Toimiiko suhde, jossa naisella selvästi korkeampi koulutus ja palkka kuin miehellä? Tällainen tilanne on edessä yhä useammilla nuorilla naisilla kun korkeakoulut naisistuvat ja ammattikouluissa enemmän miehiä. Onko kenelläkään tällainen suhde toiminut pitkän päälle?
Naisella korkeampi
24
1095
Vastaukset
- pikkujiiii
Koska toimii se niinkin päin, että miehelllä on parempi palkka ja asema työssä, ei nuo asiat ole edes teoriassa vallankumouksellinen kysymys.
merkittävämpää on, mihin mies tulonsa käyttää, siis tuoko nainen rahaa kotiin ja mies tuhlaa omiin menoihinsa omat tulonsa, se on se kompastuskivi ja josta äläkkä syntyy, maksaako mies omat menonsa ja yhteiset menot, vai jääkö asiat naisen harteille.
Se on vastaus sun kysymykseen, tulojen määrällä ei merkitystä, vastuun jaolla ja kantamisella on suuri merkitys.- osuutensa..
Jos mies maksaa oman osuutensa menoista niin ei hänelle jää mitään esim. harrastuksiin.
- pikkujiiii
osuutensa.. kirjoitti:
Jos mies maksaa oman osuutensa menoista niin ei hänelle jää mitään esim. harrastuksiin.
riippuen menojen määrästä, tulojen määrästä ja mikä on harrastukset??? Suomi on tunnetusti kallis maa asua ellei tulot ole " päätä huimaavat ".
Joku piirtää, joku käy juoksemassa ja lenkkeilee, sellaisiin harrastuksiin on varaa kaikilla, mutta jos harrastukset ovat kapakat, sukeltaminen, golf, laskuvarjohypyt tai vastaavaa, aika vähiin käy tavallisen palkansaajan varat tai harrastukset.
Totuus on, että monesti saa penniä venyttää, jos meinaa kaiken saada mitä haluaa, vaikka se kaikki ei olisi paljon eikä kovin kallistakaan. Silti, harvoin siihen on pysyväinen apu, jos yrittää maksattaa toisella oman olemassaolonsa kulut... eikös vain? Mitäs rikkaasta vaimosta, kunhan edes itse tienaisi huimasti enemmän ja jäisi vielä aikaa nauttia vapaa-ajasta... silleen kai niitä rikkaita vaimojakin sitten seuralaisiksi kertyisi ; )
Kuka muuten muistaa laulun, olikohan nimeltään pennitön uneksija? " Ei ole mulla markkoja taskussa, mutta siitä viis mä välitän. Kas kivinen on tie, mik onnehen vie, toisille se tuntematon lie. Sä pelkäät ja emmit oi heilini, kun tarjoan sulle onnen helmivyön " tai jotain sinnepäin se laulu kulkee...
Ei ne pienet tulot, vaan ne suuret menot, ja varsinkin ne osamaksut ja velat...
- ylikouluttamisessa
ei ole mitään järkeä. Veronmaksajien etu tuskin on että ties minkä alan maisterit puhuvat 4 kieltä ja hankkivat leipänsä ajamalla taksia. Vähempikin koulunkäynti riittäisi.
Pari kaveria ovat yliopistossa ja heidän työnäkymät saamallaan koulutuksella on nollan tasoa valmistumisen jälkeen. Mitä tekee sellaisella pätevyydellä josta kukaan ei ole valmis maksamaan palkkaa? Tokihan he ovat akateemisia ja siten kovaa valuuttaa naismarkkinoilla, joten kai se on sen arvoista.
Koulutuksen määrä ja palkka eivät käy käsi kädessä toistensa kanssa. Putkimiehet, sähkärit yms. vetävät ihan kilpailukykyistä liksaa verrattuna yliopiston kasvatteihin, tähän meidän korkeakoulutettuun eliittiin.
Alkaa suhteilukin pahasti muistuttamaan työhaastattelua, jossa käydään läpi opiskeluhistoria ja koulut, entiset suhteet, harrastukset ja kaverit. Jos koulutus muodostaa suhteelle ylitsepääsemättömän esteen, niin se kielii jo omaa kieltään siitä kannattaako tuollaisen ihmisen kanssa ryhtyä vielä tässä vaiheessa tekemisiin, vai onko parempi jättää se näkemään vähän maailmaa.
Mutta onneksi akateemiset naiset pysyvät omiensa joukossa, ja alemmalla koulutusasteellakin on vielä toistaiseksi naisopiskelijoita. - Maisterisnainen
Mikä tässä nyt pitäisi varsinaisesti olla ongelmana?
- varsinaisesti
olla ongelmana se, että ihmiset ei ole ihan varmoja siitä, kenellä on enemmän tasokkuutta kuin jollain muulla.
Koska tasokkuus määrää painoarvon suhteessa enemmän tai vähemmän tasokkaisiin. Ja jos ei tästä päästä selvyyteen, voi käydä niin että joutuu treffeille itseään vähemmän tasokkaamman kanssa tai, pahempi, joku vähemmän tasokkaampi saa ansiotonta etua päästessään treffeille enemmän tasokkaamman kaa.
Kai. - pikkujiiii
varsinaisesti kirjoitti:
olla ongelmana se, että ihmiset ei ole ihan varmoja siitä, kenellä on enemmän tasokkuutta kuin jollain muulla.
