Miten mahtaa onnistua taaperoimetys ad.pojalle? Suunnittelen imettäväni poikaamme (hormoonikäynnistys) muutaman vuoden ikään asti, koska pojan kotimaassa lapsia imetetään 3-4 vuotiaaksi. Riittäneekö maito, onko kokmeuksia? Sain idean taaperoimetyssivuilta :). Lasta voi imettää kunnes hän itse päättää lopettaa ja kiinnostuu kiinteästä ruuvasta. Sivuilla sanotaan, että on höpöpuhetta että ädin maito olisi laihempaa muutaman vuoden päästä. Siinä on paljon valkuaista. Jos imetys onnistuu, miten tarha suhtautuu? Onko tarhasa mahdollisuus imettää? Entä koulu?
TAAPEROIMETYS
32
3863
Vastaukset
- varmasti
esittää sama kysymys tuolla imetys-palstalla. Tällä palstalla ei pahemmin adoptiovanhemmat kirjoittele
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000000370&subcat=1014- tällä
palstalla saa nykyään vain pahan mielen kun "adoptioasiantuntijat" aikansa kuluksi kommentoivat muiden asiallisia aloituksia.
- asiantuntijat
tällä kirjoitti:
palstalla saa nykyään vain pahan mielen kun "adoptioasiantuntijat" aikansa kuluksi kommentoivat muiden asiallisia aloituksia.
Niinpä... Oikeita adoptioasiantuntijoita ovat vain adoptiovanhemmat ja kaiken tietävät sosiaalityöntekijät. Myös adoptiota positiiviseksi hehkuttavat adoptoidut ja ammattilaiset hyväksytään oikeiden adoptioasiantuntijoiden joukkoon. Muut adoptoidut, biot ja kriittisesti adoptiosta ajattelevat ovatkin "adoptioasiantuntijoita".
- ovat kaikki
asiantuntijat kirjoitti:
Niinpä... Oikeita adoptioasiantuntijoita ovat vain adoptiovanhemmat ja kaiken tietävät sosiaalityöntekijät. Myös adoptiota positiiviseksi hehkuttavat adoptoidut ja ammattilaiset hyväksytään oikeiden adoptioasiantuntijoiden joukkoon. Muut adoptoidut, biot ja kriittisesti adoptiosta ajattelevat ovatkin "adoptioasiantuntijoita".
adoption osapuolet, adoptoidut, biovanhemmat ja adoptiovanhemmat. Tarkoitin kommentissani tämän palstan "adoptioasiantuntijoilla" sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole olleet adoption kanssa missään tekemisissä eivätkä omaa edes perustietoa tietoa adoptiosta, mutta äänekkäitä mielipiteitä sitäkin enemmän.
Tyhjät tynnyrit kolisevat äänekkäimmin. - keskustelijat
ovat kaikki kirjoitti:
adoption osapuolet, adoptoidut, biovanhemmat ja adoptiovanhemmat. Tarkoitin kommentissani tämän palstan "adoptioasiantuntijoilla" sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole olleet adoption kanssa missään tekemisissä eivätkä omaa edes perustietoa tietoa adoptiosta, mutta äänekkäitä mielipiteitä sitäkin enemmän.
Tyhjät tynnyrit kolisevat äänekkäimmin.ovat kuitenkin monen lapsen vanhempia, joten he kyllä tietävät lapsista ja niiden kanssa olemisesta paljonkin. En väheksyisi tätä asiantuntemusta.
Ei adoptio ole mikään erikoisjuttu, vaan tavallista elämää, johon pitää suhtautua realistisesti, toisin kuin ap tekee. Ihmettelen, onko tuolla tavalla asennoituva ihminen jo hyväksytty adoptioäidiksi vai haaveileeko hän vasta adoptiosta?
- voi perkules
olen luullut että vauvan imetykseen tarvitaan raskaus?
siis voiko muka imettää
tosta noin vain? ...huh huh..- mahdollisuutenne
on koittanut, hormonikäynnistyksellä se lähtee käyntiin, isät imettämään.
- Ihan luonnotonta
Hyi helvetti!
Ihan sairasta. - ethän sinä
adoptiolapsesi oikea äiti ole. Minusta tuollaisia ajattelevalle ei pitäisi adoptiolasta antaakaan.
- vastenmielisyys?
Siitäkö, että adoptioäidin maidossa on lapselle vieras DNA. Ennen muinoin hienostonaiset ja sellaiset, joilta ei omaa maitoa tullut, hankkivat lapselleen imettäjän, silloinkin maidossa oli vieras DNA. Vieras se on lehmänkin DNA ihmiselle.
