Karita Mattila

Kriitikon valinta

Kuuntelin ja katselin juuri Karitan tulkinnan Tatjanan roolista (Jevgeni Onegin). Olipahan kauheaa! Karita seistä tönöttää paikallaan ja laulaa epävireisesti ja huonosti eläytyen. Esitys lienee vanha, joten toivoa sopii, että Karita on jättänyt tämän vaativan roolin pois repertuaaristaan.

Tällä palstalla on ollut puhetta mauttomista laulajista. Valittaen on todettava, että Karita on yksi heistä! Kaikkihan me muistamme Karitan Toscan viime syksyltä...hänhän heittäytyi ulisten lattialle, kun ääni ei enää riittänyt. Yleisöstä kuului tyrskintää siinä kohtaa! Kun lehdet arvioivat suoritusta hieman kriittisesti, niin Karita valitti viikkotolkulla lehtien kansissa julkisesta paskanheitosta ja kertoi kaiken kohtuleikkauksestaan. Me musiikin ja oopperan ystävät olemmekin aina halunneet tietää kaiken Karitan kohdusta!

Eikä tässä vielä kaikki, kuten tv:n ostoskanavalla sanotaan, Karitan kuolemattomin repliikki liittyy presidentin itsenäisyyspvän kekkereihin: Karitalta kysyttiin miltä tuntui saada kutsu, johon Karita luonnonlapsenomaisella välittömyydellään vastasi, että sehän oli ripulin paikka.

Ja hei, minne on kadonut Karitan Tampereelle syksyksi suunnittelema Fever-kiertue? Karitan piti laulaa jazzia meille suomalaisille! Tätä mainostettiin jo vuosi sitten Hesarissa, mutta eipä oo näkynyt eikä kuulunut. Lieneekö ameriikasta tarjottu rahakkaampaa keikkaa?

84

4286

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • sie ripul

      haist sie tipuli. Muusikon pitää aina mennä sinne missä eniten maksetaan. Mikään muu kuin raha ei saa muusikon valintoja ohjata. Raha ratkaisee nyt kaiken. Muuta ei ole. Taito ja ääni ovat nyt vain sivuseikkoja. Ulkonäkökin on paljon tärkeämpi kuin ääni tai tulkinta. Muusikon ei pidä koskaan esiintyä halvalla tai ilmaiseksi. Jos rahaa ei tule niin alaa on vaihdettava nopeasti. Mattila on loistava rahantekijä, innalinen ja filmaattinen tyhjänhölpöttöjä. Ei valittamista: kaikki laulajat ovat tyhmiä idiootteja. Laulu vie selvästi järjen päästä.

    • music man

      Kyllä. Ripulipaskalausunto oli unohtumaton, jopa Karitan mittakaavassa. Vaikka toki 'La Karitan' suusta on sammakoita totuttu kuulemaan ennenkin:)

      • mies ja kuulosuojaimet

        kyseessähän on varsinainen moukka, josta tyylitaju ja eleganssi on yhtä kaukana kuin sika astrofyysikosta. Mattilan esitystyyli on vulgaaria ja alleviivaavaa, tuppaa esiintyessään innostumaan niin että äänen kvaliteetti ja sävelpuhtaus kärsivät. Äänen lyyrisyys kokonaan hukassa tätä nykyä ja luulee itsestään ja kyvyistään ihan liikaa ja uskoo liikaa arvostelukyvyttömien faniensa "kritiikkeihin". Villiintyy liikaa lavalla ja lopputulos epätasainen, usein rumaa kuultavaa ja rumaa nähtävää myös, kun heittää spagaattia ja vaihtaa loimia joka toiseen tsibaleeseen. Levyillä taas tekstien sisäistämättömyys ja samat äänelliset ongelmat eli kvaliteetti ja puhtaus saaavat toistuvasti kriitikoilta satikutia. Laulaa liedi kuin operettia.
        Osin samoja ongelmia oli ilmaisuvoimaisella joskin suhteellisen rumaäänisellä Callasillakin, mutta ei tämä silti ripulilausuntoihin ja paskanheittokommentteihin erikoistunutta Mattilaa miksikään Callasiksi tee. Oletteko muuten panneet merkille, kuinka paljon Mattila ulkonäöltään ja tyyliltään muistuttaa sikalanomistaja Sirkka-Liisa Anttilaa?


    • Kattilan Mariko

      Vaikka en oo kuullut sen lauluu, teijän mollaaminen sisältää kateellisuuden tuntomerekit. Ei kai se muuten olis nii menestynyt, jos ei osais laulaa.

      • listoysmä

        mistä olisimme kateellisia kyseiselle keski-ikäiselle naiselle? Siitä että hän on ollut kohdunpoistoleikkauksesta? Siitä, että Helsingissä Toscan esitykset menivät penkin alle ja kriitikot uskalsivat sanoa sen? Siitä, ettei hän menesty levyillä ja kriitikot uskatavat senkin sanoa? Siitä, että maatalon tyttöseen iski ripuli samalla siunaamalla kun avasi postin joukossa tulleen kutsun presidentin itsenäisyyspäiväjuhlaan? Siitä että muistuttaa ulkonäöltään ja tyylitajultaan tunnettua keskustalaista poliitikkoa? Vai olsiimmeko kateellisia hänen puolisostaan, jonka ei enää avioliitonsa myötä tarvitse kaupitella käytettyjä autoja?


      • lanttu sinne
        listoysmä kirjoitti:

        mistä olisimme kateellisia kyseiselle keski-ikäiselle naiselle? Siitä että hän on ollut kohdunpoistoleikkauksesta? Siitä, että Helsingissä Toscan esitykset menivät penkin alle ja kriitikot uskalsivat sanoa sen? Siitä, ettei hän menesty levyillä ja kriitikot uskatavat senkin sanoa? Siitä, että maatalon tyttöseen iski ripuli samalla siunaamalla kun avasi postin joukossa tulleen kutsun presidentin itsenäisyyspäiväjuhlaan? Siitä että muistuttaa ulkonäöltään ja tyylitajultaan tunnettua keskustalaista poliitikkoa? Vai olsiimmeko kateellisia hänen puolisostaan, jonka ei enää avioliitonsa myötä tarvitse kaupitella käytettyjä autoja?

        Tunge lanttu perseeseesi. Karita oikeasti traaginen hahmo. Se kuuluu hänen laulussa, haastatteluissa, hölöttämisessä, kaikessa.


      • puntarpää
        lanttu sinne kirjoitti:

        Tunge lanttu perseeseesi. Karita oikeasti traaginen hahmo. Se kuuluu hänen laulussa, haastatteluissa, hölöttämisessä, kaikessa.

        käsitteet vähän hukassa? Traaginen ei ole yhtä kuin tyhmyys ja vulgaarius.


    • sanonpa jotain

      upea ääni Cardiffin voiton aikoihin, ihanan lyyrinen. Mielestäni hänen olisi kannattanut pysyä tuossa fakissa, mutta ehkä se ei ole ollut mahdollista syystä tai toisesta. Näyttelijänä Mattilaa käsittääkseni on kehuttu. En ole nähnyt häntä livenä joten en osa sanoa.
      Turha haukkuminen on turhaa, mutta on naiivia uskoa, että parhaat laualajat olisivat maailman tähtiä. Hyvä onni, laulukilpailuvoitot, ulkonäkö, suhdeverkostot, naisilla usein lapsettomuus ja monet muut laulutaidon ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat siihen, menestyykö laualaja vai ei.

      • moraalinen maksimi

        Seksi ratkaisee laulu- ka mallimarkknoilla. Töitä ei tipu ellei pomo saa pillua. Tässä kyse ns. moraalisen maksimin käytännön sovelluksesta.


      • amu

        Ei se ollut yhtä hyvä Cardiffin aikoihin. Ja sehän laulaa itselleen passelia lyyrisdramaattista fakkia koko ajan, joten ei oikein fakinvaihdostakaan voi puhua.

        Kyllä se parempi on kuin Isokoski.


      • on se
        amu kirjoitti:

        Ei se ollut yhtä hyvä Cardiffin aikoihin. Ja sehän laulaa itselleen passelia lyyrisdramaattista fakkia koko ajan, joten ei oikein fakinvaihdostakaan voi puhua.

        Kyllä se parempi on kuin Isokoski.

        Joo, mää oon toisten laulajien kanssa keskustellessani kuullut luonnehdinnan, että kyllä se Karita voittaa Soile rinnanmitalla...


      • ---
        amu kirjoitti:

        Ei se ollut yhtä hyvä Cardiffin aikoihin. Ja sehän laulaa itselleen passelia lyyrisdramaattista fakkia koko ajan, joten ei oikein fakinvaihdostakaan voi puhua.

        Kyllä se parempi on kuin Isokoski.

        näistä kahdesta sopraanosta Isokoski on ehdottomasti ja selvästi parempi, joskin hyvin selvästi aivan erityyppinen taiteilija kuin Perniön Paksukieli. Isokoski on hienostunut, tyylitajuinen ja samalla rajattoman ilmaisuvoimainen artisti, mitä taas valitettavasti ei voi Mattilasta sanoa. Hänen kohdallaan jotain meni pieleen ilmeisesti amerikkalaiseen show-kulttuuriin lumoutumisen myötä.


      • ---
        on se kirjoitti:

        Joo, mää oon toisten laulajien kanssa keskustellessani kuullut luonnehdinnan, että kyllä se Karita voittaa Soile rinnanmitalla...

        turisit? Matti Eskon, Nipa Neumannin vai Fredin kanssako asiaa pohdiskelit? Äänenmuodostukseen rinnan koko, kuppikoko, rintarauhasen koko ja rinnan rasvakudos ei vaikuta millään tavoin, ei myöskään se, onko silikonit vai ei.


      • en ymmärrä
        --- kirjoitti:

        näistä kahdesta sopraanosta Isokoski on ehdottomasti ja selvästi parempi, joskin hyvin selvästi aivan erityyppinen taiteilija kuin Perniön Paksukieli. Isokoski on hienostunut, tyylitajuinen ja samalla rajattoman ilmaisuvoimainen artisti, mitä taas valitettavasti ei voi Mattilasta sanoa. Hänen kohdallaan jotain meni pieleen ilmeisesti amerikkalaiseen show-kulttuuriin lumoutumisen myötä.

        kahta sopraanoa pitäisi verrata toisiinsa? He todellakin edustavat aivan erilaisia äänityyppejä ja persoonallisuuksia. En usko, että Isokoski olisi kovin uskottava Toscana vaikka hän hyvä laulaja onkin. Mattilaa taas on vaikea sovittaa hienovireiseen liediin.
        Vaikka narsistinen persoonallisuus ärsyttää monia, on se kuitenkin varsin yleinen tyyppi laualajien keskuudessa. Jos haluaa päästä eteenpäin kovassa kilpailussa, on uskottava itseensä ylenpalttisesti ja tuotava itseään esiin joka paikassa. Kunnianhimon on oltava valtava.
        Vaatimattomuus ei ole valttia laulajamarkkinoilla.


      • amu
        --- kirjoitti:

        näistä kahdesta sopraanosta Isokoski on ehdottomasti ja selvästi parempi, joskin hyvin selvästi aivan erityyppinen taiteilija kuin Perniön Paksukieli. Isokoski on hienostunut, tyylitajuinen ja samalla rajattoman ilmaisuvoimainen artisti, mitä taas valitettavasti ei voi Mattilasta sanoa. Hänen kohdallaan jotain meni pieleen ilmeisesti amerikkalaiseen show-kulttuuriin lumoutumisen myötä.

        ja näyttelee paremmin. Se että hän on naisena viehättävämpi ei tietysti voi olla kriteerinä.

        Mutta Mattilahan on muusikkona eli tulkitsijana hyvinkin tyylitajuinen, aito, syvällinen ja kerrassaan lumoava. Siis musiikillisessa ja näyttämöllisessä mielessä.

        Siitä kuinka tyylitajuinen hän on saunakaljalla siippansa kanssa tai kuokkiessaan multaa puutarhassa ei mulla ainakaan ole tietoa.


      • henkilö ja kuulosuojaimet
        amu kirjoitti:

        ja näyttelee paremmin. Se että hän on naisena viehättävämpi ei tietysti voi olla kriteerinä.

        Mutta Mattilahan on muusikkona eli tulkitsijana hyvinkin tyylitajuinen, aito, syvällinen ja kerrassaan lumoava. Siis musiikillisessa ja näyttämöllisessä mielessä.

        Siitä kuinka tyylitajuinen hän on saunakaljalla siippansa kanssa tai kuokkiessaan multaa puutarhassa ei mulla ainakaan ole tietoa.

        makuasioita. Itse pidän Isokoskea sekö huomattavasti parempana, vivahteikkaampan ja hienovireisempänä näytelijänä että naisena viehättävämpänä kuin Mattilaa. Puistattaa ajatuskin Mattilasta esim. Tatjanana tai Marsalkattarena. Sen sijaan Isokosken tulkintana hahmot ovat unohtumattomn hienoja. Hän on laulajana, tulkitsijana ja näyttelijänä huippu.
        Se, mikä ja kuka erilaisia katsojia lumoaa, on suurelta osin makuasia. Mattila-fanithan voivat sitten täyttää Tampere-talon ja lumoutua idolinsa "tyylikkäistä" "jatsi"-tulkinnoista. Itse valitsen toisin.


      • kuin
        amu kirjoitti:

        ja näyttelee paremmin. Se että hän on naisena viehättävämpi ei tietysti voi olla kriteerinä.

        Mutta Mattilahan on muusikkona eli tulkitsijana hyvinkin tyylitajuinen, aito, syvällinen ja kerrassaan lumoava. Siis musiikillisessa ja näyttämöllisessä mielessä.

        Siitä kuinka tyylitajuinen hän on saunakaljalla siippansa kanssa tai kuokkiessaan multaa puutarhassa ei mulla ainakaan ole tietoa.

        Hannele Lauri ja yhtä suurisuinen ja -luinen!


      • amu
        henkilö ja kuulosuojaimet kirjoitti:

        makuasioita. Itse pidän Isokoskea sekö huomattavasti parempana, vivahteikkaampan ja hienovireisempänä näytelijänä että naisena viehättävämpänä kuin Mattilaa. Puistattaa ajatuskin Mattilasta esim. Tatjanana tai Marsalkattarena. Sen sijaan Isokosken tulkintana hahmot ovat unohtumattomn hienoja. Hän on laulajana, tulkitsijana ja näyttelijänä huippu.
        Se, mikä ja kuka erilaisia katsojia lumoaa, on suurelta osin makuasia. Mattila-fanithan voivat sitten täyttää Tampere-talon ja lumoutua idolinsa "tyylikkäistä" "jatsi"-tulkinnoista. Itse valitsen toisin.