Koska tasokkuus määrää painoarvon suhteessa enemmän tai vähemmän tasokkaisiin. Ja jos ei tästä päästä selvyyteen, voi käydä niin että joutuu treffeille itseään vähemmän tasokkaamman kanssa tai, pahempi, joku vähemmän tasokkaampi saa ansiotonta etua päästessään treffeille enemmän tasokkaamman kaa.
Kai.Mikä on se mitta jolla mitataan, ja se mikä on mitattava asia? Jos yks ja kaks menee treffeille, ajatteleeko kumpikaan paljonko tuo toinen tienaa ja millainen on koulutuksen määrä, laatu ja paljonkohan tuolla on velkaa? Jos noin ajattelee, onko se tasoa tai tasokkuuden mitta?
Sivistystä ei silti mitata koulutodistuksella eikä omaisuudella, vaan jollain ihan muulla, tai sitten olen vain juntti joka ei ymmärrä taas yhtään mitään, ja nimenomaan tarkoitan itseäni enkä ketään muuta tuolla junttiudella. - viritin juttua
pikkujiiii kirjoitti:
Mikä on se mitta jolla mitataan, ja se mikä on mitattava asia? Jos yks ja kaks menee treffeille, ajatteleeko kumpikaan paljonko tuo toinen tienaa ja millainen on koulutuksen määrä, laatu ja paljonkohan tuolla on velkaa? Jos noin ajattelee, onko se tasoa tai tasokkuuden mitta?
Sivistystä ei silti mitata koulutodistuksella eikä omaisuudella, vaan jollain ihan muulla, tai sitten olen vain juntti joka ei ymmärrä taas yhtään mitään, ja nimenomaan tarkoitan itseäni enkä ketään muuta tuolla junttiudella.tasokkuudesta, kyselin mitä sen. Ei hirveesti tullut vastauksia, mutta pikkasen. Tasokkuus oli kuin olikin juuri sitä itteensä: ulkonäköä, rahaa ja koulutusta. Vastauksia tuli aika vähän, mutta tuo siitä kiteytyi.
Sivistystä ei ollu tasokkuuden määrittelyssä :-E
Olet kai itsekin lukenut näitä viestejä, joissa kauhistellaan, kuinka jotkut yrittävät tasoaan ylempää? - ei valitettavasti
viritin juttua kirjoitti:
tasokkuudesta, kyselin mitä sen. Ei hirveesti tullut vastauksia, mutta pikkasen. Tasokkuus oli kuin olikin juuri sitä itteensä: ulkonäköä, rahaa ja koulutusta. Vastauksia tuli aika vähän, mutta tuo siitä kiteytyi.
Sivistystä ei ollu tasokkuuden määrittelyssä :-E
Olet kai itsekin lukenut näitä viestejä, joissa kauhistellaan, kuinka jotkut yrittävät tasoaan ylempää?aina tuo SIVISTYSTÄ!Kohtuus kaikessa.
- pikkujiiii
viritin juttua kirjoitti:
tasokkuudesta, kyselin mitä sen. Ei hirveesti tullut vastauksia, mutta pikkasen. Tasokkuus oli kuin olikin juuri sitä itteensä: ulkonäköä, rahaa ja koulutusta. Vastauksia tuli aika vähän, mutta tuo siitä kiteytyi.
Sivistystä ei ollu tasokkuuden määrittelyssä :-E
Olet kai itsekin lukenut näitä viestejä, joissa kauhistellaan, kuinka jotkut yrittävät tasoaan ylempää?En ole kovasti paljon lukenut noista asioista, sillä mittaan arvoja toisenlaisilla mitoilla. Huomasin kyllä keskustelut laaduista, mutta omat mielipiteeni siitä aiheesta.
En halua sanoa mitään kun ei ole mitään sellaista sanottavaa. Tai jos jotain sanottavaa on, niin ne keskustelut on paras käydä privana, kuten tähänkin saakka. Taso tuo mieleen luokkajaot ja se taas liippaa läheltä arkoja aiheita, kuten sovinisti/feminismi, rasismi. Aiheita joista pidän nokkani poissa.
Joskus kirjoitin, jokainen on omalta osaltaan vastuussa siitä, millaisessa maailmassa elämme. Joskus kirjoitin, jokainen mies on kuin prinssi, jokainen nainen on kuin prinsessa, kun tulee oikein kohdelluksi. Tasoista puhuminen on kuin vanha laulu, jossa vängätään, pitäisikö leikata saksilla vai puukolla.
Mitä mittana käytetään? Se varmaan riippuu yksilöistä, kuka milläkin haluaa mitata, eikä niistä arvoista väitteleminen koskaan loppuisi, miksi sellaista tulisi aloittaakaan?
Sivistys on jonkun mielestä aina jollainlailla merkittävää, mutta ei se ole mikään merkki tasosta. Älykkyys on joillekin merkittävää, mutta onko se merkki tasosta? Rikkaus on olla merkittävää, mutta onko se tasoa? Mikä on taso, onjko se yleensäkään yksi asia vai asioiden summa joka kertyy monista asioista, osatekijöistä ja kuka mitäkin arvostaa, se on yksilöllistä.
En siksi oikeastaan edes ymmärrä, mitä tarkoittaa yrittää tasoaan ylempää? Tarkoittaako se itseään rikkaampaa, vai itseään komeampaa/kauniimpaa, sivistyneempää, älykkäämpää, kuuluisampaa, vai mitä se tarkoittaa? Mikä on sitten sen vastakohta?