- jonkun toisen
vastenmielisyys? kirjoitti:
Siitäkö, että adoptioäidin maidossa on lapselle vieras DNA. Ennen muinoin hienostonaiset ja sellaiset, joilta ei omaa maitoa tullut, hankkivat lapselleen imettäjän, silloinkin maidossa oli vieras DNA. Vieras se on lehmänkin DNA ihmiselle.
lapsen äiti, joka joutui jättämään oman lapsensa vieraaseen hoitoon, kun piti mennä herraspentua imettämään. Imettäjäinstituutio oli siis köyhien, usein au-äitien, riistoa pahimmillaan.
Imetys kuuluu lapsen synnyttäneelle äidille, ei ottoäidille. Jos joku imettää 1-2-vuotiasta taaperoaan, niin se johtuu vieroitusvaikeuksista. Imetys on hyvin sitovaa puuhaa ja voi kauan kestävänä olla oikea riesa. Suomen oloissa ei pitkää imetystä kuitenkaan tarvita, eikä ylivuotias lapsi hyödy siitä mitään. - edes hippunen
vastenmielisyys? kirjoitti:
Siitäkö, että adoptioäidin maidossa on lapselle vieras DNA. Ennen muinoin hienostonaiset ja sellaiset, joilta ei omaa maitoa tullut, hankkivat lapselleen imettäjän, silloinkin maidossa oli vieras DNA. Vieras se on lehmänkin DNA ihmiselle.
Vastenmieliseltä tuo ajatus minustakin tuntuu ainakin aluksi. Syynä ei kuitenkaan ole todellakaan mikään vieras DNA. Mistäköhän se muuten tuli päähäsi, ei kai vaan omista ajatuksistasi :-)...
Tuossa alempana yksi nimimerkki jo vastasikin viestiin järkevästi. Aloittajahan todella kysyi muiden kysymystensä joukossa, että "miten koulu suhtautuu imetykseen". Sen perusteella aloittajan ajatuksissa on jotain outoa.
Adoptiolapsen kohdalla täytyy todella muistaa, että hän ei ehkä ole ikinä ollut imetyksessä ja adoptioäidin imetysyritykset voivatkin olla enemmän traumaattisia kuin terapeuttisia. Muistakaa nyt hyvät ihmiset, että kiintymyssuhteen muodostuminen lapsen ja adoptiovanhemman välille voi olla paljon pidempi ja tuskaisempi prosessi kuin etukäteen uskallatte ajatella. Mahdollisen imetyksenkin pitäisi lähteä lapsen tarpeista ja eduista eikä esimerkiksi äidin haaveista. Antakaa adoptoidun lapsen sopeutua uuteen elämäänsä omassa tahdissaan. Myös adoptiovanhemman sylissä syödyt pullomaidot ja -vellit toimivat imetyksen korvikkeina kiintymyssuhteen muodostamisessa. Kaiken yhdessä touhuilun ei tarvitse alkaa heti, kun lapsen saa syliinsä. Isistä kun oli toisessa viestissä puhetta, niin kannattaa tosiaan varautua siihenkin, että lapsi hyväksyy aluksi vain isän lähelleen. Silloin isällä on mahdollisuus syöttää lasta sylissään. - se tuli
edes hippunen kirjoitti:
Vastenmieliseltä tuo ajatus minustakin tuntuu ainakin aluksi. Syynä ei kuitenkaan ole todellakaan mikään vieras DNA. Mistäköhän se muuten tuli päähäsi, ei kai vaan omista ajatuksistasi :-)...
Tuossa alempana yksi nimimerkki jo vastasikin viestiin järkevästi. Aloittajahan todella kysyi muiden kysymystensä joukossa, että "miten koulu suhtautuu imetykseen". Sen perusteella aloittajan ajatuksissa on jotain outoa.
