Se osuu kohdalle ensi viikolla.
Muistan,kun olin rakastunut naapurin poikaan.
Aittani päädyssä oli iso kivi,jolla istuin ja kerroin kuulle ikäväni.
Meistä ei tullut paria.Se naapurinpoika asuu minua vieläkin lähellä,nyt kun olen palannut,ja ostanut kasvattikotini.Dementia sulkenut Hänen muistonsa,minun ei vielä.Elämässä täysillä mukana amateus
Elokuu ja täysikuu muisteloita?
14
1210
Vastaukset
- Maalaismies*
Näin voisi päätellä, kun vastauksia näin mielenkiintoiseen avaukseen ei ole tullut. Silmäilin erästä amerikkalaista tutkimusta vanhuusiän muistista. (Jenkit ovat kiinnostuneita vanhuudesta).
Siinä todettiin etteivät vanhat elä menneissä tapahtumissa sen enempää kuin nuoremmatkaan. Kaukomuisti haalistaa tapahtumat ellei niitä jatkuvasti pidä lämpiminä.
Senhän huomaa, kun katselee vanhoja valokuvia. Ai, tuotakaan en olisi muistanut ilman tätä valokuvaa, huudahtaa helposti.- Hintriika*
Minulla on kai luonnevika, kun käännän mielelläni kaikki asiat päälaelleen. Niinpä nytkin rupesin miettimään, miten nuori edes voisi muistella vanhoja!
25-vuotiaalla on puolet vähemmän muisteltavaa kuin 50-vuotiaalla. 75-vuotiaalla taas on kolminkertainen muisteluaineisto 25-vuotiaaseen nähden.
Ekaluokkalainen muistelee mielestään tosi vanhoja asioita, kun on kyse ajasta ennen hänen kouluikäänsä.
Kyllä se Einstein oli viisas mies, kun keksi, että kaikki on suhteellista! - Maalaismies*
Hintriika* kirjoitti:
Minulla on kai luonnevika, kun käännän mielelläni kaikki asiat päälaelleen. Niinpä nytkin rupesin miettimään, miten nuori edes voisi muistella vanhoja!
25-vuotiaalla on puolet vähemmän muisteltavaa kuin 50-vuotiaalla. 75-vuotiaalla taas on kolminkertainen muisteluaineisto 25-vuotiaaseen nähden.
Ekaluokkalainen muistelee mielestään tosi vanhoja asioita, kun on kyse ajasta ennen hänen kouluikäänsä.
Kyllä se Einstein oli viisas mies, kun keksi, että kaikki on suhteellista!Totta että Einstein oli viisas mies ja että ikä on suhteellinen käsite. Muuan isä aikoi viedä poikansa katsomaan jokeri pokeri lasten taikashowta. Tämä torjui närkästyneenä ehdotuksen sanoen: isä, minä olen jo 7 vuotta!
- onkkelis
Ei tarvitse minun mennä nuoruuteen asti kun muistelen elokuuta ja taikayötä. Muutama vuosi vain taaksepäin toivoin oikein radiosta: "Taikayötä" . yhdessä sitä kuun loisteessa kuunneltiin silloisen ja nykyisenkin ystävän kanssa.
- lavi
Muistelen lämmöllä nuoruuden kultaisia aikoja. Ei ollut kaljapulloa kourassa ja elämä oli ihanaa. Taisi olla meillä sen ajan nuorilla helpompaa. Töitä tehtiin jo lapsena,vaan ei ollut suorituspaineita ja valmistauduttiin aivan tavallista elämää varten.
- etsivivä-amadeus
lavi kirjoitti:
Muistelen lämmöllä nuoruuden kultaisia aikoja. Ei ollut kaljapulloa kourassa ja elämä oli ihanaa. Taisi olla meillä sen ajan nuorilla helpompaa. Töitä tehtiin jo lapsena,vaan ei ollut suorituspaineita ja valmistauduttiin aivan tavallista elämää varten.
ajaessani tänään kirkonkylään.Oli mäyriksen pahveja ja siideri ym pulloja tienverrella.
Matkaa oli vain 15km.
Ainoa pahe jonka muistan,oli pikkubostonaski piilossa kivenkolossa.Tyttökaverini kanssa tupruttelimme poskareita,ja olimme niin aikuisia.
Kesätienesteillä,meillä oli siihen mahdollisuus.
Työnteko ja urheiluharrastus veivät vapaaajan.Polkupyörillä kuljimme parinkymmenen kilometrin matkan lähimmälle tanssilavalle.
