opettajaksi

"Haluat väkisin opettajaksi, vaikka et pääse alan kouluun."

Hän haki kerran ja pääsi ensimmäiselle varasijalle, mikä on minusta jo jonkin sortin saavutus ensikertalaiselle -- ja se on sinusta "väkisin" opettajaksi yrittämistä ja täydellistä epäonnistumista? Mene itseesi. Saat olla niin perfektionisti omassa elämässäsi kuin vain jaksat, mutta älä viitsi syöttää standardejasi muille.

"Parhaiten näytät esimerkkiä pyrkimällä uudestaan"

Tästä olemme sentään samaa mieltä.

Muilta osin oma viestisi on paradoksi. Ensin lannistat, sitten käsket hakea uudestaan. Ota edes yksi linja ja pysy siinä.

Alkuperäinen postajaa kertoo pystyvänsä pärjäämään opinnoissa, ja pääsi erittäin lähelle varsinaista opiskelupaikkaa. Mielestäni oli fiksua häneltä edes kysyä voisiko hän jotenkin käyttää aiempia opintojaan hyväksi nyt tältä pohjalta tai jopa jatkaa samalla tiellä opettajaksi asti. Tämä ei ole aidan matalimmasta kohdasta menoa tai väkisin vänkäämistä, vaan aiemman elämän sovittelemista tulevaisuuteen.

Ole vähemmän muiden vaikuttimista huolissasi ja mieti hetki, minkälaisen esimerkin itse muille annat.

mistä luulette viisauden tulevan kirjoista vai myötätunosta että on maholisuus olla myös oppinut eri asioita käymättä koulua päiväänkään se on se elämän viisaus että osaa lukea ja katsoa eri elämän kirjoa ja lukea sitä kirjaa opineita ihmisiä on paljon heitä pitää kuunellakaa heitä jotka ovat lukeneet luononkirjaa elikä luontoa ei viisaus kirjoista tule niin ne muutkin oppivatt ja tulee uusia viisaita niinkuin aina

jaa kirjoitti:

mistä luulette viisauden tulevan kirjoista vai myötätunosta että on maholisuus olla myös oppinut eri asioita käymättä koulua päiväänkään se on se elämän viisaus että osaa lukea ja katsoa eri elämän kirjoa ja lukea sitä kirjaa opineita ihmisiä on paljon heitä pitää kuunellakaa heitä jotka ovat lukeneet luononkirjaa elikä luontoa ei viisaus kirjoista tule niin ne muutkin oppivatt ja tulee uusia viisaita niinkuin aina

Lue lisää

Kun on lukenut muutaman kirjan, osaa ehkä pistää välimerkit ja isot kirjaimet tekstiinsä. Tämä taas parantaa viestin ymmärtämistä, joka taas opetustyössä on kohtalaisen tärkeää.

Kommenttiisi on muuten sisäänrakennettuna paradoksi. Jos kerran kouluja käymätön opettaja on yhtä hyvä kuin kouluja käymätön, niin tästä seuraa se, ettei koulun käymisestä ole suurempaa hyötyä. Mihin siis tarvitaan niitä fiksujakaan opettajia, eivätkös lapset opi asioita ihan ilman kouluakin kuten opettajatkin?

päteväksi aineenopettajaksi, jos suoritan ylemmän amk-tutkinnon tietojenkäsittelystä ja sen lisäksi open pedagogiset opinnot? Aik.kasvatustieteestä minulla on perusopinnot suoritettuna. Entä jos suoritan esim. cumun terveystieteistä, olenko tuolla amk(ylenmpi)-tutkinnolla pätevä myös tämään aineen aineenopeksi?

pääsenkö kirjoitti:

päteväksi aineenopettajaksi, jos suoritan ylemmän amk-tutkinnon tietojenkäsittelystä ja sen lisäksi open pedagogiset opinnot? Aik.kasvatustieteestä minulla on perusopinnot suoritettuna. Entä jos suoritan esim. cumun terveystieteistä, olenko tuolla amk(ylenmpi)-tutkinnolla pätevä myös tämään aineen aineenopeksi?