Adoptiolapsen kohdalla täytyy todella muistaa, että hän ei ehkä ole ikinä ollut imetyksessä ja adoptioäidin imetysyritykset voivatkin olla enemmän traumaattisia kuin terapeuttisia. Muistakaa nyt hyvät ihmiset, että kiintymyssuhteen muodostuminen lapsen ja adoptiovanhemman välille voi olla paljon pidempi ja tuskaisempi prosessi kuin etukäteen uskallatte ajatella. Mahdollisen imetyksenkin pitäisi lähteä lapsen tarpeista ja eduista eikä esimerkiksi äidin haaveista. Antakaa adoptoidun lapsen sopeutua uuteen elämäänsä omassa tahdissaan. Myös adoptiovanhemman sylissä syödyt pullomaidot ja -vellit toimivat imetyksen korvikkeina kiintymyssuhteen muodostamisessa. Kaiken yhdessä touhuilun ei tarvitse alkaa heti, kun lapsen saa syliinsä. Isistä kun oli toisessa viestissä puhetta, niin kannattaa tosiaan varautua siihenkin, että lapsi hyväksyy aluksi vain isän lähelleen. Silloin isällä on mahdollisuus syöttää lasta sylissään.päähäni omista ajatuksistani, mistäs muualta :). Eiköhän ne muuntoDNA:t geenimaisseista ja -soijista jotain tuhoa tule aiheuttamaan ihmisissä, alkaa USA:n kansakin, joka niitä on jo pitkään syönyt, olla aika kummallista, lihavaa ainakin. Ja voisit kyllä olettaa, että aloituskin on provo. Mutta totta on sen sijaan, että 70-luvulla synnytyssairaalan lapsivuodeosastolla kerättiin äideiltä sähkökäyttöisillä rintapumpuilla maito talteen iltaisin ja tällä yhteismaidolla ruokittiin vauvat yösyötöillä. Öklöä, mutta vauva parkani joutui sitä juomaan, ei sairaaloiden hierarkiaa ja tärkeitä virkanaisia uskaltanut nuori äiti vastustaa. Nykyisin taitaa olla hivit ja hepatiitit estäneet nuo käytännöt, miksei syöpäsolutkin noin leviäisi?
- kätilö/
se tuli kirjoitti:
päähäni omista ajatuksistani, mistäs muualta :). Eiköhän ne muuntoDNA:t geenimaisseista ja -soijista jotain tuhoa tule aiheuttamaan ihmisissä, alkaa USA:n kansakin, joka niitä on jo pitkään syönyt, olla aika kummallista, lihavaa ainakin. Ja voisit kyllä olettaa, että aloituskin on provo. Mutta totta on sen sijaan, että 70-luvulla synnytyssairaalan lapsivuodeosastolla kerättiin äideiltä sähkökäyttöisillä rintapumpuilla maito talteen iltaisin ja tällä yhteismaidolla ruokittiin vauvat yösyötöillä. Öklöä, mutta vauva parkani joutui sitä juomaan, ei sairaaloiden hierarkiaa ja tärkeitä virkanaisia uskaltanut nuori äiti vastustaa. Nykyisin taitaa olla hivit ja hepatiitit estäneet nuo käytännöt, miksei syöpäsolutkin noin leviäisi?
edelleenkin vastasyntyneitä ruokitaan sairaalassa lahjoittajan rintamaidolla. Maitoa on vain vähän saatavilla, joten sitä käytetään ensisijaisesti vain keskosille. Mikään ei ole niin loistava ravinnolähde noille pienille ihmisentaimille kuin rintamaito. Siinä on vasta-aineita ja ravintoaineita juuri oikeassa suhteessa ja sulavassa muodossa. Eläin- ja kasviperäiset korvikkeet ovat aina korvikkeita ja mm. allergisoivat paljon helpommin kuin rintamaito. Maidon luovuttajat testataan HIVin ja hepatiittien poissulkemiseksi ja maidon luovuttamisesta maksetaan ihan kiva korvauskin. Syöpä ei ole tartuntatauti ts. se ei tartu ihmisestä toiseen, joten syöpäsolujen siirtymistä ei tarvitse pohtia.
Tuo adoptioimetys ei ole mikään uusi juttu ja sitä kokeilee aina silloin tällöin joku. Maidon erittyminen rinnoista ei välttämättä liity synnytykseen eikä maidon nousu rintoihin vaadi synnytystä, toki se herkistää oksitosiinin myötä maidon nousua rintoihin. Harvalla synnyttäjälläkään on heti maitoa rinnoissa, mutta kun vauva on 3-4 vrk imenyt rintoja (ts. ärsyttänyt) säännöllisesti niin maito nousee kyllä. Samanlaisen reaktion näkee joillakin naisilla esim. uuden parisuhteen alkaessa, jolloin ollaan seksuaalisesti keskimääräistä aktiivisempia. Tiedämpä miehenkin, jonka partnerin harrastama miehen nännien nipistely sai miehelle maidon nousemaan rintoihin. Kyse on siis stimuluksesta ja rintarauhasen vastauksesta siihen. Rinta ei kysele sitä onko kohdussa kasvanut lapsi, vaan se reagoi ärsykkeeseen. - ADOPTIOIMETYKSEEN?
kätilö/ kirjoitti:
edelleenkin vastasyntyneitä ruokitaan sairaalassa lahjoittajan rintamaidolla. Maitoa on vain vähän saatavilla, joten sitä käytetään ensisijaisesti vain keskosille. Mikään ei ole niin loistava ravinnolähde noille pienille ihmisentaimille kuin rintamaito. Siinä on vasta-aineita ja ravintoaineita juuri oikeassa suhteessa ja sulavassa muodossa. Eläin- ja kasviperäiset korvikkeet ovat aina korvikkeita ja mm. allergisoivat paljon helpommin kuin rintamaito. Maidon luovuttajat testataan HIVin ja hepatiittien poissulkemiseksi ja maidon luovuttamisesta maksetaan ihan kiva korvauskin. Syöpä ei ole tartuntatauti ts. se ei tartu ihmisestä toiseen, joten syöpäsolujen siirtymistä ei tarvitse pohtia.
