näinkin voi

voi selviytyä

jatkamaan elämää.poikani käyttää huumeita ja vaikka on käynyt lukuisia hoitojaksoja niin aina vain pahemmaksi menee.suru ja tuska ja monesti myös viha ovat olleet seuralaisiani illalla viimeisenä ja aamulla ensimmäisiä.yrittänyt olen,hakenut apua hänelle,aukonut jo suljettuja ovia,huutanut ja räyhännyt.välillä on mennyt paremmin mutta jo hetken päästä tultu lujaa alas.en ole pystynyt katsomaan vuosiin hänestä otettuja lapsuuskuvia,miettinyt olen että missä kohti tapahtui se ensikokeilu,miksi en ollut silloin siinä hetkessä?enää en odota kuin surusanomaa,sitä kun ovelle koputetaan ja oudot ihmiset seisovat sen takana.olen valvonut sairaalassa ja kuunnellut lääkärien ennustetta siitä vieläkö hän herää elämään.olen ajanut yöllä sata kilometriä tehoosastolle saatesanoina että voi olla ettet ehdi.itkua ei enää tule,rukoilla voin vielä ja uskoa jopa ihmeisiin.löysin harrastuksen kalastuksesta joka pelasti minut elämälle.kun uistatan jossain erämaa järvellä niin silloin en edes ajattele mitään.kaikki tuska ja suru unohtuvat,on vain ihana rauhallinen luonto ja se tunne että tapahtuipa se kamalin asia niin täällä voin surra ja tuntea kuitenkin vielä että jaksan sen kestää.en tunne itseäni läheisriippuvaiseksi,olen äiti joka rakastaa aina poikaansa,hänen tekojaan en rakasta.kiitos että on tälläinen purkautumispalsta.

8

1118

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eräs äiti

      toi elävästi mieleeni ajat noin kuuden vuoden ajalta poikani ja perheemme elämästä, kunnes reilu vuosi sitten pihallamme odottivat poliisit, kun tulimme kylästä, ja kertoivat rakkaan poikamme kuolleen.
      Elämä oli juuri tuollaista kuin kerroit! Aina äitinä toivoin ihmeen tapahtuvan.Lopulta,kun omat voimani eivät enää riittäneet,jätin hänet Taivaan Isän hoiviin..Uskon, että näin oli menevä. Yli vuoden olen tehnyt surutyötä. välillä menee paremmin ja välillä on hirveä ikävä ja suru..Minua auttaa musiikin kuuntelu.
      Toivon hartaati, että Sinun ei tarvitse kokea samaa, mikä meille tuli.Yritä saada vielä kerran hänet keinolla millä hyvänsä hoitoon.Tiedän, että se ei ole helppoa.
      Koeta nauttia luonnosta ja saada välillä "akkujasi ladattua".Olen hengessä mukana.

      • arvaamatonta!

        Voimia äidille! Itsellä kuolemansairas lapsi ja tuli vaan noita viestejä lukiessa, että ei se terveys olekaan hyvän ja pitkän elämän tae. Myös ns. terveillä lapsilla/nuorilla /aikuisilla maailmalla on kaikenlaisia uhkia, joista äidit saavat murehtia ja kantaa huolta. Nuoren elämä päättyy aivan liian aikaisin, surullista, oli syy mikä tahansa...


    • LEEASALLAMAARIA

      Kertomuksesi oli aivan kuin minun elämästäni. Kalastamman en ole oppinut, mutta minäkin löysin luonnosta lohdun ja avun. Sinun poikasi elää, toivoa on. Me jouduimme kokemaan tuon kaikkein pahimman, poliisit toivat viime viestin eräänä aamuna. Poikamme elämä oli päättynyt aamuvarhaisella, yksin, tienvarteen hän oli tuupertunut. Mietin hänen lähtöhetkeään, mitä hän tunsi, vai tunsiko mitään, hänen viime ajatuksiaan ... ym. Vastausta en tule koskaan saamaan, mutta äitinä haluaa kantaa huolta hänestä viimeiseen asti. Ajattelen, hänen on nyt hyvä olla, hänen elämänsä helvetti on ohi.

