Minun tarinani

--kyyneleet--

Näin jälkikäteen tuumittuna syömishäiriöni alkoi jo 12 - vuotiaana, nyt olen 20. Eli 8 vuotta erilaisia syömishäiriöongelmia ja mielenterveysongelmia. Jos joskus saan lapsen, aion tukea häntä kaikin tavoin, että hän ei ajaudu samalle tielle. Olo on taas niin tuskainen, ettei sitä pysty kuvailemaan. Painoni on vaihdellut merkittävästä ylipainosta huimaan alipainoon. Välillä tuntuu, etten edes tunne itseäni enää. Ruoka on ainut tosi lohtu, joka antaa tukensa aina kaikissa vaikeissa asioissa. Olin pahimman teini-ikäni todella ylipainoinen. Elämäni lähti käyntiin pitkästä aikaa, kun 18 täytettyäni laihduin hoikaksi. Nyt asiat ovat taas muuttuneet, olen jälleen ylipainoinen. Poikaystäväni ei ymmärrä ahmimistani.

Haaveilen hoikasta vartalosta, mutta vaan ahmin ja ahmin. Jokainen uusi päivä on laihdutuksen aloittamispäivä. Nykyään tiedän, että hoikkuus ei tuo onnea. Vaan kehittyminen ihmisenä, ystävät ja muu. Sekös vasta surettavaa onkin. Kaikki nämä vuodet ja onni lipuu vain kauemmaksi. Kiitos kaikille, jotka tämän vuodatuksen lukivat.

2

1011

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • minävain^^

      Voi sinua... En osaa sanoa oikeen mitään, mutta voimia sinulle. Haluaisitko hankkia keskusteluapua? Se ehkä auttaisi, jos muille et voi puhua.

      Mä itse olen 14 ja pelkään, että tulen joskus kirjoittamaan samanlaisen tekstin. Mä pystyn näkemään itseni kymmenen vuoden päästä ja olen aivan varmasti reilusti ylipainoinen. En kestä sitä, enkä halua sellaista tulevaisuutta. Mutta se tulee, rakastan ruokaa aivan liikaa. Olen alkanut syömään kauheasti ja olen kyllä normaalipainoinen, mutta paino on kuitenkin jo noussut. Musta tuntuu, että ruoka on lähes ainoa lohtu, se auttaa pahaan oloon. Aina koulussa odotan kauheasti, että pääsen kotiin ja syömään. Ruoka pyörii mielessä aika paljon. Koko ajan nälkä ja tekee mieli syödä. Saatan syödä reilusti yli kulutuksen ja en kuitenkaan liiku paljoakaan. Mua niin pelottaa. En halua tulla ylipainoiseksi. Haluan, että mut hyväksytään sellaisena kuin olen ja ylipainoisena tuskin hyväksytään, kun kaikki muut perheestä ja ystävistä on hoikkia... Isäkin koko ajan hokee, että "liikuntaa pitää harrastaa ja syödä terveellisesti ja muutenkin pitää huolta itsestään". Koulussakin koko aika valistetaan ylipainon vaaroista yms. Ja siitä kuinka kaikessa on rasvaa, sokeria ja suolaa. En jaksa! Mitä sitten jos vähän lihon. Tai no lihon kuitenkin paljon. Pilaan kaiken jo nyt. Nuorena muka pitäisi olla hoikka ja terve. Myöhemmin ei niin väliä. Anteeks tää mun vuodatus. Ei varmaan auta sua yhtään.

      • promesse

        Kärsin erilaisista syömishäiriöistä 9-vuotiaasta aina 24-vuotiaaksi asti. Kokemukseni perusteella voin vain sanoa: älkää lannistuko! Minun tieni oli kivinen, mutta nyt, 26-vuotiaana voin ihmeen hyvin.

        Tässä muutamia asioita, jotka ovat tuoneet minulle erityistä apua:

        1. Ruoan harrastaminen. Laitan ruokani itse aina, kun voin. Keskityn kauneuteen ja makuun, annan itselleni luvan nauttia, ja tunnen, kun olen kylläinen.

        2. En syö suruuni, ja jos olo on kauhea, pyrin syömään seurassa. Jos minua surettaa, menen elokuviin, siivoan, luen kirjaa, tapaan kavereita, eli aktivoin itseni.

        3. Kohtuullinen liikunta (esim.2-3 krt. salilla viikossa)auttaa ja piristää.

        4. Keksin keinoja palkita itseäni ja piristää mieltäni, ihana hieronta, kasvohoito, jne.

        5. Ja lopuksi, jos tilanne on huono, on osattava hakea apua, puhuttava vanhemmille, keskusteltava terapian mahdollisuudesta. Tärkeintä on olla armollinen itselleen ja muistaa, etteivät ongelmat ole häpeällisiä, vaan että kaikilla on vaikeuksia.

        Toivotan kaikille pikaista toipumista. Itsekin luulin, että olen syömishäiriöiden vankina loppuelämän, mutta niin ei käynyt, eikä niin tarvitse käydä. Syömishäiriöistä VOI PARANTUA.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Arman Alizadin viesti puna-aktivisteille: "Pitäkää lärvinne nytkin kiinni"

      Arman Alizad kritisoi vasemmiston kaksinaismoralismia. Iranissa syntynyt suosikkijuontaja Arman Alizad pakeni perheensä
      Maailman menoa
      342
      4322
    2. Minja Koskela nostanut vasemmistoliiton kannatuksen ennätykseen

      Koskela valittiin puolueen johtoon lokakuussa 2024, ja silloin Ylen kysely antoi puolueelle 9,3 prosentin kannatuksen.
      Maailman menoa
      142
      2428
    3. Antti johtaa Petteriä jo 7,1 prosenttiyksiköllä

      Tällä menolla sdp menee kokoomuksesta kierroksella ohi jo tällä vaalikaudella. https://yle.fi/a/74-20213575
      Maailman menoa
      82
      2056
    4. Harmi nainen kun

      olet niin elähtäneen näköinen. Miestä et koskaan löydä itelles. j
      Ikävä
      141
      1561
    5. Hotelli kainuu

      Mietityttää, hotelli Kainuussa, se, että asiakkaat voivat valita ketä saa olla ja ketä ei, Illan aikana asiakkaina!
      Kuhmo
      42
      1094
    6. Eikö me voitais

      Vaan harrastaa seksiä kun muusta ei tule mitään
      Ikävä
      26
      1087
    7. Seuraavakin hallitus joutuu leikkaamaan

      Sitähän tämä hallitus nyt höpöttää, kun itse on ajanut tilanteen katastrofaaliseksi. Orpon hallitus lähti suurin puhein
      Maailman menoa
      139
      995
    8. Mistä kehon osasta

      Pidät minussa eniten?
      Ikävä
      77
      989
    9. Ovatko vastasyntyneet vauvat syntisiä?

      Se ihmisten keksimä järjetön perisynti, jos ovat!
      Luterilaisuus
      337
      931
    10. Pitäis vaan lopettaa

      Sinun kanssa yhteydenpito. Alkaa vaan haluamaan enemmän ja tuskin lopulta mikään kohtaisi. Ja ikävä vaan kasvaa ja lähei
      Ikävä
      8
      907
    Aihe