Tuo adoptioimetys ei ole mikään uusi juttu ja sitä kokeilee aina silloin tällöin joku. Maidon erittyminen rinnoista ei välttämättä liity synnytykseen eikä maidon nousu rintoihin vaadi synnytystä, toki se herkistää oksitosiinin myötä maidon nousua rintoihin. Harvalla synnyttäjälläkään on heti maitoa rinnoissa, mutta kun vauva on 3-4 vrk imenyt rintoja (ts. ärsyttänyt) säännöllisesti niin maito nousee kyllä. Samanlaisen reaktion näkee joillakin naisilla esim. uuden parisuhteen alkaessa, jolloin ollaan seksuaalisesti keskimääräistä aktiivisempia. Tiedämpä miehenkin, jonka partnerin harrastama miehen nännien nipistely sai miehelle maidon nousemaan rintoihin. Kyse on siis stimuluksesta ja rintarauhasen vastauksesta siihen. Rinta ei kysele sitä onko kohdussa kasvanut lapsi, vaan se reagoi ärsykkeeseen.Rajansa sentään kaikella. Adoptoitavat ovat harvoin vauvoja, vaan jo toisella vuodellaan.
- eivät ole
ADOPTIOIMETYKSEEN? kirjoitti:
Rajansa sentään kaikella. Adoptoitavat ovat harvoin vauvoja, vaan jo toisella vuodellaan.
tekemisissä adoptiovanhempien kanssa, vain biojen. Täällä kommentoitiin toisen äidin maidon antamista lapselle sekä imetyksen mahdottomuutta jos ei ole synnyttänyt. Samoin adoptioimetystä epäiltiin tekaistuksi tarinaksi. Vastasin vain näihin kysymyksiin/oletuksiin ammattini puolesta. En ottanut kantaa siihen kannattaako kätilöt (enkä edes voisi puhua koko ammattikunnan nimissä) adoptioimetystä vai ei. Kerroinpahan vain tosiasioita imetyksestä ja äidinmaidosta.
...Ai niin, se jäi kertomatta että sairaalassa "imetyskielessä" on kaksi eri termiä: äidinmaito = biologisen äidin maito sekä rintamaito = jonkun rinnasta saatu maito. Jos tätä asiaa varten on olemassa termistökin, ei kai voi olla niin outo asia että lapsi voi saada muunkin kuin biologisen äidin maitoa.
Mitä tulee adoptoitujen lasten ikiin, niin tuoreen tilaston mukaan Suomessa adoptoidaan vuosittain n. 40-50 vauvaikäistä (siis pelkkää maitoa ruuakseen saavia) lasta. - kysynpävaan
eivät ole kirjoitti:
tekemisissä adoptiovanhempien kanssa, vain biojen. Täällä kommentoitiin toisen äidin maidon antamista lapselle sekä imetyksen mahdottomuutta jos ei ole synnyttänyt. Samoin adoptioimetystä epäiltiin tekaistuksi tarinaksi. Vastasin vain näihin kysymyksiin/oletuksiin ammattini puolesta. En ottanut kantaa siihen kannattaako kätilöt (enkä edes voisi puhua koko ammattikunnan nimissä) adoptioimetystä vai ei. Kerroinpahan vain tosiasioita imetyksestä ja äidinmaidosta.
...Ai niin, se jäi kertomatta että sairaalassa "imetyskielessä" on kaksi eri termiä: äidinmaito = biologisen äidin maito sekä rintamaito = jonkun rinnasta saatu maito. Jos tätä asiaa varten on olemassa termistökin, ei kai voi olla niin outo asia että lapsi voi saada muunkin kuin biologisen äidin maitoa.
Mitä tulee adoptoitujen lasten ikiin, niin tuoreen tilaston mukaan Suomessa adoptoidaan vuosittain n. 40-50 vauvaikäistä (siis pelkkää maitoa ruuakseen saavia) lasta.Voisitko kertoa tarkemmin, mikä on tämä mainitsemasi tuore tilasto?