      Toivon sydämestäni sinulle voimia ja pojallesi selviytymistä. Joskus joutuu vain toteamaan, että ihmisen kohtalo on julma ja meillä ei ole valtaa vaikuttaa elämän kulkuun kaikilta osin. Tämä raskas osa ja ikuinen kova huoli lähimmäisitä vain sattuu joidenkin osalle - mikä lienee kaiken tarkoitus.

      • selviytyä.

        kiitos teille jotka vastasitte vaikka kyyneleet valuivat kun luin niitä.on hyviä ja huonoja hetkiä ja tänään on sitten paha päivä.on kummallista että vuosien kuluessa mulle on kehittynyt jokin vaisto joka aivan kuin sanoo että nyt kohta tapahtuu jotain kauheaa.olen levoton ja sanon yleensä ystävillekkin että on taas sellainen tunne.ja aina käy niin että tulee uutisia ja nimenomaan huonoja.elän jotenkin etukäteen tulevat tapahtumat.poikani on jo täysiikäinen enkä saa häntä hoitoon mutta jospa lähtisi itse taas kuten tähänkin asti.vaikka retkahtaminen on todennäkoistä niin koskaan ei tiedä jos sittenkin jokin häntä koskettais,vaikka jumala.


      • on kyse
        selviytyä. kirjoitti:

        kiitos teille jotka vastasitte vaikka kyyneleet valuivat kun luin niitä.on hyviä ja huonoja hetkiä ja tänään on sitten paha päivä.on kummallista että vuosien kuluessa mulle on kehittynyt jokin vaisto joka aivan kuin sanoo että nyt kohta tapahtuu jotain kauheaa.olen levoton ja sanon yleensä ystävillekkin että on taas sellainen tunne.ja aina käy niin että tulee uutisia ja nimenomaan huonoja.elän jotenkin etukäteen tulevat tapahtumat.poikani on jo täysiikäinen enkä saa häntä hoitoon mutta jospa lähtisi itse taas kuten tähänkin asti.vaikka retkahtaminen on todennäkoistä niin koskaan ei tiedä jos sittenkin jokin häntä koskettais,vaikka jumala.

        Pojallasi on kyse vakavista tunne-elämän häiriöistä.Saisitko mitenkään häntä psykiatrin hoitoon? Huumeriippuvuus,valehtelu,varastelu ja rikollisuus ovat sen ilmentymiä.Luulen, että huumeriippuvuutta ei saa pois, ellei syitä ensin hoideta, eli porauduta asian ytimeen asti.
        On ihan hirveää, miten helposti,paljon ja ilmaiseksi nuorillekin tarjotaan huumeita joka päivä ja minkälaisia huumeluolia sitä onkaan.


      • moneen kertaan
        on kyse kirjoitti:

        Pojallasi on kyse vakavista tunne-elämän häiriöistä.Saisitko mitenkään häntä psykiatrin hoitoon? Huumeriippuvuus,valehtelu,varastelu ja rikollisuus ovat sen ilmentymiä.Luulen, että huumeriippuvuutta ei saa pois, ellei syitä ensin hoideta, eli porauduta asian ytimeen asti.
        On ihan hirveää, miten helposti,paljon ja ilmaiseksi nuorillekin tarjotaan huumeita joka päivä ja minkälaisia huumeluolia sitä onkaan.