Siinä ajassa oli olevinaan romantiikkaa,kai sitä olikin amateus on muistavinaan - 35 synt.
etsivivä-amadeus kirjoitti:
ajaessani tänään kirkonkylään.Oli mäyriksen pahveja ja siideri ym pulloja tienverrella.
Matkaa oli vain 15km.
Ainoa pahe jonka muistan,oli pikkubostonaski piilossa kivenkolossa.Tyttökaverini kanssa tupruttelimme poskareita,ja olimme niin aikuisia.
Kesätienesteillä,meillä oli siihen mahdollisuus.
Työnteko ja urheiluharrastus veivät vapaaajan.Polkupyörillä kuljimme parinkymmenen kilometrin matkan lähimmälle tanssilavalle.
Siinä ajassa oli olevinaan romantiikkaa,kai sitä olikin amateus on muistavinaan-olin hakemssa 18 vuotiaana sisu kuorma autoa hesasta viskasin isältä salaa pikku bostonin padasjoella meneen .ajoin 73 89 j,kylästä lahteen bussia aina katoin sen paikan.alko tuli vasta 30 ,nä kuvioon.siihen asti suhteet oli aitoja ilman (sitä.)olin 18 kun ajoin eka keran k-auton hesasta j,kylään.
- 35 syntynyt.
-niin minäkin istuin syys kuutamolla -53syksyllä kuutamolla hangon santalan meren rannalla ensi rakkaani kanssa.suutelimme eka kerran ,"taivas mä luulin putosi arkeen maan ,kun tyttöä nuorta mä suutelin ensi kerran."(Vilho Rantanen.)"tapasimme 2 vutta intiimeissä suhteissa ,hän katkaisi suhteen ,sanoi ,kun äitisi on uskovainen hän ei tuu miniäksi.hän kohta heti sairastui ,hattelmalan sairaalassa ja h,linnan hoitokodeissa oli loppuajan.Häntä yhä kaipaan suurine rusk,silmineen ja rehellisenä rakastajana.on ahveniston mullassa.nyt.
- ajopuu
Elokuu, ja juustonkeltainen pallo nousemassa taivaalle metsän takaa hiljalleen, suurena, melkein käsinkosketeltavana kiekkona. Mummulan vanhan tallin takana odotti musta antiikkinen polkupyörä, sillä lähdimme äidin kanssa polkemaan kohti ravustuspaikkaa. Äiti muistutti pitämään jalat levällään ettei kantapäät jäisi pinnoihin. Pyörä kitisi ja keinahteli puolelta toiselle kun äiti polki kylän läpi kohti joen siltaa, kääntyi ennen sitä vasemmalle ja jatkoi pölyistä hietatietä etelään. Ilma oli kuin linnunmaitoa ja nouseva kuu ajoi tieltään viimeisiä valonrippeitä. Tuoksui pöly, syyskosteat ojanpientareet ja äidin vastapesty, narulla kuivatettu villatakki.
Perille päästyämme äiti nosti minut pyörän tarakalta, tökkäsi käteen taskulampun ja kehotti matkaan. Joentöyräs oli jyrkkä, oli oltava varovainen. Kumisaappaat vingahtelivat tarpoessamme eteenpäin,ja pitkä heinä kahisi saappaanvarsia vasten.
Alhaalla vesi soljui uomassaan ruskeana rantakiviä nuollen ja kuu teki siltaa joenuoman halki. Piti olla hiljaa. Alkoi rapumertojen laitto.- etsivivä-amadeus
varmaankin vaikutti myös rapusaaliiseen,niinkuin myös kalansaaliiseen.
Äitisi oli varmaankin tietoinen asiasta,sentähden Hän järkevänä ihmisenä vei pyydykset joelle.
Kerrot niin sydäntäriipaisevasti Äidinvillatakista,tuoksuista,joita voi vain maalla voi tuntea,samaa hurmiota tuntien amateus - ajopuu
etsivivä-amadeus kirjoitti:
varmaankin vaikutti myös rapusaaliiseen,niinkuin myös kalansaaliiseen.
Äitisi oli varmaankin tietoinen asiasta,sentähden Hän järkevänä ihmisenä vei pyydykset joelle.
