Minun tarinani

--kyyneleet--

Näin jälkikäteen tuumittuna syömishäiriöni alkoi jo 12 - vuotiaana, nyt olen 20. Eli 8 vuotta erilaisia syömishäiriöongelmia ja mielenterveysongelmia. Jos joskus saan lapsen, aion tukea häntä kaikin tavoin, että hän ei ajaudu samalle tielle. Olo on taas niin tuskainen, ettei sitä pysty kuvailemaan. Painoni on vaihdellut merkittävästä ylipainosta huimaan alipainoon. Välillä tuntuu, etten edes tunne itseäni enää. Ruoka on ainut tosi lohtu, joka antaa tukensa aina kaikissa vaikeissa asioissa. Olin pahimman teini-ikäni todella ylipainoinen. Elämäni lähti käyntiin pitkästä aikaa, kun 18 täytettyäni laihduin hoikaksi. Nyt asiat ovat taas muuttuneet, olen jälleen ylipainoinen. Poikaystäväni ei ymmärrä ahmimistani.

Haaveilen hoikasta vartalosta, mutta vaan ahmin ja ahmin. Jokainen uusi päivä on laihdutuksen aloittamispäivä. Nykyään tiedän, että hoikkuus ei tuo onnea. Vaan kehittyminen ihmisenä, ystävät ja muu. Sekös vasta surettavaa onkin. Kaikki nämä vuodet ja onni lipuu vain kauemmaksi. Kiitos kaikille, jotka tämän vuodatuksen lukivat.

2

999

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minävain^^

      Voi sinua... En osaa sanoa oikeen mitään, mutta voimia sinulle. Haluaisitko hankkia keskusteluapua? Se ehkä auttaisi, jos muille et voi puhua.

      Mä itse olen 14 ja pelkään, että tulen joskus kirjoittamaan samanlaisen tekstin. Mä pystyn näkemään itseni kymmenen vuoden päästä ja olen aivan varmasti reilusti ylipainoinen. En kestä sitä, enkä halua sellaista tulevaisuutta. Mutta se tulee, rakastan ruokaa aivan liikaa. Olen alkanut syömään kauheasti ja olen kyllä normaalipainoinen, mutta paino on kuitenkin jo noussut. Musta tuntuu, että ruoka on lähes ainoa lohtu, se auttaa pahaan oloon. Aina koulussa odotan kauheasti, että pääsen kotiin ja syömään. Ruoka pyörii mielessä aika paljon. Koko ajan nälkä ja tekee mieli syödä. Saatan syödä reilusti yli kulutuksen ja en kuitenkaan liiku paljoakaan. Mua niin pelottaa. En halua tulla ylipainoiseksi. Haluan, että mut hyväksytään sellaisena kuin olen ja ylipainoisena tuskin hyväksytään, kun kaikki muut perheestä ja ystävistä on hoikkia... Isäkin koko ajan hokee, että "liikuntaa pitää harrastaa ja syödä terveellisesti ja muutenkin pitää huolta itsestään". Koulussakin koko aika valistetaan ylipainon vaaroista yms. Ja siitä kuinka kaikessa on rasvaa, sokeria ja suolaa. En jaksa! Mitä sitten jos vähän lihon. Tai no lihon kuitenkin paljon. Pilaan kaiken jo nyt. Nuorena muka pitäisi olla hoikka ja terve. Myöhemmin ei niin väliä. Anteeks tää mun vuodatus. Ei varmaan auta sua yhtään.

      • promesse

        Kärsin erilaisista syömishäiriöistä 9-vuotiaasta aina 24-vuotiaaksi asti. Kokemukseni perusteella voin vain sanoa: älkää lannistuko! Minun tieni oli kivinen, mutta nyt, 26-vuotiaana voin ihmeen hyvin.

        Tässä muutamia asioita, jotka ovat tuoneet minulle erityistä apua:

        1. Ruoan harrastaminen. Laitan ruokani itse aina, kun voin. Keskityn kauneuteen ja makuun, annan itselleni luvan nauttia, ja tunnen, kun olen kylläinen.