        käyty läpi,psykiatrit,kuntoutukset ym mutta on niin helppo sortua kun se on niin paljon helpompaa.katkera olen siitä että kun eräänkin kerran poika lähti hoitoon niin sitä kesti kaksiviikkoa ja vain siksi että lääkärit katsoivat hänen olevan kuivilla.voi helvetti sentään.poika ilmoitti että haluaa jäädä eikä ole valmis lähtemään moneen viikkoon.ei auttanut vaikka hänen tukihenkilö huumeasemalta vastusti kovasti,samoin minä.kävin läpi kaikki mahdolliset "instanssit",vastauksena oli että näin loppuvuodesta ei ole enää rahaa maksusitoumuksiin.lopulta menin kyseisten lääkärien luokse ja ilmoitin että jos poikani kuolee niin te olette siitä vastuussa ja taistelen vaikka kuolemaani asti.sanoin kyllä vielä että te olette näköjään enemmän lääkityksen tarpeessa kuin kukaan muu.eihän huumeongelmaa ole jos siitä pääsee selville vesille parissa viikossa.tämänhetken tilanne on se että ainakin kovat aineet on jääneet ja lääkeriippuvuuskin helpottaa.saan nämä tiedot seulatiedoista huumeasemalta vaikka pojan täysiikäisyyden vuoksi niitä ei saa kertoa mulle mutta räyhäämällä saa tietoja ja räyhäämisen avulla olen saanut hoitoonkin pojan vaikka heikkoa rahatilannetta aina valitellaan.jos olisin rikas niin empimättä veisin pojan vaikka autiolle saarelle muutamaksi kuukaudeksi.jos jotain positiivista haluan sanoa niin on poika muuttunut luurangosta jopa tuhtiin kuntoon.siltikin totuus on se että huumeiden käyttö näkyy persoonallisuuden muutoksena,muisti on huonontunut ja kaikki perusasiat ovat hukassa.nyt mennään näin mutta huomisesta ei kukaan tiedä.jotenkin olen oppinut katsomaan asiaa ulkopuolisen silmin mutta kun se tuska on kuitenkin sisimmässä ja pitää kädestä kiinni silloinkin kun on tasainen vaihe.kiitos teille kun annatte mulle uskoa.


      • todella pahoillani
        moneen kertaan kirjoitti:

        käyty läpi,psykiatrit,kuntoutukset ym mutta on niin helppo sortua kun se on niin paljon helpompaa.katkera olen siitä että kun eräänkin kerran poika lähti hoitoon niin sitä kesti kaksiviikkoa ja vain siksi että lääkärit katsoivat hänen olevan kuivilla.voi helvetti sentään.poika ilmoitti että haluaa jäädä eikä ole valmis lähtemään moneen viikkoon.ei auttanut vaikka hänen tukihenkilö huumeasemalta vastusti kovasti,samoin minä.kävin läpi kaikki mahdolliset "instanssit",vastauksena oli että näin loppuvuodesta ei ole enää rahaa maksusitoumuksiin.lopulta menin kyseisten lääkärien luokse ja ilmoitin että jos poikani kuolee niin te olette siitä vastuussa ja taistelen vaikka kuolemaani asti.sanoin kyllä vielä että te olette näköjään enemmän lääkityksen tarpeessa kuin kukaan muu.eihän huumeongelmaa ole jos siitä pääsee selville vesille parissa viikossa.tämänhetken tilanne on se että ainakin kovat aineet on jääneet ja lääkeriippuvuuskin helpottaa.saan nämä tiedot seulatiedoista huumeasemalta vaikka pojan täysiikäisyyden vuoksi niitä ei saa kertoa mulle mutta räyhäämällä saa tietoja ja räyhäämisen avulla olen saanut hoitoonkin pojan vaikka heikkoa rahatilannetta aina valitellaan.jos olisin rikas niin empimättä veisin pojan vaikka autiolle saarelle muutamaksi kuukaudeksi.jos jotain positiivista haluan sanoa niin on poika muuttunut luurangosta jopa tuhtiin kuntoon.siltikin totuus on se että huumeiden käyttö näkyy persoonallisuuden muutoksena,muisti on huonontunut ja kaikki perusasiat ovat hukassa.nyt mennään näin mutta huomisesta ei kukaan tiedä.jotenkin olen oppinut katsomaan asiaa ulkopuolisen silmin mutta kun se tuska on kuitenkin sisimmässä ja pitää kädestä kiinni silloinkin kun on tasainen vaihe.kiitos teille kun annatte mulle uskoa.