Kerrot niin sydäntäriipaisevasti Äidinvillatakista,tuoksuista,joita voi vain maalla voi tuntea,samaa hurmiota tuntien amateusVuosikymmeniä myöhemmin ravustusmatkan jälkeen, toisella mantereella kaukana isänmaasta, nautimme tropiikin sametinpehmeästä elokuun illasta perheen kesken. Asuntoauto oli parkattu palmujen alle, siitä oli muutama askel valkealle hietikolle ja matalan laguunin veteen. Mukulat olivat lätränneet koko paahteisen päivän vedessä ja uupuneina vanuivat rantatuoleissa katsellen auringon laskua horisomtissa kumpuavien tummanviolettien alasinpilvien taakse. Ihailimme yhdessä salamoiden välähtelyä pilvien sisässä. Ne olivat niin etäällä, ettei kumua kuulunut. Taivas hehkui uskomattomissa väreissä ja tyyni vedenpinta heijasti kuvajaisen. (Tuli otettua muutama kuvakin, voisinpa liittää ne tähän) Vetäydyimme siitä hiljakseen asuntoautolle grillaamaan, ja syötyämme lapset laittautuivat petille katselemaan elokuvaa. Aurinko oli jo vetänyt viimeisetkin säteensä mukanaan painuessaan mailleen, ja tropiikin tähdet syttyneet. Pujahdimme miehen kanssa kahden iltakävelylle viinilasit kadessä, paljain varpain. Rantaviivaa mittaillessamme alkoi kuu nostaa hopeista otsaansa idän puolelta, palmuverhon takaa. Sitä jäimme lumoutuneina katselemaan. Aikaa siinä vierähti,ja toisetkin lasilliset tuli nautittua mukanatuodusta viinipullosta, ennenkuin kuu-ukko oli jaksanut kivuta taivaankantta meren ylle köllöttämään. Välkehtivä kuunsilta maalautui leveänä hopeanauhana meren pintaan. Yhdessä lähdimme kahlaamaan sitä pitkin, syvemmälle ja syvemmälle, kunnes vesi otti meidät syliinsä kokonaan. Kuutamo-uintia haittasi hieman pitkä hellemekkoni, mutta vesi oli kylpylämmintä ja ilmassa taikaa!
ajopuu kirjoitti:
Vuosikymmeniä myöhemmin ravustusmatkan jälkeen, toisella mantereella kaukana isänmaasta, nautimme tropiikin sametinpehmeästä elokuun illasta perheen kesken. Asuntoauto oli parkattu palmujen alle, siitä oli muutama askel valkealle hietikolle ja matalan laguunin veteen. Mukulat olivat lätränneet koko paahteisen päivän vedessä ja uupuneina vanuivat rantatuoleissa katsellen auringon laskua horisomtissa kumpuavien tummanviolettien alasinpilvien taakse. Ihailimme yhdessä salamoiden välähtelyä pilvien sisässä. Ne olivat niin etäällä, ettei kumua kuulunut. Taivas hehkui uskomattomissa väreissä ja tyyni vedenpinta heijasti kuvajaisen. (Tuli otettua muutama kuvakin, voisinpa liittää ne tähän) Vetäydyimme siitä hiljakseen asuntoautolle grillaamaan, ja syötyämme lapset laittautuivat petille katselemaan elokuvaa. Aurinko oli jo vetänyt viimeisetkin säteensä mukanaan painuessaan mailleen, ja tropiikin tähdet syttyneet. Pujahdimme miehen kanssa kahden iltakävelylle viinilasit kadessä, paljain varpain. Rantaviivaa mittaillessamme alkoi kuu nostaa hopeista otsaansa idän puolelta, palmuverhon takaa. Sitä jäimme lumoutuneina katselemaan. Aikaa siinä vierähti,ja toisetkin lasilliset tuli nautittua mukanatuodusta viinipullosta, ennenkuin kuu-ukko oli jaksanut kivuta taivaankantta meren ylle köllöttämään. Välkehtivä kuunsilta maalautui leveänä hopeanauhana meren pintaan. Yhdessä lähdimme kahlaamaan sitä pitkin, syvemmälle ja syvemmälle, kunnes vesi otti meidät syliinsä kokonaan. Kuutamo-uintia haittasi hieman pitkä hellemekkoni, mutta vesi oli kylpylämmintä ja ilmassa taikaa!
Upea muistelma!
Olen usein ihmetellyt, etten muista nuoruudesta yhtäkään elokuun kuutamoa. Elosalamat kuuluivat minun nuoruuteeni, ja nuoruuteni kuutamot olivat talvisia, jolloin miljoonat timantit säkenöivät hangella.
Minun elokuisen täysikuuni kulisseissa on vuoren laella sijaitseva amfiteatteri, pehmeän lämmin etelän yö ja valtavan suuri kuu, joka on rakentanut hopeisena välkehtivän sillan mereen.
Jossakin kaukana soittaa mustalaisorkesteri.
Tämän saman koin muutamaa vuotta myöhemmin uudelleen samassa paikassa, ja aivan yhtä voimakkaasti se silloinkin vaikutti.