        Mattila esittää seuraavassa Metin Onegin-produktiossa Tatjanaa. Thomas Hampson esittää Oneginia. :-)

        Isokoski ei kuulemma ollut edes varteenotettavien esittäjäkandidaattien joukossa.


      • Naurava Kulkuri
        amu kirjoitti:

        Mattila esittää seuraavassa Metin Onegin-produktiossa Tatjanaa. Thomas Hampson esittää Oneginia. :-)

        Isokoski ei kuulemma ollut edes varteenotettavien esittäjäkandidaattien joukossa.

        jos totta, mutta Methän on linjansa valinnut: kosiskellaan yleisöä kalliille paikoille kohutuilla "tähdillä" ja kohuilmiöillä. Metillä on vanhastaan maine talona, joka taiteilijoiden sijasta metsästää ääniä. Amerikkalaiseen räikeään makuun Mattila on aina vedonnut, ei kai sitä täällä kukaan ole yrittänytkään kiistää.
        Hampsonilla ollut viime vuosina pahoja äänellisiä ongelmia, melkoisen epätasainen laulaja, jollei asia ole huomattavasti parantunut.


      • amu
        Naurava Kulkuri kirjoitti:

        jos totta, mutta Methän on linjansa valinnut: kosiskellaan yleisöä kalliille paikoille kohutuilla "tähdillä" ja kohuilmiöillä. Metillä on vanhastaan maine talona, joka taiteilijoiden sijasta metsästää ääniä. Amerikkalaiseen räikeään makuun Mattila on aina vedonnut, ei kai sitä täällä kukaan ole yrittänytkään kiistää.
        Hampsonilla ollut viime vuosina pahoja äänellisiä ongelmia, melkoisen epätasainen laulaja, jollei asia ole huomattavasti parantunut.

        Yhtään sen enempää kuin Metiin.

        Hampsonin "äänelliset ongelmat" taas ovat, jälleen kerran, pelkästään omien ongelmiesi tuotetta.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Yhtään sen enempää kuin Metiin.

        Hampsonin "äänelliset ongelmat" taas ovat, jälleen kerran, pelkästään omien ongelmiesi tuotetta.

        kyllä jokaiseen taloon, jossa vain laulaa haluaa. Siinä, missä ja milloin kukakin mitäkin laulaa, painavat monet seikat: aikataulut, produktio ja ohjaaja, kiinnostaako kyseisen produktion tekeminen vai ei, sopiiko se osaksi jo vuosia sitten rakentunutta omaa buukkauskalenteria, kokeeko roolin omakseen, sopiiko se omalle äänelle oikeaan aikaan jne.
        Yhdysvalloissa laulamista muuten tätä nykyä tietoisesti boikotoivat monet eurooppalaislaulajat, sekä poliittisista syistä että siksi, että maahantulo- ja viisumipolitiikka on nykyisin täysin sietämätöntä. Isotkaan keikat Amerikassa eivät niiden vastapainona ole tarpeeksi. Tiesit kai tämän?


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        kyllä jokaiseen taloon, jossa vain laulaa haluaa. Siinä, missä ja milloin kukakin mitäkin laulaa, painavat monet seikat: aikataulut, produktio ja ohjaaja, kiinnostaako kyseisen produktion tekeminen vai ei, sopiiko se osaksi jo vuosia sitten rakentunutta omaa buukkauskalenteria, kokeeko roolin omakseen, sopiiko se omalle äänelle oikeaan aikaan jne.
        Yhdysvalloissa laulamista muuten tätä nykyä tietoisesti boikotoivat monet eurooppalaislaulajat, sekä poliittisista syistä että siksi, että maahantulo- ja viisumipolitiikka on nykyisin täysin sietämätöntä. Isotkaan keikat Amerikassa eivät niiden vastapainona ole tarpeeksi. Tiesit kai tämän?

        Isokoski on asemassa jossa ottaa vastaan kun tarjotaan ja jos tarjotaan. Hänestä eivät suinkaan kilpaile isot talot.

        Mitään roolia ei ole edelleenkään tulossa Lontoossa ja jos tulee se ei ainakaan ole Tatjana. Epäilen että tulee Ruusuritariakaan.

        Evansa Lontoossa sai kriittisen vastaanoton ja sen jälkeen Mozart on ollut se ainoa realistinen vaihtoehto. Tosin Mozart-rooleissakaan, joita on siellä tehnyt hän ei ole ykkösmiehityksissä.

        Yhdysvalloissa laulaa jokainen tämän hetken merkittävä artisti. Joillain voi olla poliittisia motiiveja tai vaikeuksia saada viisumia, mutta kenenkään uraa vaikeudet eivät suoranaisesti estä.

        Isokosken joku vuosi takaperin Metissä laulama Faust jonka sai vain siksi että Gheorghiu peruutti, ei poikinut hänelle yhtään mitään siellä. On kiinnitetty yhdeksi neljästä tai viidestä Don Giovannin Elvirasta joskus vuosien päästä, mutta ei silloinkaan laula ykkösmiehityksessä.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Isokoski on asemassa jossa ottaa vastaan kun tarjotaan ja jos tarjotaan. Hänestä eivät suinkaan kilpaile isot talot.

        Mitään roolia ei ole edelleenkään tulossa Lontoossa ja jos tulee se ei ainakaan ole Tatjana. Epäilen että tulee Ruusuritariakaan.

        Evansa Lontoossa sai kriittisen vastaanoton ja sen jälkeen Mozart on ollut se ainoa realistinen vaihtoehto. Tosin Mozart-rooleissakaan, joita on siellä tehnyt hän ei ole ykkösmiehityksissä.

        Yhdysvalloissa laulaa jokainen tämän hetken merkittävä artisti. Joillain voi olla poliittisia motiiveja tai vaikeuksia saada viisumia, mutta kenenkään uraa vaikeudet eivät suoranaisesti estä.

        Isokosken joku vuosi takaperin Metissä laulama Faust jonka sai vain siksi että Gheorghiu peruutti, ei poikinut hänelle yhtään mitään siellä. On kiinnitetty yhdeksi neljästä tai viidestä Don Giovannin Elvirasta joskus vuosien päästä, mutta ei silloinkaan laula ykkösmiehityksessä.

        en anna väärää kuvaa, mutta en myöskään buukkaa Isokosken keikkakalenteria, en arvosta Metin linjaa enkä buukkaa laulajia sen paremmin Metiin kuin Covent Gardenininkaan. Et sinäkään. Laulajana Isokoski on asemassa, jossa ottaa vastaan ne työtarjoukset, joiden kokee olevan itselleen ja äänelleen kulloinkin parhaita, hänellä on varaa valita ja työskennellä siellä, missä on hänestä erinomaisiksi osoittautuneet ensemblet. Hän voi tehdä roolejaan siellä, missä kokee produktiot antoisiksi ja sellaisiksi, että niissä on mielellään mukana. Hän ei tee uraansa rahan kiilto silmissään eikä halua mitään amerikkalaistyyppistä "tähteyttä". Hän haluaa aina antaa aikaa liedille ja pienimuotoisemmalle laulutaiteelle, sen kehittämiselle, jolloin oopperatalojen aikataulut eivät hallitse hänen kalenteriaan. Ihailtava taiteilija, siis, ja jalat maassa. Loistava ja armoitettu liedin tulkki.


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        en anna väärää kuvaa, mutta en myöskään buukkaa Isokosken keikkakalenteria, en arvosta Metin linjaa enkä buukkaa laulajia sen paremmin Metiin kuin Covent Gardenininkaan. Et sinäkään. Laulajana Isokoski on asemassa, jossa ottaa vastaan ne työtarjoukset, joiden kokee olevan itselleen ja äänelleen kulloinkin parhaita, hänellä on varaa valita ja työskennellä siellä, missä on hänestä erinomaisiksi osoittautuneet ensemblet. Hän voi tehdä roolejaan siellä, missä kokee produktiot antoisiksi ja sellaisiksi, että niissä on mielellään mukana. Hän ei tee uraansa rahan kiilto silmissään eikä halua mitään amerikkalaistyyppistä "tähteyttä". Hän haluaa aina antaa aikaa liedille ja pienimuotoisemmalle laulutaiteelle, sen kehittämiselle, jolloin oopperatalojen aikataulut eivät hallitse hänen kalenteriaan. Ihailtava taiteilija, siis, ja jalat maassa. Loistava ja armoitettu liedin tulkki.

        Jos Met tai Lontoon kuninkaallinen olisivat tarjonneet Isokoskelle rooleja kuten Tatjana tai Marsalkatar, hän olisi ottanut tarjoukset kiitollisena vastaan.

        Turha naamioida tällaista karua totuutta jonkinlaiseen ylevään filosofiaan jostain korkeammasta ammattietiikasta.

        Se että nämä talot eivät ole häntä halunneet ei tee niitten linjasta erilaista tai huonompaa kuin muitten talojen. Isokosken työpalveluksista siis ei tapella maailmalla. Niitä tarjouksia vain ei ole tullut ja syy on että päättäjien mielestä ko. rooleihin on ollut parempia ehdokkaita tarjolla.

        Mitä tulee jalkojen maassa pitämiseen, niin uskovaiset eivät tunnetusti ole siinä kovin taitavia. Sen enempää en sitä puolta kommentoi.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Jos Met tai Lontoon kuninkaallinen olisivat tarjonneet Isokoskelle rooleja kuten Tatjana tai Marsalkatar, hän olisi ottanut tarjoukset kiitollisena vastaan.

        Turha naamioida tällaista karua totuutta jonkinlaiseen ylevään filosofiaan jostain korkeammasta ammattietiikasta.

        Se että nämä talot eivät ole häntä halunneet ei tee niitten linjasta erilaista tai huonompaa kuin muitten talojen. Isokosken työpalveluksista siis ei tapella maailmalla. Niitä tarjouksia vain ei ole tullut ja syy on että päättäjien mielestä ko. rooleihin on ollut parempia ehdokkaita tarjolla.

        Mitä tulee jalkojen maassa pitämiseen, niin uskovaiset eivät tunnetusti ole siinä kovin taitavia. Sen enempää en sitä puolta kommentoi.

        Mistä sinä tiedät, milloin ja millaisia neuvotteluja eri rooleista on käyty Isokosken, tämän agentin ja eri oopperatalojen välillä? Samoin et voi tietää, millaisin perustein Isokoski on erilaisia tarjouksia harkinnut, ottanut ja jättänyt. Ei ole mitenkään selviö, että hän "kiitollisena" hyväksyisi produktion kuin produktion noissa taloissa, joita tunnut niin ihannoivan. Hänen mietteensä ja mahdolliset uskonnolliset tuntemuksensa jäävät puolestaan sinulta yhtä salaan kuin meiltä muiltakin ulkopuolisilta. En ole kirjoittanut mistään "korkeammasta ammattietiikasta" vaan yksinkertaisesti ottanut esiin sen, että taiteilijat punnitsevat monenlaisin ja keskenään erilaisin perustein oman työkalenterinsa täyttämistä. On täysin tunnettu asia, että Isokoski haluaa varata työvuodestaan runsaasti aikaa lied- ja muille resitaaleille sekä solistisiin tehtäviin huippuorkesterien konserteissa. Hän ei täytä vuottaan oopperarooleilla, vaan balanssoi tietoisesti tekemisiään. Hän myös levyttää runsaasti ja hänen levytyksensä on otettu ylistyksin vastaan niin ulkomaisen kuin kotimaisen kriitikkokunnan keskuudessa. Hän on täysiverinen muusikko, ei mikään "tähti", se jos mikä on luonne- ja valintakysymys.Itse myös arvostan muusikkoutta, myös laulajissa, konsertti- ja oopperalavan ammattilaisissa. Jotkut laulajat puolestaan painottavat enemmän juuri oopperaroolien osuutta. Niin se nyt vain menee. Puhuessani Metin linjasta en tarkoita talon suhdetta esim. Isokoskeen, vaan sen yleisessä tiedossa olevaa innostusta isoihin ääniin, "ääni-ilmiöihin" ja isolla rahalla myyvään tähtikulttiin. Itse arvostan enemmän toisentyyppistä oopperatalojen profiilia. Näin tekevät myös monet laulajat.


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        Mistä sinä tiedät, milloin ja millaisia neuvotteluja eri rooleista on käyty Isokosken, tämän agentin ja eri oopperatalojen välillä? Samoin et voi tietää, millaisin perustein Isokoski on erilaisia tarjouksia harkinnut, ottanut ja jättänyt. Ei ole mitenkään selviö, että hän "kiitollisena" hyväksyisi produktion kuin produktion noissa taloissa, joita tunnut niin ihannoivan. Hänen mietteensä ja mahdolliset uskonnolliset tuntemuksensa jäävät puolestaan sinulta yhtä salaan kuin meiltä muiltakin ulkopuolisilta. En ole kirjoittanut mistään "korkeammasta ammattietiikasta" vaan yksinkertaisesti ottanut esiin sen, että taiteilijat punnitsevat monenlaisin ja keskenään erilaisin perustein oman työkalenterinsa täyttämistä. On täysin tunnettu asia, että Isokoski haluaa varata työvuodestaan runsaasti aikaa lied- ja muille resitaaleille sekä solistisiin tehtäviin huippuorkesterien konserteissa. Hän ei täytä vuottaan oopperarooleilla, vaan balanssoi tietoisesti tekemisiään. Hän myös levyttää runsaasti ja hänen levytyksensä on otettu ylistyksin vastaan niin ulkomaisen kuin kotimaisen kriitikkokunnan keskuudessa. Hän on täysiverinen muusikko, ei mikään "tähti", se jos mikä on luonne- ja valintakysymys.Itse myös arvostan muusikkoutta, myös laulajissa, konsertti- ja oopperalavan ammattilaisissa. Jotkut laulajat puolestaan painottavat enemmän juuri oopperaroolien osuutta. Niin se nyt vain menee. Puhuessani Metin linjasta en tarkoita talon suhdetta esim. Isokoskeen, vaan sen yleisessä tiedossa olevaa innostusta isoihin ääniin, "ääni-ilmiöihin" ja isolla rahalla myyvään tähtikulttiin. Itse arvostan enemmän toisentyyppistä oopperatalojen profiilia. Näin tekevät myös monet laulajat.

        Tiedän myös syistä miksi joillekin laulajille tarjotaan ja toisille ei.

