Rullareivi

ja puomin alasvedin

Vanhassa veneessämme (Hallberg-Rassy 31) on perinteinen rullareivi eli isopurje kierretään reivattaessa puomin ympärille mastolla olevan helan ja vinssikammen avulla.

Normaalisti reivaamattomalla isolla purjehdittaessa alasvedin laitetaan puomissa olevaan helaan tavanomaiseen tapaan, mutta reivatulla isolla alasvedintä ei voi tietenkään käyttää. Avotuulissa reivattu iso tahtoo nostaa puomia ja siten menettää osin tehoaan. Levangilla toki saa vetoa alemmas, mutta sen teho ei ole kovinkaan hyvä suhteellisen kapeassa veneessä. Vakavasta ongelmasta ei ole kyse, mutta pikku parannus olisi paikallaan.

Näin joskus kauan sitten jollakin systeemin, jossa alasvedin oli kiinnitetty litteään tekstiilihihnaan, joka oli kiinni puomin ao. helassa ja kyseinen hihna kiertyi purjeen mukana puomin ympärille. Alasvedintalja oli edelleen kiinni hihnan päässä olevassa sakkelissa tms. helassa.

Erilaisia heloja ja hihnaksi sopivaa kuormahihnaa tarviketta tms. löytyy kaupoista yllin kyllin eli se ei ole ongelma.

Onko kellään kokemusta vastaavasta tilanteesta? Tavoitteena olisi saada alasvedin pelaamaan myös reivatulla isolla.

ps. en vaihda Bavariaan enkä Swaniin eli kukaan älköön vaivautuko ehdottamaan sitä :) En myöskään mielelläni heti lähde vaihtamaan reivisysteemiä, koska nykyinen systeemi on muuten varsin toimiva. Purjeen istuvuuteen vaikutus ei ole niin dramaattinen kuin mitä saattaisi luulla.

33

2893

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Antsu*

      Ehkä se vaikutus purjeen muotoon ei tosiaankaan ole niin dramaattinen kuin saattaisi luulla. Se on vielä pahempi. Ottaen huomioon, miten harvinaista on reivaustarve avotuulilla, on se kikki paljon yhdentekevämpi. Jos tuulta on paljon, on mukavampaa joka tapauksessa ajella avotuulet keulapurjeilla.

      Reivisysteemin vaihto taas on melko yksinkertainen juttu. Pari kiskonpätkää puomin kylkeen ja kourallinen plokeja. Kallein osa on reivien teettäminen purjeeseen. Jos toisaalta purjekin on rullareivin ikäinen, se on jo vaihdon tarpeessa. Rullareivattavaksi tehty iso on aivan erilainen kuin mitä uusi olisi. Vaikkei kyse varmaankaan ole kilpailukäytöstä, uuden purjeen säätömahdollisuudet tekisivät matkapurjehduksenkin huomattavasti miellyttävämmäksi. Tämän voin sanoa kokemuksella useasta rullareivattavasta 70-luvun purjeesta, 80-luvun purjeesta ja nykyisen tyylisestä. Harvassa asiassa kehitystä on tapahtunut niin paljon, ja tällä kohtaa vain parempaan suuntaan.

      • Genoa100

        Minulla veneen edellinen omistaja oli hankkinut Leifurlin rullapuomin ja siinä vaiheessa kun myyntipuheita ei enää tarvinnut pitää, hän tuomitsi vehkeen mitääntekemättömäksi eikä suositellut minunkaan käyttää aikaani sen ihmettelyyn. Paras vahvistus tälle oli veneessä oleva uusi normaali isopurje.
        Mutta alkuperäiseen kysymykseen, vedä puomista köysi etuviistoon parraslistaan kiinni. Skuutilla voi sitten säätää purjeen kiertymää, eikä vahinkojiipistäkään ole pelkoa.


      • yksilöllinen asia

        koska nyt vene saavuttaa reivatullakin isolla runkonopeutensa suhteellisen vaivattomasti sopivalla tuulella. Pitkäkölinen ja suurella märkäpinnalla varustettu suhteellisen raskas vene ei kulje oikein millään keinolla runkonopeutta enempää, joten purjeen reivaamatonta huonompi istuvuus ei sinänsä ole ongelma. Vastaavasti vene kantaa huomattavasti pidempään reivaamattomat purjeet kuin joku nykyaikaisempi vene.

        Reivin uusiminen voisi olla hyvä idea, mutta nykyinen iso on vasta pari vuotta vanha eikä sitä ole syytä muuten vaihtaa tai muokata.

        Pelkkä keulapurje vie venettä varsin mukavasti avotuulilla, mutta varsin usein on tilanteita että reitin mukaan joudutaan vaihtelemaan sivumyötäisen ja sivuvastaisen välillä, jolloin iso on hyvä olla ylhäällä. Pitkä pätkä takatuulessa on tietysti eri asia.


      • jullessa
        yksilöllinen asia kirjoitti:

        koska nyt vene saavuttaa reivatullakin isolla runkonopeutensa suhteellisen vaivattomasti sopivalla tuulella. Pitkäkölinen ja suurella märkäpinnalla varustettu suhteellisen raskas vene ei kulje oikein millään keinolla runkonopeutta enempää, joten purjeen reivaamatonta huonompi istuvuus ei sinänsä ole ongelma. Vastaavasti vene kantaa huomattavasti pidempään reivaamattomat purjeet kuin joku nykyaikaisempi vene.

        Reivin uusiminen voisi olla hyvä idea, mutta nykyinen iso on vasta pari vuotta vanha eikä sitä ole syytä muuten vaihtaa tai muokata.

        Pelkkä keulapurje vie venettä varsin mukavasti avotuulilla, mutta varsin usein on tilanteita että reitin mukaan joudutaan vaihtelemaan sivumyötäisen ja sivuvastaisen välillä, jolloin iso on hyvä olla ylhäällä. Pitkä pätkä takatuulessa on tietysti eri asia.

        Moro,
        ajattelin käyttää samaa reivaus/purjeen pakkausmenetelmää Joe 17:ssa aiemmin, kun vielä sellaisen omistin. Eipä tullut kokeiltua. Idea oli lähinnä kyllä helpossa purjeen alasvedossa ja viikkauksessa (etuliikissä ei ratsastajia).

        Eipä tullut kokeiltua, eli ei myöskään tullut kehiteltyä ratkaisua kicktaljaksi. Sorry :-9


      • Antsu*
        yksilöllinen asia kirjoitti:

        koska nyt vene saavuttaa reivatullakin isolla runkonopeutensa suhteellisen vaivattomasti sopivalla tuulella. Pitkäkölinen ja suurella märkäpinnalla varustettu suhteellisen raskas vene ei kulje oikein millään keinolla runkonopeutta enempää, joten purjeen reivaamatonta huonompi istuvuus ei sinänsä ole ongelma. Vastaavasti vene kantaa huomattavasti pidempään reivaamattomat purjeet kuin joku nykyaikaisempi vene.