Pelkkää filosofiaa vailla tarkoitusta; mutta jos a ihastuisi c: hen, tulisiko c:n tulla a:n arvoiseksi vai tulisiko a:n luopua kaikesta voidakseen olla c:n tasolla?
Oletetaan, että a on menestyvä, hänellä on kolme autoa, suuri palatsi, hän on suosittu, oppinut, osaa etiketin ja vaikka mitä ihailtavaa. C on monen lapsen yh, vailla polkupyörääkään, asuu vuokralla, tuskin lukee koskaan sen enempää kuin iltasadun lapsilleen, asuu ahtaasti ja vuokralla.
Tulisiko nyt a:n luopua kaikesta, voidakseen olla c:n arvoinen, vai tulisiko c:n hankkia kaikki loistokkuus, tullakseen a:n veroiseksi, ollakseen samalla tasolla?
Tuo kuulostaa juuri sille, että rakkautta ei ole, on vain joukko pinnallisia arvoja ja mittoja, luokkajakoa ja itsekkäistä pyrkimyksiä, siitä onnellisuus koostuisi?
Tasoa on kaikki tai tasoa on ei ole tasoja, ihmiset vain ihastuvat toisiinsa, tai ovat ihastumatta, muulla ei tulisi olla merkitystä, vaikka tietäähän sen kaikki, hyvin monet mittaavat asioita ja ihmisiä omaisuuden tai vastaavan mukaan. Siinä tapauksessa hallitsijat naivat hallitsijoita, kuninkaalliset naivat kuninkaallisia, aateliset aatelisia, porvarit porvareita, työläiset työläisiä, rikkaat rikkaita, köyhät köyhiä jne. Niin ei tulisi olla, vaikka joskus niin onkin, harvemmin enää nykymaailmassa.
- Nainen 26
Kyllähän sellainen suhde voi toimia, aivan kuten suhde jossa nainen on etelästä ja mies pohjoisesta, nainen uskovainen ja mies ateisti jne. Suhteen määrittää kuitenkin henkilöiden persoonat, ei niiden palkka tai työkuva.
Itse tulen perheestä, jossa vaimo tienaa miestään enemmän ja hänellä on myös korkeampi koulutus. Vanhempani ovat olleet yhdessä yli 35 vuotta joista 28 onnellisesti naimisissa. Äiti on jopa nykyään johtoasemassa ja isä vain "tavallinen" työntekijä myyntitehtävissä.
Uskon, että salaisuus vanhempieni onnellisuuden takana on se, että molemmat rakastavat työnsä ja ovat tyytyväisiä työtilanteeseen (kumpikaan ei ole myöskään ikinä ollut työttömänä). Heillä ei myöskään ole yhteistä tiliä, toki lainat ovat (olleet) yhteisiä ja lainatileihin molemmilla pääsy. He ovat jakaneet menonsa suhteessa tuloihin, eli enempi tienaava maksaa yhteisistä menoista enemmän. Lisäksi isä on erittäin kiinnostunut asioista, ja vaikkei hänellä ole virallista koulutusta tai edes ylioppilaslakkia, hän lukee jatkuvasti tietokirjoja, seuraa ajankohtaisohjelmia, uutisia, lukee lehtiä ja on varmasti yhtä perillä maailman menosta kuin korkeasti koulutettu johtaja. Tärkeintä suhteessa on, että persoonat kohtaa ja että puolisoilla on samanlainen maailmankatsomus, samanlaiset unelmat, toiveet ja suunnitelmat.
Itsellänikin on varmasti edessä vastaava tilanne. Itse valmistun maisteriksi syksyllä, mieheni on kyllä opiskellut yo-tasolla, mutta alaa, jota ei kiinnosta. Hän aikookin lähteä opiskelemaan uutta, miellekkäämpää alaa, joka tosin on "vain" ammattikorkeatasolla. Eikä se, että minä tienaan tällä hetkellä häntä enemmän haittaa häntä yhtään emmekä ole riidelleet asioista koskaan. Tärkeintä on, että hän on tyytyväinen työhönsä. Mitä järkeää on olla dippainssi ja onneton, isolla palkalla tosin? Mieheni on aina kannustanut minua opiskeluissani ja tukenut minua työnhaussa.
En jaksa uskoa, että miehillä olisi niin heikko itseluottamus, että he eivät sukupuolena kestäisi olla vähemmän tienaava osapuoli suhteessa tai lyhyemmän koulutuksen omaavia. Eiköhän jokainen älykäs ihminen ymmärrä, ettei ammatti, koulutus tai palkka määritä ihmisen olemusta ja persoonaa? Roskakuski on aivan yhtä tärkeä yhteiskunnalle kuin lääkäri.- akateeminen aivoittelija
Yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna tietysti roskakuski on yhtä tärkeä kuin lääkäri. Mutta parisuhde on vähän eri juttu. On todella naiivia pollyanna-ajattelua suositella, että roskakuskin ja lääkärin tai uskovaisen ja ateistin kannattaa solmia parisuhde. Se että jossain sellainen suhde on onnistunut, ei mitenkään todista, että vastaavat suhteet toimisivat. Tekijöitä on niin monenlaisia.