        Tuon esille sen ettei Isokoski laula oopperaa Lontoossa ja Nykissä siksi että asiasta on syytä muistuttaa jottei tosiasioita tulkittaisi miten sattuu.

        Tiedän että joku Mattila ja Salminen voivat pohtia tarkkaan missä ja kenen kanssa haluavat esiintyä. Heistä kilpaillaan.

        "Runsaasta levyttämisestä" sen verran että yksi Ondinen levy kolmessa vuodessa ei ole runsaasti. Kriitikoitten linja on kannustaa nousevia laulajia kunnes he saavuttavat itselleen sopivan aseman ja sen jälkeen kirjoittelu tasaantuu. Isokoskea yritetään nyt kannustaa mutta Mattila ei sitä enää tarvitse.

        Tähteydestä: Bartolihan esim. on suuri tähti ja ylistäessäsi häntä väität melkein samaan hengenvetoon että tähteys on pahasta.

        Syitä miksi Isokoski ei kelpaa on esim. että hänellä ei ole riittävän vahvaa profiilia artistina lavalla ja toiseksi ääni on mitä on. Isokoskella ei myöskään ole sitä statusta jonka esim. Mattila ja Bartoli ovat saavuttaneet ja millä houkutellaan yleisöä.


      • ---
        amu kirjoitti:

        Tiedän myös syistä miksi joillekin laulajille tarjotaan ja toisille ei.

        Tuon esille sen ettei Isokoski laula oopperaa Lontoossa ja Nykissä siksi että asiasta on syytä muistuttaa jottei tosiasioita tulkittaisi miten sattuu.

        Tiedän että joku Mattila ja Salminen voivat pohtia tarkkaan missä ja kenen kanssa haluavat esiintyä. Heistä kilpaillaan.

        "Runsaasta levyttämisestä" sen verran että yksi Ondinen levy kolmessa vuodessa ei ole runsaasti. Kriitikoitten linja on kannustaa nousevia laulajia kunnes he saavuttavat itselleen sopivan aseman ja sen jälkeen kirjoittelu tasaantuu. Isokoskea yritetään nyt kannustaa mutta Mattila ei sitä enää tarvitse.

        Tähteydestä: Bartolihan esim. on suuri tähti ja ylistäessäsi häntä väität melkein samaan hengenvetoon että tähteys on pahasta.

        Syitä miksi Isokoski ei kelpaa on esim. että hänellä ei ole riittävän vahvaa profiilia artistina lavalla ja toiseksi ääni on mitä on. Isokoskella ei myöskään ole sitä statusta jonka esim. Mattila ja Bartoli ovat saavuttaneet ja millä houkutellaan yleisöä.

        Isokosken äänihän on loistava, samoin Bartolin. Tietääkseni Isokoski on levyttänyt runsaasti muillekin levymerkeille kuin vain kotimaiselle Ondinelle. Bartoli on valtavan suosittu ja arvostettu artisti, mutta ei mikään "tähti", sellaiselle viuhotukselle roomatar nauraa itsekin. Hänen levymyynnistään esimerkiksi voi sanoa, että kerrankin laatu myy maailmalla erinomaisesti.


      • toisin sanoen
        amu kirjoitti:

        Tiedän myös syistä miksi joillekin laulajille tarjotaan ja toisille ei.

        Tuon esille sen ettei Isokoski laula oopperaa Lontoossa ja Nykissä siksi että asiasta on syytä muistuttaa jottei tosiasioita tulkittaisi miten sattuu.

        Tiedän että joku Mattila ja Salminen voivat pohtia tarkkaan missä ja kenen kanssa haluavat esiintyä. Heistä kilpaillaan.

        "Runsaasta levyttämisestä" sen verran että yksi Ondinen levy kolmessa vuodessa ei ole runsaasti. Kriitikoitten linja on kannustaa nousevia laulajia kunnes he saavuttavat itselleen sopivan aseman ja sen jälkeen kirjoittelu tasaantuu. Isokoskea yritetään nyt kannustaa mutta Mattila ei sitä enää tarvitse.

        Tähteydestä: Bartolihan esim. on suuri tähti ja ylistäessäsi häntä väität melkein samaan hengenvetoon että tähteys on pahasta.

        Syitä miksi Isokoski ei kelpaa on esim. että hänellä ei ole riittävän vahvaa profiilia artistina lavalla ja toiseksi ääni on mitä on. Isokoskella ei myöskään ole sitä statusta jonka esim. Mattila ja Bartoli ovat saavuttaneet ja millä houkutellaan yleisöä.

        aivan huikean kaunis, helmeilevä, kristallinkirkas lyyrinen sopraano (ja tämä yhtään väheksymättä äänitykki Mattilaa, joka on mitä mainioin dramaattinen sopraano)


      • kun et mitään tiedä
        amu kirjoitti:

        Tiedän myös syistä miksi joillekin laulajille tarjotaan ja toisille ei.

        Tuon esille sen ettei Isokoski laula oopperaa Lontoossa ja Nykissä siksi että asiasta on syytä muistuttaa jottei tosiasioita tulkittaisi miten sattuu.

        Tiedän että joku Mattila ja Salminen voivat pohtia tarkkaan missä ja kenen kanssa haluavat esiintyä. Heistä kilpaillaan.

        "Runsaasta levyttämisestä" sen verran että yksi Ondinen levy kolmessa vuodessa ei ole runsaasti. Kriitikoitten linja on kannustaa nousevia laulajia kunnes he saavuttavat itselleen sopivan aseman ja sen jälkeen kirjoittelu tasaantuu. Isokoskea yritetään nyt kannustaa mutta Mattila ei sitä enää tarvitse.

        Tähteydestä: Bartolihan esim. on suuri tähti ja ylistäessäsi häntä väität melkein samaan hengenvetoon että tähteys on pahasta.

        Syitä miksi Isokoski ei kelpaa on esim. että hänellä ei ole riittävän vahvaa profiilia artistina lavalla ja toiseksi ääni on mitä on. Isokoskella ei myöskään ole sitä statusta jonka esim. Mattila ja Bartoli ovat saavuttaneet ja millä houkutellaan yleisöä.

        Ensinnäkin Soile on levyttänyt 2000-luvulla Ondinelle käytännössä joka vuosi jotain. v. 2000 ilmestyi 'Suomeni suloksi', jota myytiin täällä Suomessa hyvin, sen jälkeen on ilmestynyt 2 virsilevyä (2003,2006), v. 2002 ilmestyi loistavan arvostelumenestyksen ja palkinnot kahminut 'vier letzte Lieder', 2004 Mozart Arias, joka myöskin sai erinomaisen vastaanoton maailmalla sekä 2007 jälleen palkintoja kahminut Sibelius-levy (MIDEM, BBC Music Magazinen vuoden levy). Ja tässä nyt mainittiin VAIN MUUTAMA Isokosken laajasta tuotannnosta.

        Isokoski on laulanut METin ykkösmiehityksessä Mozartia, Halevyä ja Gounodia. Sai kovasti kehuja! Kannattaisi tutustua New York Timesin kulttuurirvosteluiden arkistoon, niin voit itse todentaa asian! Covent Gardenissa Soile lauloi viimeksi viime kesänä.

        Karita Mattilasta ei tule yhtään parempaa laulajaa sillä, että yrität täysin perusteettomasti mollata Isokoskea. Itse asiassa karitan surkea 'jazz-turnee' sai varsin viileän vastaanoton Hesarissa! Mattilaa moitittiin äänen epäpuhtaudesta, tulkinta ja välispiikit olivat jäykkiä, show repi myös toimittajan silmiä, kun oli niin jumalattoman mautonta ja värikästä. Ameriikassa varmaan tästäkin mauttomuudesta olisi tykätty, kun puvut vaihtuvat joka tsipaleen jälkeen...laulun tasosta ei ole niin väliksi.


      • matti puikkanen
        amu kirjoitti:

        Tiedän myös syistä miksi joillekin laulajille tarjotaan ja toisille ei.

        Tuon esille sen ettei Isokoski laula oopperaa Lontoossa ja Nykissä siksi että asiasta on syytä muistuttaa jottei tosiasioita tulkittaisi miten sattuu.

        Tiedän että joku Mattila ja Salminen voivat pohtia tarkkaan missä ja kenen kanssa haluavat esiintyä. Heistä kilpaillaan.

        "Runsaasta levyttämisestä" sen verran että yksi Ondinen levy kolmessa vuodessa ei ole runsaasti. Kriitikoitten linja on kannustaa nousevia laulajia kunnes he saavuttavat itselleen sopivan aseman ja sen jälkeen kirjoittelu tasaantuu. Isokoskea yritetään nyt kannustaa mutta Mattila ei sitä enää tarvitse.

        Tähteydestä: Bartolihan esim. on suuri tähti ja ylistäessäsi häntä väität melkein samaan hengenvetoon että tähteys on pahasta.

        Syitä miksi Isokoski ei kelpaa on esim. että hänellä ei ole riittävän vahvaa profiilia artistina lavalla ja toiseksi ääni on mitä on. Isokoskella ei myöskään ole sitä statusta jonka esim. Mattila ja Bartoli ovat saavuttaneet ja millä houkutellaan yleisöä.

        kyllä kuule joka ikinen laulaja valitsee, missä, milloin ja missä ensemblessä laulaa kulloinkin. Valinnanvapaus ei koske vain tietämiäsi myös naistenlehdistä tuttuja artisteja.


      • matti puikkanen
        amu kirjoitti:

        Yhtään sen enempää kuin Metiin.

        Hampsonin "äänelliset ongelmat" taas ovat, jälleen kerran, pelkästään omien ongelmiesi tuotetta.

        jälleen kerran naurettavia. Kelpaaminen on järjetön sanavalinta, kun puhutaan siitä, miten Isokoski esiintymisiään buukkaa. Hän tunnetusti "kelpaa" jokaiseen ykköstaloon.


      • sänkyyn?
        matti puikkanen kirjoitti:

        jälleen kerran naurettavia. Kelpaaminen on järjetön sanavalinta, kun puhutaan siitä, miten Isokoski esiintymisiään buukkaa. Hän tunnetusti "kelpaa" jokaiseen ykköstaloon.

        Kelpaaks sänkyyn, takahuoneeseen, vessaan? Naiset kiipee isoon taloon reittä myöten. Laulajattarilla pitää "huulityön" olla kunnossa. Muutoin ura ei urkene. Kyllä Soilekin on nainen ja ymmärtää asiat.


      • amu
        kun et mitään tiedä kirjoitti:

        Ensinnäkin Soile on levyttänyt 2000-luvulla Ondinelle käytännössä joka vuosi jotain. v. 2000 ilmestyi 'Suomeni suloksi', jota myytiin täällä Suomessa hyvin, sen jälkeen on ilmestynyt 2 virsilevyä (2003,2006), v. 2002 ilmestyi loistavan arvostelumenestyksen ja palkinnot kahminut 'vier letzte Lieder', 2004 Mozart Arias, joka myöskin sai erinomaisen vastaanoton maailmalla sekä 2007 jälleen palkintoja kahminut Sibelius-levy (MIDEM, BBC Music Magazinen vuoden levy). Ja tässä nyt mainittiin VAIN MUUTAMA Isokosken laajasta tuotannnosta.

        Isokoski on laulanut METin ykkösmiehityksessä Mozartia, Halevyä ja Gounodia. Sai kovasti kehuja! Kannattaisi tutustua New York Timesin kulttuurirvosteluiden arkistoon, niin voit itse todentaa asian! Covent Gardenissa Soile lauloi viimeksi viime kesänä.

        Karita Mattilasta ei tule yhtään parempaa laulajaa sillä, että yrität täysin perusteettomasti mollata Isokoskea. Itse asiassa karitan surkea 'jazz-turnee' sai varsin viileän vastaanoton Hesarissa! Mattilaa moitittiin äänen epäpuhtaudesta, tulkinta ja välispiikit olivat jäykkiä, show repi myös toimittajan silmiä, kun oli niin jumalattoman mautonta ja värikästä. Ameriikassa varmaan tästäkin mauttomuudesta olisi tykätty, kun puvut vaihtuvat joka tsipaleen jälkeen...laulun tasosta ei ole niin väliksi.

        Faktoja sinulle uusintana:

        1. Isokoski on asemassa jossa ottaa vastaan kun tarjotaan ja jos tarjotaan. Hänestä eivät suinkaan kilpaile isot talot.

        2. Mitään roolia ei edelleenkään ole tulossa Lontoossa.

        3. Evansa Lontoossa sai kriittisen vastaanoton ja sen jälkeen Mozart on ollut se ainoa realistinen vaihtoehto. Meni ties kuinka monta vuotta ennenkuin sai uuden tilaisuuden.

        4. Teki sitten Lontoon kuninkaallisessa YHDEN Mozart-roolin - huom. kakkosmiehityksessä.

        5. Tämäkään toinen mahdollisuus ei poikinut uusia kiinnityksiä.

        6. Isokoski sai esittää Faustin Metissä vain siksi että Gheorghiu peruutti, eli Halevy ei tuonut mitään automaattisia kiinnityksiä hänelle. Faust-keikan kanssa kävi aivan samoin. Mitään ykköskiinnityksiä ei siitäkään seurannut.

        7. On kiinnitetty yhdeksi neljästä tai viidestä Don Giovannin Elvirasta joskus vuosien päästä, mutta ei silloinkaan saa laulaa ykkösmiehityksessä.

        Summa summarum:
        Eri viesteissä on jo moneen otteeseen todistettu ettei Isokosken myyminen Mattilan, Gheorghiun, Hampsonin tai kenenkään muunkaan artistin avulla ole ollenkaan realistista.

        Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Ylläolevaa logiikkaa opetetaan koulussa jo lapsillekin.


      • amu
        matti puikkanen kirjoitti:

        kyllä kuule joka ikinen laulaja valitsee, missä, milloin ja missä ensemblessä laulaa kulloinkin. Valinnanvapaus ei koske vain tietämiäsi myös naistenlehdistä tuttuja artisteja.

        Ei, vaan 99% artisteista ottaa kiitollisena vastaan sen mitä isot talot heille tarjoavat. Vain erittäin harva on siinä asemassa että pystyy valitsemaan itse saatika uskaltaa ylipäätään kieltäytyä niitten tarjouksista.


      • amu
        matti puikkanen kirjoitti:

        jälleen kerran naurettavia. Kelpaaminen on järjetön sanavalinta, kun puhutaan siitä, miten Isokoski esiintymisiään buukkaa. Hän tunnetusti "kelpaa" jokaiseen ykköstaloon.