        Reivin uusiminen voisi olla hyvä idea, mutta nykyinen iso on vasta pari vuotta vanha eikä sitä ole syytä muuten vaihtaa tai muokata.

        Pelkkä keulapurje vie venettä varsin mukavasti avotuulilla, mutta varsin usein on tilanteita että reitin mukaan joudutaan vaihtelemaan sivumyötäisen ja sivuvastaisen välillä, jolloin iso on hyvä olla ylhäällä. Pitkä pätkä takatuulessa on tietysti eri asia.

        En nyt millään keksi, mitä eroa kölin tai rungon muoto tekisi purjeen muotoon. Eikä kyse olekaan läheskään niin paljon nopeudesta purjeen muodossa, vaan hallinnasta ja sen tuomasta mukavuudesta. Hyvin trimmattava isopurje nostaa merkittävästi reivikynnystä purjehduksen jatkuessa miellyttävänä. Reivattuna tilanne ero on vielä paljon isompi, eikä pinta-alaa tarvitse pienentää läheskään yhtä paljoa. Suurin ero on tietysti kryssikulmassa. Jos purje on uudehko, ei sitä tietenkään kannata uusia, mutta reivien teko siihen kannattaa silti. Ei se niin paljon maksa ja purjehduksesta tulee mukavampaa. Olen todella useammassa veneessä muutoksen kokenut ja joka kerta yllättynyt erosta.


      • Sparkman
        Antsu* kirjoitti:

        En nyt millään keksi, mitä eroa kölin tai rungon muoto tekisi purjeen muotoon. Eikä kyse olekaan läheskään niin paljon nopeudesta purjeen muodossa, vaan hallinnasta ja sen tuomasta mukavuudesta. Hyvin trimmattava isopurje nostaa merkittävästi reivikynnystä purjehduksen jatkuessa miellyttävänä. Reivattuna tilanne ero on vielä paljon isompi, eikä pinta-alaa tarvitse pienentää läheskään yhtä paljoa. Suurin ero on tietysti kryssikulmassa. Jos purje on uudehko, ei sitä tietenkään kannata uusia, mutta reivien teko siihen kannattaa silti. Ei se niin paljon maksa ja purjehduksesta tulee mukavampaa. Olen todella useammassa veneessä muutoksen kokenut ja joka kerta yllättynyt erosta.

        Kyllä aika on ajanut auttamattomasti ohi rullareivauksen. Itselläni on kahdessa purressa ollut em. systeemi, kunnes päätin hankkia yksinkertaisen perusreivausjärjestelmän. Vaikutus oli uskomattoman suuri.

        Rullalle reivattuna iso istuu väkisin huonosti. Kallistava momentti on yllättävän suuri ja paine pinnassa kasvaa. Kunnon reivausjärjestelmä teki kertaheitolla kovemmassa tuulessa purjehtimisesta huomattavasti miellyttävämpää.

        Veneeni on puolipitkällä kölillä varustettu toppirikattu 70-lukulainen. Paatti on erittäin hyvin balanssissa jopa 15-17 ms:n tuulissa pienellä fokalla ja iso kakkosreivissä. Rullareivin aikaan ei moisissa keleissä tehnyt mieli lainkaan purjehtia.


      • rullareiviä
        Sparkman kirjoitti:

        Kyllä aika on ajanut auttamattomasti ohi rullareivauksen. Itselläni on kahdessa purressa ollut em. systeemi, kunnes päätin hankkia yksinkertaisen perusreivausjärjestelmän. Vaikutus oli uskomattoman suuri.

        Rullalle reivattuna iso istuu väkisin huonosti. Kallistava momentti on yllättävän suuri ja paine pinnassa kasvaa. Kunnon reivausjärjestelmä teki kertaheitolla kovemmassa tuulessa purjehtimisesta huomattavasti miellyttävämpää.

        Veneeni on puolipitkällä kölillä varustettu toppirikattu 70-lukulainen. Paatti on erittäin hyvin balanssissa jopa 15-17 ms:n tuulissa pienellä fokalla ja iso kakkosreivissä. Rullareivin aikaan ei moisissa keleissä tehnyt mieli lainkaan purjehtia.

        silti kokonaan kannattaisi tyrmätä, vaikka systeemi onkin vanha. Itse ainakin pidän hyvänä mahdollisuutta portaattomaan reivaukseen (0-100%). Noissa 15-17 m/s tuulissa mielestäni kysymys on lähinnä sopivan suurista purjeista. Riittävästi reivattu isopurje ja myrskyfokka on meillä toimiva systeemi. Riittävästi reivatulla purjeella en ole myöskään havainnut liiallista kallistavaa vaikutusta, voiha tuota purjetta aina päästää, jos mennään liian vinossa. Systeemi voi olla hiukan hidas ja siksi reivaankin mieluummin jo lähtiessä rannasta, jos kelit helpottuvat purjeen lisäys on aina helpompaa kuin vähennys. Matkalla reivausta auttaa, jos matkaseura osallistuu ja tuntee systeemin.


      • museotavaraa ole
        rullareiviä kirjoitti:

        silti kokonaan kannattaisi tyrmätä, vaikka systeemi onkin vanha. Itse ainakin pidän hyvänä mahdollisuutta portaattomaan reivaukseen (0-100%). Noissa 15-17 m/s tuulissa mielestäni kysymys on lähinnä sopivan suurista purjeista. Riittävästi reivattu isopurje ja myrskyfokka on meillä toimiva systeemi. Riittävästi reivatulla purjeella en ole myöskään havainnut liiallista kallistavaa vaikutusta, voiha tuota purjetta aina päästää, jos mennään liian vinossa. Systeemi voi olla hiukan hidas ja siksi reivaankin mieluummin jo lähtiessä rannasta, jos kelit helpottuvat purjeen lisäys on aina helpompaa kuin vähennys. Matkalla reivausta auttaa, jos matkaseura osallistuu ja tuntee systeemin.

        eli kyllä sillä tosiaan pelaa. Portaaton säätö on tosiasiassa ihan hyvä ominaisuus. Purjeen istuvuus ei ole niin suuri ongelma kuin sen usein annetaan olevan, koska vene tuntuu saavuttavan runkonopeutensa joka tapauksessa vaikka iso istuisi hiukan huonomminkin. Vaikutus purjehdusmukavuuteen on hyvin vaikeasti arvioitavissa koska nykyiselläänkin mukavuus on varsin hyvä.

        Tässä taitaa olla lopuksi aika filosofinen kysymys, minulle riittää kun vene menee mukavasti runkonopeuttaan ilman suurempaa tuskaa vaikka jokin pieni oikeaoppisuuden nyanssi purjeen istuvuudesta olisikin hieman pielessä.