Jos ei treffeillä voi käydä läpi toisen taustaa ja tavoitteita, mutta sen sijaan voi tutustua toisen erogeenisiin alueisiin, niin lähtökohdat ovat erittäin huonot. - Nainen 26
akateeminen aivoittelija kirjoitti:
Yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna tietysti roskakuski on yhtä tärkeä kuin lääkäri. Mutta parisuhde on vähän eri juttu. On todella naiivia pollyanna-ajattelua suositella, että roskakuskin ja lääkärin tai uskovaisen ja ateistin kannattaa solmia parisuhde. Se että jossain sellainen suhde on onnistunut, ei mitenkään todista, että vastaavat suhteet toimisivat. Tekijöitä on niin monenlaisia.
Jos ei treffeillä voi käydä läpi toisen taustaa ja tavoitteita, mutta sen sijaan voi tutustua toisen erogeenisiin alueisiin, niin lähtökohdat ovat erittäin huonot.Parisuhde nimenomaan on ihan eri asia, kuin yhteiskunnan ja "yleisen mielipiteen" mukaiset erot ammattien välillä. Yhteiskunnassa yleensä ehkä arvostetaan roskakuskia vähemmän kuin lääkäriä, ja yhteiskunta (eli me) ehkä odotamme lääkärin käyttäytyvän eri tavalla kuin roskakuskin. Parisuhteessa kaikki on kuitenkin mahdollista.
Miksi roskakuskin ja lääkärin ei kannattaisi solmia suhdetta? Monessa parisuhteessa mies on se korkeasti koulutettu, hän saattaa vaikkapa olla kehitysinsinöörinä Nokialla ja tienata ehkäpä melkein 4000e/kk kun taas hänen vaimonsa on pätkätöissä oleva lähihoitaja. Onko tämä asetelma toimivampi mielestäsi kuin nais-lääkärin ja mies-roskakuskin parisuhde?
Okei, myönnettäköön, että syvästi uskovaisen ja ateistin suhde tuskin tulisi toimimaan, koska kyseessä on sentään maailmankatsomus ja uskomukset. Mutta ei kait akateemisuus ole uskomus tai maailmankatsomus? Useat naiset ovat akateemisia "pakosta", eli se mielenkiintoinen ammatti löytyy yliopiston kautta. Eikä pohjalla ole ideologia tai maailmankatsomus, kuten uskonnon kohdalla on.
Ei koulutuksella tai palkalla pitäisi suhteessa olla mitään merkitystä, jos intohimot, tulevaisuuden haaveet, unelmat ja perhesuunnitelmat ovat samanlaiset. Ja aloitustekstistä puhuttiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun eroista, eli nainen on yo:sta valmistunut ja mies amk:sta. Tässä kyse on jopa kahdesta korkeakoulusta (yo:ista tulee nykyään "vakiona" kandeja, eli samantasoista koulutusta kuin amk:ssa), eli ei luulisi koulutuserojen olevan niin suuria, että ne haittaisi suhdetta.
Ja se mies, joka ei kestä, että vaimo tienaa häntä enemmän on kyllä varustettu todella heikolla itsetunnolla ja/tai materialistisella maailmankatsomuksella, jossa kaikki - jopa ihmisen arvo - mitataan rahassa. - vetreähkö kolli
Nainen 26 kirjoitti:
Parisuhde nimenomaan on ihan eri asia, kuin yhteiskunnan ja "yleisen mielipiteen" mukaiset erot ammattien välillä. Yhteiskunnassa yleensä ehkä arvostetaan roskakuskia vähemmän kuin lääkäriä, ja yhteiskunta (eli me) ehkä odotamme lääkärin käyttäytyvän eri tavalla kuin roskakuskin. Parisuhteessa kaikki on kuitenkin mahdollista.
Miksi roskakuskin ja lääkärin ei kannattaisi solmia suhdetta? Monessa parisuhteessa mies on se korkeasti koulutettu, hän saattaa vaikkapa olla kehitysinsinöörinä Nokialla ja tienata ehkäpä melkein 4000e/kk kun taas hänen vaimonsa on pätkätöissä oleva lähihoitaja. Onko tämä asetelma toimivampi mielestäsi kuin nais-lääkärin ja mies-roskakuskin parisuhde?
Okei, myönnettäköön, että syvästi uskovaisen ja ateistin suhde tuskin tulisi toimimaan, koska kyseessä on sentään maailmankatsomus ja uskomukset. Mutta ei kait akateemisuus ole uskomus tai maailmankatsomus? Useat naiset ovat akateemisia "pakosta", eli se mielenkiintoinen ammatti löytyy yliopiston kautta. Eikä pohjalla ole ideologia tai maailmankatsomus, kuten uskonnon kohdalla on.
Ei koulutuksella tai palkalla pitäisi suhteessa olla mitään merkitystä, jos intohimot, tulevaisuuden haaveet, unelmat ja perhesuunnitelmat ovat samanlaiset. Ja aloitustekstistä puhuttiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun eroista, eli nainen on yo:sta valmistunut ja mies amk:sta. Tässä kyse on jopa kahdesta korkeakoulusta (yo:ista tulee nykyään "vakiona" kandeja, eli samantasoista koulutusta kuin amk:ssa), eli ei luulisi koulutuserojen olevan niin suuria, että ne haittaisi suhdetta.
