Minun tarinani

--kyyneleet--

Näin jälkikäteen tuumittuna syömishäiriöni alkoi jo 12 - vuotiaana, nyt olen 20. Eli 8 vuotta erilaisia syömishäiriöongelmia ja mielenterveysongelmia. Jos joskus saan lapsen, aion tukea häntä kaikin tavoin, että hän ei ajaudu samalle tielle. Olo on taas niin tuskainen, ettei sitä pysty kuvailemaan. Painoni on vaihdellut merkittävästä ylipainosta huimaan alipainoon. Välillä tuntuu, etten edes tunne itseäni enää. Ruoka on ainut tosi lohtu, joka antaa tukensa aina kaikissa vaikeissa asioissa. Olin pahimman teini-ikäni todella ylipainoinen. Elämäni lähti käyntiin pitkästä aikaa, kun 18 täytettyäni laihduin hoikaksi. Nyt asiat ovat taas muuttuneet, olen jälleen ylipainoinen. Poikaystäväni ei ymmärrä ahmimistani.

Haaveilen hoikasta vartalosta, mutta vaan ahmin ja ahmin. Jokainen uusi päivä on laihdutuksen aloittamispäivä. Nykyään tiedän, että hoikkuus ei tuo onnea. Vaan kehittyminen ihmisenä, ystävät ja muu. Sekös vasta surettavaa onkin. Kaikki nämä vuodet ja onni lipuu vain kauemmaksi. Kiitos kaikille, jotka tämän vuodatuksen lukivat.

2

1016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minävain^^

      Voi sinua... En osaa sanoa oikeen mitään, mutta voimia sinulle. Haluaisitko hankkia keskusteluapua? Se ehkä auttaisi, jos muille et voi puhua.

      Mä itse olen 14 ja pelkään, että tulen joskus kirjoittamaan samanlaisen tekstin. Mä pystyn näkemään itseni kymmenen vuoden päästä ja olen aivan varmasti reilusti ylipainoinen. En kestä sitä, enkä halua sellaista tulevaisuutta. Mutta se tulee, rakastan ruokaa aivan liikaa. Olen alkanut syömään kauheasti ja olen kyllä normaalipainoinen, mutta paino on kuitenkin jo noussut. Musta tuntuu, että ruoka on lähes ainoa lohtu, se auttaa pahaan oloon. Aina koulussa odotan kauheasti, että pääsen kotiin ja syömään. Ruoka pyörii mielessä aika paljon. Koko ajan nälkä ja tekee mieli syödä. Saatan syödä reilusti yli kulutuksen ja en kuitenkaan liiku paljoakaan. Mua niin pelottaa. En halua tulla ylipainoiseksi. Haluan, että mut hyväksytään sellaisena kuin olen ja ylipainoisena tuskin hyväksytään, kun kaikki muut perheestä ja ystävistä on hoikkia... Isäkin koko ajan hokee, että "liikuntaa pitää harrastaa ja syödä terveellisesti ja muutenkin pitää huolta itsestään". Koulussakin koko aika valistetaan ylipainon vaaroista yms. Ja siitä kuinka kaikessa on rasvaa, sokeria ja suolaa. En jaksa! Mitä sitten jos vähän lihon. Tai no lihon kuitenkin paljon. Pilaan kaiken jo nyt. Nuorena muka pitäisi olla hoikka ja terve. Myöhemmin ei niin väliä. Anteeks tää mun vuodatus. Ei varmaan auta sua yhtään.

      • promesse

        Kärsin erilaisista syömishäiriöistä 9-vuotiaasta aina 24-vuotiaaksi asti. Kokemukseni perusteella voin vain sanoa: älkää lannistuko! Minun tieni oli kivinen, mutta nyt, 26-vuotiaana voin ihmeen hyvin.

        Tässä muutamia asioita, jotka ovat tuoneet minulle erityistä apua:

        1. Ruoan harrastaminen. Laitan ruokani itse aina, kun voin. Keskityn kauneuteen ja makuun, annan itselleni luvan nauttia, ja tunnen, kun olen kylläinen.

        2. En syö suruuni, ja jos olo on kauhea, pyrin syömään seurassa. Jos minua surettaa, menen elokuviin, siivoan, luen kirjaa, tapaan kavereita, eli aktivoin itseni.

        3. Kohtuullinen liikunta (esim.2-3 krt. salilla viikossa)auttaa ja piristää.

        4. Keksin keinoja palkita itseäni ja piristää mieltäni, ihana hieronta, kasvohoito, jne.

        5. Ja lopuksi, jos tilanne on huono, on osattava hakea apua, puhuttava vanhemmille, keskusteltava terapian mahdollisuudesta. Tärkeintä on olla armollinen itselleen ja muistaa, etteivät ongelmat ole häpeällisiä, vaan että kaikilla on vaikeuksia.

        Toivotan kaikille pikaista toipumista. Itsekin luulin, että olen syömishäiriöiden vankina loppuelämän, mutta niin ei käynyt, eikä niin tarvitse käydä. Syömishäiriöistä VOI PARANTUA.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomessa on meneillään boomereiden kosto

      1990-luvun lamassa osumaa saaneet sukupolvet toivovat sen jälkeen syntyneille sukupolville kärsimystä porvareita äänestä
      Maailman menoa
      29
      2342
    2. Petteri Orpon kommentti persujen väkivaltaan?

      Hiirenhiljaa taas on, kun Tampereella persulahkon ääriosasto pahoinpiteli kantasuomalaisen tytön. Missä on pääministeri
      Maailman menoa
      30
      1659
    3. Onko sinulla jalostettu koira? Nämä tekijät altistavat koiran sairastumiselle

      Moni Suomessa suosittu koirarotu on sairas ulkonäkökeskeisen jalostuksen ja ääripiirteiden vuoksi. Erityisesti tietyt t
      Koirat
      24
      1433
    4. Mitä ikävöit eniten

      kaivatussasi? 🫶
      Ikävä
      89
      1422
    5. Miten voit vain

      Olla kuin mitään ei olisi?
      Ikävä
      132
      1095
    6. Anabaptismin kirous

      Uudestikastetut lahkolaiset joutuvat valheen kierteeseen. He joutuvat herjaamaan lapsena saamaanssa kastetta nimeen Isä
      Kaste
      417
      1082
    7. Pelolla pakottaminen

      Kristinusko on tuovinaan valoa ja toivoa, mutta ensin pitää olla pimeyttä ja toivottomutta jotta joku valoa ja toivoa ha
      Kaste
      624
      926
    8. Robotiikka korvaa tulevaisuudessa seurustelusuhteet

      Haluan herättää keskustelua aiheesta. Asiantuntijoiden mukaan robottien kehitys on 10-15 vuoden päässä siitä että voidaa
      Sinkut
      240
      891
    9. IPCC romahtaa

      Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Ilmastohourimoinnin tukijalka myöntää, ettei mitään ilmastokatastrofia olekaan. Eikös tääl
      Ilmastonmuutos
      30
      879
    10. kamera hakokylässä

      kamera kuvaamassa yleistä tietä laittomasti ristauksessa hakokylä-raatevaara!
      Hyrynsalmi
      15
      789
    Aihe