        Runkomuoto ja veneen muut ominaisuudet muuten vaikuttavat merkittävästi kokonaisuuteen. Suhteellisen raskaalla ja pitkäkölisellä, vaikkakin iäkkäällä HR:llä ei välttämättä tule kiinnittäneeksi huomioita sellaisiin äärimmäisen hienovaraisiin hienouksiin, jotka kevyemmällä ja enemmän trimmatulla nykyveneellä tuntuvat merkittäviltä. Tärkeintä on kuitenkin veneen tuskaton ja vauhdikas eteneminen ja purjehduksen ilo.


      • museoonkaan
        museotavaraa ole kirjoitti:

        eli kyllä sillä tosiaan pelaa. Portaaton säätö on tosiasiassa ihan hyvä ominaisuus. Purjeen istuvuus ei ole niin suuri ongelma kuin sen usein annetaan olevan, koska vene tuntuu saavuttavan runkonopeutensa joka tapauksessa vaikka iso istuisi hiukan huonomminkin. Vaikutus purjehdusmukavuuteen on hyvin vaikeasti arvioitavissa koska nykyiselläänkin mukavuus on varsin hyvä.

        Tässä taitaa olla lopuksi aika filosofinen kysymys, minulle riittää kun vene menee mukavasti runkonopeuttaan ilman suurempaa tuskaa vaikka jokin pieni oikeaoppisuuden nyanssi purjeen istuvuudesta olisikin hieman pielessä.

        Runkomuoto ja veneen muut ominaisuudet muuten vaikuttavat merkittävästi kokonaisuuteen. Suhteellisen raskaalla ja pitkäkölisellä, vaikkakin iäkkäällä HR:llä ei välttämättä tule kiinnittäneeksi huomioita sellaisiin äärimmäisen hienovaraisiin hienouksiin, jotka kevyemmällä ja enemmän trimmatulla nykyveneellä tuntuvat merkittäviltä. Tärkeintä on kuitenkin veneen tuskaton ja vauhdikas eteneminen ja purjehduksen ilo.

        Huono keksintö alun perinkin. Portaattomuudesta ei ole mitään käytännön hyötyä, tuulikaan ei ikinä pysy niin vakiona, että joku tietty kohta olisi oikea viittä minuuttia kauempaa. Paremmalla systeemillä runkonopeuden saavuttaisi viisi astetta pienemmällä kallistuksella. Onko se sitten joku mukavuustekijä, päättäköön kukin itse. Rullareivatun repun kanssa ei kannata puhua nyansseista, on se niin paljon enemmän kuin hieman pielessä. Vaikeaahan se on mukavuutta arvioida, kun ei vertailukohtaa ole. Uskot ilmeisesti vasta sitten, kun olet paremman kokenut.

        Totta kai runkomuoto vaikuttaa paljonkin veneen ominaisuuksiin, mutta kuten yksi edellä kirjoittaneistakin sanoi, purjeen muodon kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

        Jos tärkeintä tosiaan on veneen tuskaton eteneminen ja purjehduksen ilo, miksi ihmeessä pilata juuri se, vieläpä mekaanisesti monimutkaisella ja siksi aralla reivillä.


    • ei kokemuksia

      Eli tällaisen virityksen nähneenä:

      Puomin alle on vedetty vaijeri jossa lenkki kicktaljan kohdalla.
      Tämä ei pyöri purjeen mukana rullalle, kun purjetta reivataan.

      Kokemuksia ei ole toimivuudesta, mutta herätti mielenkiinnon, kun satamassa lompsin katsomassa veneitä.

      • systeemi tuokin

        eli tällaisesta olen minäkin kuullut. Täytynee katsoa jos joko tämä kuvaamasi systeemi tai tekstiilihihnasysteemi olisi sopiva.

        Käytännössä uudenaikaisemman reivin asentaminen edellyttäisi ainakin purjeen muuttamaista ja mm. juoksijoiden laittamista niin myös pahimmillaan uuden puomin hankintaa. Samassa yhteydessä tulisi myös harkita nostimen ja reiviköysien vetämistä avotilaan, koska jos reivatessa on mentävä mastolle niin kuin nyt, niin silloin on hyvin kyseenalaista kannattaako lainkaan muuttaa sinänsä toimivia systeemejä.

        Täytyy ensin koittaa näitä konsteja ja vasta sitten harkita suurempaa remonttia. Rullareivi kun sattuu olemaan ihan toimiva sinänsä, vaikka aika moni kirjoittaja onkin eri mieltä.

        Yllättävän monella tuntuu olevan vankka kokemus rullareivin heikkouksista ?


      • on tapahtunut
        systeemi tuokin kirjoitti:

        eli tällaisesta olen minäkin kuullut. Täytynee katsoa jos joko tämä kuvaamasi systeemi tai tekstiilihihnasysteemi olisi sopiva.

        Käytännössä uudenaikaisemman reivin asentaminen edellyttäisi ainakin purjeen muuttamaista ja mm. juoksijoiden laittamista niin myös pahimmillaan uuden puomin hankintaa. Samassa yhteydessä tulisi myös harkita nostimen ja reiviköysien vetämistä avotilaan, koska jos reivatessa on mentävä mastolle niin kuin nyt, niin silloin on hyvin kyseenalaista kannattaako lainkaan muuttaa sinänsä toimivia systeemejä.

        Täytyy ensin koittaa näitä konsteja ja vasta sitten harkita suurempaa remonttia. Rullareivi kun sattuu olemaan ihan toimiva sinänsä, vaikka aika moni kirjoittaja onkin eri mieltä.

        Yllättävän monella tuntuu olevan vankka kokemus rullareivin heikkouksista ?

        Rullareivejä/rullapuomeja on myöskin modernisoitu vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Eli nykyiset rullapuomit alkaa olemaan jo ihan mielenkiintoinen vaihtoehto perinteiselle puomille ja rullamastolle. Ehkä kilpailuissa tämä ei ole se optimaalisin, mutta kai sitä muitakin argumentteja on kuin se solmun osa nopeudessa. On se vain niin kätevää kiskaista avotilassa olevasta purjeen sisäänvetonarusta purjetta metri sisään reivauksen suorittamiseksi.

        Melkein samalla tavallahan voidaan haukkua rullagenuat. Eihän nekään ole täysin optimaalisia reivattuna. Silti niitä alkaa olemaan jo suurimmassa osassa veneitä.

        Useimmilla ei taida kuitenkaan olla kokemusta nykyaikaisista rullapuomeista. Se on vain niin helppoa tulla tänne kukkoileen ilman todellista kokemusta ja tietämystä.