        Lues noita faktoja tuolta ylempää. En viitti samaa jauhaa useampaan kertaan.


      • Turpaduuri
        amu kirjoitti:

        Faktoja sinulle uusintana:

        1. Isokoski on asemassa jossa ottaa vastaan kun tarjotaan ja jos tarjotaan. Hänestä eivät suinkaan kilpaile isot talot.

        2. Mitään roolia ei edelleenkään ole tulossa Lontoossa.

        3. Evansa Lontoossa sai kriittisen vastaanoton ja sen jälkeen Mozart on ollut se ainoa realistinen vaihtoehto. Meni ties kuinka monta vuotta ennenkuin sai uuden tilaisuuden.

        4. Teki sitten Lontoon kuninkaallisessa YHDEN Mozart-roolin - huom. kakkosmiehityksessä.

        5. Tämäkään toinen mahdollisuus ei poikinut uusia kiinnityksiä.

        6. Isokoski sai esittää Faustin Metissä vain siksi että Gheorghiu peruutti, eli Halevy ei tuonut mitään automaattisia kiinnityksiä hänelle. Faust-keikan kanssa kävi aivan samoin. Mitään ykköskiinnityksiä ei siitäkään seurannut.

        7. On kiinnitetty yhdeksi neljästä tai viidestä Don Giovannin Elvirasta joskus vuosien päästä, mutta ei silloinkaan saa laulaa ykkösmiehityksessä.

        Summa summarum:
        Eri viesteissä on jo moneen otteeseen todistettu ettei Isokosken myyminen Mattilan, Gheorghiun, Hampsonin tai kenenkään muunkaan artistin avulla ole ollenkaan realistista.

        Mikä siinä on niin vaikeaa ymmärtää? Ylläolevaa logiikkaa opetetaan koulussa jo lapsillekin.

        Sulla on tiedoissasi tavattoman suuria aukkoja Soilen Covent Gardenin suhteen...muistuukos mieleesi, milloin Soile lauloi Alice Fordin roolin siellä? Kannattaa googlettaa, hän sai tavattomasti kiitosta roolisuorituksestaan. Jopa isommat kiitokset kuin Bryn Terfel...


      • ---
        amu kirjoitti:

        Ei, vaan 99% artisteista ottaa kiitollisena vastaan sen mitä isot talot heille tarjoavat. Vain erittäin harva on siinä asemassa että pystyy valitsemaan itse saatika uskaltaa ylipäätään kieltäytyä niitten tarjouksista.

        taitaapa sitten olla niin, että itse tunnen muita kuin luusereita, koska tuntemillani ammattilaisilla tilanne ei ole tuo, mitä ammuu maalailee omasta päästään keksimänsä 99% kohtaloksi. Tietenkin jokainen artisti tekee valintoja ja omista syistään lähtien! Maailmassa muuten on paljon muitakin erittäin arvostettuja oopperataloja kuin pompöösiin tähtikulttiin taipuvainen Metropolitan ja konservatiivisen luuttunut Covent Garden. Suuntaapa katseesi vaikkapa Pariisiin ja saksalaisiin oopperataloihin, joissa ohjaajan visiot ovat ne, mitkä kantavat proggiksia.


      • amu
        Turpaduuri kirjoitti:

        Sulla on tiedoissasi tavattoman suuria aukkoja Soilen Covent Gardenin suhteen...muistuukos mieleesi, milloin Soile lauloi Alice Fordin roolin siellä? Kannattaa googlettaa, hän sai tavattomasti kiitosta roolisuorituksestaan. Jopa isommat kiitokset kuin Bryn Terfel...

        Falstaffin uusi produktio sai ensi-illan 1999 ja vasta sen jälkeen tuli Meistersingerin Eva vuonna 2000. Jos Isokoskelle olisi tarjottu uusia omia ykkösjuttuja sen jälkeen, niin hän luonnollisesti olisi ottanut tehtävät vastaan. Ei Isokoskikaan niin tyhmä ole että kieltäytyisi kuninkaallisen oopperan tarjouksista.


      • amu
        --- kirjoitti:

        taitaapa sitten olla niin, että itse tunnen muita kuin luusereita, koska tuntemillani ammattilaisilla tilanne ei ole tuo, mitä ammuu maalailee omasta päästään keksimänsä 99% kohtaloksi. Tietenkin jokainen artisti tekee valintoja ja omista syistään lähtien! Maailmassa muuten on paljon muitakin erittäin arvostettuja oopperataloja kuin pompöösiin tähtikulttiin taipuvainen Metropolitan ja konservatiivisen luuttunut Covent Garden. Suuntaapa katseesi vaikkapa Pariisiin ja saksalaisiin oopperataloihin, joissa ohjaajan visiot ovat ne, mitkä kantavat proggiksia.

        Tosiasia siis on että 1% kaikista laulajista pystyy valitsemaan vapaasti missä ja kenen kanssa esiintyy mieluiten, menettämättä silti parhaita kiinnityksiään.

        On se kummallista että kun palstalla aikaisemmin luultiin ettei Isokoski esiinny pelkästään Metissä, koko amerikkalaisuus joutui täällä heti pannaan. Nyt kun on käynyt selville ettei Covent Gardenkaan ole järin kiinnostunut, englantilaisetkin ovat näemmä joutumassa pannaan.

        No tässä vaiheessa on nyt sitten pakko paljastaa ettei se Pariisissakaan laulaa seuraavaa rooliaan ykkösmiehityksessä.

        Nimittäin Louise, joka sen on määrä laulaa ensi kesänä on myöskin kakkosmiehitys ja pelkästään tänä kesänä ensi-illan saaneen produktion uudelleenlämmittelyä. Ykkösmiehityksessä kesällä Louisen lauloi Mireille Delunsch.

        Ettekö te ihmisparat pysty näkemään ollenkaan että selitys näihin löytyy Isokoskesta itsestään. Siis sen todellinen status on huomattavasti realistisemmalla tasolla kuin mitä pari kirjoittajaa täällä yrittää epätoivoisesti itselleen uskotella.


    • Muusikko112

      Ei voi mitään, Karitalla on lavakarismaa ainakin gaalakonserteissa.

      • ----

        tosiaan karisma yhtä kuin vulgaarius, mauttomuus ja suorastaan kiusallinen tyylitajun puute? Näistä ominaisuuksistahan se Mattila tunnetaan. Samoin viihdelevyistä, joissa hän laulelee itselleen sopivinta repertuaaria, kuten esimerkiksi L. Mårtensonin Myrskyluodon Maijaa. Isosta suusta lähtee iso ääni, eipä tuosta taida paljon enempää tarvia sanoa.


      • en ymmärrä
        ---- kirjoitti:

        tosiaan karisma yhtä kuin vulgaarius, mauttomuus ja suorastaan kiusallinen tyylitajun puute? Näistä ominaisuuksistahan se Mattila tunnetaan. Samoin viihdelevyistä, joissa hän laulelee itselleen sopivinta repertuaaria, kuten esimerkiksi L. Mårtensonin Myrskyluodon Maijaa. Isosta suusta lähtee iso ääni, eipä tuosta taida paljon enempää tarvia sanoa.

        muuten ei ole isoääninen, sen hän on itsekin usein todennut. Lyyrinen ääni harvoin on.
        Vihasi tuntuu oudon voimakkaalta, Sinun on syytä miettiä, mitä sen takana on.


      • sopivasti rivo
        ---- kirjoitti:

        tosiaan karisma yhtä kuin vulgaarius, mauttomuus ja suorastaan kiusallinen tyylitajun puute? Näistä ominaisuuksistahan se Mattila tunnetaan. Samoin viihdelevyistä, joissa hän laulelee itselleen sopivinta repertuaaria, kuten esimerkiksi L. Mårtensonin Myrskyluodon Maijaa. Isosta suusta lähtee iso ääni, eipä tuosta taida paljon enempää tarvia sanoa.

        Täydellinen nainen on aina sopivasti rivo, hieman kiimassa jne. "Vulgaari" jne. käyttämäsi sanat osoittavat, että olet pikkuporvarillinen idiootti, lahjaton ja elämää parhaimpia virtoja tuntematon pässi, mahdollisesti eunukki. Et taida tietää miltä kunnon seksi tuntuu. Olet vain kateellinen niitä kohtaan, jotka kykenevät harrastamaan seksiä.


      • henkilö ja kuulosuojaimet
        en ymmärrä kirjoitti:

        muuten ei ole isoääninen, sen hän on itsekin usein todennut. Lyyrinen ääni harvoin on.
        Vihasi tuntuu oudon voimakkaalta, Sinun on syytä miettiä, mitä sen takana on.

        minä en kirjoittajan kommentissa vihaa havainnut. Tulitko ajatelleeksi, että "iso ääni" saattoi olla viestissä melkoisen vertauskuvallisssa käytössä: miten isosta suusta tauotta virtaa omakehua ja itsetehostusta. Sehän on Mattilalle ominaista. Se, että hän on levyttänyt Myrskyluodon Maijan ja muuta viihdemusiikkia, on ihan fakta. Mattilan viihde-, joulu-, vappu- ja juhannus-pläjäyksillä sitä Ondine rahoittaa itselleen mahdollisuuden tuottaa aidosti kiinnostavia ja kunnianhimoisia levytyksiä, ne kun eivät yleensä juurikaan tuota.


      • Muusikko112
        ---- kirjoitti:

        tosiaan karisma yhtä kuin vulgaarius, mauttomuus ja suorastaan kiusallinen tyylitajun puute? Näistä ominaisuuksistahan se Mattila tunnetaan. Samoin viihdelevyistä, joissa hän laulelee itselleen sopivinta repertuaaria, kuten esimerkiksi L. Mårtensonin Myrskyluodon Maijaa. Isosta suusta lähtee iso ääni, eipä tuosta taida paljon enempää tarvia sanoa.

        En kuuntele Mattilan levyjä enkä katsele nauhoituksia. Tarkoitan karismaa KONSERTTITILANTEESSA, jopa harjoituksissa. Rivimuusikkona olen yllättynyt, miten intensiivisesti Mattila tulkitsee. Hänen lavakarismansa ilmenee myös siinä, että kaikki muut asiat ympäriltä katoavat; musiikki ja vain musiikki puhuu.

        Jos et ole kuullut Mattilaa livenä, et tiedä mistä puhun. Mutta nyt en puhukaan mistään viihdekonserteista, vaan niistä, jossa hän laulaa ominta musiikkiaan, ooppera-aarioita.


      • ed.
        henkilö ja kuulosuojaimet kirjoitti:

        minä en kirjoittajan kommentissa vihaa havainnut. Tulitko ajatelleeksi, että "iso ääni" saattoi olla viestissä melkoisen vertauskuvallisssa käytössä: miten isosta suusta tauotta virtaa omakehua ja itsetehostusta. Sehän on Mattilalle ominaista. Se, että hän on levyttänyt Myrskyluodon Maijan ja muuta viihdemusiikkia, on ihan fakta. Mattilan viihde-, joulu-, vappu- ja juhannus-pläjäyksillä sitä Ondine rahoittaa itselleen mahdollisuuden tuottaa aidosti kiinnostavia ja kunnianhimoisia levytyksiä, ne kun eivät yleensä juurikaan tuota.

        et vihaasi havaitse, mikä on vielä huolestuttavampaa. Ihminen vihaa niitä piirteitä toisessa, jotka itselle ovat ongelma.
        Mitä vikaa viihde- ja musikaalimusiikin levyttämisessä on? Kaikki starat ja pienemmätkin starat sitä tekevät.
        Itsekin laulajana tiedän, että on mukavaa ja opettavaista laulaa välillä muutakin kuin oopperaa. En välttämättä kuuntele tuollaista musiikkia kotona, mutta tämä johtuu rajoittuneisuudestani.


      • täysin väärin
        henkilö ja kuulosuojaimet kirjoitti:

        minä en kirjoittajan kommentissa vihaa havainnut. Tulitko ajatelleeksi, että "iso ääni" saattoi olla viestissä melkoisen vertauskuvallisssa käytössä: miten isosta suusta tauotta virtaa omakehua ja itsetehostusta. Sehän on Mattilalle ominaista. Se, että hän on levyttänyt Myrskyluodon Maijan ja muuta viihdemusiikkia, on ihan fakta. Mattilan viihde-, joulu-, vappu- ja juhannus-pläjäyksillä sitä Ondine rahoittaa itselleen mahdollisuuden tuottaa aidosti kiinnostavia ja kunnianhimoisia levytyksiä, ne kun eivät yleensä juurikaan tuota.

        "Kiinnostavia", "kunnianhimoisia". Ajattelet täysin väärin. Kylmä fakta on, että tekotaiteellinen paska ei mene kaupaksi. Onneksi. Akatemiass ei muita kuin lahjattomia säveltäjiä. Näiden natsiperheistä lähtöisin levien typerysten jutuilla ei ole kysyntää eikä koskaan tule olemaankaan. Nuo pikkunatsit ovat aina totuneet vain ryöstämään maata ja elämään muiden kustannuksella. Noita typeriä teoreetikkoja eli täydellisen epäluovia munapäitä on ihan turha apurahoilla elättää. Oppivat vaan herrastelemaan ja nostamaan nokkaansa, vaikka ovat oikeasti syöttiläitä. Ne pitäis kaikki laittaa markkinoiden armoille ja katsoa kuka osaa ja kuka ei.


      • puntarpää
        Muusikko112 kirjoitti:

        En kuuntele Mattilan levyjä enkä katsele nauhoituksia. Tarkoitan karismaa KONSERTTITILANTEESSA, jopa harjoituksissa. Rivimuusikkona olen yllättynyt, miten intensiivisesti Mattila tulkitsee. Hänen lavakarismansa ilmenee myös siinä, että kaikki muut asiat ympäriltä katoavat; musiikki ja vain musiikki puhuu.

        Jos et ole kuullut Mattilaa livenä, et tiedä mistä puhun. Mutta nyt en puhukaan mistään viihdekonserteista, vaan niistä, jossa hän laulaa ominta musiikkiaan, ooppera-aarioita.

        onkin monissa kirjoituksissa otettu esiin Mattilan "oman alan" kapeus ja hänen rajoittuneisuuutensa artistina. Monella epäpuhtaastikin laulavalla esiintyjällä voi olla valtava lavakarisma, ei yksin "heittäytyminen" esitystilanteissa vielä tee Mattilasta suurta muusikkoa ja huomattavaa taiteilijaa.