- parikin
kysynpävaan kirjoitti:
Voisitko kertoa tarkemmin, mikä on tämä mainitsemasi tuore tilasto?
linkkiä:
http://www.pelastakaalapset.fi/keita-me-olemme/Lyhyt_toimintakertomus2006.pdf
http://www.stat.fi/til/adopt/tau.html
Vuonna 2006 tapahtui 53 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista 10 kpl:tta oli sijaisvanhempien adoptioita (jolloin lapset ovat yleensä vauvaikäistä vanhempia). Pelan kautta adoptoitiin 30 vauvaa ja Helsingin kaupungin muiden kaupunkien kautta adoptoitiin 13 vauvaa. Kotimaan adoptioissahan äidillä on 8 viikon harkinta-aika, jonka jälkeen lapsi siirtyy adoptioperheeseen. Riippuen siitä, kuinka nopeasti biologinen äiti käy allekirjoittamassa paperit, vauva on siis 2-3 kuukauden ikäinen siirtyessään adoptiokotiin. Jos ei kyseessä ole vauvaikäisen adoptio, tällöin kyseessä on sijaishuollossa ollut lapsi, jonka adoptio vahvistetaan myöhemmin. Pela ilmoittaa toimintakertomuksessa tälläisen adoption luvut erikseen, joten ne eivät sisälly alla kertomiini Pelan adoptiolukuihin.
Vuonna 2005 tapahtui 57 kotimaan kahden vanhemman adoptiota joista Pelan kautta adoptoitiin 26 vauvaa kaupunkien sosiaalitoimien kautta 10-20 vauvaa.
Vuonna 2004 tapahtui 52 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista Pelan kautta adoptoitiin 37 vauvaa...
Pienten vauvojen adoptiomäärät ovat siis olleet 40-50 vuositasolla...Pelan aiempien vuosien toimintakertomukset on saatavissa Pelalta ja ne ovat julkista tietoa. Samion tilastokeskuksen tilastot ovat kaikkien saatavilla. - vielä tuoreempi
parikin kirjoitti:
linkkiä:
http://www.pelastakaalapset.fi/keita-me-olemme/Lyhyt_toimintakertomus2006.pdf
http://www.stat.fi/til/adopt/tau.html
Vuonna 2006 tapahtui 53 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista 10 kpl:tta oli sijaisvanhempien adoptioita (jolloin lapset ovat yleensä vauvaikäistä vanhempia). Pelan kautta adoptoitiin 30 vauvaa ja Helsingin kaupungin muiden kaupunkien kautta adoptoitiin 13 vauvaa. Kotimaan adoptioissahan äidillä on 8 viikon harkinta-aika, jonka jälkeen lapsi siirtyy adoptioperheeseen. Riippuen siitä, kuinka nopeasti biologinen äiti käy allekirjoittamassa paperit, vauva on siis 2-3 kuukauden ikäinen siirtyessään adoptiokotiin. Jos ei kyseessä ole vauvaikäisen adoptio, tällöin kyseessä on sijaishuollossa ollut lapsi, jonka adoptio vahvistetaan myöhemmin. Pela ilmoittaa toimintakertomuksessa tälläisen adoption luvut erikseen, joten ne eivät sisälly alla kertomiini Pelan adoptiolukuihin.
Vuonna 2005 tapahtui 57 kotimaan kahden vanhemman adoptiota joista Pelan kautta adoptoitiin 26 vauvaa kaupunkien sosiaalitoimien kautta 10-20 vauvaa.
Vuonna 2004 tapahtui 52 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista Pelan kautta adoptoitiin 37 vauvaa...
Pienten vauvojen adoptiomäärät ovat siis olleet 40-50 vuositasolla...Pelan aiempien vuosien toimintakertomukset on saatavissa Pelalta ja ne ovat julkista tietoa. Samion tilastokeskuksen tilastot ovat kaikkien saatavilla.tilastoksekuksen tilasto (julkaistu 8.6.2007):
http://www.stat.fi/til/adopt/2006/adopt_2006_2007-06-08_tie_001.html - kysynpävaan
parikin kirjoitti:
linkkiä:
http://www.pelastakaalapset.fi/keita-me-olemme/Lyhyt_toimintakertomus2006.pdf
http://www.stat.fi/til/adopt/tau.html
Vuonna 2006 tapahtui 53 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista 10 kpl:tta oli sijaisvanhempien adoptioita (jolloin lapset ovat yleensä vauvaikäistä vanhempia). Pelan kautta adoptoitiin 30 vauvaa ja Helsingin kaupungin muiden kaupunkien kautta adoptoitiin 13 vauvaa. Kotimaan adoptioissahan äidillä on 8 viikon harkinta-aika, jonka jälkeen lapsi siirtyy adoptioperheeseen. Riippuen siitä, kuinka nopeasti biologinen äiti käy allekirjoittamassa paperit, vauva on siis 2-3 kuukauden ikäinen siirtyessään adoptiokotiin. Jos ei kyseessä ole vauvaikäisen adoptio, tällöin kyseessä on sijaishuollossa ollut lapsi, jonka adoptio vahvistetaan myöhemmin. Pela ilmoittaa toimintakertomuksessa tälläisen adoption luvut erikseen, joten ne eivät sisälly alla kertomiini Pelan adoptiolukuihin.