      • puhuu...
        on tapahtunut kirjoitti:

        Rullareivejä/rullapuomeja on myöskin modernisoitu vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Eli nykyiset rullapuomit alkaa olemaan jo ihan mielenkiintoinen vaihtoehto perinteiselle puomille ja rullamastolle. Ehkä kilpailuissa tämä ei ole se optimaalisin, mutta kai sitä muitakin argumentteja on kuin se solmun osa nopeudessa. On se vain niin kätevää kiskaista avotilassa olevasta purjeen sisäänvetonarusta purjetta metri sisään reivauksen suorittamiseksi.

        Melkein samalla tavallahan voidaan haukkua rullagenuat. Eihän nekään ole täysin optimaalisia reivattuna. Silti niitä alkaa olemaan jo suurimmassa osassa veneitä.

        Useimmilla ei taida kuitenkaan olla kokemusta nykyaikaisista rullapuomeista. Se on vain niin helppoa tulla tänne kukkoileen ilman todellista kokemusta ja tietämystä.

        .. joten jään mielenkiinnolla odottamaan selostustasi siitä miten rullapuomin perusongelma, purjeen alaliikin jääminen löysälle, on ratkaistu uusissa systeemeissä.


      • ainakin
        puhuu... kirjoitti:

        .. joten jään mielenkiinnolla odottamaan selostustasi siitä miten rullapuomin perusongelma, purjeen alaliikin jääminen löysälle, on ratkaistu uusissa systeemeissä.

        toisen rullatessa purjetta mastolla puomille toinen samalla vetää alaliikkiä kireälle sitloorassa. Kyllä alaliikin kireys on ainakin meille riittävä. Kun purje lähtee vetämään ei alaliikki enää löysty vaan puristuu tiukemmin puomille.


      • vallat
        ainakin kirjoitti:

        toisen rullatessa purjetta mastolla puomille toinen samalla vetää alaliikkiä kireälle sitloorassa. Kyllä alaliikin kireys on ainakin meille riittävä. Kun purje lähtee vetämään ei alaliikki enää löysty vaan puristuu tiukemmin puomille.

        Onkohan teillä ikinä reivattu kulussa. Ymmärrän, että joku voi nimellisesti auttaa takaliikistä satamassa, mutta silloin kun merellä pitää reivata, ei takuulla kukaan roiku puomin päässä. Joka tapauksessa parhaimmillaankin vain nimellisestä parannuksesta. Purjeen puristuminen sen vetäessä estämässä löystymistä kertoo kyllä aika paljon ymmärryksen tasosta, jutussa ei ole mitään mieltä.

        Nähdäkseni alkuperäinen kirjoittaja epäili reivijärjestelmän muutoksen olevan jotenkin iso toimenpide. Sitä se ei ole, eikä puomia varsinkaan ole mitään tarvetta vaihtaa. Monessa veneessä mastossa on puomin alla reivausta varten vinssi alunperin. Mastolle menoahan ei edelleenkään voi kunnolla välttää, joten muutama ploki ja kiskonpätkät puomin sivuun riittävät. Yhden köyden reivin voisi tehdä suoraan sitloodasta, mutta menetelmä ei ole erityisen suositeltava, siinä on liikaa kitkaa.


      • asiasta jonkun verran
        puhuu... kirjoitti:

        .. joten jään mielenkiinnolla odottamaan selostustasi siitä miten rullapuomin perusongelma, purjeen alaliikin jääminen löysälle, on ratkaistu uusissa systeemeissä.

        http://www.profurl.com/uk/produits/bomes.htm tämmöinen on meillä.

        Kun puomi on reivattaessa optimaalisessa asennossa, purje on suurinpiirtein optimaalisen muotoinen ja rullan säädöt on kohdallaan, reivauksen tulos on vähintäänkin kohtuullinen. Kun purje on rummulla tasaisesti ja riittävän kireällä, alaliikki on vähintäänkin kohtuullisella kireydellä.

        Ainakin meidän retkipurjehdukseen tämä reivaussysteemi on vähintäänkin riittävän hyvä. Minulla on kymmenen vuoden kokemus myös perinteisestä reivausjärjestelystä ja vanhasta rullapuomista muutamalta vuodelta, joten luulen tietäväni, mitä puhun.


      • asiasta jonkun verran tietävä
        asiasta jonkun verran kirjoitti:

        http://www.profurl.com/uk/produits/bomes.htm tämmöinen on meillä.

        Kun puomi on reivattaessa optimaalisessa asennossa, purje on suurinpiirtein optimaalisen muotoinen ja rullan säädöt on kohdallaan, reivauksen tulos on vähintäänkin kohtuullinen. Kun purje on rummulla tasaisesti ja riittävän kireällä, alaliikki on vähintäänkin kohtuullisella kireydellä.

        Ainakin meidän retkipurjehdukseen tämä reivaussysteemi on vähintäänkin riittävän hyvä. Minulla on kymmenen vuoden kokemus myös perinteisestä reivausjärjestelystä ja vanhasta rullapuomista muutamalta vuodelta, joten luulen tietäväni, mitä puhun.

        Jos alaliikin kireys huolettaa, mikä estää edellä mainittuun systeemiin lisäämästä purjeeseen niitä reivausreikiä sinne purjeen takaliikin tuntumaan. Puomihan on kiinteä, joten siihen voidaan laittaa heloja, pylpyröitä, köysilukkoja... Etuliikin tuntumaan niitä ei tarvita, koska purje on kiinni mastossa ja rullassa.


      • mutta...
        asiasta jonkun verran tietävä kirjoitti:

        Jos alaliikin kireys huolettaa, mikä estää edellä mainittuun systeemiin lisäämästä purjeeseen niitä reivausreikiä sinne purjeen takaliikin tuntumaan. Puomihan on kiinteä, joten siihen voidaan laittaa heloja, pylpyröitä, köysilukkoja... Etuliikin tuntumaan niitä ei tarvita, koska purje on kiinni mastossa ja rullassa.

        Rullareivi ja rullapuomi vain ovat kaksi ihan eri asiaa. Käytännössä ei sitä paitsi alaliikkiä voisi rullapuomissakaan kiristää pelkkää mastoliikkiä vasten, sehän ei kestäisi sellaista rasitusta.


      • vesillä
        vallat kirjoitti:

        Onkohan teillä ikinä reivattu kulussa. Ymmärrän, että joku voi nimellisesti auttaa takaliikistä satamassa, mutta silloin kun merellä pitää reivata, ei takuulla kukaan roiku puomin päässä. Joka tapauksessa parhaimmillaankin vain nimellisestä parannuksesta. Purjeen puristuminen sen vetäessä estämässä löystymistä kertoo kyllä aika paljon ymmärryksen tasosta, jutussa ei ole mitään mieltä.

