Metsätie

oman maansa kohdalla tiellä liikkua vaikka ei osallistukaan kustannuksiin. Kunhan ei vaan riko tietä eikä haittaa muutenkaan tien haltijan liikennöintiä. Omalla maalla liikkumiseen ei tarvitse naapurin lupaa. Jos naapuri lunastaa tiepohjan sitten vasta voi kieltää liikkumisen.

naapuri... kirjoitti:

oman maansa kohdalla tiellä liikkua vaikka ei osallistukaan kustannuksiin. Kunhan ei vaan riko tietä eikä haittaa muutenkaan tien haltijan liikennöintiä. Omalla maalla liikkumiseen ei tarvitse naapurin lupaa. Jos naapuri lunastaa tiepohjan sitten vasta voi kieltää liikkumisen.

Lue lisää

...mutta voi todella olla myös niin, ettei omalla maallaan olevaa tietä saa käyttää ajoneuvoilla liikennöintiin.

Vaari kirjoitti:

...mutta voi todella olla myös niin, ettei omalla maallaan olevaa tietä saa käyttää ajoneuvoilla liikennöintiin.

esimerkkiä kyseisestä tilanteesta ja mielellään jonkinlaista lainkohtaa myös selvennykseksi.

Vaarilla kirjoitti:

esimerkkiä kyseisestä tilanteesta ja mielellään jonkinlaista lainkohtaa myös selvennykseksi.

mainita .mutta tulkinta näyttäs olevan niin, että maanomistajalla ( A ), jonka maan kautta rasite on, ei ole tienkäyttöoikeutta omalla maallaan olevaan tiehen,ellei ko. kiinteisto osallistu tiekustannuksiin..

http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=15599

varmaan jostain lainpykälätkin löytyy, jos etsii

lainkohtaa kirjoitti:

mainita .mutta tulkinta näyttäs olevan niin, että maanomistajalla ( A ), jonka maan kautta rasite on, ei ole tienkäyttöoikeutta omalla maallaan olevaan tiehen,ellei ko. kiinteisto osallistu tiekustannuksiin..

http://www.laki24.fi/keskustelu.php?id=15599

varmaan jostain lainpykälätkin löytyy, jos etsii

Lue lisää

Laki yksityisistä teistä, 3 Luku Tienpitovelvollisuus.

Vaarilla kirjoitti:

esimerkkiä kyseisestä tilanteesta ja mielellään jonkinlaista lainkohtaa myös selvennykseksi.

... en vain voi tässä niitä kovin yksityiskohtaisesti esitellä.
Tällaisia tapauksia on erityisesti silloin kun metsän läpi menee tie asunnolle tai mökille. On aika ymmärrettävää, jos joku ei halua tälläisele tielleen tukkirekkoja. Kun tämän asian hoitaa tietoimituksessa, niin maanomistaja ei sitten käytä. Jos on kysymyksessä pitkä tie, niin harvemmin näin tehdään, vaan tulee yhteinen tie ja sille tiekunta.
Silloin kun molemmat tilat ovat metsätalouskäytössä, niin yleensä myös maanomistajalla on käyttöoikeus. Joskus vain käy niin, että maanomistaja vastustaa hyvin kiivaasti tietä ja vannoo toimituskokouksessa, ettei hän sitä tarvitse, eikä osalistu tekemiseen ja kunnossapitoon. Tällöin saatetaan tietoimituksessa, tämä merkitä pöytäkirjoihin. Samalla siis maanomistaja itse evää käyttöoikeutensa tiehen.
Varsinaisten lainkohtien etsimisen olen jättänyt toimitusinsinöörien tehtäväksi.

tehty siinä ajassa mitä menee sun vitun tukipapereides täyttämiseen, ja sillä rahalla mitä ton byrokratian pyörteissä kuluu.

Puolipäivää menee kaivinkoneella ja parilla traktorilla pohjan kuorimisessa, sitten kuitukangasrulla auki, ja kasettiautoilla 0-100 pohjaa, ja lopuksi pinta. Se onkin jo sitten illalla valmis tie kulkea.

Siinäpä varsinainen asiantuntija!!

http://www.metsakeskus.fi/web/fin/palvelut/metsatiet/valtion_tuet/etusivu.htm

Tukee tuolle 200 metrin pätkälle saa 200 - 400€,(jos on metsäsuunnitelma)Ellei metsäsuunnitelmaa ole, niin puolet tuosta.

Ei varmana riitä edes niihin suunnittelukuluihin, saatikka paikalla käynteihin.

Ihan turhaa mitään metsäkeskusta tai avustusrumbaa on sotkea näin lyhyeen tiehen, menee vaan enemmän rahaa.

Tietoimitus tarvitaan vain jos tieoikeuksia ei ole määritelty. Jä tässä tapauksessa kun ne on määritetty, niin turhaa kulua.

Sopii asian naapurin kanssa kuten tuossa alussa neuvottiin ja hommaa itse tekijän. Jää työnjohdon laskutuskin pois.

Tosi hyvä pointti, että kulut on verovähennyskelpoisia...hehe..se paljon lämmittää laskuja maksaessa.

Valitettavasti kaljaveikon leima on omassa otsassasi kirjoituksesi jälkeen :-P

metsäkeskuksen suunnittelij... kirjoitti:

Siinäpä varsinainen asiantuntija!!

http://www.metsakeskus.fi/web/fin/palvelut/metsatiet/valtion_tuet/etusivu.htm

Tukee tuolle 200 metrin pätkälle saa 200 - 400€,(jos on metsäsuunnitelma)Ellei metsäsuunnitelmaa ole, niin puolet tuosta.

Ei varmana riitä edes niihin suunnittelukuluihin, saatikka paikalla käynteihin.

Ihan turhaa mitään metsäkeskusta tai avustusrumbaa on sotkea näin lyhyeen tiehen, menee vaan enemmän rahaa.

Tietoimitus tarvitaan vain jos tieoikeuksia ei ole määritelty. Jä tässä tapauksessa kun ne on määritetty, niin turhaa kulua.

Sopii asian naapurin kanssa kuten tuossa alussa neuvottiin ja hommaa itse tekijän. Jää työnjohdon laskutuskin pois.

Tosi hyvä pointti, että kulut on verovähennyskelpoisia...hehe..se paljon lämmittää laskuja maksaessa.

Valitettavasti kaljaveikon leima on omassa otsassasi kirjoituksesi jälkeen :-P

Lue lisää

...tämän kirjoituksen voitte unohtaa suoralta kädeltä!

Mielenkiintoni ei mitenkään riitä oikomaan tytön vääriä tietoja ja kuvitelmia!

Jo kohta 25 vuotta. Asiakkaina metsäyhtiöt, tielaitos, tieliikelaitos, nyt destia, vr, vr rata, tapio, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, lukuisat yksityiset tahot, sekä ruotsinpuolella vägeverket.

Kyllä ne herrojen osaamset tiedetään, varsinkin metsäautotie ja metsäojapuolella herroja on vain sen takia että herroilla olisi enemmän töitä. Maanmittarin jälkeen ei työmaalla tarvita yhtään narria eikä herraa.

Tässä muutamia esimerkkejä:

Tehdään päättyvä tie ilman kääntöpaikkaa, Mäkien leikkaukset minimoidaan: tukkirekka ei pääse ylös, Kaarteet liian jyrkkiä, ojien kaato väärin kun pitäisi laskea vedet pois tuleekin vettä koko ajan tielle, hiesu kaivatetaan pois liejusaven päältä (tämä tienpätkä ei kestä vieläkään ajoneuvoyhdistelmää ja korjauksia tehty jo 8 vuotta).

Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Ammattiurakoitsija osaa tehdä kyllä tien. Taitaa edellisellä kirjoittelijalla olla vaan oma lehmä ojassa. Pitäähän sitä herrankin edes JOTAIN tehdä palkkansa eteen, vaikka sitten silkkaa vahinkoakin.

Mut edelleenkin väitän että 200 metriä metsäautotietä on normaaliolosuhteissa tehty pitkässä päivässä.

konekuskille sitä kaikkein helpointa hommaa.

Valitettavasti olet joku toimistohiiri, et kai koskaan metsäautotietä nähnytkään.

Oma lehmä ojassa, aivan selvästi.

Eikö ole oikein hommia, kun pitää täällä mainostaa???

ainakin tärkeä asia.

NOista metsäteistä, niissä puolet kustannuksisista koostuu työnjohdosta ja muista turhanpäiväisisät kuluista, aikaa menee paperien käsittelyyn, ja sitten on lippua ja lappua mapin täydeltä.

Metsäautotie valmiina kylläkin hieno katsella ja ajella ja rekkakin kulkee ja kääntyy hyvin kääntöpisteessä. Ajaa oman asiansa hyvin.