Illan päätteeksi kävelimme autiolla rannalla ja innostuimme uimaan alastomina kuunsiltaa pitkin, ja merivesi oli lämmintä kuin linnunmaito.Venlastiina kirjoitti:
Upea muistelma!
Olen usein ihmetellyt, etten muista nuoruudesta yhtäkään elokuun kuutamoa. Elosalamat kuuluivat minun nuoruuteeni, ja nuoruuteni kuutamot olivat talvisia, jolloin miljoonat timantit säkenöivät hangella.
Minun elokuisen täysikuuni kulisseissa on vuoren laella sijaitseva amfiteatteri, pehmeän lämmin etelän yö ja valtavan suuri kuu, joka on rakentanut hopeisena välkehtivän sillan mereen.
Jossakin kaukana soittaa mustalaisorkesteri.
Tämän saman koin muutamaa vuotta myöhemmin uudelleen samassa paikassa, ja aivan yhtä voimakkaasti se silloinkin vaikutti.
Illan päätteeksi kävelimme autiolla rannalla ja innostuimme uimaan alastomina kuunsiltaa pitkin, ja merivesi oli lämmintä kuin linnunmaito.Lapsia ei tosin enää meillä ollut mukanamme,
näitä matkoja teimme vasta heidän lennettyään omiin
oloihinsa kavereittensa kanssa.
Eräs tuttavamme, joka kävi perheensä kanssa etelässä jo aikaisemmin, kertoi, että saavuttuaan
hiekkarannalle hänen miehensä piirtää suuren kehän hiekkaan heidän auringonottopaikkansa
ympärille, ja sanoo lapsille, että tämän sisään ette tule!
Tuo loppu yllätti minut täysin, luulin, että tämän sisästä ette saa ilman lupaa poistua.
Tässä kai syy, miksi emme lasten kanssa etelään lähteneet. Jotain pelkoa kai se oli.:)- etsivivä-amadeus
satu kirjoitti:
Lapsia ei tosin enää meillä ollut mukanamme,
näitä matkoja teimme vasta heidän lennettyään omiin
oloihinsa kavereittensa kanssa.
Eräs tuttavamme, joka kävi perheensä kanssa etelässä jo aikaisemmin, kertoi, että saavuttuaan
hiekkarannalle hänen miehensä piirtää suuren kehän hiekkaan heidän auringonottopaikkansa
ympärille, ja sanoo lapsille, että tämän sisään ette tule!
Tuo loppu yllätti minut täysin, luulin, että tämän sisästä ette saa ilman lupaa poistua.
Tässä kai syy, miksi emme lasten kanssa etelään lähteneet. Jotain pelkoa kai se oli.:)Oli fantastista lukea kokemuksianne etelän kuutamoöistä.
Minä ihailen nyt aamuruskoa,joka todella voimakasta,ennustaa sadetta.
Eihän sitä vettä ole tullutkaan taivaalta pariin päivään
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Orpo hiiri kadoksissa, Marin jo kommentoi
Kuinka on valtiojohto hukassa, kun vihollinen Grönlantia valloittaa? Putinisti Purra myös hiljaa kuin kusi sukassa.654849Lopeta jo pelleily, tiedän kyllä mitä yrität mies
Et tule siinä onnistumaan. Tiedät kyllä, että tämä on just sulle. Sä et tule multa samaan minkäänlaista responssia, kosk2733726Tampereen "empatiatalu" - "Harvoin näkee mitään näin kajahtanutta"
sanoo kokoomuslainen. Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunni2833410Tehomaksu rankaisisi normaalista sähkönkäytöstä
Energiaviraston valmistelema tehomaksumalli herättää aiheellista huolta erityisesti tavallisten kotitalouksien näkökulma1143290Nuori lapualainen nainen tapettu Tampereella?
Työmatkalainen havahtui erikoiseen näkyyn hotellin käytävällä Tampereella – tämä kaikki epäillystä hotellisurmasta tie332716Lidl teki sen mistä puhuin jo vuosikymmen sitten
Eli asiakkaat saavat nyt "skannata" ostoksensa keräilyvaiheessa omalla älypuhelimellaan, jolloin ei tarvitse mitään eril1271718- 1051610
- 1721251
Orpo pihalla kuin lumiukko
Onneksi pääministerimme ei ole ulkopolitiikassa päättäjiemme kärki. Hänellä on täysin lapsellisia luuloja Trumpin ja USA851141Toimari laittoi afrikkalaiset työharjoittelijat laulamaan Banaaninlastaajan laulua!
Käski vielä heidän sanoa aina aamulla tehtävien jaossa "tama ei olla valkoisen miehen homma."341041