Lue lisää

Et pääse ainakaan peruskoulussa. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittelee asian ykskantaan seuraavasti. Sitä vastoin ammatilliseen opetukseen voi hyvinkin saada pätevyyden, kuten alempaa voi todeta.

5 §
Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

(3.11.2005/865)
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)

Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.

Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- ja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.

- - -

13 §
Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus
Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa ole, koulutuksen järjestäjän päättämää opetustehtävää vastaavan alan korkeimman tutkinnon;

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot; (3.11.2005/865)

3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla; sekä

4) jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Kaupan ja hallinnon alan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentin 1 kohdasta poiketen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.

Viestintä- ja kuvataidealan sekä teatteri- ja tanssialan koulutuksessa opettajaksi on 1 momentin 1 ja 3 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Tässä pykälässä tarkoitettujen opintojen opetusta on 1 momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot.

Erityisestä syystä ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

kelpoisuusvaatimuksista... kirjoitti:

Et pääse ainakaan peruskoulussa. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määrittelee asian ykskantaan seuraavasti. Sitä vastoin ammatilliseen opetukseen voi hyvinkin saada pätevyyden, kuten alempaa voi todeta.

5 §
Aineenopettajan kelpoisuus
Aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut:

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

(3.11.2005/865)
Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. (3.11.2005/865)

Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella.

Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taito- ja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.

- - -

13 §
Ammatillisten opintojen opettajan kelpoisuus
Ammatilliseen koulutukseen sisältyvien ammatillisten opintojen opetusta on kelpoinen antamaan henkilö:

1) joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa ole, koulutuksen järjestäjän päättämää opetustehtävää vastaavan alan korkeimman tutkinnon;

2) joka on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot; (3.11.2005/865)

3) jolla on vähintään kolmen vuoden pituinen työkokemus tehtävää vastaavalla alalla; sekä

4) jolla on pätevyys- tai lupakirja taikka oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, jos alan tehtävissä toimiminen edellyttää pätevyys- tai lupakirjaa taikka laillistamista.

Kaupan ja hallinnon alan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa kelpoisuusvaatimuksena on 1 momentin 1 kohdasta poiketen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai, jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuva ammattikorkeakoulututkinto.

Viestintä- ja kuvataidealan sekä teatteri- ja tanssialan koulutuksessa opettajaksi on 1 momentin 1 ja 3 kohdan estämättä kelpoinen myös henkilö, jolla on vähintään kolmen vuoden soveltuvat opinnot kotimaisessa tai ulkomaisessa alan oppilaitoksessa sekä alalla saavutettu taiteellinen tai muu ammatillinen ansioituneisuus.

Tässä pykälässä tarkoitettujen opintojen opetusta on 1 momentin 2 kohdan estämättä oikeutettu antamaan henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa mainitussa kohdassa tarkoitetut opettajan pedagogiset opinnot.

Erityisestä syystä ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on kelpoinen antamaan myös henkilö joka on suorittanut alan erikoisammattitutkinnon tai, jolla muutoin on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito.

Lue lisää

Entä kun ylemmästä amk:sta on sanottu "Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun
jatkotutkinto tuottavat saman
kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto" koskien julkista virkaa tai tehtävää.

Muuttaako tämä sinun mielestäsi asiaa?

Eli kiinnostaa siksi, kun olen tradenomi ja haluaisin opettajaksi joko toiselle asteelle, aikuiskoulutukseen tai peruskouluun. Ja pohdin onko tuosta ylemmästä amk:sta todelllisuudessa sitten apua tavoitteeni saavuttamiseen. Päteväksi haluan ja vakituisen työn.

vastauksestasi kirjoitti:

Entä kun ylemmästä amk:sta on sanottu "Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun
jatkotutkinto tuottavat saman
kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto" koskien julkista virkaa tai tehtävää.

Muuttaako tämä sinun mielestäsi asiaa?

Eli kiinnostaa siksi, kun olen tradenomi ja haluaisin opettajaksi joko toiselle asteelle, aikuiskoulutukseen tai peruskouluun. Ja pohdin onko tuosta ylemmästä amk:sta todelllisuudessa sitten apua tavoitteeni saavuttamiseen. Päteväksi haluan ja vakituisen työn.