Vaan mistä mennä metsään työmaalle, ojia joka puolella ja muuitama rumpu. Metsäautielle kun jostain saatava se maa niin ojia täynnä koko metsänreuna,siittä vaan metsään hommiin kunhan ensin keksii konstit päästä olien ylitse, rumpuja kun siellä täällä.

Kotseudulla korjattiin vanhempaa metästietä ihan porukan voimin ruusi rumpu ja ojia huonoimpiin kohtiin ja nyt hyvä rekan siinä ajella ja isäntien.

Toki ei voitu välttyä siltä napinalta ja keskusteluilta mutta nyt ei metsän keskellä mitään valtatietä vaan sopiva rekan mentävä metsätie.

...... kirjoitti:

ainakin tärkeä asia.

NOista metsäteistä, niissä puolet kustannuksisista koostuu työnjohdosta ja muista turhanpäiväisisät kuluista, aikaa menee paperien käsittelyyn, ja sitten on lippua ja lappua mapin täydeltä.

Metsäautotie valmiina kylläkin hieno katsella ja ajella ja rekkakin kulkee ja kääntyy hyvin kääntöpisteessä. Ajaa oman asiansa hyvin.

Vaan mistä mennä metsään työmaalle, ojia joka puolella ja muuitama rumpu. Metsäautielle kun jostain saatava se maa niin ojia täynnä koko metsänreuna,siittä vaan metsään hommiin kunhan ensin keksii konstit päästä olien ylitse, rumpuja kun siellä täällä.

Kotseudulla korjattiin vanhempaa metästietä ihan porukan voimin ruusi rumpu ja ojia huonoimpiin kohtiin ja nyt hyvä rekan siinä ajella ja isäntien.

Toki ei voitu välttyä siltä napinalta ja keskusteluilta mutta nyt ei metsän keskellä mitään valtatietä vaan sopiva rekan mentävä metsätie.

Lue lisää

asialle...vaatimus, 12 m leveä väylä hakkuutetaan ajoradaltaan 4 m leveälle tielle,maastosta riippumatta.

Toimistotyötä niillä menee tunti, suunnitelman tekoon .....
Karttaan piirretään viiva ...edellisiin tienrakennusohjeisiin muutetaan uudet nimet ja rekisterinumerot...ja laitetaan kopiokone käyntiin ..helppoa ja siistiä...lasku perään

Tapaus ei kuitenkaan taida olla tässä aivan yksinkertainen. Tilalle kun on tieoikeus jo olemassa ja tämä tie on mitä ilmeisimmin siellä 200m päässä. Näin ollen Vaarin ehdottamaa metsä-autotietä tulisi ainakin 200m naapurin maalle. Toki jos naapuri on hyväntahtoinen saattaa se hänen maalleen olla mahdollista tehdä. Epäilen kuitenkin, koska tuo edellämainittu 200m päässä tie palvelee juuri tuota napurin palstaa.

Olen saanut metsäpalstan josta haluaisin nyt hakea sitten omat polttopuut mutta minulla ei ole traktoria ja palsta alkaa tieltä noin 200m-250m. Sinne on kyllä tieoikeus. Jos sinne tekisi tien saisiko siitä mitään tukea ja voinko pyytää sitä mukaan tekemään tietä joka omistaa metsän ennen minun metsää vai tuleeko kaikki minun maksettavaksi ? Kannattaako edes tehdä tietä ? paljonko maksaisi ?

jo olemassa kirjoitti:

Tapaus ei kuitenkaan taida olla tässä aivan yksinkertainen. Tilalle kun on tieoikeus jo olemassa ja tämä tie on mitä ilmeisimmin siellä 200m päässä. Näin ollen Vaarin ehdottamaa metsä-autotietä tulisi ainakin 200m naapurin maalle. Toki jos naapuri on hyväntahtoinen saattaa se hänen maalleen olla mahdollista tehdä. Epäilen kuitenkin, koska tuo edellämainittu 200m päässä tie palvelee juuri tuota napurin palstaa.

Olen saanut metsäpalstan josta haluaisin nyt hakea sitten omat polttopuut mutta minulla ei ole traktoria ja palsta alkaa tieltä noin 200m-250m. Sinne on kyllä tieoikeus. Jos sinne tekisi tien saisiko siitä mitään tukea ja voinko pyytää sitä mukaan tekemään tietä joka omistaa metsän ennen minun metsää vai tuleeko kaikki minun maksettavaksi ? Kannattaako edes tehdä tietä ? paljonko maksaisi ?

Lue lisää

osallistu omalla maallaan olevan rasitetien pitoon, ei saa sitä käyttää .....kuin jokamiehen oikeudella...jalankulkuun, pyörällä ajaen tai satunnaisesti ratsastaen ...mutta ei moottoriajomeuvolla...

kiinnosta muu kuin tuleeko tie metsätalouden käyttöön vai ei, ei siinä mitään muuta ihmeellisyyttä ole. Vähentää vain perustamiskustannukset poistoina, ja liittää muistiinpanoihin selvityksen tien käyttötarpeesta. Mökkitietä ei siis kannata vähentää metsätalouden verotuksessa, vaikka vilurimieli kuinka pakottaisi.

Siinä mitään lausuntoja tarvita.... Turhaa paperityötä ja byrokratiaa!!

ei paljon kirjoitti:

kiinnosta muu kuin tuleeko tie metsätalouden käyttöön vai ei, ei siinä mitään muuta ihmeellisyyttä ole. Vähentää vain perustamiskustannukset poistoina, ja liittää muistiinpanoihin selvityksen tien käyttötarpeesta. Mökkitietä ei siis kannata vähentää metsätalouden verotuksessa, vaikka vilurimieli kuinka pakottaisi.

Siinä mitään lausuntoja tarvita.... Turhaa paperityötä ja byrokratiaa!!

Lue lisää

"kiinnosta muu kuin tuleeko tie metsätalouden käyttöön vai ei"

Ja tämä onkin se asian ydin,metsäkeskus antaa siitä lausunnon" Verottaja VAATII,metsäkeskuksen lausuntoa!

kiinnostaakin. kirjoitti:

"kiinnosta muu kuin tuleeko tie metsätalouden käyttöön vai ei"

Ja tämä onkin se asian ydin,metsäkeskus antaa siitä lausunnon" Verottaja VAATII,metsäkeskuksen lausuntoa!

Lue lisää

4 eri tieprojektia ollut omilla kiinteistöilläni, eikä yhteenkään ole verottajalle tarvittu muuta kuin omat kirjalliset perustelut. Myös mh yhdistys laatinee tarvittaessa perustelut.

Tietty jos olet vaatinut ennen pinta-alaverotuksessa kaiken joutomaaksi, niin silloin voi tien perustelemeninenkin olla melkoisen vaikeata ;-)

on kumma, sillä kirjoitti:

4 eri tieprojektia ollut omilla kiinteistöilläni, eikä yhteenkään ole verottajalle tarvittu muuta kuin omat kirjalliset perustelut. Myös mh yhdistys laatinee tarvittaessa perustelut.

Tietty jos olet vaatinut ennen pinta-alaverotuksessa kaiken joutomaaksi, niin silloin voi tien perustelemeninenkin olla melkoisen vaikeata ;-)

Lue lisää

"Myös mh yhdistys laatinee tarvittaessa perustelut."

Ja sitten kitenkin sanot:

"4 eri tieprojektia ollut omilla kiinteistöilläni, eikä yhteenkään ole verottajalle tarvittu muuta kuin omat kirjalliset perustelut."

Oletko toteuttanut ne ilman yhdistyksen konsultointia? jos yhdistys on ollut touhussasi mukana niin se lausuntokin on lähtenyt sieltä tietämättäsi.Katsoppa kun se verottaja ei tule katsomaan onko se metsätie vai joku muu tie.Ilmoitus verottajalle itseltä tarvitaan,mutta verottaja kysyykin asiaa metsäkeskukselta JOLLEI sieltä ole jo tullut selvitystä.Turha esittää sen viisaampaa jos et tiedä VEROTTAJAN toimintametodeja.

mettätiesi kirjoitti:

"Myös mh yhdistys laatinee tarvittaessa perustelut."

Ja sitten kitenkin sanot:

"4 eri tieprojektia ollut omilla kiinteistöilläni, eikä yhteenkään ole verottajalle tarvittu muuta kuin omat kirjalliset perustelut."

Oletko toteuttanut ne ilman yhdistyksen konsultointia? jos yhdistys on ollut touhussasi mukana niin se lausuntokin on lähtenyt sieltä tietämättäsi.Katsoppa kun se verottaja ei tule katsomaan onko se metsätie vai joku muu tie.Ilmoitus verottajalle itseltä tarvitaan,mutta verottaja kysyykin asiaa metsäkeskukselta JOLLEI sieltä ole jo tullut selvitystä.Turha esittää sen viisaampaa jos et tiedä VEROTTAJAN toimintametodeja.