Vuonna 2005 tapahtui 57 kotimaan kahden vanhemman adoptiota joista Pelan kautta adoptoitiin 26 vauvaa kaupunkien sosiaalitoimien kautta 10-20 vauvaa.
Vuonna 2004 tapahtui 52 kotimaan kahden vanhemman adoptiota, joista Pelan kautta adoptoitiin 37 vauvaa...
Pienten vauvojen adoptiomäärät ovat siis olleet 40-50 vuositasolla...Pelan aiempien vuosien toimintakertomukset on saatavissa Pelalta ja ne ovat julkista tietoa. Samion tilastokeskuksen tilastot ovat kaikkien saatavilla.Mistä tiedät tuon sijaisperheisiin adoptoitujen lasten lukumäärän?
- ilmoittama
kysynpävaan kirjoitti:
Mistä tiedät tuon sijaisperheisiin adoptoitujen lasten lukumäärän?
tieto, löytyy Pelan laajemmasta toimintakertomuksesta.
- millis.......
jonkun toisen kirjoitti:
lapsen äiti, joka joutui jättämään oman lapsensa vieraaseen hoitoon, kun piti mennä herraspentua imettämään. Imettäjäinstituutio oli siis köyhien, usein au-äitien, riistoa pahimmillaan.
Imetys kuuluu lapsen synnyttäneelle äidille, ei ottoäidille. Jos joku imettää 1-2-vuotiasta taaperoaan, niin se johtuu vieroitusvaikeuksista. Imetys on hyvin sitovaa puuhaa ja voi kauan kestävänä olla oikea riesa. Suomen oloissa ei pitkää imetystä kuitenkaan tarvita, eikä ylivuotias lapsi hyödy siitä mitään.Nuo mielipiteesi ovat sitä 70-luvulta lähtien vallinnutta imetyspropagandaa. Meidän perheessä biologisia lapsiamme on imetetty 2-3 vuoden ikään. Eikä ollut riesa. :) Sori kuule, mutta nuo ovat sinun mielipiteitäsi eivät mitään totuuksia -tai edes totuudenmukaisia.
- tietysti
millis....... kirjoitti:
Nuo mielipiteesi ovat sitä 70-luvulta lähtien vallinnutta imetyspropagandaa. Meidän perheessä biologisia lapsiamme on imetetty 2-3 vuoden ikään. Eikä ollut riesa. :) Sori kuule, mutta nuo ovat sinun mielipiteitäsi eivät mitään totuuksia -tai edes totuudenmukaisia.
Kyllä täytyy sanoa, että oli riesa. Keskimmäiset 80-luvulla syntyneet lapseni imivät tissiä kaksi ja puolivuotiaiksi. Jos sinä olet kokenut toisin, niin sitenhän olet. Mikä sinä olet minua, viisi lasta ylivuotisiksi imettänyttä, mollaamaan?
- taaperoiimetyksestä?
En ole koskaan kuullut, että imetyksen voi käynnistää hormooneilla, eikö sitä silloin erity maitoonkin? Päiväkodissa suhtaudutaan hyvin imetykseen. Maidon tuotantoa pitkä väli, kun lapsi on hoidossa, voi heikentää. Koulussa????? Eikai kouluikäinen lapsi nyt enää rintaa kehtaa syödä! Imetys loppuu viimeistään 4v. kun lapsi tajuaa, että se on vauvojen juttuja. Vuoden ikäinen lapsi ei välttämättä enään ala rintaa syömään, jollei ole aikaisemmin imetetty... Kyllä isomman lapsen imetys on enemmän psyykkinen, läheisyyttä antava juttu, kuin tärkeää ravintoa. Ei yksi vuotiaskaan pelkällä maidolla terveenä pysy!
- imettäjä
"Suurimmassa osassa maailmaa imettäminen 4 vuoden ikään asti on ollut tavallista, koska äidit ja lapset nauttivat paljon imetyksestä. Miksi tämä sekä mielihyvää tuottava asia pitäisi kieltää vain lapsen iän perusteella?
Maito edelleen proteiineja, rasvaa ja muita ravitsemuksellisesti tärkeitä ja sopivia aineita, joita lapset tarvitsevat. Äidinmaidossa on silloinkin niitä immunologisia aineita, jotka auttavat suojaamaan. Äidinmaidossa on aineita, jotka auttavat immuunijärjestelmää kypsymään ja jotka edistävät aivojen, suoliston ja muiden elinten kehittymistä ja kypsymistä.
