Lepikonsuojelu?

Kirjoittaja jolle kommentoit, ei mielestäni väittänytkään punkkien elelevän lepissä. Vaan lepikoissa. Rantalepikot ovat nimenomaan kasvupaikaltaan sellaisia missä viihtyy vaateliaat ruohot, saniaiset jne. Niissä taas viihtyy punkit.

Vai ovat lepikot kauniita. Rohkenen olla eri mieltä.
Siistitty ranta on siistimpi ja kauniimpi.

Jaakko kirjoitti:

Vai ovat lepikot kauniita. Rohkenen olla eri mieltä.
Siistitty ranta on siistimpi ja kauniimpi.

Yli 60-veet pitävät raivattua rantaa kauniimpana kuin luonnontilaista..nuorempien milestä asia on juuri päinvastoin..mä oon alle ja siksi pidän luonnontilaista kauniimpana kuin tylsää siistittyä...

Otso kirjoitti:

Kirjoittaja jolle kommentoit, ei mielestäni väittänytkään punkkien elelevän lepissä. Vaan lepikoissa. Rantalepikot ovat nimenomaan kasvupaikaltaan sellaisia missä viihtyy vaateliaat ruohot, saniaiset jne. Niissä taas viihtyy punkit.

Lue lisää

Osittain olet oikeassa, minä puhuin enemmänkin lepistä kuin lepikoista yleensä. Tein näin kuitenkin siksi, kun alkuperäinen kirjoittaja sanoi kaatavansa lepät. Kyse oli siis puista, viestistä sai sen kuvan että muita muutoksia ei ollut tarkoitus tehdä. Heinäkasvit, joissa punkit elävät, jäisivät siis paikalleen.

Siitä esitän eriävän mielipiteen, että lepikot olisivat jotenkin enemmän punkkirikasta aluetta kuin heinäinen maasto yleensä. En ainakaan ole törmännyt yhteenkään tällaista väitettä tukevaan tutkimukseen. Lepikon kaataminen tuskin vaikuttaa merkittävästi alueen punkkimäärään. Ja jos kyse on raakkaamattomasta lepikosta, ei sitä borrelioosia sieltä kovin moni takuulla saa, sillä harva viitsii puskea läpi tiheästä leppäryteiköstä. Harvennettu lepikko on tietysti asia erikseen, mutta yhäkin olen sitä mieltä, että se ei ole leppien "vika", jos siellä punkkikasveja elää, vaan maaperän. :)

Jaakko kirjoitti:

Vai ovat lepikot kauniita. Rohkenen olla eri mieltä.
Siistitty ranta on siistimpi ja kauniimpi.

Kyllä, minusta lepikot ovat kauniita. En välttämättä tykkää kylläkään sellaisesta hirveästä ryteiköstä, jos kyseessä on mökki- tai saunaranta. Sen sijaan siistitty lepikko, josta liiat puut on karsittu pois on hyvin kaunis. Puuton ranta on surkean näköinen, ellei kyseessä ole luonnostaan kallioinen maa jossa puut eivät kasva.

Eipä sanakirjasta sen enempää.

Metsäammattilaisena ilkeän väittää, että nämä nykydirektiivien mukaiset rantakaistat ovat lähinnä vitsi. Ajatuksena kaunis, mutta käytännössä ihan yhtä huuhaata. Jokainen, joka on hieman peruskoulun biologian tunteja enemmän perehtynyt luonnonjärjestelmiin, tietää, että aukkohakkuun jälkeen kapean "suojelukaistan" valaistusolosuhteet muuttuvat niin oleellisesti, että se ei säily ennallaan, vaan saa uuden ilmiasun lajistollisesti. Kosmetiikkaa, jolla ei ole juurikaan yhtymäkohtaa todelliseen luonnon suojeluun. Henkilökohtainen mielipiteeni siitä kosmetiikasta on se, että avoin/rantaan asti harvennettu ja hoidettu metsäala on kauniimpi kuin kapea heitteille jätetyn näköinen rytökaista talousmetsän ja rannan välissä.