        Nähdäkseni alkuperäinen kirjoittaja epäili reivijärjestelmän muutoksen olevan jotenkin iso toimenpide. Sitä se ei ole, eikä puomia varsinkaan ole mitään tarvetta vaihtaa. Monessa veneessä mastossa on puomin alla reivausta varten vinssi alunperin. Mastolle menoahan ei edelleenkään voi kunnolla välttää, joten muutama ploki ja kiskonpätkät puomin sivuun riittävät. Yhden köyden reivin voisi tehdä suoraan sitloodasta, mutta menetelmä ei ole erityisen suositeltava, siinä on liikaa kitkaa.

        to-la ja sattuneesta syystä (tuulta 8-15 m/s) reivattiin ja vaihdettiin reiviä matkallakin, ei se mikään ongelma ole. Reiviä muutetaan ajettaessa moottorilla vastatuuleen (ilman kartiota rikollisesti) niin, että toinen käsi on pinnalla ja toisella kiristetään alaliikkiä. Ei se mikään ongelma ole. Meno muuten oli välillä aika vauhdikasta ja aallokkokin Saaristomerellä jonkinmoinen.


      • kiristetään?
        vesillä kirjoitti:

        to-la ja sattuneesta syystä (tuulta 8-15 m/s) reivattiin ja vaihdettiin reiviä matkallakin, ei se mikään ongelma ole. Reiviä muutetaan ajettaessa moottorilla vastatuuleen (ilman kartiota rikollisesti) niin, että toinen käsi on pinnalla ja toisella kiristetään alaliikkiä. Ei se mikään ongelma ole. Meno muuten oli välillä aika vauhdikasta ja aallokkokin Saaristomerellä jonkinmoinen.

        Hurjasti vasemmalla kädellä pään yläpuolelta tempoen vedetään alaliikkiä ainakin parin kp:n voimalla. Sanotaanko sellaista kiristykseksi. Vaikka olisi vedetty kaksin käsin liikistä, on kiristystä ehkä jopa 10 kp. Aivan hirveimmät rypyt ehkä jäävät muodostumatta, mutta kiristys tarkoittaa jotain aivan muuta. Sellaista, mikä tehdään vinssillä.


      • Pellepeloton
        kiristetään? kirjoitti:

        Hurjasti vasemmalla kädellä pään yläpuolelta tempoen vedetään alaliikkiä ainakin parin kp:n voimalla. Sanotaanko sellaista kiristykseksi. Vaikka olisi vedetty kaksin käsin liikistä, on kiristystä ehkä jopa 10 kp. Aivan hirveimmät rypyt ehkä jäävät muodostumatta, mutta kiristys tarkoittaa jotain aivan muuta. Sellaista, mikä tehdään vinssillä.

        Oletan että nimimerkit "vallat" ja "kiristetään?" ovat sama kirjoittaja?

        On minunkin vaikea kuvitella rullareivausta, ainakin yksin, niin että samalla pidetään pinnaa, vedetään takaliikkiä ja mastolla pyöritetään puomia. Satamassa ennen lähtöä tämä voisi onnistua.

        Toisaalta en myöskään oikein tajunnut tuota reivivinssausta, kuten nimimerkki "vallat" sen kuvaili:

        "Monessa veneessä mastossa on puomin alla reivausta varten vinssi alunperin. Mastolle menoahan ei edelleenkään voi kunnolla välttää, joten muutama ploki ja kiskonpätkät puomin sivuun riittävät."

        Siis... takaliikin reiviköysi kiristetään mastolle? Mastollahan on minullakin vinssi, mutta sillä kiristetään falli sen jälkeen kun sidosreivauksessa etuliikin reivisilmä on pujotettu koukkuun. Entä jos takaliikin reiviköyden vetää mastolle, niin miksei samantien sitlootaan? Vai onko oletuksena että fallin vinssi on myös mastolla?

        Tarkoitukseni olisi tehdä yksinpurjehdukseen sopiva reivausjärjestelmä, siirtää fallin vinssi mastolta sitlootaan. Ilmeisesti se yhden köyden järjestelmä olisi ainoa missä ei tarvitse nousta kannelle reivaamaan? Mutta, onnistuuko se nykyisellä ohuella, pyöreällä rullareivin puomilla?

        Entä mitä mainitsemiasi kiskonpätkiä pitää virittää puomiin, jos sen muuttaa rullareivistä sidosreiviin?

        Aikoinaan kun homman tein siihen osatakilaiseen, jossa oli ihan kohtalaisen kokoinen iso, niin en minä laittanut mitään vinssejä. Ainoastaan reiviköydet takaliikin reivisilmien kautta josta köysi meni puomilla olevan plokin kautta knaapille. Puominiveleen reivikoukku.

        Kallein homma nyt olisi teettää muutokset isopurjeeseen, joten taitaa jäädä reivisysteemin muutos siihen, kun sen tilalle tarvitaan muutenkin uusi.


      • tuota
        kiristetään? kirjoitti:

        Hurjasti vasemmalla kädellä pään yläpuolelta tempoen vedetään alaliikkiä ainakin parin kp:n voimalla. Sanotaanko sellaista kiristykseksi. Vaikka olisi vedetty kaksin käsin liikistä, on kiristystä ehkä jopa 10 kp. Aivan hirveimmät rypyt ehkä jäävät muodostumatta, mutta kiristys tarkoittaa jotain aivan muuta. Sellaista, mikä tehdään vinssillä.

        reivausta on ylidramatisoida tyyliin "hurjasti vasemmalla kädellä pään yläpuoleta tempoen parin kp:n voimalla" jne. Reivaus on kuitenkin arkipäivää ja on riippuvainen monestakin tekijästä.
        Viime matkalla olin pojan kanssa. molemmat hyväkuntoisia n. 100 kg ja tottuneita veneilyyn, tuon vetovoiman voit sitten sijoittaa mihin haluat. Veneen ja purjeen koko vaikuttaa ilmeisen paljon. Meillä on pieni vene (Misil II, HR 24) ja pieni isopurje (n. 10 m2), jota on suht. helppo käsitellä. Kun pinnan nostaa ylös ja seisoo penkillä, puomi sijoittuu aika tarkkaan hartioiden kohdalle. Siitä on melko helppo "kiristää" alaliikkiä. Meillä liikki kulkee urassa eikä siinä ole kiristystä varten koskaan ollut vinssiä, ei edes plokia, käsivoimilla sitä kiristellään. Vaimon kanssa "kiristys" suoritetaan mieluummin rannassa lähteissä, koska purjeen lisääminen kelin parantuessa on aina helpompaa kuin reivaus.
        Viime matkalla tuuli oli sen verran puuskaistakin, ettei tullut ensimmäisenä huolena mieleen ne rypytkään. Kieltämättä asiat kehittyvät mutta me elämme näillä eväillä.
        Miten tuossa rullalla olevassa keulapurjeessa on suoritettu tuo alaliikin kiristys ja ryppyjen poisto?