Lue lisää

mutta jos tie tehdään metsäkiinteistön alieella niin se on silloin metsätie. EI voi olla noin vbaikeeta, jopa verottaja sen ymmärtää kysymättä mistään. PÖH Siinä on itse asiantuntija asialla!!

ja yääääh kirjoitti:

mutta jos tie tehdään metsäkiinteistön alieella niin se on silloin metsätie. EI voi olla noin vbaikeeta, jopa verottaja sen ymmärtää kysymättä mistään. PÖH Siinä on itse asiantuntija asialla!!

Lue lisää

opasti.On täällä kaikensortin kinaajaa kuten sinäkin.

"mutta jos tie tehdään metsäkiinteistön alieella niin se on silloin metsätie."

Tästähän olenkin samaa mieltä,mutta sinä sotket tahallasi asiat,tai olet niin tyhmä ettet tiedä asiasta mitään.Tien metsäautotieksi TOTEAA verottajalle selvityksen perusteella metsäkeskus,samoin kuin metsäkeskus ilmoitti taimikkovähennykset aikoinaan verottajalle.Verottaja nojaa nimenomaan näihin ammattilaisiin hyväksyessään poisto-oikeuden kyseisille KATSELMUKSEN läpäisseille metsäteille.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä totean asian olevan juuri näin,turhaa kinaat.

minua kirjoitti:

opasti.On täällä kaikensortin kinaajaa kuten sinäkin.

"mutta jos tie tehdään metsäkiinteistön alieella niin se on silloin metsätie."

Tästähän olenkin samaa mieltä,mutta sinä sotket tahallasi asiat,tai olet niin tyhmä ettet tiedä asiasta mitään.Tien metsäautotieksi TOTEAA verottajalle selvityksen perusteella metsäkeskus,samoin kuin metsäkeskus ilmoitti taimikkovähennykset aikoinaan verottajalle.Verottaja nojaa nimenomaan näihin ammattilaisiin hyväksyessään poisto-oikeuden kyseisille KATSELMUKSEN läpäisseille metsäteille.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä totean asian olevan juuri näin,turhaa kinaat.

Lue lisää

mulla on tienrakennusmenot poistettu nyt 2 vuotta, ilman minkäänlaista selvitystä miltään taholta... Kuinkas sen "herra asiantuntija" (ottaa lakin pois päästä ja kumartaa) selittää?????

Noh anna nyt tulla!

Eihän kukaan kysele peltoteistäkään mitään!

Ennen on voinut olla metsätien kanssa hieman eri juttu kuin nykyisin.

No jopas millonkas se on keksitty?

Nimetön kirjoitti:

No jopas millonkas se on keksitty?

tällaisen järjestelmän. Se on ilmaista rahaa niille, kun se otetaan muilta pois ;-) Muille se ei ole ilmaista, vähiten rakentajalle.

Jos palstan reunaan on 200 - 250 metrii niin kun ylempänä on mainittu niin silloin ei välttämättä kannata lopettaa tien tekoo kahteen sataan metriin. Tee se tie palstan keskelle, silloin metsäkuljetusmatka peränurkastakaan ei tule mahdottoman pitkäksi. Ja myöhempien leimikoiden arvo kasvaa.

Ja kuten edellä on sanottu niin parasta olisi jos saisit naapureita mukaan isompaan hankkeeseen.

R E K A kirjoitti:

Jos palstan reunaan on 200 - 250 metrii niin kun ylempänä on mainittu niin silloin ei välttämättä kannata lopettaa tien tekoo kahteen sataan metriin. Tee se tie palstan keskelle, silloin metsäkuljetusmatka peränurkastakaan ei tule mahdottoman pitkäksi. Ja myöhempien leimikoiden arvo kasvaa.

Ja kuten edellä on sanottu niin parasta olisi jos saisit naapureita mukaan isompaan hankkeeseen.

Lue lisää

Ilman muuta kannattaa kerralla tehdä se tie sinne palstan perukoille, sinne kunnon laani- ja kääntöpaikka. Ja kyllä sieltä joku paikallinen maajussi löytyy jolla persveivari hankittuna. Ja varmaan peräkärrillä ja etukuormaajalla varustettu traktori myös. Ilman kuittia tekevät kun omilta töiltään joutavat ihan sopuhintaan tuollaiset tienpätkät.

Vähän omatoimisuutta hyvät ihmiset! Ei tarvitse aina sotkea kaiken maailman yhdistyksiä ja keskuksia asioita ihmettelemään sekä lisäkustannuksia tekemään.

puhuu asiaa kirjoitti:

Ilman muuta kannattaa kerralla tehdä se tie sinne palstan perukoille, sinne kunnon laani- ja kääntöpaikka. Ja kyllä sieltä joku paikallinen maajussi löytyy jolla persveivari hankittuna. Ja varmaan peräkärrillä ja etukuormaajalla varustettu traktori myös. Ilman kuittia tekevät kun omilta töiltään joutavat ihan sopuhintaan tuollaiset tienpätkät.

Vähän omatoimisuutta hyvät ihmiset! Ei tarvitse aina sotkea kaiken maailman yhdistyksiä ja keskuksia asioita ihmettelemään sekä lisäkustannuksia tekemään.

Lue lisää

Kiitos vastauksista ! Kyllä täytyy sanoa että on pää vähän pyörällä näistä vastauksista ; )
tosiaan palsta alkaa siellä 200-250m päässä tiestä ja se on sellainen aika kapea ja n. 1km pitkä palsta (14.3h). Eli se tiekö kannattaisi tehdä sinne keskelle asti ? Katsotaan mitä tästä tulee... Hyvää syksyn jatkoa kaikille !

Minna-Maria kirjoitti:

Kiitos vastauksista ! Kyllä täytyy sanoa että on pää vähän pyörällä näistä vastauksista ; )
tosiaan palsta alkaa siellä 200-250m päässä tiestä ja se on sellainen aika kapea ja n. 1km pitkä palsta (14.3h). Eli se tiekö kannattaisi tehdä sinne keskelle asti ? Katsotaan mitä tästä tulee... Hyvää syksyn jatkoa kaikille !

Lue lisää

Juu, tee ihmeessä pitemmälle kun palstan alkureunaan. Jos teet 200 metrin tien jää sinne siis kilometri palstan peräkulmaan. Tosin maaston muodot sen ratkaisee miten helppo tie on tehdä ja mistä sen saa linjattua parhaiten. Tuon muotoiseen palstaan kannattaisi kysyä rajanaapuriltakin kiinnostusta tien tekoon, rajalinjaa pitkin ja maksajia löytyisikin 2 kappaletta.

Minna-Maria kirjoitti:

Kiitos vastauksista ! Kyllä täytyy sanoa että on pää vähän pyörällä näistä vastauksista ; )
tosiaan palsta alkaa siellä 200-250m päässä tiestä ja se on sellainen aika kapea ja n. 1km pitkä palsta (14.3h). Eli se tiekö kannattaisi tehdä sinne keskelle asti ? Katsotaan mitä tästä tulee... Hyvää syksyn jatkoa kaikille !

Lue lisää

...ja siten myös tyypillinen metsäkeskuksen suunnittelukohde, että saadaan kaikille osapuolille oikea ratkaisu.
Tämän perusteella jo ainakin kolme osakasta, eikä edes selvää, että tien oikea paikka olisi suoraan se 200m tieltä kysyjän nurkkaan.
On aivan selvää että tästäkin löytyy useita tien tarvitsijoita, kunhan asia vähän pengotaan. Tavallisesti yritetään vetää tie poikkisarkoihin, että saadaan hyötyä monelle, eikä kenenkään maata jää kovin paljon tien alle. Asiantuntija paikalle selvittelemään, ei mitään hätäisiä tuosta vaan ratkaisuja, joita sitten karvastellaan kun tie on väärässä paikassa.

Vaari kirjoitti:

...ja siten myös tyypillinen metsäkeskuksen suunnittelukohde, että saadaan kaikille osapuolille oikea ratkaisu.
Tämän perusteella jo ainakin kolme osakasta, eikä edes selvää, että tien oikea paikka olisi suoraan se 200m tieltä kysyjän nurkkaan.
On aivan selvää että tästäkin löytyy useita tien tarvitsijoita, kunhan asia vähän pengotaan. Tavallisesti yritetään vetää tie poikkisarkoihin, että saadaan hyötyä monelle, eikä kenenkään maata jää kovin paljon tien alle. Asiantuntija paikalle selvittelemään, ei mitään hätäisiä tuosta vaan ratkaisuja, joita sitten karvastellaan kun tie on väärässä paikassa.