        2. En syö suruuni, ja jos olo on kauhea, pyrin syömään seurassa. Jos minua surettaa, menen elokuviin, siivoan, luen kirjaa, tapaan kavereita, eli aktivoin itseni.

        3. Kohtuullinen liikunta (esim.2-3 krt. salilla viikossa)auttaa ja piristää.

        4. Keksin keinoja palkita itseäni ja piristää mieltäni, ihana hieronta, kasvohoito, jne.

        5. Ja lopuksi, jos tilanne on huono, on osattava hakea apua, puhuttava vanhemmille, keskusteltava terapian mahdollisuudesta. Tärkeintä on olla armollinen itselleen ja muistaa, etteivät ongelmat ole häpeällisiä, vaan että kaikilla on vaikeuksia.

        Toivotan kaikille pikaista toipumista. Itsekin luulin, että olen syömishäiriöiden vankina loppuelämän, mutta niin ei käynyt, eikä niin tarvitse käydä. Syömishäiriöistä VOI PARANTUA.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kannattaako suomalaisen duunarin enää äänestää vasemmistopuolueita

      sillä eivät ne tunnu kovasti ajavan suomi-duunarin etuja. Jos katsotaan Vasemmistoliittoa, niin sehän on ihan feministi
      Maailman menoa
      241
      6042
    2. Jaaha, sitä on vasemmistoryhmä käynyt häiriköimässä Purran kodin vieressä

      On näköjään iso lakana levitetty puiden väliin, jossa lukee mm. "Haista vi*** Riikka Purra". Tunkekaa leikkaukset pers..
      Maailman menoa
      119
      5843
    3. Professori: Maahanmuuttajien rikollisuutta hyssytellään - hävytöntä

      Kriminologi Jukka Savolaisen mukaan ikä ja vaikeat olosuhteet eivät riitä selitykseksi. – Tutkitun tiedon valossa sanoi
      Maailman menoa
      231
      4917
    4. Demokratian uhka: Perussuomalaiset ja polarisoiva "me ja muut" -ajattelu

      Laurence Rees varoittaa, kuinka demokratian heikkeneminen ja autoritaaristen liikkeiden nousu voidaan liittää "me ja muu
      Maailman menoa
      15
      4283
    5. Mistä kummasta voi johtua se, että vasemmistolaiset usein häpeää itseään

      voiko se johtua esim. köyhyydestä? Ja tästä on siis ihan suomalainen tutkimus olemassa. "Suomalainen tutkimus osoittaa
      Maailman menoa
      62
      4176
    6. Sanna-kulttilaiset hehkuttaa edelleen Marinia, vaikka esim. Sote oli susi jo syntyessään

      mutta kulttilaiset eivät ole järjen jättiläisiä, ja sanoihin Lasse Lehtinenkin, että Suomessa on pohjoismaiden tyhmimmät
      Maailman menoa
      68
      4097
    7. Päivi Räsänen vs. Abbas Bahmanpour

      (Bahmanpour on imaami Helsingissä) Syyttäjä siis jahtaa edelleen Räsästä tämän H-puheista, joissa hän on ilmeisesti vaa
      Maailman menoa
      27
      4092
    8. Marin teki sen mihin muut eivät pystyneet, vei susi-Soten maaliin

      ja sitten hävittyjen vaalien jälkeen lähtikin vastuuta pakoon...... "Professori: sote-uudistus on täysi susi. Sosiaali
      Maailman menoa
      32
      3658
    9. Palkansaajan oikeus nauttia työuransa hedelmistä

      Työeläkejärjestelmä on verrattavissa pyramidihuijaukseen, jossa alemmat tasot, eli nykyiset palkansaajat, toimivat maksa
      Maailman menoa
      57
      2554
    10. En koskaan tule sinulle tätä kertomaan

      Kun kirjoitin sinulle viimeisintä viestiä, huomasin kyynelten valuvan poskiani pitkin.
      Ikävä
      40
      1790
    Aihe