pohjoisin tammi

Noin pohjoisista oloista en tiedä, mutta olen kokeillut muutamia ns. "Suomeen sopeutumattomia" kasveja pääkaupunkiseudulla ja Satakunnassa. Toiset elävät, toiset kuolevat. Tammen taimista muutamat ovat eläneet Satakunnassa jo kahdeksan vuotta ja kasvaneet yli 40-senttisiksi. (Olivat alkaessaan vain 30-senttisiä, joten tuosta tiedät, millaiseen kasvuaikatauluun tammen kanssa on varauduttava.)

Joten pistä siis tammen taimia moniin erilaisiin kasvupaikkoihin, pyöräytä ympärille jäniksen ja myyrän pitävä verkko ja sen jälkeen jää odottelemaan. 80 vuoden kuluttua lapsesi näkevät, onnistuitko.

Puutarhanhoito on ikuista, ja tammen kasvatus kaksinverroin enemmän.

ylitorniolla. kasvaa kirkonkylältä muutaman kilomerin etelään päin talon seinustalla, muistaakseni etelä- tai kaakkois-puolella taloa. korjatkaa paikalliset jos erehdyksessä kuvailen jonkun pihat ja puut ihan päin mäntyä:) eli jos ylitorniolla, niin kai sitten rovaniemelläkin? toisaalta, onhan tornionjokilaaksossa melko suotuisa paikallisilmasto... rovaniemellähän on muuten lehmuksiakin ja koosta päätellen hyvin näyttävät pärjäävän. suojaa tammesi kunnolla? neuvoja en anna kun en aihetta tunne, mutta varmaan tietoa löytyy? ainakaan oulun korkeudellahan ei taideta tarvita mitään erityisempää suojausta? onnea matkaan, tammet on kivoja:)

Kyllä Rovaniemellä voi muutama vaahtera kituuttaa mutta pyökkejä ei taida löytyä, ne kun eivät oikein tahdo menestyä täällä Lounais-Suomessakaan.

Lumella suojaamalla saat tammesi ehkä selviämään. Suurta puuta siitä tuskin kehittyy, ehkä kuitenkin pensas.

Vanhemmilla kasvaa Sodankylän Orajärvellä n. 3 metrinen 20 vuotias tammi. Kasvaa talon eteläseinällä. Kannattaa suojata alussa muovitetulla kehikolla, niin ei jänekset, pakkanen ja tuuli tapa sitä alkuunsa.

Mielenkiintoinen vaikka vanha keskustelu. Täällä Pietarsaaressa tammet jo lisääntyvät luonnollisesti. Omat tammet vanhimmat nyt 20 v. Korkein lienee nyt n. 6-7 m korkea. Kituivat n. 3-4 vuotta uudelleenistuttamisen jälkeen ennenkuin juurtuivat kunnolla. Sitten kasvu ollut nopea, 50-90 cm vuodessa. Kokemukseni mukaan on tärkeää että istuttamisen jälkeen antaa vähintään kerran viikossa riittävästi vettä ainakin ensimmäisen kesän yli, sateisella säällä ei tietenkään tarvitse mutta muuten kyllä. Kasvavat nyt entisellä pellolla. Tammi tarvitsee aurinkoisen kasvupaikan ja aika rehevän maapohjan että kasvaisi hyvin. Se selviää karullakin paikalla, mutta kasvaa silloin hitaasti. Jos ei saa aurinkoa riittävästi se menehtyy ennen pitkää, ei varjokasvi. Jos haluaa komean ja leveälatvaisen "säästöpankkitammen" on tärkeää että se aina saa kasvaa hyvin avoimella paikalla jossa aurinkoa aina riittää sivulle kasvaville oksillekin. Varjoon eivät tammen oksat kasva, vaan kuolevat silloin pois. Avoimella paikalla latvuksesta tulee vähintään yhtä leveä kuin korkea. Silloin myös rungon läpimittakasvu on hyvin nopea. Minun pihatammieni rungot ovat parhaimpina kesinä kasvattaneet läpimittaa lisää 2-2,5 cm. Ja sensuuntaista voi jatkua ainakin parisataa vuotta, eli erittäin järeärunkoista siitä tulee...

Lisäksi minulla on pihalla monta pyökkitaimenta, ostettu Ruotsista E-Planta eliittitaimia jonka emopuut valikoituja mm kylmänkeston perusteella. Kasvaneet nyt n. 5 vuotta. Kasvavat nopeasti n. 40-70 cm vuodessa, ja näyttävät viihtyvän oikein hyvin, vain yksi on kuollut.

Pyökit näyttävät vaativan paljon mereisemmän ilmaston jossa kasvukausi on pitkä. Etenkin syksyllä ne kasvavat nopeasti pituutta vielä syyskussa. Vasta lokakuussa loppuu pituuskasvu ja talvehtiminen alkaa. Jos ankaraa hallaa tulee ennen versojen talvehtimista ne kuolevat. Pyökki tosin kestää varjoa paremmin kuin jopa kuusi. Varjoisella paikalla yleensä hallaa esiintyy vähemmän. Talon pohjoispuolella täydessä varjossa olevat pyökit kasvavat yhtä hyvin kuin täydessä auringossa kasvavat.