On todettu, että päivähoidossa olevat lapset, joita imetetään, saavat vähemmän ja lievempiä infektioita kuin ne lapset, joita ei enää imetetä. Näin äidille kertyy vähemmän poissaoloja sairastavan lapsen takia, jos hän jatkaa imetystä palattuaan työelämään.
Ja imetyskö tekee taaperosta riippuvaisen? Tätä väitettä ei kannata uskoa. Lapsi, jota imetetään kunnes hän itse vieroittuu (yleensä 3-4 vuoden iässä), on yleisesti ottaen itsenäisempi ja ehkä vielä tärkeämpää, varmempi itsenäisyydessään. Hän on saanut läheisyyttä ja turvaa rinnalta kunnes hän itse on valmis lopettamaan imetyksen. Ja kun hän itse vieroituu, hän tietää saavuttaneensa jotakin. Tämä on yksi kehitysaskel hänen elämässään.
Kuka tahansa ennakkoluuloton, joka on joskus nähnyt taaperoa imetettävän, voi todistaa, että siinä on jotakin taianomaista, jotakin erityistä, jotakin paljon enemmän kuin ruokailu meneillään. Hänen nautintonsa rinnasta on muutakin kuin ruokaa. " lasten lääkärin suositus netissä, etsi googlella. - yksi kokemus
imettäjä kirjoitti:
"Suurimmassa osassa maailmaa imettäminen 4 vuoden ikään asti on ollut tavallista, koska äidit ja lapset nauttivat paljon imetyksestä. Miksi tämä sekä mielihyvää tuottava asia pitäisi kieltää vain lapsen iän perusteella?
Maito edelleen proteiineja, rasvaa ja muita ravitsemuksellisesti tärkeitä ja sopivia aineita, joita lapset tarvitsevat. Äidinmaidossa on silloinkin niitä immunologisia aineita, jotka auttavat suojaamaan. Äidinmaidossa on aineita, jotka auttavat immuunijärjestelmää kypsymään ja jotka edistävät aivojen, suoliston ja muiden elinten kehittymistä ja kypsymistä.
On todettu, että päivähoidossa olevat lapset, joita imetetään, saavat vähemmän ja lievempiä infektioita kuin ne lapset, joita ei enää imetetä. Näin äidille kertyy vähemmän poissaoloja sairastavan lapsen takia, jos hän jatkaa imetystä palattuaan työelämään.
Ja imetyskö tekee taaperosta riippuvaisen? Tätä väitettä ei kannata uskoa. Lapsi, jota imetetään kunnes hän itse vieroittuu (yleensä 3-4 vuoden iässä), on yleisesti ottaen itsenäisempi ja ehkä vielä tärkeämpää, varmempi itsenäisyydessään. Hän on saanut läheisyyttä ja turvaa rinnalta kunnes hän itse on valmis lopettamaan imetyksen. Ja kun hän itse vieroituu, hän tietää saavuttaneensa jotakin. Tämä on yksi kehitysaskel hänen elämässään.
Kuka tahansa ennakkoluuloton, joka on joskus nähnyt taaperoa imetettävän, voi todistaa, että siinä on jotakin taianomaista, jotakin erityistä, jotakin paljon enemmän kuin ruokailu meneillään. Hänen nautintonsa rinnasta on muutakin kuin ruokaa. " lasten lääkärin suositus netissä, etsi googlella.oma tyttäreni sai rintamaitoa 14 kuukautta, kuitenkin hän oli sen vuoden aikana kuumessa/sairaana 6 kertaa, miksi ei imetys suojannutkaan?
poikani sai rintamaitoa 9 kuukautta, oli kerran kipeänä vuoden aikana, suojasiko imetys? - jossa ei ole
imettäjä kirjoitti:
"Suurimmassa osassa maailmaa imettäminen 4 vuoden ikään asti on ollut tavallista, koska äidit ja lapset nauttivat paljon imetyksestä. Miksi tämä sekä mielihyvää tuottava asia pitäisi kieltää vain lapsen iän perusteella?
Maito edelleen proteiineja, rasvaa ja muita ravitsemuksellisesti tärkeitä ja sopivia aineita, joita lapset tarvitsevat. Äidinmaidossa on silloinkin niitä immunologisia aineita, jotka auttavat suojaamaan. Äidinmaidossa on aineita, jotka auttavat immuunijärjestelmää kypsymään ja jotka edistävät aivojen, suoliston ja muiden elinten kehittymistä ja kypsymistä.