Lue lisää

Oikeustieteiden perusperiaatteiden mukaisesti lait jakautuvat usein yleis- ja erityislakeihin. Yleissäännöstä noudatetaan silloin, kun erityissäännöstä ei ole. Mutta asiaan. Tämä viesti perustuu sitten ihan puhtaasti päättelyyn, joten voin olla hyvin väärässäkin.

Jos ammattikorkeakoulututkinnoista on sanottu kuten kirjoitat, "Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun
jatkotutkinto tuottavat saman
kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto", eikä asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista todeta muuta, ylempi AMK-tutkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto voisivat periaatteessa riittää opettajan pätevyyteen myös peruskoulussa, edellyttäen että kaikki muut edellytykset täyttyvät. Näitä ovat mm. riittävän laajat opetettavan aineen opinnot sekä opetusharjoittelu. Ammattikorkeakouluopinnoista ei näitä opintokokonaisuuksia todennäköisesti pysty koostamaan, joten ne pitäisi suorittaa esimerkiksi juuri avoimessa yliopistossa. Opinto-oikeus opetusharjoittelua varten voi myös olla kiven takana tuota reittiä noudattaessa.

Eri asia on sitten se, onko mitään järkeä suorittaa ensin ylempi AMK-tutkinto, sen jatkotutkinto ja siihen päälle vielä nuo pätevyyden antavat aineopinnot ja opetusharjoittelut. Vähemmällä taitaa päästä jos suorittaa suoraan sen ylemmän korkeakoulututkinnon tarvittavilla mausteilla...

... kirjoitti:

Oikeustieteiden perusperiaatteiden mukaisesti lait jakautuvat usein yleis- ja erityislakeihin. Yleissäännöstä noudatetaan silloin, kun erityissäännöstä ei ole. Mutta asiaan. Tämä viesti perustuu sitten ihan puhtaasti päättelyyn, joten voin olla hyvin väärässäkin.

Jos ammattikorkeakoulututkinnoista on sanottu kuten kirjoitat, "Ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun
jatkotutkinto tuottavat saman
kelpoisuuden kuin ylempi korkeakoulututkinto", eikä asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista todeta muuta, ylempi AMK-tutkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto voisivat periaatteessa riittää opettajan pätevyyteen myös peruskoulussa, edellyttäen että kaikki muut edellytykset täyttyvät. Näitä ovat mm. riittävän laajat opetettavan aineen opinnot sekä opetusharjoittelu. Ammattikorkeakouluopinnoista ei näitä opintokokonaisuuksia todennäköisesti pysty koostamaan, joten ne pitäisi suorittaa esimerkiksi juuri avoimessa yliopistossa. Opinto-oikeus opetusharjoittelua varten voi myös olla kiven takana tuota reittiä noudattaessa.

Eri asia on sitten se, onko mitään järkeä suorittaa ensin ylempi AMK-tutkinto, sen jatkotutkinto ja siihen päälle vielä nuo pätevyyden antavat aineopinnot ja opetusharjoittelut. Vähemmällä taitaa päästä jos suorittaa suoraan sen ylemmän korkeakoulututkinnon tarvittavilla mausteilla...

Lue lisää

juuri tuota mietinkin - eli onko ylemmässä AMK:issa sittenkään mitään järkeä. Ja saatat tosiaan olla ihan oikeassa. Ehkä on parempi tähdätä suoraan tuonne maisterin opintoihin. Nyt on vaan niin, että tuo ylempi AMK olisi ollut paremmin järjestettävissä tässä työn ohella, opinahjo on vain noin sadan kilsan päässä.

Täytyy ottaa selvää myös noista maisterin opinnoista.

AMK-tutkinto, mutta kirjoitti:

juuri tuota mietinkin - eli onko ylemmässä AMK:issa sittenkään mitään järkeä. Ja saatat tosiaan olla ihan oikeassa. Ehkä on parempi tähdätä suoraan tuonne maisterin opintoihin. Nyt on vaan niin, että tuo ylempi AMK olisi ollut paremmin järjestettävissä tässä työn ohella, opinahjo on vain noin sadan kilsan päässä.