Ja se mies, joka ei kestä, että vaimo tienaa häntä enemmän on kyllä varustettu todella heikolla itsetunnolla ja/tai materialistisella maailmankatsomuksella, jossa kaikki - jopa ihmisen arvo - mitataan rahassa.Olen samaa mieltä edellisen kanssa. Olen itse roskakuski ja ammattimiehenä tuloni ovat korkeat. Haaveeni ja unelmani on löytää kahdelta alalta väitellyt tohtorisnainen, joka riutuu syvässä palkkakuopassa. En nimittäin halua toteuttaa tämän yhteiskunnan asettamia vaatimuksia, vaan elää ihan oman makuni mukaan.
Ihannenaisellani saisi myös olla lapsia ainakin muutama. Sopiva ikä olisi ehkä 45 tai siitä yli. Rotu saa olla mikä tahansa, kunhan ei ole valkoinen länsimaalainen. Äidinkieli saisi olla urdu tai mandariini, mutta muutkin valtakielet käyvät. Harrastuksiksi toivoisin jotain sellaista, mitä Suomessa ei voi harrastaa. Ulkonäön suhteen ei ole muita vaatimuksia kuin pituus vähintään 180 cm ja paino korkeintaan 65 kg. Pitkä tukka ja hyvä rintavarustus suotavia ;) Muslimi tai hindu voisi olla se oikea uskonto, mutta pääasia että nainen on terve.
Itse olen 168-senttinen kolli. Töiden jälkeen menee usein kavereiden kanssa pitkään pubissa, kun pitää käydä päivän tapahtumat läpi ja suunnitella seuraavia projekteja. Puhun suomee ja savvoo, hilijaa ja kovvoo :D Ikää on 22 v. Kotipaikka Hyrynsalmi. Ajokortti löytyy, ei omaa autoa (vielä). Vankka körttitausta. Tupakoin, mutta vain parvekkeella. Sairaudet (astma ja märkärupi) hallinnassa. - .......
akateeminen aivoittelija kirjoitti:
Yhteiskunnalliselta tasolta katsottuna tietysti roskakuski on yhtä tärkeä kuin lääkäri. Mutta parisuhde on vähän eri juttu. On todella naiivia pollyanna-ajattelua suositella, että roskakuskin ja lääkärin tai uskovaisen ja ateistin kannattaa solmia parisuhde. Se että jossain sellainen suhde on onnistunut, ei mitenkään todista, että vastaavat suhteet toimisivat. Tekijöitä on niin monenlaisia.
Jos ei treffeillä voi käydä läpi toisen taustaa ja tavoitteita, mutta sen sijaan voi tutustua toisen erogeenisiin alueisiin, niin lähtökohdat ovat erittäin huonot.En mä määrittele itseäni työni ja koulutuksen kautta. Olen enemmän kuin ekonomi ja taiteiden maisteri ja rakastan miestäni, joka ei ole käynyt edes lukiota... Ja niin, sanottakoon vielä että mieheni tulot ovat paremmat kuin minun.
- pikkujiiii
Nainen 26 kirjoitti:
Parisuhde nimenomaan on ihan eri asia, kuin yhteiskunnan ja "yleisen mielipiteen" mukaiset erot ammattien välillä. Yhteiskunnassa yleensä ehkä arvostetaan roskakuskia vähemmän kuin lääkäriä, ja yhteiskunta (eli me) ehkä odotamme lääkärin käyttäytyvän eri tavalla kuin roskakuskin. Parisuhteessa kaikki on kuitenkin mahdollista.
Miksi roskakuskin ja lääkärin ei kannattaisi solmia suhdetta? Monessa parisuhteessa mies on se korkeasti koulutettu, hän saattaa vaikkapa olla kehitysinsinöörinä Nokialla ja tienata ehkäpä melkein 4000e/kk kun taas hänen vaimonsa on pätkätöissä oleva lähihoitaja. Onko tämä asetelma toimivampi mielestäsi kuin nais-lääkärin ja mies-roskakuskin parisuhde?
Okei, myönnettäköön, että syvästi uskovaisen ja ateistin suhde tuskin tulisi toimimaan, koska kyseessä on sentään maailmankatsomus ja uskomukset. Mutta ei kait akateemisuus ole uskomus tai maailmankatsomus? Useat naiset ovat akateemisia "pakosta", eli se mielenkiintoinen ammatti löytyy yliopiston kautta. Eikä pohjalla ole ideologia tai maailmankatsomus, kuten uskonnon kohdalla on.
Ei koulutuksella tai palkalla pitäisi suhteessa olla mitään merkitystä, jos intohimot, tulevaisuuden haaveet, unelmat ja perhesuunnitelmat ovat samanlaiset. Ja aloitustekstistä puhuttiin yliopiston ja ammattikorkeakoulun eroista, eli nainen on yo:sta valmistunut ja mies amk:sta. Tässä kyse on jopa kahdesta korkeakoulusta (yo:ista tulee nykyään "vakiona" kandeja, eli samantasoista koulutusta kuin amk:ssa), eli ei luulisi koulutuserojen olevan niin suuria, että ne haittaisi suhdetta.
Ja se mies, joka ei kestä, että vaimo tienaa häntä enemmän on kyllä varustettu todella heikolla itsetunnolla ja/tai materialistisella maailmankatsomuksella, jossa kaikki - jopa ihmisen arvo - mitataan rahassa.Ammatti ei kerro mitään, ei ihmisestä mitään, eikä mistään muustakaan. Työ on työ jolla leipä tulee pöytään, ei ihmistä voi ammattiinsa kääriä.