On todettu, että päivähoidossa olevat lapset, joita imetetään, saavat vähemmän ja lievempiä infektioita kuin ne lapset, joita ei enää imetetä. Näin äidille kertyy vähemmän poissaoloja sairastavan lapsen takia, jos hän jatkaa imetystä palattuaan työelämään.
Ja imetyskö tekee taaperosta riippuvaisen? Tätä väitettä ei kannata uskoa. Lapsi, jota imetetään kunnes hän itse vieroittuu (yleensä 3-4 vuoden iässä), on yleisesti ottaen itsenäisempi ja ehkä vielä tärkeämpää, varmempi itsenäisyydessään. Hän on saanut läheisyyttä ja turvaa rinnalta kunnes hän itse on valmis lopettamaan imetyksen. Ja kun hän itse vieroituu, hän tietää saavuttaneensa jotakin. Tämä on yksi kehitysaskel hänen elämässään.
Kuka tahansa ennakkoluuloton, joka on joskus nähnyt taaperoa imetettävän, voi todistaa, että siinä on jotakin taianomaista, jotakin erityistä, jotakin paljon enemmän kuin ruokailu meneillään. Hänen nautintonsa rinnasta on muutakin kuin ruokaa. " lasten lääkärin suositus netissä, etsi googlella.nälänhätä ja jossa vesi on puhdasta, on mielestäni luonnotonta imettää yli kaksi vuotiasta. Jos äiti haluaa kauemmin imettää, lähtee se imetysvimma äidin, eikä lapsen tarpeista. Lasta ei saa hyväksikäyttää aikuisen tarpeisiin.
- olleet
yksi kokemus kirjoitti:
oma tyttäreni sai rintamaitoa 14 kuukautta, kuitenkin hän oli sen vuoden aikana kuumessa/sairaana 6 kertaa, miksi ei imetys suojannutkaan?
poikani sai rintamaitoa 9 kuukautta, oli kerran kipeänä vuoden aikana, suojasiko imetys?vielä sairaampia ilman imetystä?
- ÄIDINmaitoako
JOS äiti kertoo imettäneensä lastaan 7-8 vuotiaaksi, tokihan siitä nousee keskustelu. 7-vuotiaan imetys ei mielestäni kuulu mitenkään taaperoimetyksiin tai muuhunkaan.
mITENKÄHÄN IMETYS JÄRJESTYY KOULUN KANSSA? käykä lapsi kotiäisin luona vai tuleeko äiti koululle. Tarhassa taaperoimetys sujuu. - Vieras mies
Mielestäni taaperoimetys on vastenmielisen näköistä. Näyttää hiukka pervolta, kun lähes äidinkokoiset lapset kinuvat rintaa ja vielä saavat sitä!
En mitenkään ymmärrä adoptioäidin hinkua alkaa imettämään. Näen sen vain itsekkäänä temppuna, joka laittaa adoptionkin todelliset syyt outoon valoon.
Eikä se miehesi näprää niitä sun rintoja tarpeeksi? Kokeilepa pyytää, niin kyllä se varmaan innostuu. - DOKUMENTISSA
mitä mieltä olette TAAPEROIMETYKSESTÄ? tai sitä vanhempien lasten imetyksestä?
KEVÄÄÄLLÄ TVSSÄ tulI 4D dokumentti aiheesta,siinä eräs äiti imettää 7-vuotiasta POIKAANSA ja 10v tytär on pyytänyt syntymäpäivälahjaksi imetystä
omat mielipiteeni ovat vähän sekavat. mielestäni on ihan ok että imetystä jatketaan vielä kun lapsi täyttää 3-4 v,mutta jotenkin raja tulee jo 5 vuotiaan kohdalla viimeistään,saatikka nyt 7-10 vuotiaan kohdalla!
miten 10 v voi imettää? menenkö kouluun välitunnlla imettämään vai miten?
siis suhtudun positiivisesti imetykseen.- HELVETTI
sentään teitä PERVOJA !!!
itse imetin 6kk ja koin sen hyväksi sinne asti ja kukin tietty tavallaan,mutta PÄÄSSÄ TÄYTYY OLLA JONKIN SORTIN VAJAUSTA JOS ON TARVE IMETTÄÄ YLI 2VUOTIAITA LAPSIA.
äidillä on oltava jokin mielenterveydellinen ongelma
kysyin asiaa ystävältäni joka valmistuu psykiatriksi,niin hän väittää,että näillä poikkeuksen kauan imettävillä äideillä itsellään on ollut omassa äiti-lapsi suhteessaan vajavaisuutta ja paikkaavat sitä näin oman lapsensa kautta.usein tätäkään ei itselle edes myönnetä tai sitä ei osata nähdä.
että,hyi olkoon.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614225Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653455Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541803Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251673Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2981433Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132933Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235861en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115842Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18809