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        onkin monissa kirjoituksissa otettu esiin Mattilan "oman alan" kapeus ja hänen rajoittuneisuuutensa artistina. Monella epäpuhtaastikin laulavalla esiintyjällä voi olla valtava lavakarisma, ei yksin "heittäytyminen" esitystilanteissa vielä tee Mattilasta suurta muusikkoa ja huomattavaa taiteilijaa.

        Mattilaa pidetään monipuolisena ja venymiskykyisenä taiteilijana maailmalla. 1990-luvun alussa kaiketi oli vaihe jossa häntä kritisoitiin äänten "kuokkaamisesta" alapuolelta ja intonaationgelmista, mutta se oli silloin. Ei sellaista nykyään kirjoitella.

        Muusikko-nimimerkin kanssa olen samaa mieltä että aivan erityinen intensiivisyys leimaa ja on aistittavissa hänen esiintymisistään. Se on vain osa tätä mysteeriä, joka tekee hänestä ns. suuren taiteilijan.

        "Oman alan" kapeudesta en ole aikaisemmin lukenutkaan taikka "rajoittuneisuudesta". Valaisehan vähän.


      • amu
        Muusikko112 kirjoitti:

        En kuuntele Mattilan levyjä enkä katsele nauhoituksia. Tarkoitan karismaa KONSERTTITILANTEESSA, jopa harjoituksissa. Rivimuusikkona olen yllättynyt, miten intensiivisesti Mattila tulkitsee. Hänen lavakarismansa ilmenee myös siinä, että kaikki muut asiat ympäriltä katoavat; musiikki ja vain musiikki puhuu.

        Jos et ole kuullut Mattilaa livenä, et tiedä mistä puhun. Mutta nyt en puhukaan mistään viihdekonserteista, vaan niistä, jossa hän laulaa ominta musiikkiaan, ooppera-aarioita.

        Itse olen aivan konkreettisesti aistinut tämän intensiivisyyden hänen oopperaesityksissään. Aika järisyttävä vaikutus. Ensimmäinen kerta kun sananmukaisesti haukkoi henkeään ja tuli tippa silmään oopperaa seuratessa.


      • Naurava Kulkuri
        amu kirjoitti:

        Mattilaa pidetään monipuolisena ja venymiskykyisenä taiteilijana maailmalla. 1990-luvun alussa kaiketi oli vaihe jossa häntä kritisoitiin äänten "kuokkaamisesta" alapuolelta ja intonaationgelmista, mutta se oli silloin. Ei sellaista nykyään kirjoitella.

        Muusikko-nimimerkin kanssa olen samaa mieltä että aivan erityinen intensiivisyys leimaa ja on aistittavissa hänen esiintymisistään. Se on vain osa tätä mysteeriä, joka tekee hänestä ns. suuren taiteilijan.

        "Oman alan" kapeudesta en ole aikaisemmin lukenutkaan taikka "rajoittuneisuudesta". Valaisehan vähän.

        laulaja on ok vain (eräänkin kirjoittajan mukaan "omimmassa ohjelmistossaan" tai "omimmilla alallaan") toisin sanoen vain ooppera-aarioita laulaessaan, niin eikö se kerro rajoittuneisuudesta?
        Mattila on vulgaari, siitä ei pääse yli eikä ympäri.


      • Naurava Kulkuri
        amu kirjoitti:

        Itse olen aivan konkreettisesti aistinut tämän intensiivisyyden hänen oopperaesityksissään. Aika järisyttävä vaikutus. Ensimmäinen kerta kun sananmukaisesti haukkoi henkeään ja tuli tippa silmään oopperaa seuratessa.

        minun silmäni oopperassa kyyneltyvät useinkin, mutta ei mainitsemissasi tapauksissa. Minulle mauttomuus ja ylinäytteleminen ovat todellinen turn-off. Mainitsemani käsitteet luonnehtivat näkemääni ja kuulemani Mattilaa lavalla.


      • minä minä
        Naurava Kulkuri kirjoitti:

        minun silmäni oopperassa kyyneltyvät useinkin, mutta ei mainitsemissasi tapauksissa. Minulle mauttomuus ja ylinäytteleminen ovat todellinen turn-off. Mainitsemani käsitteet luonnehtivat näkemääni ja kuulemani Mattilaa lavalla.

        minä minä minä minä


      • amu
        Naurava Kulkuri kirjoitti:

        laulaja on ok vain (eräänkin kirjoittajan mukaan "omimmassa ohjelmistossaan" tai "omimmilla alallaan") toisin sanoen vain ooppera-aarioita laulaessaan, niin eikö se kerro rajoittuneisuudesta?
        Mattila on vulgaari, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

        Puntarpää vissiin yritti antaa vähän keinotekoista "tasoitusta".

        Laulajat suuntautuvat työtarjonnan ja äänen sopivuuden mukaan mukaan joko oopperaan, laulurepertuaariin tai molempiin.

        Cecilia Bartoli on esimerkki laulajasta jonka ääni ei sovi moniin rooleihin ja joka näinollen laulaa etupäässä konsertteja.

        Mattilan ääni sopii oopperaan ja liediin ja se laulaa molempia säännöllisesti. Viimeisimmässä resitaaliohjelmassa on Barberia, Granadosta, Wolfia, Turinaa ynnä muita.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Puntarpää vissiin yritti antaa vähän keinotekoista "tasoitusta".

        Laulajat suuntautuvat työtarjonnan ja äänen sopivuuden mukaan mukaan joko oopperaan, laulurepertuaariin tai molempiin.

        Cecilia Bartoli on esimerkki laulajasta jonka ääni ei sovi moniin rooleihin ja joka näinollen laulaa etupäässä konsertteja.

        Mattilan ääni sopii oopperaan ja liediin ja se laulaa molempia säännöllisesti. Viimeisimmässä resitaaliohjelmassa on Barberia, Granadosta, Wolfia, Turinaa ynnä muita.

        kyllähän se Mattila liediä laulaa (ja tätä nykyä jatsia kuumepotilaille), mutta kysymys onkin tasosta: hän ei ole liedin tulkitsijana oivaltava, herkkä eikä "omalla alallaan", kuten jos muutama faninsakin täällä totesi. Ei ole kyse vain äänestä vaan tulkinnasta ja persoonallisuudesta. Hän siis laulaa liediä, mutta tulokset ovat mitä ovat. Mattila lienee parhaimmillaan isoissa jäähallikonserteissa, joissa on taustatanssijoita ja joissa pukua vaihdetaan joka kolmanteen aariaan, vähintään. Useaan kertaan puhutellaan yleisöä ylisanoin, ja erittäin monta kertaa mennään polvilleen ja lopussa heitetään spagaattia. Myönnän: tuossa on Mattila omimmillaan. Ja kaikki julkaistaan sitten CD- ja DVD-tallenteina.

        Cecilia Bartoli puolestaan on aikamme upein tulkitsija. Lisäksi hän on niitä, joista voi sanoa, että hänellä on Ääni. Hän laulaa konserttiesiintymisten ohella runsaastikin oopperaa: bel canto -rooleja sekä 1700- ja 1600-luvun oopperaa, hän siis esiintyy myös lavalla ja on erittäin arvostettu myös näyttelijänkykyjensä ansiosta. Hänellä on repertoaari, jota muut laulajat eivät hallitse ja hän on äänensä ja laulamansa materiaalin suvereeni hallitsijatar, suurenmoinen taiteilija ja ihmeellinen ääni. Äärimmäisen oivaltava ja nyanssoitu tulkitsija. Hän ei laula liediä, vaan on spesialisoitunut erityisesti varhaiseen italialaiseen laulumusiikkiin.


      • puntarpää
        minä minä kirjoitti:

        minä minä minä minä

        noinhan se Mattila haastatteluissa ääntelee.


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        kyllähän se Mattila liediä laulaa (ja tätä nykyä jatsia kuumepotilaille), mutta kysymys onkin tasosta: hän ei ole liedin tulkitsijana oivaltava, herkkä eikä "omalla alallaan", kuten jos muutama faninsakin täällä totesi. Ei ole kyse vain äänestä vaan tulkinnasta ja persoonallisuudesta. Hän siis laulaa liediä, mutta tulokset ovat mitä ovat. Mattila lienee parhaimmillaan isoissa jäähallikonserteissa, joissa on taustatanssijoita ja joissa pukua vaihdetaan joka kolmanteen aariaan, vähintään. Useaan kertaan puhutellaan yleisöä ylisanoin, ja erittäin monta kertaa mennään polvilleen ja lopussa heitetään spagaattia. Myönnän: tuossa on Mattila omimmillaan. Ja kaikki julkaistaan sitten CD- ja DVD-tallenteina.

        Cecilia Bartoli puolestaan on aikamme upein tulkitsija. Lisäksi hän on niitä, joista voi sanoa, että hänellä on Ääni. Hän laulaa konserttiesiintymisten ohella runsaastikin oopperaa: bel canto -rooleja sekä 1700- ja 1600-luvun oopperaa, hän siis esiintyy myös lavalla ja on erittäin arvostettu myös näyttelijänkykyjensä ansiosta. Hänellä on repertoaari, jota muut laulajat eivät hallitse ja hän on äänensä ja laulamansa materiaalin suvereeni hallitsijatar, suurenmoinen taiteilija ja ihmeellinen ääni. Äärimmäisen oivaltava ja nyanssoitu tulkitsija. Hän ei laula liediä, vaan on spesialisoitunut erityisesti varhaiseen italialaiseen laulumusiikkiin.

        Tästähän on loistavana esimerkkinä esim. Saariahon laulusarja tai oikeastaan mikä tahansa numero hänen uudella levyllään. Duparcit ovat ihastuttavan herkkiä, nyansoituja ja äänenkäyttö kerrassaan eri tasolla kuin Isokoskella joka tyytyy albumista toiseen samaan peruslaulantaan vailla uskottavuutta, intohimoja ja tehoja.

        Isokoski ei ilmeisesti halua loukata ketään taikka ylipäätään tuntea eikä häneen kukaan mm. siksi tunne mitään erityistä intoakaan.

        Mattilan ote Grieg ja Sibelius Oramo-levyllä on syvyydeltään ihan eri luokkaa kuin Isokosken kevyt pintaliito Segerstam-levyllä. Suosittelen kuuntelemaan myös Mattilan Barberia ja espanjalaisia juttuja.

        Mitä tulee Isokosken "jazziin", eli Gershwiniin, niin on vanhalla piialla harvinaisen pohojalaanen ote.

        Bartoli:

        Bartoli ei laula oopperaa kuin nimeksi juuri siitä syystä, että ääni ei sovi standardirepertuaarin teoksiin. Hän esittää barokkiaarioita, muttei liediä kuten itsekin sanoit, joten kyseessä on omien mittapuittesi mukaan "kapea-alainen" artisti.

        Hän keskittyy hyvin paljon juuri konsertteihin ja laulaa ehkä yhden oopperaproduktion kaudessa jossain syrjäisemmässä paikassa, minne hänelle on räätälöity oma barokkiproduktio.

        Hänellä on repertoaari, jota muut laulajat eivät hallitse:

        Samoja juttuja hallitsevat ja laulavat muutkin. Erona vain on että Bartoli on tunnettu.

        Äärimmäisen oivaltava ja nyanssoitu tulkitsija:

        Itselläni ei ole mitään Bartolia vastaan ja tällaisella konekiväärilaululla on virkistäväkin vaikutus kun sitä ei kuule liikaa. Jotkut ovat sitä mieltä että se pistää liikaa höyryä kattilaan ja menee siksi mauttomuuksiin.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Tästähän on loistavana esimerkkinä esim. Saariahon laulusarja tai oikeastaan mikä tahansa numero hänen uudella levyllään. Duparcit ovat ihastuttavan herkkiä, nyansoituja ja äänenkäyttö kerrassaan eri tasolla kuin Isokoskella joka tyytyy albumista toiseen samaan peruslaulantaan vailla uskottavuutta, intohimoja ja tehoja.

        Isokoski ei ilmeisesti halua loukata ketään taikka ylipäätään tuntea eikä häneen kukaan mm. siksi tunne mitään erityistä intoakaan.

        Mattilan ote Grieg ja Sibelius Oramo-levyllä on syvyydeltään ihan eri luokkaa kuin Isokosken kevyt pintaliito Segerstam-levyllä. Suosittelen kuuntelemaan myös Mattilan Barberia ja espanjalaisia juttuja.

        Mitä tulee Isokosken "jazziin", eli Gershwiniin, niin on vanhalla piialla harvinaisen pohojalaanen ote.

        Bartoli:

        Bartoli ei laula oopperaa kuin nimeksi juuri siitä syystä, että ääni ei sovi standardirepertuaarin teoksiin. Hän esittää barokkiaarioita, muttei liediä kuten itsekin sanoit, joten kyseessä on omien mittapuittesi mukaan "kapea-alainen" artisti.

        Hän keskittyy hyvin paljon juuri konsertteihin ja laulaa ehkä yhden oopperaproduktion kaudessa jossain syrjäisemmässä paikassa, minne hänelle on räätälöity oma barokkiproduktio.

        Hänellä on repertoaari, jota muut laulajat eivät hallitse:

        Samoja juttuja hallitsevat ja laulavat muutkin. Erona vain on että Bartoli on tunnettu.

        Äärimmäisen oivaltava ja nyanssoitu tulkitsija:

        Itselläni ei ole mitään Bartolia vastaan ja tällaisella konekiväärilaululla on virkistäväkin vaikutus kun sitä ei kuule liikaa. Jotkut ovat sitä mieltä että se pistää liikaa höyryä kattilaan ja menee siksi mauttomuuksiin.

        on turha kiistellä. Kommenttini kapea-alaisuudesta jälleen kerran: artisti M. esittää myös liediä eikä vakuuta siinä > ihailijoiden selitys: hän on eniten omalla alallaan oopperassa. Jos on hän ok vain oopperassa ja yrittää kuitenkin esittää mm. liediä, jatsia, jäähallilaulua jne., mutta jopa fanit myöntävät, että kehuja lähtee vain oopperarooleista, lienee syytä puhua kapea-alaisuudesta?