Täytyy ottaa selvää myös noista maisterin opinnoista.

Lue lisää

Oppiaineesta riippuen AMK-tutkinnosta voi saada korvaavuuksia korkeakouluopintoihin (ainakin yleisopintoja ja kieliopintoja korvataan, aineyhdistelmistä riippuen muutakin).

Kyllä yliopistotutkinnon voi parhaassa tapauksessa suorittaa lähes kokonaan etäopiskeluna. Ainoastaan opetusharjoittelut joudut hoitamaan paikan päältä, mutta aina voi yrittää sopia osaa harjoitteluista tehtäväksi jossain paikallisessa oppilaitoksessa. Läsnäolopakot vaihtelevat tosin oppiaineittain voimakkaasti, joten kannattaa selvittää asioita etukäteen.

Onnea opintoihin.

... kirjoitti:

Oppiaineesta riippuen AMK-tutkinnosta voi saada korvaavuuksia korkeakouluopintoihin (ainakin yleisopintoja ja kieliopintoja korvataan, aineyhdistelmistä riippuen muutakin).

Kyllä yliopistotutkinnon voi parhaassa tapauksessa suorittaa lähes kokonaan etäopiskeluna. Ainoastaan opetusharjoittelut joudut hoitamaan paikan päältä, mutta aina voi yrittää sopia osaa harjoitteluista tehtäväksi jossain paikallisessa oppilaitoksessa. Läsnäolopakot vaihtelevat tosin oppiaineittain voimakkaasti, joten kannattaa selvittää asioita etukäteen.

Onnea opintoihin.

Lue lisää

Selvensi huomattavasti.

Itsekin olen miettinyt ainakin kasvatustieteen perusopintojen suorittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa mahdollisten töiden ohessa. Valmistuin lähihoitajaksi ja ylioppilaaksi keväällä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmasta. pitkäaikainen haave on joskus päästä aloittamaan oman ykkösluokan kanssa! olisikohan avoimen kautta helpompi päästä sisään yliopistoon?
Välivuoden suunnitelmat ovat menneet mönkään, koska töitä ei ole tällaiselle nuorelle ja innokkaalle lasten ja nuorten parista. Nyt täytyisi pian saada tekemistä...

opettajaksi haluava kirjoitti:

Itsekin olen miettinyt ainakin kasvatustieteen perusopintojen suorittamista Jyväskylän avoimessa yliopistossa mahdollisten töiden ohessa. Valmistuin lähihoitajaksi ja ylioppilaaksi keväällä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelmasta. pitkäaikainen haave on joskus päästä aloittamaan oman ykkösluokan kanssa! olisikohan avoimen kautta helpompi päästä sisään yliopistoon?
Välivuoden suunnitelmat ovat menneet mönkään, koska töitä ei ole tällaiselle nuorelle ja innokkaalle lasten ja nuorten parista. Nyt täytyisi pian saada tekemistä...

Lue lisää

Otappas yhteyttä tuohon edel. viestissäni mainitsemaan Sanna Virolaiseen ([email protected]). Hän osaa kertoa sinulle todella hyvin asioista. Hän on opintoneuvoja.

Ja mietin tuossa, että sinähän voit hakea suoraan luokanopettajakoulutukseen, koska olet suorittanut lukion.

Minäkin voisin, mutta en ole suorittanut lukiota, enkä kolmivuotista ammattitutkintoa. Siksi minun täytyy suorittaa se vaaditut 100 pistettä avoimessa, että voin hakea sinne. Toivottavasti näistä oli sinulle apua. :)

Moi !

ja kiitos paljon neuvoistasi! enpä ollut moisesta kuullutkaan. Hienoa että tuollaista järjestetään. Harmi vaan, että vain Kokkolassa. Mutta eipä kai 1,5 vuotta (omassa tapauksessa lähiopetusta) kauaa ole.

Eli jippii! ja kiitos vielä.. ei kai muuta kun asuntoa etsimään.

Onnea omiin opintoihisi ja energiaa! Niinhän se on että vierivä kivi ei sammaloidu.