Vasta viime vuonna eräs linja-auton kuljettaja voitti oman sarjansa kilpailut voimannostossa/ painonnostossa, onko nyt kaikki kuljettajat voimamiehiä ja kovia bodaamaan?
Miten opettaja on voinut mennä avioon insinöörin kanssa, onhan opettajan palkka pieni insinöörin palkkaan nähden.
Kuinka ylioppilas nainen voi avioitua koulut kesken jättäneen, tai kuinka työssä käyvä voi solmia avioliiton työttömän kanssa?
Ammatit eivät kerro ihmisistä oikeastaan mitään, eivätkä ne kerro suhteen syvyydestä mitään.
Arvot kertovat enemmän, onko yhteneväinen arvomaailma ja yhteiset päämäärät, eivätkä nekään vielä takaa suhteen jatkuvuutta. Kuinka muusikko ja pappi voivat rakastua, jos muusikko rienaa jeesusta, jota pappi pitää herranaan. Tällaistakin tapahtuu, eikä ammatti kerro mitään, ei ihmisestä, suhteesta, tunteista, eikä onnellisuudesta.
Voi olla väärässä, kuten monesti olenkin, silti olen nähnyt elämässä muunkinlaisia totuuksia, kuin miten yleistykset ovat. Jos kukaan muistaa lasten pelikortteja perheistä. Niissä oli tyyliä leipurinperhe: isä leipuri pulla, äiti emäntä pulla, tytär pulla ja poika pulla, tai jotain sinne päin. Tuollaisilla harhauttavilla tasapää opetuksilla opetetaan ihmislapsia kouluissa, jollaisille jääkin tietty kaavamainen tapa uskoa asioihin: kuten kissa tykkää kalasta, siili maidosta, taivas on aina sininen ja vesi myös, aurinko keltainen ja opettaja aina oikeassa, pappi ei tee syntiä, poliisi ei saata tehdä rikoksia, pahat ja rosvot ovat aina rumia, kiltit ja hyvät aina kauniita, Suomalaiset on kaikki hyviä hiihtämään ( ja nykyisin ralli-kansaa ) ja kuten vuosia sitten opetettiin valkoiset on valtias rotu, ihminen on luomakunnan kruunu, nainen tehtiin miehen alaiseksi, joulupukki asuu korvatunturilla, jokaisen tulee mennä naimisiin, hankkia kaksi lasta, pankkilaina ja ostaa omatalo, ja vaikka mitä ihmeellisyyksiä. Lopulta, ammatti ei kerro mitään, eikä sen perusteella saata ennakoida rakkauden määrää, ihmistä yksilönäkään, perheen onnesta puhumattakaan. Voisi luulla, että jos isä on pankinjohtaja ja äiti suuren menestyvän firman toimitusjohtaja, niin perhe on onnellinen ja vaikka mitä kaunista. Mutta onkohan se sittenkään niin?
Mitä sitten jos nainen olisi parempituloinen tai suuremman perinnön aikanaan saava kuin miehensä? Mitä sitten, sellaistakin sattuu.
- lörppö2007
minusta on päheetä kun kumppaneinani on ollut 6 ällän ylioppilaita ja maistereita. tulen paremmin toimeen älykkäiden naisten kanssa.
Vaikka koulutukseni on vain opistotasoinen, niin olen pystynyt vaivatta rassaamaan heidän ylensuuria älynystyröitään.
Eikä palkatkaan akateemisessa maailmassa välttämättä edes pärjää matalemmin koulutettujen palkoille joten sekään ei ole ollut ongelma.Rock.- Nainen 26
Näinhän se on. Jos haluaa tienata suuret setelit, kannattaisi mennä ammattikouluun ja valmistua vaikkapa hitsaajaksi tai prosessipuolelle...
Eipä me akateemiset naiset tyypillisiltä naisvaltaisilta aloilta edes kovin hyvin tienata. Muun muassa farmaseutit, lastentarhanopettajat, kääntäjät ja tietyt terveydenhoitoalan akateemiset ovat palkkakuopassa. Ja usein meille maistereille toitotetaan, miten ylikoulutettuja me ollaan. Ei ole helppoa olla korkeasti koulutettu nainen ;) - no joo
Nainen 26 kirjoitti:
Näinhän se on. Jos haluaa tienata suuret setelit, kannattaisi mennä ammattikouluun ja valmistua vaikkapa hitsaajaksi tai prosessipuolelle...
Eipä me akateemiset naiset tyypillisiltä naisvaltaisilta aloilta edes kovin hyvin tienata. Muun muassa farmaseutit, lastentarhanopettajat, kääntäjät ja tietyt terveydenhoitoalan akateemiset ovat palkkakuopassa. Ja usein meille maistereille toitotetaan, miten ylikoulutettuja me ollaan. Ei ole helppoa olla korkeasti koulutettu nainen ;)olisit sitten opiskellut sähköasentajaksi, jos raha kerran on niin tärkeä asia!
- Nainen 26
no joo kirjoitti:
olisit sitten opiskellut sähköasentajaksi, jos raha kerran on niin tärkeä asia!
En nyt tainut saada viestini perille, etkä ilmeisesti lukenut aiempia viestejäni tässä ketjussa? Ei raha ole minulle se tärkein asia, eikä onneksi miehellenikään. Minulle tärkeintä on tehdä töitä alalla, jossa viihdyn vaikka palkka kieltämättä voisi olla parempi.