      • on kirjoittaja
        Pellepeloton kirjoitti:

        Oletan että nimimerkit "vallat" ja "kiristetään?" ovat sama kirjoittaja?

        On minunkin vaikea kuvitella rullareivausta, ainakin yksin, niin että samalla pidetään pinnaa, vedetään takaliikkiä ja mastolla pyöritetään puomia. Satamassa ennen lähtöä tämä voisi onnistua.

        Toisaalta en myöskään oikein tajunnut tuota reivivinssausta, kuten nimimerkki "vallat" sen kuvaili:

        "Monessa veneessä mastossa on puomin alla reivausta varten vinssi alunperin. Mastolle menoahan ei edelleenkään voi kunnolla välttää, joten muutama ploki ja kiskonpätkät puomin sivuun riittävät."

        Siis... takaliikin reiviköysi kiristetään mastolle? Mastollahan on minullakin vinssi, mutta sillä kiristetään falli sen jälkeen kun sidosreivauksessa etuliikin reivisilmä on pujotettu koukkuun. Entä jos takaliikin reiviköyden vetää mastolle, niin miksei samantien sitlootaan? Vai onko oletuksena että fallin vinssi on myös mastolla?

        Tarkoitukseni olisi tehdä yksinpurjehdukseen sopiva reivausjärjestelmä, siirtää fallin vinssi mastolta sitlootaan. Ilmeisesti se yhden köyden järjestelmä olisi ainoa missä ei tarvitse nousta kannelle reivaamaan? Mutta, onnistuuko se nykyisellä ohuella, pyöreällä rullareivin puomilla?

        Entä mitä mainitsemiasi kiskonpätkiä pitää virittää puomiin, jos sen muuttaa rullareivistä sidosreiviin?

        Aikoinaan kun homman tein siihen osatakilaiseen, jossa oli ihan kohtalaisen kokoinen iso, niin en minä laittanut mitään vinssejä. Ainoastaan reiviköydet takaliikin reivisilmien kautta josta köysi meni puomilla olevan plokin kautta knaapille. Puominiveleen reivikoukku.

        Kallein homma nyt olisi teettää muutokset isopurjeeseen, joten taitaa jäädä reivisysteemin muutos siihen, kun sen tilalle tarvitaan muutenkin uusi.

        Vinssi reivausta varten puomin alla maston takapuolella oli aika tavallinen, kun ison fallivinssikin oli maston kyljessä. Muutamissa puomeissa oli lukotkin reiviköysille puominivelen helassa sisäänrakennettuna. Järjestelmä oli siis hyvinkin toimiva, kaikki reivaukseen tarvittava löytyi samoilta jalansijoilta mastolta.

        Nykyäänhän kaikki köydet on tapana tuoda istumalaatikkoon. Siten on luonnollista, että jos falli on siellä, kannattaa hankkia pari helaa lisää ja tuoda reiviköydetkin sinne. Samaan paikkaan tietty kuuluvat molemmat. Maston luo reivikoukulle menosta päästäisi se yhden köyden reivi. Menetelmä ei vain edelleenkään ole niin hyvä kuin miltä kuullostaa. Kitkojen takia falli kiristyy aina ensin ja kireämmälle kuin alaliikki, vaikka pitäisi käydä juuri toisinpäin. Reiviköyden juoksevasta osastakin tulee pitkä, mikä vähän hankaloittaa käsittelyä. Lisänä sitten mahdollisuus helojen sotkeutuminen toisiinsa tai johonkin ruuvin päähän puomin sisällä, mikä ei ole sekään mukavaa niissä oloissa, joissa reiviä tarvitaan. Kompromissejahan kaikki asiat ovat, joten edellä olevista huolimatta yksinpurjehtijalle se yhden köyden reivi saattaa olla oikeakin. Riippuu omista painotuksista.

        Niin ohutta puomia tuskin on tehtykään, ettei sinne tarvittava heloitus sisään mahtuisi. Pitää kyllä sitten olla tarkkana, ettei mikään ruuvin tai popparin pää ole milliäkään turhan pitkänä siellä.


      • rypyistä
        tuota kirjoitti:

        reivausta on ylidramatisoida tyyliin "hurjasti vasemmalla kädellä pään yläpuoleta tempoen parin kp:n voimalla" jne. Reivaus on kuitenkin arkipäivää ja on riippuvainen monestakin tekijästä.
        Viime matkalla olin pojan kanssa. molemmat hyväkuntoisia n. 100 kg ja tottuneita veneilyyn, tuon vetovoiman voit sitten sijoittaa mihin haluat. Veneen ja purjeen koko vaikuttaa ilmeisen paljon. Meillä on pieni vene (Misil II, HR 24) ja pieni isopurje (n. 10 m2), jota on suht. helppo käsitellä. Kun pinnan nostaa ylös ja seisoo penkillä, puomi sijoittuu aika tarkkaan hartioiden kohdalle. Siitä on melko helppo "kiristää" alaliikkiä. Meillä liikki kulkee urassa eikä siinä ole kiristystä varten koskaan ollut vinssiä, ei edes plokia, käsivoimilla sitä kiristellään. Vaimon kanssa "kiristys" suoritetaan mieluummin rannassa lähteissä, koska purjeen lisääminen kelin parantuessa on aina helpompaa kuin reivaus.
        Viime matkalla tuuli oli sen verran puuskaistakin, ettei tullut ensimmäisenä huolena mieleen ne rypytkään. Kieltämättä asiat kehittyvät mutta me elämme näillä eväillä.
        Miten tuossa rullalla olevassa keulapurjeessa on suoritettu tuo alaliikin kiristys ja ryppyjen poisto?

        Ensimmäinen vene, jossa reivisysteemiä vaihdoin, oli 20-jalkainen ja toppirikinen pienellä isolla, paljon alle 10 m2. Vene oli tyypiltään sellainen, että reivausta aika usein tarvitsi. Parhaassa muodossaan oleva purje ei suinkaan ole aina rypytön, mutta ryppyjen pitää olla oikeissa paikoissa. Elämästä tuulisempina päivinä vain tuli paljon miellyttävämpää, kun järkevässä muodossa oleva isopurje ei ollut enää pelkkää kallistusta tuottava reppu. Siinä kokoluokassa tosiaan riitti jopa käsivoima köydestä vetäen kiristykseen, veto purjeen liikistä tuottaa lähinnä kosmeettisen vaikutuksen.

        Keulapurjetta rullataan sen pitkältä sivulta, jolloin rullalle menevää matkaa on paljon vähemmän. Lisäksi etuliikkiin on useimmiten leivottu sisään toppauksia. Näistä huolimatta osittain rullalla oleva keulapurje ei toimi kunnolla kryssillä. Sivu- ja avotuulissa purjeen muodolla ei ole väliäkään, kunhan ei kilpailla. Eli ongelmat ovat samat kuin rullareivissäkin. Erona on kuitenkin se, että rullapurje keulilla tuo selvän käsittelyedun. Rullareivi taas on vain köysireiviä hankalampi käyttää.