        Bartoli-analyysisi sen sijaan oli pahasti virheellinen. Kaikki eivät laula liediä tai saksalaista ohjelmistoa, so what? Bartolilla on oma, selkeälinjainen taiteilijaprofiilinsa, hän ei laula ns. perusrepertoaaria, mitä nyt Mozart-tulkkina on arvostettu. Perusrepeä eivät muuten yleensä kontratenoritkaan laula, eikä se ole kapea-alaisuutta. Bartolin harvinainen äänityyppi ja tulkinnallinen lahjakkuus on lahja barokin ja bel canton ystäville, joihin minäkin kuulun. Voihan laulaja myös erikoistua ja erikoistua muuhunkin kuin Verdiin, sen kai sinäkin sallinet? Bartoli laulaa runsaasti sellaista mm. barokin materiaalia, jonka vasta hän on tuonut arkistoista oopperaan ja konserttilavoille. Hänen seuraava levytyksensä keskittyy unohdettuun valistusajan musiikilliseen materiaaliin: varhaisen romantiikan synty Italian ja Espanjan laulumusiikissa. Me jotkut harrastamme juuri barokkioopperaa ja vanhaa musiikkia, joten meille Bartoli on keskeisiä tekijöitä. Bel canto ja barokkioopperassa Bartoli on äärimmäisen keskeinen ja merkittävä tekijä ja laulaa arvostetuimmissa taloissa ja produktioissa. Hän ei laula Verdiä ja Puccinia, entä sitten? Hän on ylittämätön vanhemmassa ohjelmistossa. Höyrykommenttisi viittaa vahvasti siihen, että Bartolin viime vuosien esintymiset ja levytykset ovat sinulle tuntemattomia.


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        on turha kiistellä. Kommenttini kapea-alaisuudesta jälleen kerran: artisti M. esittää myös liediä eikä vakuuta siinä > ihailijoiden selitys: hän on eniten omalla alallaan oopperassa. Jos on hän ok vain oopperassa ja yrittää kuitenkin esittää mm. liediä, jatsia, jäähallilaulua jne., mutta jopa fanit myöntävät, että kehuja lähtee vain oopperarooleista, lienee syytä puhua kapea-alaisuudesta?

        Bartoli-analyysisi sen sijaan oli pahasti virheellinen. Kaikki eivät laula liediä tai saksalaista ohjelmistoa, so what? Bartolilla on oma, selkeälinjainen taiteilijaprofiilinsa, hän ei laula ns. perusrepertoaaria, mitä nyt Mozart-tulkkina on arvostettu. Perusrepeä eivät muuten yleensä kontratenoritkaan laula, eikä se ole kapea-alaisuutta. Bartolin harvinainen äänityyppi ja tulkinnallinen lahjakkuus on lahja barokin ja bel canton ystäville, joihin minäkin kuulun. Voihan laulaja myös erikoistua ja erikoistua muuhunkin kuin Verdiin, sen kai sinäkin sallinet? Bartoli laulaa runsaasti sellaista mm. barokin materiaalia, jonka vasta hän on tuonut arkistoista oopperaan ja konserttilavoille. Hänen seuraava levytyksensä keskittyy unohdettuun valistusajan musiikilliseen materiaaliin: varhaisen romantiikan synty Italian ja Espanjan laulumusiikissa. Me jotkut harrastamme juuri barokkioopperaa ja vanhaa musiikkia, joten meille Bartoli on keskeisiä tekijöitä. Bel canto ja barokkioopperassa Bartoli on äärimmäisen keskeinen ja merkittävä tekijä ja laulaa arvostetuimmissa taloissa ja produktioissa. Hän ei laula Verdiä ja Puccinia, entä sitten? Hän on ylittämätön vanhemmassa ohjelmistossa. Höyrykommenttisi viittaa vahvasti siihen, että Bartolin viime vuosien esintymiset ja levytykset ovat sinulle tuntemattomia.

        Mattilasta: Se tekee oopperaa eniten mutta kuka Mattila-fani sanoo että hän on "omalla alallaan vain oopperassa"? Samalla vimmalla ja antaumuksellahan se tekee resitaaleja ja oopperaa. Vakuuttaa kovasti mm. Straussin lauluissa ja neljässä viimeisessä joita viimeksi veti keväällä Nykissä orkesterin solistina. Saariahokaan ei unohdu.

        Bartolista: Tiedän hyvin ettei se laula Liediä koska ei laula saksalaista repertuaaria mutta on levyttänyt vähän italialaista ja ranskalaista laulurepertuaaria. Ei juurikaan enää laula vanhoja Mozart-roolejaan.

        Hänen äänityyppinsä muuten on tuikitavallinen lyyrinen korkea mezzosopraano jota se käyttää hyvin omintakeisella tavalla. Siksi ei kai voi puhua varsinaisesti harvinaisesta äänityypistä.

        Lyyrinen mezzohan ei ole mitenkään erityisasemassa kuten kontratenori, joka ylipäätään pystyy laulamaan hyvin kapeaa sektoria koko oopperarepertuaarista.

        Varsinaiseksi bel canto-spesialistiksi saatika kuningattareksi Bartolia ei voi sanoa ennenkuin se laulaa riittävän laajalti kaikkien kolmen Bellinin, Donizettin ja Rossinin isoja rooleja. Rossinia se on toistaiseksi laulanut noista eniten barokkioopperan lisäksi. Tulevaisuus näyttää.

        Sanot: "Bartoli laulaa arvostetuimmissa taloissa ja produktioissa".

        Puolentoista vuoden jaksolla 2007-2008 sillä näkyy olevan näyttämökiinnityksiä vain Zürichiin.

        Höyrykommentti tarkoitti leikillistä vertausta tähän ylikierroksilla käyvään laulumoottoriin josta lähtevät koloratuurit ja nopeat juoksutukset kuulostavat konekivääritulelta. Toisten mielestä siinä on mukana jo komiikkaakin.

        "Me jotkut harrastamme juuri barokkioopperaa ja vanhaa musiikkia, joten meille Bartoli on keskeisiä tekijöitä"

        Sen ymmärrän vallan hyvin.


      • lue HESARI
        amu kirjoitti:

        Mattilaa pidetään monipuolisena ja venymiskykyisenä taiteilijana maailmalla. 1990-luvun alussa kaiketi oli vaihe jossa häntä kritisoitiin äänten "kuokkaamisesta" alapuolelta ja intonaationgelmista, mutta se oli silloin. Ei sellaista nykyään kirjoitella.

        Muusikko-nimimerkin kanssa olen samaa mieltä että aivan erityinen intensiivisyys leimaa ja on aistittavissa hänen esiintymisistään. Se on vain osa tätä mysteeriä, joka tekee hänestä ns. suuren taiteilijan.

        "Oman alan" kapeudesta en ole aikaisemmin lukenutkaan taikka "rajoittuneisuudesta". Valaisehan vähän.

        Mattilan äänen epäpuhtautta moitittiin viimeksi tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa. Tutustupa siihen!


      • kehiin!
        amu kirjoitti:

        Puntarpää vissiin yritti antaa vähän keinotekoista "tasoitusta".

        Laulajat suuntautuvat työtarjonnan ja äänen sopivuuden mukaan mukaan joko oopperaan, laulurepertuaariin tai molempiin.

        Cecilia Bartoli on esimerkki laulajasta jonka ääni ei sovi moniin rooleihin ja joka näinollen laulaa etupäässä konsertteja.

        Mattilan ääni sopii oopperaan ja liediin ja se laulaa molempia säännöllisesti. Viimeisimmässä resitaaliohjelmassa on Barberia, Granadosta, Wolfia, Turinaa ynnä muita.

        Mattila valitettavasti 'laulaa' liediä! Tulkinta on alleviivaavaa ja yliampuvaa! Hän ei tiedä, mitä hienovireisyys tarkoittaa! Kaikki on niin jumalattoman dramaattista ja aina samasta muotista puserrettua. Lied-iltaa ei pelasta se, että vaihtaa pukua useaan otteeseen, kulkee paljain jaloin ja heittää keikan päätteeksi spagaatin. Hyvänen aika, miten MAUTONTA!


      • matti puikkanen
        amu kirjoitti:

        Mattilasta: Se tekee oopperaa eniten mutta kuka Mattila-fani sanoo että hän on "omalla alallaan vain oopperassa"? Samalla vimmalla ja antaumuksellahan se tekee resitaaleja ja oopperaa. Vakuuttaa kovasti mm. Straussin lauluissa ja neljässä viimeisessä joita viimeksi veti keväällä Nykissä orkesterin solistina. Saariahokaan ei unohdu.

        Bartolista: Tiedän hyvin ettei se laula Liediä koska ei laula saksalaista repertuaaria mutta on levyttänyt vähän italialaista ja ranskalaista laulurepertuaaria. Ei juurikaan enää laula vanhoja Mozart-roolejaan.

        Hänen äänityyppinsä muuten on tuikitavallinen lyyrinen korkea mezzosopraano jota se käyttää hyvin omintakeisella tavalla. Siksi ei kai voi puhua varsinaisesti harvinaisesta äänityypistä.

        Lyyrinen mezzohan ei ole mitenkään erityisasemassa kuten kontratenori, joka ylipäätään pystyy laulamaan hyvin kapeaa sektoria koko oopperarepertuaarista.

        Varsinaiseksi bel canto-spesialistiksi saatika kuningattareksi Bartolia ei voi sanoa ennenkuin se laulaa riittävän laajalti kaikkien kolmen Bellinin, Donizettin ja Rossinin isoja rooleja. Rossinia se on toistaiseksi laulanut noista eniten barokkioopperan lisäksi. Tulevaisuus näyttää.

        Sanot: "Bartoli laulaa arvostetuimmissa taloissa ja produktioissa".

        Puolentoista vuoden jaksolla 2007-2008 sillä näkyy olevan näyttämökiinnityksiä vain Zürichiin.

        Höyrykommentti tarkoitti leikillistä vertausta tähän ylikierroksilla käyvään laulumoottoriin josta lähtevät koloratuurit ja nopeat juoksutukset kuulostavat konekivääritulelta. Toisten mielestä siinä on mukana jo komiikkaakin.

        "Me jotkut harrastamme juuri barokkioopperaa ja vanhaa musiikkia, joten meille Bartoli on keskeisiä tekijöitä"

        Sen ymmärrän vallan hyvin.

        "Hänen äänityyppinsä muuten on tuikitavallinen lyyrinen korkea mezzosopraano jota se käyttää hyvin omintakeisella tavalla. Siksi ei kai voi puhua varsinaisesti harvinaisesta äänityypistä." Tämä ei Cecilia Bartolin kohdalla pidä paikkaansa. Hänen mezzo/sopraanorajat ylittävä poikkeuksellisen notkea ja taipuisan ilmaisuvoimainen äänensä on erittäin omaleimainen, rinnastuu barokki/bel canto -äänenä vastaavanlaisen upean instrumentin omaavan Marilyn Hornen ääneen. Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa. Bel cantoon ja laajamittaiseen barokkiohjelmistoon kun ei ääni kuin ääni taivu. Suomessa vastaava erikoislahja piilee Topi Lehtipuun korkeassa tenorissa.


      • Topin heikkoudet?
        matti puikkanen kirjoitti:

        "Hänen äänityyppinsä muuten on tuikitavallinen lyyrinen korkea mezzosopraano jota se käyttää hyvin omintakeisella tavalla. Siksi ei kai voi puhua varsinaisesti harvinaisesta äänityypistä." Tämä ei Cecilia Bartolin kohdalla pidä paikkaansa. Hänen mezzo/sopraanorajat ylittävä poikkeuksellisen notkea ja taipuisan ilmaisuvoimainen äänensä on erittäin omaleimainen, rinnastuu barokki/bel canto -äänenä vastaavanlaisen upean instrumentin omaavan Marilyn Hornen ääneen. Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa. Bel cantoon ja laajamittaiseen barokkiohjelmistoon kun ei ääni kuin ääni taivu. Suomessa vastaava erikoislahja piilee Topi Lehtipuun korkeassa tenorissa.

        Tunnetko sen Topin heikkoudet? Ne piilevät rajoittuneessa äänessä ja tyylitajussa.


      • amu
        matti puikkanen kirjoitti:

        "Hänen äänityyppinsä muuten on tuikitavallinen lyyrinen korkea mezzosopraano jota se käyttää hyvin omintakeisella tavalla. Siksi ei kai voi puhua varsinaisesti harvinaisesta äänityypistä." Tämä ei Cecilia Bartolin kohdalla pidä paikkaansa. Hänen mezzo/sopraanorajat ylittävä poikkeuksellisen notkea ja taipuisan ilmaisuvoimainen äänensä on erittäin omaleimainen, rinnastuu barokki/bel canto -äänenä vastaavanlaisen upean instrumentin omaavan Marilyn Hornen ääneen. Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa. Bel cantoon ja laajamittaiseen barokkiohjelmistoon kun ei ääni kuin ääni taivu. Suomessa vastaava erikoislahja piilee Topi Lehtipuun korkeassa tenorissa.

        Sanot:
        rinnastuu barokki/bel canto -äänenä vastaavanlaisen upean instrumentin omaavan Marilyn Hornen ääneen. Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa.

        Vastaus:
        Marilyn Horne siis ei ole samanlainen lyyrinen mezzo vaan selvästi raskaampi versio samasta fakista. Hornehan lauloi jopa Ebolin ainakin kerran. (Horne aloitti sopraanona.)

        Cecilia Bartoli on äänityypiltään tuikitavallinen lyyrinen mezzo (tarkemmin koloratuurimezzo) mutta hänen äänenkäyttönsä on siksi omintakeista että hän kuulostaa "erilaiselta". Ääni itsessään ei ole "harvinainen ilmiö" eikä estä häntä yrittämästä muita lyyrisen mezzon rooleja, kuten fakki esim. kontratenorin kohdalla estää.

        Suomessa saman fakin edustaja (kuin Bartoli) on esim. loistava nuori Essi Luttinen.


      • sama siellä
        lue HESARI kirjoitti:

        Mattilan äänen epäpuhtautta moitittiin viimeksi tämänpäiväisessä Helsingin Sanomissa. Tutustupa siihen!

        Tutustukaapa Turun Sanomien arvosteluun karitan konsertista! Arvostelu löytyy Tusarin nettisivuilta otsikolla 'Karita Mattilan sisäinen palo jazziin jäi epäselväksi'

        Että voikin karita saada HUONOT arvostelut! Mautonta menoa, huonoa tulkintaa, ja kaikki edesmenneet jazzin laujajat ovat karitan suosikkeja...vähempikin olisi siis riittänyt! Arvostelija kauhistelee tulevaa DVD-julkaisua, sillä nykyisestä showsta ei kelvollista DVD:tä saa...