Kommentoin vain edellisen kirjoittajan väittämää, jossa hän totesi, ettei akateemisuus ole korkean palkan tae. Kyllä ne korkeat palkat edelleen liikkuu noilla miesvaltaisilla aloilla, joissa tuottavuus on kova ja helposti mitattavissa. - juuh juuh
Nainen 26 kirjoitti:
En nyt tainut saada viestini perille, etkä ilmeisesti lukenut aiempia viestejäni tässä ketjussa? Ei raha ole minulle se tärkein asia, eikä onneksi miehellenikään. Minulle tärkeintä on tehdä töitä alalla, jossa viihdyn vaikka palkka kieltämättä voisi olla parempi.
Kommentoin vain edellisen kirjoittajan väittämää, jossa hän totesi, ettei akateemisuus ole korkean palkan tae. Kyllä ne korkeat palkat edelleen liikkuu noilla miesvaltaisilla aloilla, joissa tuottavuus on kova ja helposti mitattavissa.mutta etpä kyllä muutenkaan elä niin kuin opetat, sillä tuskin huolisit mieheksesi jotain työtöntä, ylipainoista saamelaista jne, .... Sitä on vaan niin helppo toisille heitellä, että joo menkää vaan naimisiin vasten kaikkia todennäköisyyksiä ja näyttäkää kaikille miten hieno suhde siitä tulee.... Jos ihmiset oikeasti tulisi onnellisiksi rikkomalla kaikki mahdolliset todennäköisyydet ja naimalla aivan ääripäistä, niin johan sitä enemmissä määrin harrastettaisiin!
no turha tästä keskustella, kun olet päättänyt jo että kovalle kommarille paras iskumesta on kokoomuksen puoluekokous! - Nainen 26
juuh juuh kirjoitti:
mutta etpä kyllä muutenkaan elä niin kuin opetat, sillä tuskin huolisit mieheksesi jotain työtöntä, ylipainoista saamelaista jne, .... Sitä on vaan niin helppo toisille heitellä, että joo menkää vaan naimisiin vasten kaikkia todennäköisyyksiä ja näyttäkää kaikille miten hieno suhde siitä tulee.... Jos ihmiset oikeasti tulisi onnellisiksi rikkomalla kaikki mahdolliset todennäköisyydet ja naimalla aivan ääripäistä, niin johan sitä enemmissä määrin harrastettaisiin!
no turha tästä keskustella, kun olet päättänyt jo että kovalle kommarille paras iskumesta on kokoomuksen puoluekokous!Miten niin en elää kuin opetan?
Ei tietenkään kannata mennä naimisiin epäsopivan kumppanin kanssa, mutta ei sitä sopivuutta mitata ammatissa tai tuloissa. Ei kaikki akateemiset ole keskenään yhteensopivia, eikä amiksen ainoa sopiva kumppani ole toinen amislainen.
En ymmärrä, miksi korkeasti koulutettu mies ja ammattikoulutettu nainen pidetään yleensäkin sopivampana parina kuin jos tilanne on päin vastoin. Kestääkö mies siis paremmin tyhmää naista kuin nainen tyhmää miestä, vai? Uskotko todellakin, että pari, jolla on erilainen koulutus ei voisi keskenään seurustella ja olla onnellisia? Eikö muut asiat: persoonallisuus, luonteenpiirteet, unelmat, haaveet, perhenäkemys, uskonto, uskomukset jne. tarkoita enemmän kuin pelkkä ammatti. Toki ammattikin kertoo jotain henkilön arvomaailmasta ja luonteenpiirteestä, mutta ei kaikkea.
Itse itseasiassa seurustelen miehen kanssa joka on melkein saamelainen (Lapista kotoisin), tällä hetkellä työtön (opiskelupaikka yo:ssa löytyy, mutta vaihtaa talvella aikuisopiskeluun, nyk. opintoala ei kiinnosta) ja joka ei edes ole minua pitempi!!! Hyvänen aika, olemme eri puolelta Suomea, meillä ei ole samanlaiset uratavoitteet ja hän ei edes ole perinteisen kaavan mukaan komea (kun ei edes ole 10 cm pitempi kuin minä tai lihaksikas), ja silti olemme onnellisia yhdessä. Mistähän tämä johtuu? - no jooh
Nainen 26 kirjoitti:
Miten niin en elää kuin opetan?
Ei tietenkään kannata mennä naimisiin epäsopivan kumppanin kanssa, mutta ei sitä sopivuutta mitata ammatissa tai tuloissa. Ei kaikki akateemiset ole keskenään yhteensopivia, eikä amiksen ainoa sopiva kumppani ole toinen amislainen.
En ymmärrä, miksi korkeasti koulutettu mies ja ammattikoulutettu nainen pidetään yleensäkin sopivampana parina kuin jos tilanne on päin vastoin. Kestääkö mies siis paremmin tyhmää naista kuin nainen tyhmää miestä, vai? Uskotko todellakin, että pari, jolla on erilainen koulutus ei voisi keskenään seurustella ja olla onnellisia? Eikö muut asiat: persoonallisuus, luonteenpiirteet, unelmat, haaveet, perhenäkemys, uskonto, uskomukset jne. tarkoita enemmän kuin pelkkä ammatti. Toki ammattikin kertoo jotain henkilön arvomaailmasta ja luonteenpiirteestä, mutta ei kaikkea.
