. Minun silmissäni asuu rauhallisuus, jonka takana on jotain hyvää ja tuttua. Kaikki tämä asuu vihreässä meressä, kuin utuisessa unessa jossa kaikki on hyvin. Olet kuin kotonasi ja sinulla on hyvä olla. Olet turvassa ja sinua rakastetaan. Ylläsi on lämmin peitto ja sinua nukuttaa. Käyt lepäämään viereeni ja katselet minua silmiin. Lausut nimeni ja kuiskaat että rakastat minua.
On harmillista, että seuraamisesi on vienyt minut tänne jossa et pääse minua katsomaan. Tunnen siitä surua, sillä haluaisin olla lähelläsi jotta näkisit minut taas. Lääkärit ovat sitä mieltä, että minun on jäätävä tänne pitkäksi aikaa. He ovat keskustelleet perheeni kanssa ja minä olen yrittänyt kovasti ymmärtää tilannetta, mutta se on ollut minulle kovin vaikeaa. Tuntuu siltä, kuin jokin ovi joka vielä äsken oli täällä, olisi nyt kadonnut. Olen etsinyt sitä kaikkialta, mutta hoitajat kertovat minulle jatkuvasti, että minun olisi parasta nyt vain levätä.
Istun usein vain huoneessani, enkä puhu juurikaan muiden potilaiden kanssa. Pihalla kasvaa suuri mänty joka humisee öisin. Silloin minua pelottaa ja tunnen kaiken luhistuvan sisälläni. Ja minusta tuntuu, etten koskaan voi saavuttaa enää mitään, en lääkärinuraa enkä jatkaa työtäni. Aivan kuin elämä lipeäisi lääkkeiden tuomaan sumuun, jonne ojennan kättäni tavoittamatta sieltä mitään.
Olen pulassa, mutta onneksi sinä olet siellä ystäväni, ihailijani. Sinä autat minua kestämään huomiseen. Sillä minä tiedän että sinä rakastat minua pyyteettömästi.
Olet minulle minun suojelusenkelini.
t: minä
Avoin kirje
6
468
Vastaukset
- Jessie Jaimon
se oli jo täällä.
No, luen sen laitan sitten "kritiikkiä" ?!? - lesko.jernefelt
Tuo otsikon laittaminen on minulle aina vaikeaa.
Mutta asiaan, tämä oli todella pelottava, siis hirveän ahdistava ja pelottava teksti, sitä sen kaiketi piti ollakin, jos vain sen oikein ymmärsin? Minä rakastan monologeja, minä rakastan, kun kysymyksiä jää ilmaan.
Tässä oli jotain kaunista, ahdistavan kaunista, kuin sellainen kukka, joka on kuvassa harmaavalkoinen, värikkään syysmetsän siimeksessä.
En tiedä, minulle tuli jotenkin kauhean irrallinen olo tästä, ehkä joissain kohdissa mentiin hyvin kauas ja seuraavassa tultiin taas ihan lähelle, sellaista rönsyilyä, jokseenkin. Yhdessä vaiheessa alkoi nukuttamaan, mutta se johtui kohdasta, joka muistutti hypnotisoijan sanoja, en tiedä haitko ihan sitäkään, mutta niin minä, lukija, sen ymmärsin. Minusta kaikinpuolin... se sana on hukassa... kiinnostava? erilainen, tahi joukosta hyvin erottuva, voisi olla. - Jessie Jaimon
ihmisestä, joka luuli itsestään liikoja, kuvitteli osan ja loppu oli luettavissa tästä tarinasta.
Ja lopussa vielä toivoa kannatteleva harha; rakkaus, jota ei koskaan ollut ollutkaan, nyyh :( - jobotin
Huomenta!
Valitettavasti Lesko nukahti hypnoottiseen muminaani - mutta ehti onneksi herätä ennen kuin nenä tööttäsi näppikseen. Mua on jo pitkään kiinnostanut tässä nettikirjoittelussa se, että siitä saa hyvällä tuurilla nopeaa palautetta emotionaalisesti herkiltä ihmisiltä (tätä ei olisi pitänyt sanoa ääneen).
Onhan asia tietenkin niin, että kirjoitusvirheiden vähentäminen helpottaa lukijan hommaa, eikä riko tekstin sujuvuutta, eikä siinä joko olevaa tai olematonta fiilinkiä.
Kuitenkin mua on aina kiinnostanut juuri se, miten lukija asian sisällään kokee/näkee. Sillä ensisijaisestihan kirjoittavilla ihmisillä on jokin kummallinen halu riepotella lukijan psyykettä. Saatu kommetti on sitten vähän kuin haaskalle menisi nokkimaan.
Toinen hassu havainto on se, että jokin tyyli osuu johonkin, ja toinen sen sitten taas dissaa (vai olikohan se edes mikään havainto). Ilmiö on toistuva.
Kiitoksia kommentaattoreille.- lesko.jernefelt
"Valitettavasti Lesko nukahti hypnoottiseen muminaani - mutta ehti onneksi herätä ennen kuin nenä tööttäsi näppikseen."
Niimpä niin, en sinänsä kokenut sitä huonona asiana, vaan nimenomaan sen kohdan erilaisuus sai tekstistä kiinnostavamman ja kokonaisuutena piti hyvinkin monipuolisesti vireillä.
"Kuitenkin mua on aina kiinnostanut juuri se, miten lukija asian sisällään kokee/näkee. Sillä ensisijaisestihan kirjoittavilla ihmisillä on jokin kummallinen halu riepotella lukijan psyykettä. Saatu kommetti on sitten vähän kuin haaskalle menisi nokkimaan."
Ajattelin itse hieman samaa tuosta tekstistäsi, sinulla selvästi oli se tarkoitus, että saat nuo väristykset lukijassa ja miksei olisi ollut? Tunteetha ilmaisevat tekstiä aina kaikista parhaiten, pääasia, että teksti ei ole sivuutettavissa, vaan se jää mieleen ja näin vuorokautta myöhemmin sanottuna, muistan vieläkin tämän tekstin melkein kokonaisuudessaan, vaikka eilisen päivän aikana luin täällä kymmeniä tekstejä.
=)
- xelda
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kreikkaan julistettu maanlaajuinen hätätila/1135229773014
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2704388Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653557Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1591875Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251765Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991466Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?1341001Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18919en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va119875Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235870