        Olen todella pahoillani puolestasi.Poikasi käytös itse asiassa syö sinut sisältä päin.Onneksi valoakin on.Täällä meilläkin päin huumediilerit hiippailevat kaiken aikaa ja keskellä päivääkin nuorten ja lasten liepeillä, eivätkä vanhemmat tiedä siitä yhtään mitään.Hyvä koulu ja hyvä asuntoalue.Diilerit ovat n.20-vuotiaita joutomiehiä, ei koulutusta, ei työtä, ja aikaa on jakaa hampun siemeniä pikkupojille ja nuorille,psyykenlääkkeitä ja kaikenlaisia huumeita.
        Poliisi sanoi, että he eivät voi kertoa näistä julkisesti mutta vanhemmat voivat varoittaa toisiaan.Ei se toimi niin.Eihän kukaan usko totuutta.
        Täällä tuomittu pedofiilikin asuu perheensä kanssa,rangaistuksen kärsittyään vankilassa, isänä perheessä, vaimo on antanut anteeksi.Ukko käy koululla joka päivä, eikä kukaan vanhemmista edes tiedä, että hän on sellainen.Ja heidän vieressään on perhepäivähoitajan talo.En tietäisi, ellei hänen vaimonsa olisi synkkänä hetkenään uskoutunut minulle asiasta.Ihan järkyttävää! Ja kävin aiemmin siellä lasteni kanssa leikkimässä.Pedofiili on erittäin komea, hyväkäytöksinen ja huumorintajuinen mies.Luulinkin ensin, että vaimo on seonnut. Mutta sitten mies pidätettiin jälleen, epäiltynä hyvinkin rankasta rikoksesta.Mutta kun ei voitu todistaa, vapautettiin.
        Sinun poikasi ei ainakaan ole tehnyt pahaa muille, vaan itselleen.Tietysti hän on aiheuttanut surua mutta hän on silti kuitenkin hyvä ihminen.


      • on päinvastoin
        on kyse kirjoitti:

        Pojallasi on kyse vakavista tunne-elämän häiriöistä.Saisitko mitenkään häntä psykiatrin hoitoon? Huumeriippuvuus,valehtelu,varastelu ja rikollisuus ovat sen ilmentymiä.Luulen, että huumeriippuvuutta ei saa pois, ellei syitä ensin hoideta, eli porauduta asian ytimeen asti.
        On ihan hirveää, miten helposti,paljon ja ilmaiseksi nuorillekin tarjotaan huumeita joka päivä ja minkälaisia huumeluolia sitä onkaan.

        että riippuvuus pitää ensin hoitaa. juuri riippuvuus aiheuttaa kyseiset ongelmat. olen sen helvetin saanut kokea kun lapseni kuoli viinan tähden. riippuvuus muutti hänen mielensä ja luonteensa. hänestä tuli kiero ja valehtelija koska hänen täytyi kieltää alkoholismi itseltäänkin. riippuvuus oli niin kova etteivät mitkään hoidot auttaneet hänen kohdallaan. hän vajosi niin syvälle siihen maailmaansa ettei itsekään enää tajunnut tilaansa. jos riippuvuuden saa katkaistua sitten voidaan hoitaa mieltä. ainakin alkoholisti saa tekosyyn juoda entistä enemmän jos häntä terapoidaan esim. lapsuuden tai joidenkin pahojen vastoinkäymisten vuoksi. hänen on helppo vielä johdatella terapeuttiaan hakemaan juuri tällaisia juttuja menneisyydestään. ensin pois riippuvuus jos sen vaan saa ja sitten rehellisillä puheilla terapiaan jossa olisi myös omaisten hyvä olla mukana.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4341
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3538
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1861
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1734
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1457
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      989
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      896
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      869
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      862
    Aihe