Lue lisää

aina kutsua se metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus paikalle. Usko nyt Vaari että ei siinä aina tarvita suunnittelijoita ja asiantuntijoita ihmettelemään. Useimmin hommat selviää ihan maalaisjärjellä ja siinä kummasti naapuritkin tulee tutuksi.

Vaarilla taitaa olla tärkeintä että siellä omalla tontilla on aina yhdistyksen ja keskuksen asintuntijat oltava paikalla. Silloin pääsee yrittämään sillä omalla asiantutemuksellaan pätemään. Olemmehan saaneet jo täällä aiemmin kuulla miten Vaari on näiden koulutettujen ja kokeneiden tiedot laittanut kyseenalaiseksi. Joten en ihmettele jos Vaari on niissä tietoimituksissa sitä omaa jääräpäisyyttään näyttänyt. Ja se jos mikä yleensä niitä toimituksia pitkittää ja kustannuksia lisää.

Se siitä!

ehkä tarvetta kirjoitti:

aina kutsua se metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus paikalle. Usko nyt Vaari että ei siinä aina tarvita suunnittelijoita ja asiantuntijoita ihmettelemään. Useimmin hommat selviää ihan maalaisjärjellä ja siinä kummasti naapuritkin tulee tutuksi.

Vaarilla taitaa olla tärkeintä että siellä omalla tontilla on aina yhdistyksen ja keskuksen asintuntijat oltava paikalla. Silloin pääsee yrittämään sillä omalla asiantutemuksellaan pätemään. Olemmehan saaneet jo täällä aiemmin kuulla miten Vaari on näiden koulutettujen ja kokeneiden tiedot laittanut kyseenalaiseksi. Joten en ihmettele jos Vaari on niissä tietoimituksissa sitä omaa jääräpäisyyttään näyttänyt. Ja se jos mikä yleensä niitä toimituksia pitkittää ja kustannuksia lisää.

Se siitä!

Lue lisää

erilaasten proakrioitten ja mettänhoitoyhristysten manipuloomia herrapelkoosia kohomoja löytyy aina joka kyläästä muutama. Mahtaneevatkohan käyrä eres aamupaskalla ilman asiantuntija-apua!

ehkä tarvetta kirjoitti:

aina kutsua se metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus paikalle. Usko nyt Vaari että ei siinä aina tarvita suunnittelijoita ja asiantuntijoita ihmettelemään. Useimmin hommat selviää ihan maalaisjärjellä ja siinä kummasti naapuritkin tulee tutuksi.

Vaarilla taitaa olla tärkeintä että siellä omalla tontilla on aina yhdistyksen ja keskuksen asintuntijat oltava paikalla. Silloin pääsee yrittämään sillä omalla asiantutemuksellaan pätemään. Olemmehan saaneet jo täällä aiemmin kuulla miten Vaari on näiden koulutettujen ja kokeneiden tiedot laittanut kyseenalaiseksi. Joten en ihmettele jos Vaari on niissä tietoimituksissa sitä omaa jääräpäisyyttään näyttänyt. Ja se jos mikä yleensä niitä toimituksia pitkittää ja kustannuksia lisää.

Se siitä!

Lue lisää

Kyllä se niin on,että jos tien tekee niin sen on oltava kunnollinen. Jos metsätie hankkeen saa KEMERA-tukikelpoiseksi ei ole mitään syytä ohittaa metsäkeskuksen suunnitelua joka on metsänomistajalle maksutonta sekä tukea joka voi olla 20 - 40 % kokonais kustannuksista alueesta riippuen.

nuita kirjoitti:

erilaasten proakrioitten ja mettänhoitoyhristysten manipuloomia herrapelkoosia kohomoja löytyy aina joka kyläästä muutama. Mahtaneevatkohan käyrä eres aamupaskalla ilman asiantuntija-apua!

Lue lisää

Herroja pitää aina hyppyyttää, joka paikkahan, johona niistä vain vähääseskin määräs on apua.

ehkä tarvetta kirjoitti:

aina kutsua se metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus paikalle. Usko nyt Vaari että ei siinä aina tarvita suunnittelijoita ja asiantuntijoita ihmettelemään. Useimmin hommat selviää ihan maalaisjärjellä ja siinä kummasti naapuritkin tulee tutuksi.

Vaarilla taitaa olla tärkeintä että siellä omalla tontilla on aina yhdistyksen ja keskuksen asintuntijat oltava paikalla. Silloin pääsee yrittämään sillä omalla asiantutemuksellaan pätemään. Olemmehan saaneet jo täällä aiemmin kuulla miten Vaari on näiden koulutettujen ja kokeneiden tiedot laittanut kyseenalaiseksi. Joten en ihmettele jos Vaari on niissä tietoimituksissa sitä omaa jääräpäisyyttään näyttänyt. Ja se jos mikä yleensä niitä toimituksia pitkittää ja kustannuksia lisää.

Se siitä!

Lue lisää

Siksi on asiantuntijoita, joita pitää myös käyttää, tarvittaessa.

En tiedä voiko sitä sanoa tietoimitusten pitkittämiseksi, mutta kaksi tiehanketta toimituksineen on tullut liikkeele pannuksi. Ilman Vaaria, ne olisi todennäköisesti toteutettu 15...20 vuotta myöhemmin.

Kyllä se niin on että tie, jos ei se kulje vain omassa metsässä, tarvitsee ulkopuolisen suunnittelijan.
Tässäkin tapauksessa saattaa tientarpeessa olla jopa kymmeniä tiloja. Jos jokainen tekee oman hätäratkaisunsa ei alueella ole koskaan kunnon tiestöä.

Kustannuksista vielä. KEMERA kelpoisen tiehankkeen suunnittelun ja tietoimituksen maksaa valtio. Avustusta saa myös itse tien tekoon.

Vaari kirjoitti:

Siksi on asiantuntijoita, joita pitää myös käyttää, tarvittaessa.

En tiedä voiko sitä sanoa tietoimitusten pitkittämiseksi, mutta kaksi tiehanketta toimituksineen on tullut liikkeele pannuksi. Ilman Vaaria, ne olisi todennäköisesti toteutettu 15...20 vuotta myöhemmin.

Kyllä se niin on että tie, jos ei se kulje vain omassa metsässä, tarvitsee ulkopuolisen suunnittelijan.
Tässäkin tapauksessa saattaa tientarpeessa olla jopa kymmeniä tiloja. Jos jokainen tekee oman hätäratkaisunsa ei alueella ole koskaan kunnon tiestöä.

Kustannuksista vielä. KEMERA kelpoisen tiehankkeen suunnittelun ja tietoimituksen maksaa valtio. Avustusta saa myös itse tien tekoon.

Lue lisää

Nyt on taas täällä pahasti vellit ja jauhot sekaisin, ellen sanoisi jo pahasti puuroutuneena.

Puhutaan metsäautoteistä, yksityisteistä, tietoimituksista, tiehankkeista, ulkopuolisten suunnittelijoiden käytöstä, avustuksista ja ties mistä. Kaikki autuaasti sekaisin.

Metsäautotiet eli niinsanotut "kurarännit", on teitä joita vain maa-alueen omistajalla on oikeus käyttää. Sama koskee myös useiden tilojen alueella kulkevia metsäautoteitä, käyttö on sovittu maanomistajien kesken. Näille teille ei tarvita minkäänlaista tietoimitusta eikä niihin sovelleta yksityistielainsäädäntöä. Metsäautoteille on mahdollista saada Kemera tukea.

Tietoimitukset taas koskevat yksityisiä ja yleisiä teitä. Näitä teitä rakennetaan ja kunnossapidetään tieosakkaiden, kuntien ja valtion varoilla ja toimesta. Näitä teitä voivat käyttää myös muut kuin maanomistajat. Näille teille on myös mahdollista saada tukea, mutta ei Kemera tukea.

Että ei Vaarillekaan näytä asiat olevan ihan selviä, vaikka tiehankkeita on liikkelle laittanutkin.

jauhot sekaisin kirjoitti:

Nyt on taas täällä pahasti vellit ja jauhot sekaisin, ellen sanoisi jo pahasti puuroutuneena.

Puhutaan metsäautoteistä, yksityisteistä, tietoimituksista, tiehankkeista, ulkopuolisten suunnittelijoiden käytöstä, avustuksista ja ties mistä. Kaikki autuaasti sekaisin.

Metsäautotiet eli niinsanotut "kurarännit", on teitä joita vain maa-alueen omistajalla on oikeus käyttää. Sama koskee myös useiden tilojen alueella kulkevia metsäautoteitä, käyttö on sovittu maanomistajien kesken. Näille teille ei tarvita minkäänlaista tietoimitusta eikä niihin sovelleta yksityistielainsäädäntöä. Metsäautoteille on mahdollista saada Kemera tukea.