Itse itseasiassa seurustelen miehen kanssa joka on melkein saamelainen (Lapista kotoisin), tällä hetkellä työtön (opiskelupaikka yo:ssa löytyy, mutta vaihtaa talvella aikuisopiskeluun, nyk. opintoala ei kiinnosta) ja joka ei edes ole minua pitempi!!! Hyvänen aika, olemme eri puolelta Suomea, meillä ei ole samanlaiset uratavoitteet ja hän ei edes ole perinteisen kaavan mukaan komea (kun ei edes ole 10 cm pitempi kuin minä tai lihaksikas), ja silti olemme onnellisia yhdessä. Mistähän tämä johtuu?"opiskelupaikka yo:ssa löytyy"
eli periaatteessa on kuitenki akateeminen? eikä varmaan hirveän ruma kuitenkaan vaikka onkin melkein jotain? joo joo.... Et nyt ihan voi väittää eläväsi roskakuskin kanssa. Eri puolilta Suomea nyt ei ole kovin suuri eroavuus, jos kuitenkin olette tavanneet samalla paikkakunnalla asuessa eikä toinen varmaan ole asunut jossain itähelsingin rähjässä ja toinen Kauniaisissa ok-talossa.
JOS nainen voi kunnioittaa miestä alemmalla koulutuksella, niin ok. Mutta jos ei, niin ei siinä auta mikään hymistely yht.kun. tasaveroisuudesta. Satukirjoissa prinssit menee naimisiin piikojen kanssa!
No mutta nyt lopetan tän vääntämisen. - Nainen 26
no jooh kirjoitti:
"opiskelupaikka yo:ssa löytyy"
eli periaatteessa on kuitenki akateeminen? eikä varmaan hirveän ruma kuitenkaan vaikka onkin melkein jotain? joo joo.... Et nyt ihan voi väittää eläväsi roskakuskin kanssa. Eri puolilta Suomea nyt ei ole kovin suuri eroavuus, jos kuitenkin olette tavanneet samalla paikkakunnalla asuessa eikä toinen varmaan ole asunut jossain itähelsingin rähjässä ja toinen Kauniaisissa ok-talossa.
JOS nainen voi kunnioittaa miestä alemmalla koulutuksella, niin ok. Mutta jos ei, niin ei siinä auta mikään hymistely yht.kun. tasaveroisuudesta. Satukirjoissa prinssit menee naimisiin piikojen kanssa!
No mutta nyt lopetan tän vääntämisen.Mieheni aloitti todellakin opiskelut yliopistossa heti armejan jälkeen, kuvitteli löytäneensä itselleen sopivan alan, teekkarina. Joten jos teekkareita pidetään akateemisina, sitten hän on sellainen. Eipä kyllä ole kovin aktiivisesti opiskellut ja on enemmän käsistään taitava kuin lukuaineista kiinnostunut. Lähteekin opiskelemaan alaa, jolla "oikeasti" tehdään jotain ja joissa kädentaitoa arvostetaan.
Eikä mieheni omasta mielestäni ole ruma, vaikkei hän missään nimessä täytä normikriteereitä miehen komeudesta. En usko, että kukaan alkaa seurustelemaan omasta mielestään ruman ihmisen kanssa, sillä jotta suhde lähtisi alkuun vaaditaan jonkinlaista kiinnostusta, kipinää ja intohimoa. Ja sen on oltava myös fyysistä. Rakastaisin mieheni ylipainoisena, ilman muuta!
Olemme paitsi eri puolilta Suomea myös äidinkieliltämme erilaisia. Joten on meilläkin ollut näitä "esteitä" suhteemme aikana. Mutta tärkein on se persoona kaiken muun takana, eikö vain?
"JOS nainen voi kunnioittaa miestä alemmalla koulutuksella, niin ok. Mutta jos ei, niin ei siinä auta mikään hymistely yht.kun. tasaveroisuudesta."
Tässähän oli kyse miesten kyvystä kunnioittaa ylempikoulutettua naista, tai siitä lähtökohdasta minä ainakin lähdin liikkelle. Tuntuu nimittäin olevan vallitsevana ajatuksena sellainen, ettei korkeasti koulutettu nainen ole tarpeeksi naisellinen tai muuten vaan sopiva alempi koulutetulle miehelle. Tai siis, mies ei voi haluta itseään korkeampi koulutettu nainen itsetunto- tai muista syistä.
Minä kunnioitan rehellisiä, elämässään jotain suorittavia, ahkeria, innostavia, itseään kunnioittavia ja toisiaan huomioonottavia ihmisiä, koulutuksesta riippumatta. Ystäväpiirissäni on niin lähihoitajia kuin pian väitteleviä tohtoreita. En arvosta ihmisiä - tai miehiä - pelkkien ulkoisten seikkojen mukaan. Kutsut sitä hymistelyksi tai et.
Itse tunnut elävän satumaailmassia tai ainakin stereotypioiden keskellä: naiset eivät voi rakastaa huonosti tienaavia tai "alemmisa" ammateissa olevia miehiä mutta prinssi voi naida piian. Eikös se pian Ruotsissa nähdään, miten prinsessa naikin ihan tavallisesta kodista tulevan pienyrittäjän?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2704388Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653557Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1591875Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251765Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991466Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?1341001Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18919en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va119875Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235870