        Jopas nyt on karitan palvojilla suu supussa! On varmaan lestanttitoimittajamafia, kun taas karitan joka lehdessä lyttää...tai ehkäpä suomalaiset ovat vaan niin ymmärtämättömiä, ettei suureelliinen ja mauton show pure täällä. Ameriikassa tätäkin paskapläjäystä varmaan kehuttaisiin. Ameriikka kun on kaiken mittari!


      • ---
        amu kirjoitti:

        Sanot:
        rinnastuu barokki/bel canto -äänenä vastaavanlaisen upean instrumentin omaavan Marilyn Hornen ääneen. Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa.

        Vastaus:
        Marilyn Horne siis ei ole samanlainen lyyrinen mezzo vaan selvästi raskaampi versio samasta fakista. Hornehan lauloi jopa Ebolin ainakin kerran. (Horne aloitti sopraanona.)

        Cecilia Bartoli on äänityypiltään tuikitavallinen lyyrinen mezzo (tarkemmin koloratuurimezzo) mutta hänen äänenkäyttönsä on siksi omintakeista että hän kuulostaa "erilaiselta". Ääni itsessään ei ole "harvinainen ilmiö" eikä estä häntä yrittämästä muita lyyrisen mezzon rooleja, kuten fakki esim. kontratenorin kohdalla estää.

        Suomessa saman fakin edustaja (kuin Bartoli) on esim. loistava nuori Essi Luttinen.

        tuossahan ei sanottu kummankaan (Hornen eikä Bartolin) edustavan äänityypiltään lyyristä mezzoa vaan heidän äänensä rinnastettiin toisiinsa poikkeuksellisen upeina barokki/bel canto -instrumentteina. Myös sekä Marilyn Hornen tausta, hänhän todella aloitti sopraanona, sekä Cecilia Bartolin kyky laulaa myös sopraano-ohjelmistoa kertovat siitä, miten naurettava on yrityksesi tunkea esim.
        Bartolia "tuikitavallisen lyyrisen mezzon" fakkiin. Aiempi kirjoittaja oli siis oikeassa. Miksi ihmeessä Bartolin omintakeisen ja poikkeuksellisen notkean ja laaja-alaisen äänen pitäisi estää häntä tekemästä jotain rooleja? Kuvitteletko sen olevan fakin tuntomerkki? Bartoli laulaa musiikkia laaja-alaisesti, jolloin mm. jako mezzon ja sopraanon välillä ylittyy jatkuvasti; hänhän laulaa runsaasti myös esim. altto- ja sopraanokastraateille sävellettyä musiikkia. Perustelusi ovat varsin juosten kustuja, ja jokainen ymmärtää miten naurettavaa on rinnastaa uraansa aloitteleva Essi Luttinen näihin kahteen legendaan. Se jää vielä nähtäväksi, mitä Luttisesta tulee.
        Fakkioppi ei sitä paitsi ole mikään erehtymätön tiede ja fakkeja on lähdeteoksen ja soveltajan mukaisesti vaihteleva määrä vaihtelevin kriteerein. Kontratenorissakin voisi fakkia paremmin sanoa olevan kysymys tekniikkojen kokonaisuudesta, jolloin sama mies voi hyvin laulaa muutakin ohjelmistoa, joskin eri tekniikalla. Tämä ei päde kaikkiin kontratenoreihin, tietenkään.


      • amu
        --- kirjoitti:

        tuossahan ei sanottu kummankaan (Hornen eikä Bartolin) edustavan äänityypiltään lyyristä mezzoa vaan heidän äänensä rinnastettiin toisiinsa poikkeuksellisen upeina barokki/bel canto -instrumentteina. Myös sekä Marilyn Hornen tausta, hänhän todella aloitti sopraanona, sekä Cecilia Bartolin kyky laulaa myös sopraano-ohjelmistoa kertovat siitä, miten naurettava on yrityksesi tunkea esim.
        Bartolia "tuikitavallisen lyyrisen mezzon" fakkiin. Aiempi kirjoittaja oli siis oikeassa. Miksi ihmeessä Bartolin omintakeisen ja poikkeuksellisen notkean ja laaja-alaisen äänen pitäisi estää häntä tekemästä jotain rooleja? Kuvitteletko sen olevan fakin tuntomerkki? Bartoli laulaa musiikkia laaja-alaisesti, jolloin mm. jako mezzon ja sopraanon välillä ylittyy jatkuvasti; hänhän laulaa runsaasti myös esim. altto- ja sopraanokastraateille sävellettyä musiikkia. Perustelusi ovat varsin juosten kustuja, ja jokainen ymmärtää miten naurettavaa on rinnastaa uraansa aloitteleva Essi Luttinen näihin kahteen legendaan. Se jää vielä nähtäväksi, mitä Luttisesta tulee.
        Fakkioppi ei sitä paitsi ole mikään erehtymätön tiede ja fakkeja on lähdeteoksen ja soveltajan mukaisesti vaihteleva määrä vaihtelevin kriteerein. Kontratenorissakin voisi fakkia paremmin sanoa olevan kysymys tekniikkojen kokonaisuudesta, jolloin sama mies voi hyvin laulaa muutakin ohjelmistoa, joskin eri tekniikalla. Tämä ei päde kaikkiin kontratenoreihin, tietenkään.

        Lue mitä kirjoitetaan ennenkuin tuhlaat aikaani turhanpäiväiseen toisteluun.

        Lainaus:
        "Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa."

        Vastaus:
        Erittäin harhaanjohtavaa koska Horne ei ole (ollut) lyyrinen mezzo. Bartoli taas on.

        Lainaus:
        "Cecilia Bartolin kyky laulaa myös sopraano-ohjelmistoa...."

        Ei ole harvinaista että lyyrinen mezzo laulaa pari sopraanoaariaa levyllään tai konsertissa. Esim. Elina Garanca tekee samaa. Myös Magdalena Kozena esittää sopraanojuttuja kuten vaikkapa Ravelin Shéhérazadea. Englannissa ja Ranskassa on hirveä määrä korkeita mezzoja jotka kuitenkin pysyttelevät roolien suhteen mezzofakissa.

        Mainitut laulajat kaikki esittävätkin siis mezzorooleja näyttämöllä. Bartolin ylärekisteri on tyypillisen ohut ja kvaliteetiltaan täydellisesti mezzon ylärekisteri, eikä aito sopraanon ylärekisteri. Passaa koloratuureihin mutta täydellä äänellä tuotettu korkea forte B tai C eivät ole mieltäylentävää kuultavaa.

        Lainaus:
        "Miksi ihmeessä Bartolin omintakeisen ja poikkeuksellisen notkean ja laaja-alaisen äänen pitäisi estää häntä tekemästä jotain rooleja?"

        Äänensä on siksi lyyrinen (ja tyypillinen lyyrinen mezzo), ettei tule kysymykseenkään että hän laulaisi esim. Carmenia, Dalilaa, Charlottea (puhumattakaan esim. Verdistä ja Wagnerista) ja vastaavia perusrepertuaarin teoksia isoissa tai keskisuurissa taloissa. Ääni ei riitä myöskään esim. Verdin Requiemiin. Puhumattakaan sopraanorooleista.

        Ethän vain myöskään kuvittele että hän tulisi joku päivä laulamaan lavalla samoja bel canto-juttuja joita joku Sutherland ja Callas tekivät?

        Lainaus:
        "jokainen ymmärtää miten naurettavaa on rinnastaa uraansa aloitteleva Essi Luttinen näihin kahteen legendaan."

        Olet paitsi harvinaisen suuri ääliö, myös kovapäinen typerys. Kirjoitin äänityypistä, joka Luttisella ja Bartolilla on sama.


      • Falparsi
        amu kirjoitti:

        Lue mitä kirjoitetaan ennenkuin tuhlaat aikaani turhanpäiväiseen toisteluun.

        Lainaus:
        "Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa."

        Vastaus:
        Erittäin harhaanjohtavaa koska Horne ei ole (ollut) lyyrinen mezzo. Bartoli taas on.

        Lainaus:
        "Cecilia Bartolin kyky laulaa myös sopraano-ohjelmistoa...."

        Ei ole harvinaista että lyyrinen mezzo laulaa pari sopraanoaariaa levyllään tai konsertissa. Esim. Elina Garanca tekee samaa. Myös Magdalena Kozena esittää sopraanojuttuja kuten vaikkapa Ravelin Shéhérazadea. Englannissa ja Ranskassa on hirveä määrä korkeita mezzoja jotka kuitenkin pysyttelevät roolien suhteen mezzofakissa.

        Mainitut laulajat kaikki esittävätkin siis mezzorooleja näyttämöllä. Bartolin ylärekisteri on tyypillisen ohut ja kvaliteetiltaan täydellisesti mezzon ylärekisteri, eikä aito sopraanon ylärekisteri. Passaa koloratuureihin mutta täydellä äänellä tuotettu korkea forte B tai C eivät ole mieltäylentävää kuultavaa.

        Lainaus:
        "Miksi ihmeessä Bartolin omintakeisen ja poikkeuksellisen notkean ja laaja-alaisen äänen pitäisi estää häntä tekemästä jotain rooleja?"

        Äänensä on siksi lyyrinen (ja tyypillinen lyyrinen mezzo), ettei tule kysymykseenkään että hän laulaisi esim. Carmenia, Dalilaa, Charlottea (puhumattakaan esim. Verdistä ja Wagnerista) ja vastaavia perusrepertuaarin teoksia isoissa tai keskisuurissa taloissa. Ääni ei riitä myöskään esim. Verdin Requiemiin. Puhumattakaan sopraanorooleista.

        Ethän vain myöskään kuvittele että hän tulisi joku päivä laulamaan lavalla samoja bel canto-juttuja joita joku Sutherland ja Callas tekivät?

        Lainaus:
        "jokainen ymmärtää miten naurettavaa on rinnastaa uraansa aloitteleva Essi Luttinen näihin kahteen legendaan."

        Olet paitsi harvinaisen suuri ääliö, myös kovapäinen typerys. Kirjoitin äänityypistä, joka Luttisella ja Bartolilla on sama.

        Luttisen äänityyppi ei ole sama kuin Bartolin. Muutenkin kirjoituksesi oli täyttä ääliön roskaa. Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano, eikä sellaista repertuaaria laula. Hänen äänimateriaalinsa on ihan toisenlainen kuin esim. Joan Sutherlandilla, joka on suuri ja Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle. Kozenan ääni tulee jossain määrin liki Bartolin ääntä. Bartolin luokittelua "lyyriseksi mezzoksi" pidän hatusta reväistynä ja perusteettomana. Sellaiseen kirjoitteluunhan olet ilmeisesti erikoistunut ja muiden herjaamiseen. Bartolin ohjelmistolle ominainen mezzon ja koloratuurisopraanon rajojen kyseenalaistaminen on hänen repertuaarinsa ominaispiirteitä, kyse ei ole parista aariasta siellä täällä. Et selvästi tunne lainkaan hänen konserttiohjelmistoaan ja levytyksiään. Haluat vain herjata kaikkia mahdollisia tahoja. Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini. Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen. En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne. Ajatuksesi, että vain dramaattinen tai lirico spinto -sopraano ääni olisi jotain tai ainoa oikea sopraanoääni, on järjetön. Elina Garacalla on tyypiltään lyyrinen ääni. Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo. Dramaattinen mezzo on ylipäätään hyvin harvinainen äänityyppi. Käsityksesi fakeista on lievästi sanottuna rajoittunut, kankea, mekaaninen ja aikansa elänyt!


      • amu
        Falparsi kirjoitti:

        Luttisen äänityyppi ei ole sama kuin Bartolin. Muutenkin kirjoituksesi oli täyttä ääliön roskaa. Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano, eikä sellaista repertuaaria laula. Hänen äänimateriaalinsa on ihan toisenlainen kuin esim. Joan Sutherlandilla, joka on suuri ja Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle. Kozenan ääni tulee jossain määrin liki Bartolin ääntä. Bartolin luokittelua "lyyriseksi mezzoksi" pidän hatusta reväistynä ja perusteettomana. Sellaiseen kirjoitteluunhan olet ilmeisesti erikoistunut ja muiden herjaamiseen. Bartolin ohjelmistolle ominainen mezzon ja koloratuurisopraanon rajojen kyseenalaistaminen on hänen repertuaarinsa ominaispiirteitä, kyse ei ole parista aariasta siellä täällä. Et selvästi tunne lainkaan hänen konserttiohjelmistoaan ja levytyksiään. Haluat vain herjata kaikkia mahdollisia tahoja. Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini. Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen. En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne. Ajatuksesi, että vain dramaattinen tai lirico spinto -sopraano ääni olisi jotain tai ainoa oikea sopraanoääni, on järjetön. Elina Garacalla on tyypiltään lyyrinen ääni. Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo. Dramaattinen mezzo on ylipäätään hyvin harvinainen äänityyppi. Käsityksesi fakeista on lievästi sanottuna rajoittunut, kankea, mekaaninen ja aikansa elänyt!

        Luttisen perusäänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan. (et voi olla musiikintuntija koska intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.


      • amu
        Falparsi kirjoitti:

        Luttisen äänityyppi ei ole sama kuin Bartolin. Muutenkin kirjoituksesi oli täyttä ääliön roskaa. Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano, eikä sellaista repertuaaria laula. Hänen äänimateriaalinsa on ihan toisenlainen kuin esim. Joan Sutherlandilla, joka on suuri ja Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle. Kozenan ääni tulee jossain määrin liki Bartolin ääntä. Bartolin luokittelua "lyyriseksi mezzoksi" pidän hatusta reväistynä ja perusteettomana. Sellaiseen kirjoitteluunhan olet ilmeisesti erikoistunut ja muiden herjaamiseen. Bartolin ohjelmistolle ominainen mezzon ja koloratuurisopraanon rajojen kyseenalaistaminen on hänen repertuaarinsa ominaispiirteitä, kyse ei ole parista aariasta siellä täällä. Et selvästi tunne lainkaan hänen konserttiohjelmistoaan ja levytyksiään. Haluat vain herjata kaikkia mahdollisia tahoja. Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini. Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen. En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne. Ajatuksesi, että vain dramaattinen tai lirico spinto -sopraano ääni olisi jotain tai ainoa oikea sopraanoääni, on järjetön. Elina Garacalla on tyypiltään lyyrinen ääni. Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo. Dramaattinen mezzo on ylipäätään hyvin harvinainen äänityyppi. Käsityksesi fakeista on lievästi sanottuna rajoittunut, kankea, mekaaninen ja aikansa elänyt!

        Luttisen äänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan ja ne todellakin ovat. (et voi olla musiikintuntija jos intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.