Tietoimitukset taas koskevat yksityisiä ja yleisiä teitä. Näitä teitä rakennetaan ja kunnossapidetään tieosakkaiden, kuntien ja valtion varoilla ja toimesta. Näitä teitä voivat käyttää myös muut kuin maanomistajat. Näille teille on myös mahdollista saada tukea, mutta ei Kemera tukea.

Että ei Vaarillekaan näytä asiat olevan ihan selviä, vaikka tiehankkeita on liikkelle laittanutkin.

Lue lisää

on tulossa rahastamaan jokaiseen em .hankkeeseen jos vaan niille antaa luvan...;)

Vaari kirjoitti:

Siksi on asiantuntijoita, joita pitää myös käyttää, tarvittaessa.

En tiedä voiko sitä sanoa tietoimitusten pitkittämiseksi, mutta kaksi tiehanketta toimituksineen on tullut liikkeele pannuksi. Ilman Vaaria, ne olisi todennäköisesti toteutettu 15...20 vuotta myöhemmin.

Kyllä se niin on että tie, jos ei se kulje vain omassa metsässä, tarvitsee ulkopuolisen suunnittelijan.
Tässäkin tapauksessa saattaa tientarpeessa olla jopa kymmeniä tiloja. Jos jokainen tekee oman hätäratkaisunsa ei alueella ole koskaan kunnon tiestöä.

Kustannuksista vielä. KEMERA kelpoisen tiehankkeen suunnittelun ja tietoimituksen maksaa valtio. Avustusta saa myös itse tien tekoon.

Lue lisää

Sen verran ainakin kannattaa sitä tietä suunnitellessaan ensin kysellä, että olisko raja-naapureilla kiinnostusta.

Näkeehän sen kartoistakin miten naapuripalstoille kuljetaan ja jos sinnekkään ei tietä mene, nin ei muuta kun soittokierros.

Samalla tietysti kannattaa miettiä sitäkin, milloin ja mihin sitä tietään tarvitsee.

Jos on oma palsta nuorta taimikkoa, niin jättäisin tien teon tuleville sukupolville.

Aiheuttaa nimittäin oman kulunsa kun yrittää pitää rehevällä maalla olevan metsätien edes jotenkin auki, pukkaa niin pirusti puuta ja muuta kasvia, että 10-15 vuoden päästä pitää mennä jo sahan kanssa aukomaan, ellei lähes vuosittan niitä pientareita.

Sekin kannattaa miettiä, tarvitseeko todella kesäaikanakin autolla liikennöitävää tietä. Tulee vatuille nimittäin hintaa, jos ei muuta käyttöä kesäaikaan ole. Talvitietä kun ei tarvitse sorastaa...antaa vaan jäätyä.

Usein riittää talveksi pelkkä piennartie, ojan viereen tasatut ojamaat. Halpa ja edullinen väylä.

Jos taas ei tuotakaan tarvetta pysty pähkäilemään, niin silloin viimeistään kannattaa kääntyä jonkun toisen puoleen.

jauhot sekaisin kirjoitti:

Nyt on taas täällä pahasti vellit ja jauhot sekaisin, ellen sanoisi jo pahasti puuroutuneena.

Puhutaan metsäautoteistä, yksityisteistä, tietoimituksista, tiehankkeista, ulkopuolisten suunnittelijoiden käytöstä, avustuksista ja ties mistä. Kaikki autuaasti sekaisin.

Metsäautotiet eli niinsanotut "kurarännit", on teitä joita vain maa-alueen omistajalla on oikeus käyttää. Sama koskee myös useiden tilojen alueella kulkevia metsäautoteitä, käyttö on sovittu maanomistajien kesken. Näille teille ei tarvita minkäänlaista tietoimitusta eikä niihin sovelleta yksityistielainsäädäntöä. Metsäautoteille on mahdollista saada Kemera tukea.

Tietoimitukset taas koskevat yksityisiä ja yleisiä teitä. Näitä teitä rakennetaan ja kunnossapidetään tieosakkaiden, kuntien ja valtion varoilla ja toimesta. Näitä teitä voivat käyttää myös muut kuin maanomistajat. Näille teille on myös mahdollista saada tukea, mutta ei Kemera tukea.

Että ei Vaarillekaan näytä asiat olevan ihan selviä, vaikka tiehankkeita on liikkelle laittanutkin.

Lue lisää

En nyt satu kyllä tietämään yhtäkään metsäautotietä, joka olisi tehty ilman tietoimitusta. Paljonkin niitä hankkeita on tälläkin alueella ollut. Jopa kahden tilan tielle tehtiin tietoimitus, maanmittarin toimesta...
Saattaa olla mahdollista perustaa tiekunta ja saada KEMERAakin, ilmankin tietoimitusta? Epäilen kuitenkin...

Metsäautotiet ovat nimenomaan yksityistielain alaisia teitä.

Ettet vain nyt sotke metsäautotietä ja piennartietä. Piennartie on ojituksen yhteydessä tehtävä tasattu piennar, jota voi käyttää, esim ajourien kokoomaurana yms. Ne ovat yhden tilan teitä, yleensä muutama sata metriä.
Niihin todellakin saa myös KEMERAa ojituksen yhteydessä.

täältä kirjoitti:

Sen verran ainakin kannattaa sitä tietä suunnitellessaan ensin kysellä, että olisko raja-naapureilla kiinnostusta.

Näkeehän sen kartoistakin miten naapuripalstoille kuljetaan ja jos sinnekkään ei tietä mene, nin ei muuta kun soittokierros.

Samalla tietysti kannattaa miettiä sitäkin, milloin ja mihin sitä tietään tarvitsee.

Jos on oma palsta nuorta taimikkoa, niin jättäisin tien teon tuleville sukupolville.

Aiheuttaa nimittäin oman kulunsa kun yrittää pitää rehevällä maalla olevan metsätien edes jotenkin auki, pukkaa niin pirusti puuta ja muuta kasvia, että 10-15 vuoden päästä pitää mennä jo sahan kanssa aukomaan, ellei lähes vuosittan niitä pientareita.

Sekin kannattaa miettiä, tarvitseeko todella kesäaikanakin autolla liikennöitävää tietä. Tulee vatuille nimittäin hintaa, jos ei muuta käyttöä kesäaikaan ole. Talvitietä kun ei tarvitse sorastaa...antaa vaan jäätyä.

Usein riittää talveksi pelkkä piennartie, ojan viereen tasatut ojamaat. Halpa ja edullinen väylä.

Jos taas ei tuotakaan tarvetta pysty pähkäilemään, niin silloin viimeistään kannattaa kääntyä jonkun toisen puoleen.

Lue lisää

Jos on tarpeeksi isot pystymyynnit, niin kyllä firmat puun keinottelevat tienvarteen tavalla tai toisella. Myyntihinnassa ostaja sen kyllä näkee, mutta tietä siihen ei tarvita.

Sitten kun metsää aletaan aktiivisesti hoitamaan, niin henkilöautokelpoisen tien tarve kasvaa kohisten. Jos ajatellaan polttopuun ottoa tai hankintamyyntiä, niin silloin tie on myös kullan arvoinen.
Kyllähän ne Vaarinkin metsät olivat aikanaan tiettömiä, talviteitä ja polkuja oli. Ero on melkoinen, kun ajattelee nykytilannetta, jolloin tiet kulkevat pitkin rajaa, miltei päästä päähän.
Ei mene aikaa enää edestakaiseen metsässä ramppaamiseen, pääsee aina muutaman sadanmetrin päähän työkohteesta autolla.

Vaari kirjoitti:

Jos on tarpeeksi isot pystymyynnit, niin kyllä firmat puun keinottelevat tienvarteen tavalla tai toisella. Myyntihinnassa ostaja sen kyllä näkee, mutta tietä siihen ei tarvita.

Sitten kun metsää aletaan aktiivisesti hoitamaan, niin henkilöautokelpoisen tien tarve kasvaa kohisten. Jos ajatellaan polttopuun ottoa tai hankintamyyntiä, niin silloin tie on myös kullan arvoinen.
Kyllähän ne Vaarinkin metsät olivat aikanaan tiettömiä, talviteitä ja polkuja oli. Ero on melkoinen, kun ajattelee nykytilannetta, jolloin tiet kulkevat pitkin rajaa, miltei päästä päähän.
Ei mene aikaa enää edestakaiseen metsässä ramppaamiseen, pääsee aina muutaman sadanmetrin päähän työkohteesta autolla.

Lue lisää

Tiet ei pystykaupoissa merkitse nykypäivänä mitään, vaikka jotkut muuta väittää.