    • Pellepeloton

      Minulla on ollut muutaman vuoden 70-luvun toppirikinen, nykykatsannon mukaan alirikattu purkkari jossa ison reivaus on puomin ympärille.

      En ole sitä vielä koskaan reivannut, tuonne 15 m/s tuuliin saakka ainakin genuan rullaaminen pelkästään on antanut ihan hyvän balanssin. Genua on nimittäin yli kaksi kertaa suurempi kuin isopurje (p 8,5 ja e 2,6 m, vene 3 tn vrt H-vene p 8,7 ja e 3,0 m, 1,45 tn)

      Aikaisemmin minulla oli osatakilainen vene, jossa muutin rullareivin sidosreiviksi samalla kun uusin isopurjeen. Siinä nimittäin joutui isoa reivaamaan kun tuuli yltyi ja ison muoto oli tärkeä.

      Nyt olen pohtinut mitä nykysysteemille tekisin. Isopurje on ihan kohtuullisessa muodossa vielä, joten uuden purjeen hankintaan ei ole tarvetta. Toisaalta, ikää sillä lienee kuitenkin toistakymmentä vuotta joten uusinta tullee eteen jonkun vuoden kuluttua. Ei siis viitsisi laittaa rahaa sen muuttamiseen (paljon maksanee jos vanhaan purjeeseen lisää reivirivit?)

      Sitten se pellepelotonidea, jota en ole nähnyt käytännössä. Maston etupuolellahan on se kampi josta reivaaminen tehdään. Mitäs jos sen tilalle laittaisi köysirummun, kuten rullagenuassa, ja tästä köysi sitlootaan? Tällöin yksinpurjehtiessa voisi molempien purjeiden reivauksen hoitaa nousematta kannelle. Purjeen lasku hoituisi myös näppärästi, kuten rullagenun käsittely. Haluaisin muuttaa ison fallin myös sitlootasta hoidettavaksi, kun se vielä on mastolla. Mutta - reivaus tulee tosi hankalaksi jos falli on sitlootassa ja osa hommista pitää tehdä mastolta (puomin pyörittäminen tai reivisilmän laittaminen koukkuun sidosreivauksessa).

      Ilmeisesti on joku syy, miksi tuota "keksimääni" viritystä ei ole rullapuomien kanssa yleisesti käytössä? Kertokaa miksi? Entä onko viriteltävä sidosreivaukseen yhden köyden reivi mikäli ison falli hoidetaan sitlootasta ja purjehditaan yksin?

      • melkein ainakin

        Eräällä maailman matkaajalla oli iso (genua)rullalla siis rulla maston kyljessä ja alaliikki lentävänä.
        Toimi miten toimi.


      • Pellepeloton
        melkein ainakin kirjoitti:

        Eräällä maailman matkaajalla oli iso (genua)rullalla siis rulla maston kyljessä ja alaliikki lentävänä.
        Toimi miten toimi.

        Tuollaisia olen nähnyt, kotisatamassakin on yksi isohko ketsi jossa isopurje on toteutettu noin.

        Mutta kysyinkin miksi puomireivi ei voisi toimia samalla tavalla, eli maston etupuolelle kammen sijaan köysirumpu?

        Latat tietysti ovat yksi ongelma, pitäisi olla vaakalatat eikä takaliikkiä vasten kohtisuoraan olevat. Entäs jos nuo vaakalatat olisivat täyspitkät, nehän auttaisivat purjeen muodon säilyttämisessä reivattuna?


      • läpilatatkin
        Pellepeloton kirjoitti:

        Tuollaisia olen nähnyt, kotisatamassakin on yksi isohko ketsi jossa isopurje on toteutettu noin.

        Mutta kysyinkin miksi puomireivi ei voisi toimia samalla tavalla, eli maston etupuolelle kammen sijaan köysirumpu?

        Latat tietysti ovat yksi ongelma, pitäisi olla vaakalatat eikä takaliikkiä vasten kohtisuoraan olevat. Entäs jos nuo vaakalatat olisivat täyspitkät, nehän auttaisivat purjeen muodon säilyttämisessä reivattuna?

        auttavat purjeen muotoon, mutta oleellisin seikka on se puomiliikin kireys.

        Omassa veneessäkin on alkuperäinen rullareivipuomi paikoillaan, ja edelleen toimintakunnossa, mikäli joskus tarvitsisi reivata iso postimerkin kokoiseksi. Käyttöreivinä on kuitenkin hyväkuntoiseen isoon tehty avotilasta käytettävä yhden köyden reivi.

        Aiemmissa vastauksissa tulikin esille se kitkaongelma, joka on todellinen - onneksi iso on melko pieni, ja vinssillä saa vähän lisää voimaa.

        Kyllä kovemmassa kelissä purjeen latistaminen on ensimmäinen asia, joka vähentää kallistavaa voimaa. eli cunningham ja latistusreivi vaikuttavat enemmän kuin löysälle jäävä rullareivattu. kokeilin itse erilaisia täytteitä rullatun ison sisään pussin kohdalle, mutta aina jäi liikaa pussia, koska puomiliikkiä ei saanut pysymään tarpeeksi kireänä. Toimiihan se pussi avotuulilla, mutta kryssisä purjeen oikealla profiililla on todella suuri merkitys.

        Yksi asia, mikä toppirikatun veneen purjevalinnoissa kannattaa muistaa, on keulapurjeen vaikutus kulkuun - se on varsinainen "moottori". Itsellä purjeiden vähentäminen toimii periaattella: kakkosgenoa/iso, kakkosgenoa/isoon 1 reivi, fokka/isossa 1 reivi, lisää reivausta isoon.

        Isopurjeen vaikutus on yllättävän suuri nimenomaan kallistumiseen ja tuulen suuntaan kääntymiseen, vaikka päinvastoin voisi kuvitella pinta-alasuhteiden perusteella. Toki se riippuu paljon purjeiden muodosta ja oikeasta skuuttauksesta ja muustakin trimmistä


      • Pellepeloton
        läpilatatkin kirjoitti:

        auttavat purjeen muotoon, mutta oleellisin seikka on se puomiliikin kireys.

        Omassa veneessäkin on alkuperäinen rullareivipuomi paikoillaan, ja edelleen toimintakunnossa, mikäli joskus tarvitsisi reivata iso postimerkin kokoiseksi. Käyttöreivinä on kuitenkin hyväkuntoiseen isoon tehty avotilasta käytettävä yhden köyden reivi.

        Aiemmissa vastauksissa tulikin esille se kitkaongelma, joka on todellinen - onneksi iso on melko pieni, ja vinssillä saa vähän lisää voimaa.