Tammi on paljon mantereisempi kuin pyökki, lopettaa versojen pituuskasvua aina syyskuussa. Minun tammien emopuut kasvavat Pietarsaaressa ja Vaasassa, puistopuita, elikkä todistetusti talvenkestävää alkuperää, mikä on tärkeää koska vaihtelua lajin sisällä on paljon. Terhot itävät helposti, varmaan 2/3 niistä tulee taimia, mutta tärkeää että eivät pääse missään vaiheessa kuivumaan, keräämisen jälkeen pitää olla kosteassa ja viileässä paikassa koko ajan kunnes itävät. Itävät yleensä parin sisällä, tai sitten vasta keväällä riippuen säästä. Parasta istuttaa pari-kolme terhoa suoraan lopulliseen istutuspaikkaan ettei tarvitse siirtää sitä myöhemmin. Jos tulee useita taimia voi poistaa huonommin kasvavat ja jättää se paras. Istuta terhot maanpintaan sivuttain että n. puolet tai 2/3 terhosta on maanpinnan alapuolella, ja kastele vähäsen. Suojaa terhot hiiri- ja myyrätuhoilta hienosilmäisellä metalliverkolla kunnes ovat itäneet, se on hyvin tärkeää koska muuten niitä taatusti syödään pois! Eli verkko pitää poistaa seuraavan keväänä kun ensimmäinen verso työntyy ylöspäin. Pidä paikka siistinä rikkaruohoista (hellävaraisesti) kunnes taimi on vuoden vanha, sen jälkeen ruohikko voi päästää runkoon asti. Suojaa taimi verkolla jäniksiä vastaan. Mutta vaikka vahinkoa tapahtuisi ei hätää, tulee kyllä uutta versoa vaikka monta kertaa. Kun verso on yli 2 v. vanha se ei jäniksille enää maistu elikkä heti kun taimella on sen verran korkeutta ettei alle kaksvuotista puuta ole niitten ulottuvissa voi kaikki suojaverkot poistaa. Tulevan latvan voi parhaiten heti nuoruudessa muokata leikaamalla alimmat tai muuten epäsopivat oksat kokonaan pois. Tammi kestää sitä hyvin, ja leikkauksen ajankohdalla ei mitään väliä. Tammi vastaa hyvin lannoitukseen, ja lannoitusta jossa on typpeä pitää antaa vain loppukeväällä-alkukesällä. Tosin hyvin pohjoisessa lannoituksen kanssa pitäää olla varovainen, koska talvehtiminen tapahtuu silloin myöhemmin syksyllä, eli voi jäädä vajavaiseksi jolloin puu voi kuolla talvikylmyyteen.

Minä tiedän Kuusamossa lähellä itärajaa kasvavan yli 4 m korkean noin 25-vuotiaan tammen.

Asun Rovaniemellä, kolmannessa kaupunginosassa. Pihallani kasvaa kolme yli viisimetristä tammea, jotka olen istuttanut 1990 tai 1991. Korkein tammi on lähes 7 metriä, mutta ahtaasta kasvupaikasta johtuen se on varsin kapea. Mielestäni kaunein tammi on pihan keskellä, sillä se on saanut valoa joka suunnasta ja on tasaisen pyöreä latvuksesta. Tammet voivat ihan hyvin vuodesta toiseen eivätkä ole kärsineet kylmyydestä. Pihani on vaaran itärinteellä, joten kesä tulee ja lumet sulavat muutamia päiviä myöhemmin kuin lämpimämmillä etelä- ja lounaisrinteillä. Olen miettinyt, että ehkä myöhäinen kasvuunlähtö auttaa tammea pelastumaan mahdollisesti alkukesän kylmistä öistä. Silmut eivät ehdi aukeamaan ennen kuin ilmat kunnolla lämpeävät. Toki pihallani on hyvä mikroilmasto, joka johtuu tonttia reunustavista pensasaidoista. Tontti on 100 metrin korkeudella, ja alkusyksyn hallat eivät ole riesana kuten alavilla mailla. Toissa vuonna, kun oli hyvin lämmin kesä Lapissa, kaksi tammea teki terhoja. Osan söivät oravat ja osan pelastin talteen ja istutin syksyllä ulos metallisen verkon alle multaan. Kun lumet sulivat ei niistä valitettavasti yksikään itänyt . Tänä syksynä (2016) oli jälleen kymmeniä terhojen alkuja, mutta ne eivät kasvaneet puoli senttiä suuremmiksi. Ehkä kesän lämpö ei riittänyt tänä vuonna. Sen sijaan muutamia vuosia sitten toin Etelä-Suomesta muutamia terhoja, jotka istutin pihalle talveksi multaan. Ne ovat itäneet . Nyt pihalta löytyy em. puiden lisäksi muutama terhakas tammentaimi, jotka ovat puolimetrisiä. Eli Rovaniemelläkin voi viljellä tammia kunhan tuo terhot etelämpää. Olen ajatellut, että tammeni ovat ehkä Suomen pohjoisimmat puun kokoiseksi kasvaneet. Voin olla kuitenkin väärässä.
Pihallani kasvaa myös lähes kolmekymmenvuotiaita vaahteroita, joista korkein on kymmenen metriä. Niiden emäpuu on ollut Rovaniemellä, kaupungin keskustassa, Korkalonkadulla. Nyttemmin paikalla on kerrostalo.

Simon (Kemistä 30km etelään) pappilan pihalla kasvaa arviolta noin 100v vanha tammi. Poppeleiden ja vaahteroiden keskellä.

Tuhat vuotta sitten oli lämmin jakso, silloin mahtavat tammimetsät olivat tavallisia tuonne Ouluun saakka.