Ja kannattaa aina muistaa, että siinä tiepohjalla se kasvuprosentti on täysi nolla.

Vaari kirjoitti:

Siksi on asiantuntijoita, joita pitää myös käyttää, tarvittaessa.

En tiedä voiko sitä sanoa tietoimitusten pitkittämiseksi, mutta kaksi tiehanketta toimituksineen on tullut liikkeele pannuksi. Ilman Vaaria, ne olisi todennäköisesti toteutettu 15...20 vuotta myöhemmin.

Kyllä se niin on että tie, jos ei se kulje vain omassa metsässä, tarvitsee ulkopuolisen suunnittelijan.
Tässäkin tapauksessa saattaa tientarpeessa olla jopa kymmeniä tiloja. Jos jokainen tekee oman hätäratkaisunsa ei alueella ole koskaan kunnon tiestöä.

Kustannuksista vielä. KEMERA kelpoisen tiehankkeen suunnittelun ja tietoimituksen maksaa valtio. Avustusta saa myös itse tien tekoon.

Lue lisää

Hyvä Vaari ja muut metsänomistajat!

Nyt jäitä hattuun näiden metsätiesuunnitelmien kanssa. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset ovat vuosia antaneet liian ruusuisen kuvan metsäteiden kannattavuudesta. Eipä tietysti ihme, onhan heillä myös "oma lehmä" siellä metsätien ojassa.

Metsänomistajat maksavat metsäteiden kokonaiskustannuksista puolet ja kunnossapidosta lähes 100%. Paremmilla kantorahatuloilla ja KEMERA kelpoisuudella on tietoisesti saatu metsänomistaja hämättyä pois itse tien kannattavuuden laskennasta.

Metlan tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet metsätiehankkeista jää kannattamattomaksi. Tarkastelujakso oli 30 vuotta. Yksityismetsissä on metsäteiden alle jäänyt yli 100000 hehtaaria tuottavaa metsämaata, vuositasolla miljoonan kuution kasvutappiot.

Eli nämä ulkopuoliset suunnittelijat suunnittelevat vain sen tien ja hoitavat tietoimitukset ynnä muut. Lasku kaikesta tulee perässä. He eivät tutki eivätkä laske onko se tie tarpeellinen. Tien tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta tehtävät laskelmat ja päätökset jäävät metsänomistajan vastuulle.

Kustannuksista vielä. Miettikää hyvät metsänomistajat ensin onko tie todellakin tarpeellinen ja kannattava, ihan oikean kustannuslaskeman muodossa. Älkääkä pelkästään uskoko jos joku sanoo, että kyllä kustannukset tulee takaisin kasvaneina kantorahatuloina ja alentuneina hoitokustannuksina.

jäitä hattuun kirjoitti:

Hyvä Vaari ja muut metsänomistajat!

Nyt jäitä hattuun näiden metsätiesuunnitelmien kanssa. Metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset ovat vuosia antaneet liian ruusuisen kuvan metsäteiden kannattavuudesta. Eipä tietysti ihme, onhan heillä myös "oma lehmä" siellä metsätien ojassa.

Metsänomistajat maksavat metsäteiden kokonaiskustannuksista puolet ja kunnossapidosta lähes 100%. Paremmilla kantorahatuloilla ja KEMERA kelpoisuudella on tietoisesti saatu metsänomistaja hämättyä pois itse tien kannattavuuden laskennasta.

Metlan tekemän tutkimuksen mukaan lähes puolet metsätiehankkeista jää kannattamattomaksi. Tarkastelujakso oli 30 vuotta. Yksityismetsissä on metsäteiden alle jäänyt yli 100000 hehtaaria tuottavaa metsämaata, vuositasolla miljoonan kuution kasvutappiot.

Eli nämä ulkopuoliset suunnittelijat suunnittelevat vain sen tien ja hoitavat tietoimitukset ynnä muut. Lasku kaikesta tulee perässä. He eivät tutki eivätkä laske onko se tie tarpeellinen. Tien tarpeellisuudesta ja kannattavuudesta tehtävät laskelmat ja päätökset jäävät metsänomistajan vastuulle.

Kustannuksista vielä. Miettikää hyvät metsänomistajat ensin onko tie todellakin tarpeellinen ja kannattava, ihan oikean kustannuslaskeman muodossa. Älkääkä pelkästään uskoko jos joku sanoo, että kyllä kustannukset tulee takaisin kasvaneina kantorahatuloina ja alentuneina hoitokustannuksina.

Lue lisää

....tullut lisää hoitamattomuutta ja harventamattomuutta, sekä niistä johtuvia kasvutappioita ellei tiestöä olisi ollut.
Olen todella kantapään kautta jälkeenpäin todennut, että tiet olivat paljon tärkeämpiä ja monikäyttöisempiä metsänhoidossa kuin osasin etukäteen arvatakkaan

Tien alle jäävää kasvullista alaa on turha laskea, ellei ole tietä on kuitenkin metsäkoneitten kokoomauria, joista ei variskaan tahdo päästä yli. Pinta-alaa niidenkin alle jää, vaikka ei tietä olekkaan.

Kiitos muuten asiallisesta kommentista, tässä oli tosiaan otettu asiaan kantaakin. Kustannusjakokin oli ihan oikein laskettu. Täällä nyt vain on yritetty vängätä, että pitää teettää naapurin miehellä ja maksaa itse kokonaan. No niitä "teitähän" on kyllä nähty niitäkin, ovat mitä ovat.

jauhot sekaisin kirjoitti:

Nyt on taas täällä pahasti vellit ja jauhot sekaisin, ellen sanoisi jo pahasti puuroutuneena.

Puhutaan metsäautoteistä, yksityisteistä, tietoimituksista, tiehankkeista, ulkopuolisten suunnittelijoiden käytöstä, avustuksista ja ties mistä. Kaikki autuaasti sekaisin.

Metsäautotiet eli niinsanotut "kurarännit", on teitä joita vain maa-alueen omistajalla on oikeus käyttää. Sama koskee myös useiden tilojen alueella kulkevia metsäautoteitä, käyttö on sovittu maanomistajien kesken. Näille teille ei tarvita minkäänlaista tietoimitusta eikä niihin sovelleta yksityistielainsäädäntöä. Metsäautoteille on mahdollista saada Kemera tukea.

Tietoimitukset taas koskevat yksityisiä ja yleisiä teitä. Näitä teitä rakennetaan ja kunnossapidetään tieosakkaiden, kuntien ja valtion varoilla ja toimesta. Näitä teitä voivat käyttää myös muut kuin maanomistajat. Näille teille on myös mahdollista saada tukea, mutta ei Kemera tukea.

Että ei Vaarillekaan näytä asiat olevan ihan selviä, vaikka tiehankkeita on liikkelle laittanutkin.

Lue lisää

on aina maanmittaustoimiston heiniä.

"Metsäautotiet eli niinsanotut "kurarännit", on teitä joita vain maa-alueen omistajalla on oikeus käyttää."

Juuri näin on,paitsi että virallinen käyttöoikeus on ko.tilan,jolle yksityistietoimituksessa tieoikeus toisen maalla määrätään.

Sopimus suullisesti tai kirjallisesti ei kulje tilan etuoikeutena omistajan vaihtuessa.

Vaari kirjoitti:

....tullut lisää hoitamattomuutta ja harventamattomuutta, sekä niistä johtuvia kasvutappioita ellei tiestöä olisi ollut.
Olen todella kantapään kautta jälkeenpäin todennut, että tiet olivat paljon tärkeämpiä ja monikäyttöisempiä metsänhoidossa kuin osasin etukäteen arvatakkaan

Tien alle jäävää kasvullista alaa on turha laskea, ellei ole tietä on kuitenkin metsäkoneitten kokoomauria, joista ei variskaan tahdo päästä yli. Pinta-alaa niidenkin alle jää, vaikka ei tietä olekkaan.

Kiitos muuten asiallisesta kommentista, tässä oli tosiaan otettu asiaan kantaakin. Kustannusjakokin oli ihan oikein laskettu. Täällä nyt vain on yritetty vängätä, että pitää teettää naapurin miehellä ja maksaa itse kokonaan. No niitä "teitähän" on kyllä nähty niitäkin, ovat mitä ovat.

Lue lisää

Tiestä saadut kustannussäästöt laskettiin puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden perusteella. Laskelmissa oletettiin, että kaikki kustannuksista tulevat säästöt koituvat täysimääräisinä metsänomistajalle.

Se on väärin sanottu, että tien alle jäävää kasvulista alaa on turha laskea. Se ei todellakaan ole turhaa, koska se on pysyvä Metsäkoneitten ajourilla kasvutappio taas ei ole pysyvä.