        Kyllä kovemmassa kelissä purjeen latistaminen on ensimmäinen asia, joka vähentää kallistavaa voimaa. eli cunningham ja latistusreivi vaikuttavat enemmän kuin löysälle jäävä rullareivattu. kokeilin itse erilaisia täytteitä rullatun ison sisään pussin kohdalle, mutta aina jäi liikaa pussia, koska puomiliikkiä ei saanut pysymään tarpeeksi kireänä. Toimiihan se pussi avotuulilla, mutta kryssisä purjeen oikealla profiililla on todella suuri merkitys.

        Yksi asia, mikä toppirikatun veneen purjevalinnoissa kannattaa muistaa, on keulapurjeen vaikutus kulkuun - se on varsinainen "moottori". Itsellä purjeiden vähentäminen toimii periaattella: kakkosgenoa/iso, kakkosgenoa/isoon 1 reivi, fokka/isossa 1 reivi, lisää reivausta isoon.

        Isopurjeen vaikutus on yllättävän suuri nimenomaan kallistumiseen ja tuulen suuntaan kääntymiseen, vaikka päinvastoin voisi kuvitella pinta-alasuhteiden perusteella. Toki se riippuu paljon purjeiden muodosta ja oikeasta skuuttauksesta ja muustakin trimmistä

        Hmmm... Eikös se läpilatta tiukkaa puomiliikkiä, mikäli latta rullataan puomille tai siihen kiinni yläpuolelle?


      • vaan repii
        Pellepeloton kirjoitti:

        Hmmm... Eikös se läpilatta tiukkaa puomiliikkiä, mikäli latta rullataan puomille tai siihen kiinni yläpuolelle?

        purjetta väärästä kohtaa, eli pyrkii rikkomaan lattataskun takaliikin saumat tai etuliikiissä olevat vahvikkeet. Ei latoilla purjetta niin paljoa pysty pingoittamaan.

        Sidos-/köysireivissä on purjeen takaliikin renkaan ympärillä vahvistus, jotta puomiliikki saadaan kiristetyksi taljalla. Yhdellä köydellä ilman välityksiä ei purjetta pysty tarpeeksi kireälle vetämään. Mikäli purjeen takaliikkiin tehtäisiin ne vahvistetut renkaat sopivin välein, voisi kuvitella esimerkiksi latistureivin köyttä kiinnitettäväksi niihin, jolloin puomiliikin kiristys olisi ainakin hieman paremmin hoidettavissa - hankalaa sekin.


      • Pellepeloton
        läpilatatkin kirjoitti:

        auttavat purjeen muotoon, mutta oleellisin seikka on se puomiliikin kireys.

        Omassa veneessäkin on alkuperäinen rullareivipuomi paikoillaan, ja edelleen toimintakunnossa, mikäli joskus tarvitsisi reivata iso postimerkin kokoiseksi. Käyttöreivinä on kuitenkin hyväkuntoiseen isoon tehty avotilasta käytettävä yhden köyden reivi.

        Aiemmissa vastauksissa tulikin esille se kitkaongelma, joka on todellinen - onneksi iso on melko pieni, ja vinssillä saa vähän lisää voimaa.

        Kyllä kovemmassa kelissä purjeen latistaminen on ensimmäinen asia, joka vähentää kallistavaa voimaa. eli cunningham ja latistusreivi vaikuttavat enemmän kuin löysälle jäävä rullareivattu. kokeilin itse erilaisia täytteitä rullatun ison sisään pussin kohdalle, mutta aina jäi liikaa pussia, koska puomiliikkiä ei saanut pysymään tarpeeksi kireänä. Toimiihan se pussi avotuulilla, mutta kryssisä purjeen oikealla profiililla on todella suuri merkitys.

        Yksi asia, mikä toppirikatun veneen purjevalinnoissa kannattaa muistaa, on keulapurjeen vaikutus kulkuun - se on varsinainen "moottori". Itsellä purjeiden vähentäminen toimii periaattella: kakkosgenoa/iso, kakkosgenoa/isoon 1 reivi, fokka/isossa 1 reivi, lisää reivausta isoon.

        Isopurjeen vaikutus on yllättävän suuri nimenomaan kallistumiseen ja tuulen suuntaan kääntymiseen, vaikka päinvastoin voisi kuvitella pinta-alasuhteiden perusteella. Toki se riippuu paljon purjeiden muodosta ja oikeasta skuuttauksesta ja muustakin trimmistä

        Niin, eipä nuo kitkavoimat mitään mahottomia ole eikä lazy jackkiä tarvita kun iso on tuollainen lappu, kymmenkunta neliötä. Siinä osatakilaisessani oli päälle kolmekymmentä, se vaati jo voimaa eikä sitä tehnyt mieli puottaa kannelle tuulen riepoteltavaksi ennen laskostusta puomille. Heh, pienemmän purren kanssa on helpompi elää, etenkin yksin!

        Mutta, jos ja kun hommaan sen uuden ison, niin mieleen on tullut "sekasysteemi".
        - säilyttäisi rullapuomin ja laittaisi tuon reivausrummun kammen tilalle mastolle
        - läpilatat vaakasuoraan, kaksi alinta "reivauskorkeudelle"
        - alimpien lattojen yläpuolelle etu- ja takaliikkiin reivisilmät

        Tällöin reivaus yksin:
        - sitlootasta löysää fallia ja vetää "reiviköydestä" joka pyörittää puomia kunnes alimmainen latta on puomilla
        - falli tiukataan ja käännetään purje vetoon kryssisuuntaan, jolloin puomi melko keskellä ja vene pitää suuntansa pinnaan koskematta
        - tässä vaiheessa voisi pujottaa köyden takaliikin reivisilmän läpi, tiukataan puomin päähän. Sen lisäksi voi pistäytyä mastolla jos viitsii ja laittaa cunninghamin etuliikin reivisilmän läpi ja tiukata (varmaan tämä ennen takaliikin reiviköyttä).
        - sitten voi vielä hetkeksi kääntää tuuleen ja tiukata tuota puominpään reiviköyttä jos näyttää alaliikki löysältä.

        Onko pähkähullu ajatus?


      • asiasta jonkun verran tietävä

      • Pellepeloton
        asiasta jonkun verran tietävä kirjoitti:

        Esim. http://www.profurl.com/uk/produits/bomes.htm puomissa on se köysirumpu puomin mastonpuoleisessa päässä.

        Joo, tuollaisiakin olen nähnyt, uusi versio vanhasta systeemistä. Niissä purje rullataan puomin sisään.

        Mutta... onko kukaan nähnyt tai kokeillut sitä vanhanaikaista puomin päälle rullareivaamista niin että kammen sijasta on köysirumpu, ja köysi säädetään sitlootasta?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4206
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3435
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1792
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1657
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      297
      1424
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      925
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      856
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      828
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      797
    Aihe