      • Mr Remoulade
        amu kirjoitti:

        Luttisen äänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan ja ne todellakin ovat. (et voi olla musiikintuntija jos intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.

        kuule jankuttaja uusimaan lääkereseptisi, kipinkapin, hopi hopi!
        Kuulet ja näet, mitä haluat nähdä, ja luulet sitä todellisuudeksi, taitaa olla harhoja!


      • Mr Remoulade
        amu kirjoitti:

        Luttisen perusäänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan. (et voi olla musiikintuntija koska intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.

        lopettaa asiattoman jauhamisesi. En minäkään sanoisi Luttisella ja Bartolilla olevan saman äänityypin. Tsori. Ääniä on monenlaisia, myös mezzofakin sisällä. NYT tiedän, mikä on todellinen fakki-idiootti!!! En tiennyt, että teitä edes on enää olemassa.


      • puntarpää
        amu kirjoitti:

        Lue mitä kirjoitetaan ennenkuin tuhlaat aikaani turhanpäiväiseen toisteluun.

        Lainaus:
        "Tavanomaisesta lyyrisestä mezzosta puhuminen on kummassakin tapauksessa harhaanjohtavaa."

        Vastaus:
        Erittäin harhaanjohtavaa koska Horne ei ole (ollut) lyyrinen mezzo. Bartoli taas on.

        Lainaus:
        "Cecilia Bartolin kyky laulaa myös sopraano-ohjelmistoa...."

        Ei ole harvinaista että lyyrinen mezzo laulaa pari sopraanoaariaa levyllään tai konsertissa. Esim. Elina Garanca tekee samaa. Myös Magdalena Kozena esittää sopraanojuttuja kuten vaikkapa Ravelin Shéhérazadea. Englannissa ja Ranskassa on hirveä määrä korkeita mezzoja jotka kuitenkin pysyttelevät roolien suhteen mezzofakissa.

        Mainitut laulajat kaikki esittävätkin siis mezzorooleja näyttämöllä. Bartolin ylärekisteri on tyypillisen ohut ja kvaliteetiltaan täydellisesti mezzon ylärekisteri, eikä aito sopraanon ylärekisteri. Passaa koloratuureihin mutta täydellä äänellä tuotettu korkea forte B tai C eivät ole mieltäylentävää kuultavaa.

        Lainaus:
        "Miksi ihmeessä Bartolin omintakeisen ja poikkeuksellisen notkean ja laaja-alaisen äänen pitäisi estää häntä tekemästä jotain rooleja?"

        Äänensä on siksi lyyrinen (ja tyypillinen lyyrinen mezzo), ettei tule kysymykseenkään että hän laulaisi esim. Carmenia, Dalilaa, Charlottea (puhumattakaan esim. Verdistä ja Wagnerista) ja vastaavia perusrepertuaarin teoksia isoissa tai keskisuurissa taloissa. Ääni ei riitä myöskään esim. Verdin Requiemiin. Puhumattakaan sopraanorooleista.

        Ethän vain myöskään kuvittele että hän tulisi joku päivä laulamaan lavalla samoja bel canto-juttuja joita joku Sutherland ja Callas tekivät?

        Lainaus:
        "jokainen ymmärtää miten naurettavaa on rinnastaa uraansa aloitteleva Essi Luttinen näihin kahteen legendaan."

        Olet paitsi harvinaisen suuri ääliö, myös kovapäinen typerys. Kirjoitin äänityypistä, joka Luttisella ja Bartolilla on sama.

        olla. Olet täällä vain mainostamassa mattilaa ja asiattomasti haukkumassa muita. Ei sinusta ole ketään täällä opettamaan eikä kouluttamaan, joten anna vaan jo olla. Palveluksiasi ei tarvita eikä kaivata. Subjektiivisten mielipiteiden pakonomainen tööttääminen listalle ei oikein vakuuta kysyistäsi, käsityksistäsi eikä uskottavuudestasi. Miksi sinun on pakko haukkua aiheettomasti kaikkia laatulaulajia, jotka täällä otetaan esiin? Miten mattilan fanittaminen edellyttää muiden haukkumista ja aiheetonta väheksyntää? Kummastelen motiivejasi ja paheksun tyyliäsi, joka on jo antanut sinulle täällä nimitykset ammu ja ammuu.


      • amu
        amu kirjoitti:

        Luttisen perusäänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan. (et voi olla musiikintuntija koska intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.

        Sekä Cecilia Bartoli että Essi Luttinen ovat äänityypiltään molemmat lyyrisiä mezzoja. Jotkut tykkää puhua koloratuurimezzoista...

        Miksi tuhlaat aikaani inttämällä?


      • amu
        puntarpää kirjoitti:

        olla. Olet täällä vain mainostamassa mattilaa ja asiattomasti haukkumassa muita. Ei sinusta ole ketään täällä opettamaan eikä kouluttamaan, joten anna vaan jo olla. Palveluksiasi ei tarvita eikä kaivata. Subjektiivisten mielipiteiden pakonomainen tööttääminen listalle ei oikein vakuuta kysyistäsi, käsityksistäsi eikä uskottavuudestasi. Miksi sinun on pakko haukkua aiheettomasti kaikkia laatulaulajia, jotka täällä otetaan esiin? Miten mattilan fanittaminen edellyttää muiden haukkumista ja aiheetonta väheksyntää? Kummastelen motiivejasi ja paheksun tyyliäsi, joka on jo antanut sinulle täällä nimitykset ammu ja ammuu.

        Ketä olen vähätellyt? Ihan vain faktoja yritän tuoda esille. Niillähän on pelkästään tervehdyttävä vaikutus erilaisiin "keskusteluihin" tai "mielipiteen vaihtoon"...

        Taidat ottaa asian liian tosissasi. Ei taida Mattila meikän "mainostusta" tarvita. ;-)


      • Bamse
        amu kirjoitti:

        Luttisen äänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan ja ne todellakin ovat. (et voi olla musiikintuntija jos intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.

        jo timbreltään ja rangeltaan keskinäiset erot niin huomattavat, että fakkioppiin uskovissa keskieurooppalaistaloissa ei laskettaisi samaan fakkiin eikä roolitettaisi samoin. Olen kuullut molempia livenä, hyvinkin vasta vieläpä kumpaakin. Luttiselta ei ainakaan äkkiseltään odota sopraanorooleja vanhassa eikä uudessa musiikissa eikä irtoa rintaäänet lähellekään sillä samettisen syvällä tummalla soinnilla, johon pystyy c. bartoli. Sinänsä luttinen ihan kehityskelpoinen, ääni terve ja kaunis.


      • aaammmuuuuu
        amu kirjoitti:

        Ketä olen vähätellyt? Ihan vain faktoja yritän tuoda esille. Niillähän on pelkästään tervehdyttävä vaikutus erilaisiin "keskusteluihin" tai "mielipiteen vaihtoon"...

        Taidat ottaa asian liian tosissasi. Ei taida Mattila meikän "mainostusta" tarvita. ;-)

        Sä olet todella rasittava! Käyhän laittamassa lääkitys kuntoon, niin jospa kattilan maritan palvontakin saisi vähän järjellisiempia muotoja. Lue samalla tämänviikkoiset lehdet ja jatsauksen saamat arvostelut - laatulaulaja ei ikinä saisi noin huonoja arvostelua eikä laatulaulaja lähtisi räpeltämään sellaisen musiikin pariin, jota ei hanskaa. Tämä on fakta!!

        Jutustellaanpa Toscasta ja jatsauksesta. Miksi ammuvainaa vaikenet kokonaan nämä? Voisit nyt vähän avautua Tampereelle tekemästäsi pyhiinvaellusmatkastasi! Kerrohan kokemuksiasi, me tiedämme, että olit siellä! Älä yritä sivuuttaa näitä topicceja!!!! Nyt on jatsauksen aika!


      • amu
        amu kirjoitti:

        Luttisen äänityyppi on sama kuin Bartolin. Se ei tarkoita että äänet olisivat identtiset vaan se tarkoittaa että niiden laatu ja luontaiset taipumukset ovat lähellä toisiaan ja ne todellakin ovat. (et voi olla musiikintuntija jos intät vastaan)

        Sanot:
        "Bartoli ei ole koloratuurisopraano eikä dramaattinen sopraano"

        Vastaus:
        Kirjoitin jo edellisessä että se on lyyrinen mezzo tai koloratuurimezzo.

        Sanot:
        "Maria Callasilla, joka on melkoinen pelle."

        Vastaus:
        Katos huvikses Youtubesta kun Bartoli laulaa Carmenia pianon säestyksellä. Aikamoinen pelle siitä on tullut.

        Sanot:
        "Bartoli tietää mitä haluaa laulaa, eikä siihen joukkoon kuulu Wagner, Verdi tai Puccini."

        Vastaus:
        Bartoli tietää ettei sen ääni pysty noihin säveltäjiin eikä siksi edes yritä niitä.

        Sanot:
        "Hänen erikoisalojaan ovat musiikin varhaisemmat periodit ja niissä hänen äänensä on täydellinen."

        Se on aina makukysymys. Kun Bartoli laulaa esim. Rossinin perusrepertuaaria, niin se mitä kirjoitin hänen äänestään ja ylä-äänistään pitää valitettavasti paikkansa.

        Sanot:
        "En todellakaan usko hänen laulavan samaa ohjelmistoa kuin La Stupenda, mutta hän laulaa samaa materiaalia kuin Marilyn Horne."

        Vastaus:
        Vain osittain samaa kuin Horne, osittain ei, koska äänensä on kevyempää sorttia.

        Sanot:
        "Marilyn Horne ei ole dramaattinen mezzo."

        Huomaa, etten tietoisesti sanonut häntä dramaattiseksi mezzoksi, jottei kukaan kuvittelisi että hänen äänensä olis ns. Verdi-mezzo. Hän tosin kokeili Verdiäkin.

        Kirjoitin täysin tietoisesti "fakin raskaammasta versiosta".

        Miksi tässä täytyy jatkuvasti kirjoittaa uudelleen se mitä on jo kirjoitettu? Siksi että olet typerys, joka yrittää epätoivoisesti tarrautua tietämättömyyteensä säilyttääkseen kasvonsa. Vaikka on ne jo todellisuudessa menettänyt.

        Juttusi tarvivat lisää substanssia jotta olisit hyvä tai vakuuttava. Tässä alkaa jo loppua mielenkiinto vastaamiselle.

        Ensinnäkin, he todellakin ovat molemmat lyyrisiä mezzoja. Tätä nimitystä käytetään molemmista yleisesti.

        Sanot että he ovat "timbreltään" erilaiset. Äänen ominaistimbre ei välttämättä edes vaikuta fakkiluokitteluun mikäli molemmat todella ovat lyyrisiä mezzoja, kuten ovatkin.

        Esim. myöskin Lilli Paasikivi ja Essi Luttinen ovat molemmat lyyrisiä mezzoja joilla on erilainen "timbre" ja mahdollisesti erilainen "range" ja he laulavat osin eri repertuaaria (Paasikivi raskaampi äänityyppi), mutta silti luokittelua pyydettäessä molemmat kategorioidaan lyyrisiksi mezzoiksi.

        Sanot että "rangeltaan" keskinäiset erot niin huomattavat.

        No mikä "range" molemmilla on. Mutta sano VAIN jos todella tiedät! Ei mitään mutu-juttuja, kiitos.

        "Luttiselta ei irtoa rintaäänet lähellekään sillä samettisen syvällä tummalla soinnilla"

        Siis juuri tämä on yksi Luttisen suurimmista valteista. Sillä on mitä mainioin syvän samettinen rintarekisteri luonnostaan (ilman että se painaa ääntä sinne) ja siihen liittyneenä hyvä korkeus ja kuviotekniikkaakin jo kivasti mikä tekee siitä harvinaisen lyyrisen mezzon tai koloratuurimezzon. Parannettavaa varmasti aina löytyy.

        Mutta vaikka tässä tapauksessa olisikin vielä laadullisia eroja, se ei tietenkään vaikuta fakkiluokitteluun.


      • amu
        amu kirjoitti:

        Ketä olen vähätellyt? Ihan vain faktoja yritän tuoda esille. Niillähän on pelkästään tervehdyttävä vaikutus erilaisiin "keskusteluihin" tai "mielipiteen vaihtoon"...

        Taidat ottaa asian liian tosissasi. Ei taida Mattila meikän "mainostusta" tarvita. ;-)

        Miksi valitat? Olisit kiitollinen että joku valistaa kaltaistasi pimeydessä kulkevaa puupäätä ilmaiseksi. ;-)

        Kaikenlaisia yrittäjiä on aina ja tulee aina olemaan...


    • ette saa

      edes tupakkia!

    • Marita Kattila

      Fever-kiertueen neljä loppuunmyytyä konserttia alkoivat muistaakseni eilen Tampere-talossa. Ne ovatkin vissiin sitten tämän Karita Mattilan jazz-kiertueen ainoat Suomen keikat.

      Varsin rohkea aluevaltaus mielestäni. Ennemmin minä niitä menisin kuuntelemaan kuin virsiä, vaikka pidänkin myös Soile Isokoskea huikean hyvänä sopraanona.

      • mä lehden luin

        No, ainakaan ensimmäisen fever-illan jälkeen ei Mattila kovin hyviä saatika ylistäviä arvioita kyllä saanut. Saa nähdä, parantaako hän kuin sika juoksuaan seuraavilla kerroilla.


      • arvosteluistaan
        mä lehden luin kirjoitti:

        No, ainakaan ensimmäisen fever-illan jälkeen ei Mattila kovin hyviä saatika ylistäviä arvioita kyllä saanut. Saa nähdä, parantaako hän kuin sika juoksuaan seuraavilla kerroilla.

        Niin, eipä saanut kiittäviä arvosteluita! Kyllä karita taas kohta jossain naistenlehdessä parkuu, kun häntä kadehditaan ja heitetään paskaa ämpärikaupalla...karitahan suuttui kauheasti Hesarille viimevuotisesta Toscan arvostelusta, joten nyt oli Sirenillä paineet kirjoittaa myötäsukainen arvostelu, vaan kun ei pysty, niin ei pysty! Kukapa sitä nyt valehtelemaankaan ryhtyisi! Siren yrittää olla tosi kohtelias, mutta arvostelun kipeät piikit käyvät kyllä selville. Ei mennyt kartsalla feverit putkeen!


    • kerralla kyllästynyt

      on tällaisessa inttävässä kirjoittelussa? Tosi tyhmää hiekkalaatikkotasoa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      262
      4303
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3506
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      155
      1829
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1714
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1447
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      957
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      865
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      864
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      855
    Aihe