Ymmärrän sen että puolustat metsätietä henkeen ja vereen, mutta kommenttisi eivät perustu kustannusvertailuun. Kantapään kautta näitä asioita ei voi todeta, ei edes jälkikäteen. Kannattavuutta ei voi määritellä vain sillä mikä on tärkeää ja vähemmän tärkeää.

Metsänomistajien olisi hyvä metsänhoidon ohella seurata enemmän sitä, mikä siellä metsässä on kannattavaa ja mikä ei. Ei ainoastaan pelkkiä kantohintoja.

Kannattaako metsätie rakentaa? Kysymykseen kannattaa etsiä perusteellisesti vastaus ennen rakentamista kuin todeta asia jälkeenpäin kantapään kautta. Vaikka lykätä hanketta eteenpäin. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos kannattavuus ei oikein selviä ja vähänkin tuntuu epävarmalle, niin jättäkää tekemättä. Se kannattaa varmasti!

kuitenkin muistaa kirjoitti:

Tiet ei pystykaupoissa merkitse nykypäivänä mitään, vaikka jotkut muuta väittää.

Ja kannattaa aina muistaa, että siinä tiepohjalla se kasvuprosentti on täysi nolla.

Lue lisää

helpottuu metsäautoteitä hyödyntämällä on oikea.Miten helppoa onkaan,raivaussahat ja varusteet mukanaan mennä autolla,sinne ennen niin hankalassa paikassa sijaitsevalle palstalle,tulla pois ja jatkaa sitten kun kelit ja aika antaa myöten.Monasti kaukaiset jo alle kilometrinkin päässää olevat taimikot tahtovat jäädä hoitamatta.

metsänhoito kirjoitti:

helpottuu metsäautoteitä hyödyntämällä on oikea.Miten helppoa onkaan,raivaussahat ja varusteet mukanaan mennä autolla,sinne ennen niin hankalassa paikassa sijaitsevalle palstalle,tulla pois ja jatkaa sitten kun kelit ja aika antaa myöten.Monasti kaukaiset jo alle kilometrinkin päässää olevat taimikot tahtovat jäädä hoitamatta.

Lue lisää

lukuja mitä metsäautotien teko maksaa metsäkeskuksen teettämänä nykyisin..vanhan kunnostus 6-7000 ja uuden teko n. 10 000 € alv, joka pitää myös maksaa.

Metsänomistajan osuus uudentien teossa 8000 € vero..uusi tie ei kirjoituksen mukaan maksa juuri mitään, kun hakkuuttaa täyteen metsään 12,5 m väylän...kilometriä kohden aukkoa tulee 1,25 ha...jos tie tehdään samoilla kustannuksilla taimikon hoitoa varten, saatas tulla edullisemmaksi teettää hoitotyöt hehtaari taksalla vieraalla...ja pistää ne 1,25 ha aukon hakkuutulot johonkin muuhun..

Metsälehdessä oli kirjoitti:

lukuja mitä metsäautotien teko maksaa metsäkeskuksen teettämänä nykyisin..vanhan kunnostus 6-7000 ja uuden teko n. 10 000 € alv, joka pitää myös maksaa.

Metsänomistajan osuus uudentien teossa 8000 € vero..uusi tie ei kirjoituksen mukaan maksa juuri mitään, kun hakkuuttaa täyteen metsään 12,5 m väylän...kilometriä kohden aukkoa tulee 1,25 ha...jos tie tehdään samoilla kustannuksilla taimikon hoitoa varten, saatas tulla edullisemmaksi teettää hoitotyöt hehtaari taksalla vieraalla...ja pistää ne 1,25 ha aukon hakkuutulot johonkin muuhun..

Lue lisää

"kun hakkuuttaa täyteen metsään 12,5 m väylän."

Vähemmälläkin tien saa aikaiseksi,kolmen metrin levyinen sorakerros vaaditaan tielle,lisäksi,HUOM. >mahdolliset< ojat toki vievät pinta-alaa.Yleensä tienteko onkin tarpeen nuorissa hoidettavissa metsissä päätehakkuun jälkeisinä vuosina.

Tuossa teetin omalla rahoituksella omin suunnitelmin juuri puolenkilometriä mettätietä jonka rungonteko maksoi 800€ ja sorastus oli 500€,alv,0.Kivinen pätkä.Kasettiautolla tuotiin sora,hyvin kelpasi metsäkeskukselle tieni metsäautotieksi,jonka voin nyt vuosipoistoina vähentää verotuksessani.

Metsälehdessä oli kirjoitti:

lukuja mitä metsäautotien teko maksaa metsäkeskuksen teettämänä nykyisin..vanhan kunnostus 6-7000 ja uuden teko n. 10 000 € alv, joka pitää myös maksaa.

Metsänomistajan osuus uudentien teossa 8000 € vero..uusi tie ei kirjoituksen mukaan maksa juuri mitään, kun hakkuuttaa täyteen metsään 12,5 m väylän...kilometriä kohden aukkoa tulee 1,25 ha...jos tie tehdään samoilla kustannuksilla taimikon hoitoa varten, saatas tulla edullisemmaksi teettää hoitotyöt hehtaari taksalla vieraalla...ja pistää ne 1,25 ha aukon hakkuutulot johonkin muuhun..

Lue lisää

Uusi tie vasta edullinen onkin, vai onko? Metsälehden jutusta saa käsityksen, että mikään ei maksa mitään. Metsänomistajan meksettavaksi ei jää mitään, päinvastoin rahaa kilisee kassaan. No ei muuta kuin kaikki metsänomistajat kiirellä metsäteitä rakentamaan.

On ne nämä metsäkeskukset ja metsänhoitoyhdistykset melkoisia neroja. Talvikorjuukelpoiset leimikotkin muuttuvat pelkällä metsätien rakentamisella ympärivuotisesti korjattaviksi. Siitä tieltä käsinkö se moto pui sen palstan? Mutta jos metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja näin sanoo, niin metsänomistajathan uskoo. Ei muuta kuin kiireesti talvikorjuukelpoisesta leimikosta kaupan tekoon ja 12.5 metristä väylää ristiin rastiin.

Metsänomistajaparkaa viedään taas kuin pässiä narussa. Kun vielä ilmastoennusteidenkin mukaan talvikelejä on entistä harvemmin. No metsät menee mutta mikäs siellä palstoilla on ajellessa ristiin rastiin ja muistella menneitten honkien huminaa.

huomioitiin kirjoitti:

Tiestä saadut kustannussäästöt laskettiin puunkorjuu- ja metsänhoitotöiden perusteella. Laskelmissa oletettiin, että kaikki kustannuksista tulevat säästöt koituvat täysimääräisinä metsänomistajalle.

Se on väärin sanottu, että tien alle jäävää kasvulista alaa on turha laskea. Se ei todellakaan ole turhaa, koska se on pysyvä Metsäkoneitten ajourilla kasvutappio taas ei ole pysyvä.

Ymmärrän sen että puolustat metsätietä henkeen ja vereen, mutta kommenttisi eivät perustu kustannusvertailuun. Kantapään kautta näitä asioita ei voi todeta, ei edes jälkikäteen. Kannattavuutta ei voi määritellä vain sillä mikä on tärkeää ja vähemmän tärkeää.

Metsänomistajien olisi hyvä metsänhoidon ohella seurata enemmän sitä, mikä siellä metsässä on kannattavaa ja mikä ei. Ei ainoastaan pelkkiä kantohintoja.

Kannattaako metsätie rakentaa? Kysymykseen kannattaa etsiä perusteellisesti vastaus ennen rakentamista kuin todeta asia jälkeenpäin kantapään kautta. Vaikka lykätä hanketta eteenpäin. Hyvä nyrkkisääntö on se, että jos kannattavuus ei oikein selviä ja vähänkin tuntuu epävarmalle, niin jättäkää tekemättä. Se kannattaa varmasti!

Lue lisää

Samaa mieltä. Metsäkeskusksen suunnittelu on raskas ja tieosakkaat joutuvat sen maksamaan tavallaan rakentamiskuluissa. Jos ei ole alv-velvollinen, lisäkuluja tulee valtion avustuksen osalta perittävästä alvista,koska osakkaat joutuvat maksamaan alvin avustuksestakin. Kun Metsäkeskus on päässyt suunnitelman tekemään, se tekee tienkin, vaikka väkisin.

Kunnossapito maksaa myös ja siihen tieosakkaat velvoitetaan. Vesakontorjunta on osoittautunut huomattavaksi kulueräksi, kun tien rakentamisesta on kulunut yli viisi vuotta.

Talvikäyttöön soveltuva ajoura, josta kannot ja kivet on poistettu, on monessa tapauksessa halpa ja riittävän hyvä metsäautotie.

Kokemusta on kirjoitti:

Samaa mieltä. Metsäkeskusksen suunnittelu on raskas ja tieosakkaat joutuvat sen maksamaan tavallaan rakentamiskuluissa. Jos ei ole alv-velvollinen, lisäkuluja tulee valtion avustuksen osalta perittävästä alvista,koska osakkaat joutuvat maksamaan alvin avustuksestakin. Kun Metsäkeskus on päässyt suunnitelman tekemään, se tekee tienkin, vaikka väkisin.

Kunnossapito maksaa myös ja siihen tieosakkaat velvoitetaan. Vesakontorjunta on osoittautunut huomattavaksi kulueräksi, kun tien rakentamisesta on kulunut yli viisi vuotta.

Talvikäyttöön soveltuva ajoura, josta kannot ja kivet on poistettu, on monessa tapauksessa halpa ja riittävän hyvä metsäautotie.

Lue lisää

googletappa.

tuo palstan koko kirjoitti:

Juu, tee ihmeessä pitemmälle kun palstan alkureunaan. Jos teet 200 metrin tien jää sinne siis kilometri palstan peräkulmaan. Tosin maaston muodot sen ratkaisee miten helppo tie on tehdä ja mistä sen saa linjattua parhaiten. Tuon muotoiseen palstaan kannattaisi kysyä rajanaapuriltakin kiinnostusta tien tekoon, rajalinjaa pitkin ja maksajia löytyisikin 2 kappaletta.

Lue lisää

kilometrin pituiselle n. 140 metriä leveälle tilalle tehdään puoleen väliin asti tie jää maapohjasta reunavaikutuksineen n 5% tien alle. Ojankaivu katkoo juuret ja laho leviää jos on nuorta kuusikkoa. Rajalle asti kyllä tie kannattaa tehdä mutta noin pienen tilan metsänhoitoon tai puun myyntiin tie pitemmälle ei ole mikään välttämättömyys.

VEROTTOMIA kirjoitti:

googletappa.

Kysymys oli tientekoavustuksesta, ei kemerasta.

Kokemusta on kirjoitti:

Kysymys oli tientekoavustuksesta, ei kemerasta.

"Kysymys oli tientekoavustuksesta, ei kemerasta."

Olikohan kysymys kunnan avustuksesta?Kiinnostaa varmaan muitakin avustuksien hakijoita.

Kokemusta on kirjoitti:

Kysymys oli tientekoavustuksesta, ei kemerasta.

avustuksista? Näitä ei passaa yleistää keskusteluissa,muuten tulee väärinymmärryksiä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19970133

hait? kirjoitti:

"Kysymys oli tientekoavustuksesta, ei kemerasta."

Olikohan kysymys kunnan avustuksesta?Kiinnostaa varmaan muitakin avustuksien hakijoita.

Kysymys on metsäautotien tekoon myönnettävästa valtion avustuksesta, joka pitäisi tulla Metsäkeskuksen suunnitteleman ja rakentaman tien osakkaiden hyväksi. Onko se sitten metsänparannusrahaa vai mitä, siihen ei ole tullut perehdyttyä. Se oli kymmenisen vuotta sitten 60 % kustannuksista. Sen avustuksen käytti Metsäkeskus ja peri osakkailta senkin osalta alvin.

kokemusta on kirjoitti:

Kysymys on metsäautotien tekoon myönnettävästa valtion avustuksesta, joka pitäisi tulla Metsäkeskuksen suunnitteleman ja rakentaman tien osakkaiden hyväksi. Onko se sitten metsänparannusrahaa vai mitä, siihen ei ole tullut perehdyttyä. Se oli kymmenisen vuotta sitten 60 % kustannuksista. Sen avustuksen käytti Metsäkeskus ja peri osakkailta senkin osalta alvin.

Lue lisää

Nykyään nämä "tientekoavustukset"ovat KEMERA tukiin kuuluvia juttuja.

Tässä tieavustukset.

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=2983

Tässä linkit kaikkiin KEMERA,n tukimuotojen palveluihin.

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=5670

Ainakin jos itse on suora tuen käyttäjä tuet ovat verottomia.Vähennyksiä taimikonhoidossa raivaussahan ja polttoaineitten osalta ei kannata kuitata kun hakee kemeraa.
Nykyjään puhutaan KEMERA tuista.

kokemusta on kirjoitti:

Kysymys on metsäautotien tekoon myönnettävästa valtion avustuksesta, joka pitäisi tulla Metsäkeskuksen suunnitteleman ja rakentaman tien osakkaiden hyväksi. Onko se sitten metsänparannusrahaa vai mitä, siihen ei ole tullut perehdyttyä. Se oli kymmenisen vuotta sitten 60 % kustannuksista. Sen avustuksen käytti Metsäkeskus ja peri osakkailta senkin osalta alvin.

Lue lisää

KEMERA-tukea nämä ovat verottomia.

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=2983

http://www.metsavastaa.net/index.cfm?docID=5670

kokemusta on kirjoitti:

Kysymys on metsäautotien tekoon myönnettävästa valtion avustuksesta, joka pitäisi tulla Metsäkeskuksen suunnitteleman ja rakentaman tien osakkaiden hyväksi. Onko se sitten metsänparannusrahaa vai mitä, siihen ei ole tullut perehdyttyä. Se oli kymmenisen vuotta sitten 60 % kustannuksista. Sen avustuksen käytti Metsäkeskus ja peri osakkailta senkin osalta alvin.

Lue lisää

Tuolla aiemmin todettiin että lähes puolet metsäteistä on kannattamattomia hankkeita. Silti valtio tunkee niihin avustuksia 60%. Tuntuu uskomattomalle tällainen verorahojen haaskaus. Maatalous ja metsätalous taitaa olla Suomessa kaksi eniten avustuksilla ylläpidettävää toimintaa. Asiaan tuskin saadaan korjausta niin kauan kuin entinen maalaisliitto on hallitusveturina.

Vaari kirjoitti:

En nyt satu kyllä tietämään yhtäkään metsäautotietä, joka olisi tehty ilman tietoimitusta. Paljonkin niitä hankkeita on tälläkin alueella ollut. Jopa kahden tilan tielle tehtiin tietoimitus, maanmittarin toimesta...
Saattaa olla mahdollista perustaa tiekunta ja saada KEMERAakin, ilmankin tietoimitusta? Epäilen kuitenkin...

Metsäautotiet ovat nimenomaan yksityistielain alaisia teitä.

Ettet vain nyt sotke metsäautotietä ja piennartietä. Piennartie on ojituksen yhteydessä tehtävä tasattu piennar, jota voi käyttää, esim ajourien kokoomaurana yms. Ne ovat yhden tilan teitä, yleensä muutama sata metriä.
Niihin todellakin saa myös KEMERAa ojituksen yhteydessä.

Lue lisää

Minä ainakin rakensin omaan metsään muutamia kilometrejä metsäautoteitä ilman mitään tietoimituksia ja eipä ole vaarilla käyttöoikeutta näihin teihin, heh!

puhuu asiaa kirjoitti:

Ilman muuta kannattaa kerralla tehdä se tie sinne palstan perukoille, sinne kunnon laani- ja kääntöpaikka. Ja kyllä sieltä joku paikallinen maajussi löytyy jolla persveivari hankittuna. Ja varmaan peräkärrillä ja etukuormaajalla varustettu traktori myös. Ilman kuittia tekevät kun omilta töiltään joutavat ihan sopuhintaan tuollaiset tienpätkät.

Vähän omatoimisuutta hyvät ihmiset! Ei tarvitse aina sotkea kaiken maailman yhdistyksiä ja keskuksia asioita ihmettelemään sekä lisäkustannuksia tekemään.

Lue lisää

Asiaton viesti. Ei kait täällä saa veronkiertoon yllyttää

R E K A kirjoitti:

Jos palstan reunaan on 200 - 250 metrii niin kun ylempänä on mainittu niin silloin ei välttämättä kannata lopettaa tien tekoo kahteen sataan metriin. Tee se tie palstan keskelle, silloin metsäkuljetusmatka peränurkastakaan ei tule mahdottoman pitkäksi. Ja myöhempien leimikoiden arvo kasvaa.

Ja kuten edellä on sanottu niin parasta olisi jos saisit naapureita mukaan isompaan hankkeeseen.

Lue lisää

Juuri näin!

Kannattaa laittaa portti.

Isot puut ei jaksa kovin korkealle hypätä, joten pelkkä n. metrin korkeudella oleva puomikin riittää.

Metsätiestö ei ole mitään yhteistä maisemaa! Metsätiet ovat osakkaiden käytössä, eivät mitään yleisiä teitä, eivätkä siten millään moottoriajoneuvolla ulkopuolisten ajettavissa. Moton jälkien seuraamisessa endurolla ja maasturilla tarvitaan maanomistajan lupa!