Jos suojellaan, niin tehdään se sitten niin, että siellä tosiaan on oikein oikeasti ne lajit, jotka siihen kohteeseen ovat asettuneet, eikä mitään silmän lumetta.

Metsäsertifioinnit sisältävät useita vastaavia kohtia ns. luontokohteiden säilyttämisestä. Puronvarsia, lehtolaikkuja, lähteitä, pohjoisjyrkänteitä, kosteikkoja... Suojavyöhykkeet ovat niin kapeita, että esimerkiksi lähteestä tulee useassa tapauksessa paskalampi, josta ei todellakaan tee mieli täyttää kenttäpulloaan. Jättöpuut ovat oma hauska kategoriansa; niitähän on oltava tietty määrä/ha loppuhakattua aukkoa. Tuulenkaatojahan niistä tulee eikö lie 90%. Siltä se ainakin näyttää, kun samoaa maita ja mantuja työn ja harrastusten puitteissa. Ideahan olisi se, että jää ainesta pystyyn kuivavien puiden eliöstölle, mutta käytännössä toteutuu vain maapuiden lievä lisäys, kun hakkuutähteiden lisäksi maassa rojottaa muutama kokorunko.

Että semmoista luonnonsuojelua.

Olen Mies joka saa sahan käyntiin tarvittaessa, mutta herraksi en itseäni koe vaan osaksi luontoa. Minulla on tehtävä ja sen toteutan, ihan maalaisjärjen sanelemana, alkuperäiseläimistön ja kantaväestön parhaaksi.

Ei kiinnosta enkä katso mitään diverteesejä.
Punkki on laji jota ei Pohjanlahden rantametsissä/lehdoissa/missään sivistyssanoissa ole koskaan aikaisemmin riesaksi asti ole ilmennyt. Eli tällaisella umpeenkasvattamishaahuilulla alkuperäiskasvillisuus ja eläinkanta katoaa kokonaan. Ja kenttäpulloja sun muita en kyllä tosiaan edes minkään sivistyssanan nojalla tai pakottamana suostu täytytämään ja pilaamaan rantarapakoissa.
Tilalle tulevat uudet lajit ja taudit, kuten luettelemani ja pannaan kaupanpäälle vielä ekinokokki.
Vaeltava hippiäinen ei voi enää ottaa marjaa suuhunsa, tai juoda vettä.

Varsinaista luonnonsuojelua, tosin odottakaahan uutisia...

Niin, metsätyypeillä ja rantalepikoiden suojelullahan ei ole mitään tekemistä keskenään. Kysymys on tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisesta, ei metsätalouden metsätyyppien tai kasvupaikkatyyppien tunnistamisesta. Suojelun kannalta.

Otso kirjoitti:

Niin, metsätyypeillä ja rantalepikoiden suojelullahan ei ole mitään tekemistä keskenään. Kysymys on tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisesta, ei metsätalouden metsätyyppien tai kasvupaikkatyyppien tunnistamisesta. Suojelun kannalta.

Lue lisää

Joopa joo, taitaa joku kulkutauti syödä järjen näemmä. Useammaltakin lehtokurpalta.

Metsuri kirjoitti:

Joopa joo, taitaa joku kulkutauti syödä järjen näemmä. Useammaltakin lehtokurpalta.

Älä nyt mulle keuhkoo! Mähän olen sun puolella tässä asiassa. Mää olen itekkin metsäteollisuuden palveluksessa. Koetin vaan opettaa tuota "suojelijaa" puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kaverihan väitti metsätyypeillä olevan jotain merkitystä suojelun kanssa. Vt tai Mt, aivan sama. Ainut mikä suojelun kannalta ratkaisee, on tärkeät elinympäristöt. Ne on minunkin huomioitava kun hakkuutan metsiä. Joko olet joutunut käymään luonnonhoitokurssin? Ite kävin pari vuotta sitten. HIENO todistus ja tikkapinssi tuli. Aukkoja on tehty samaan malliin sen jälkeenkin.

Otso kirjoitti:

Älä nyt mulle keuhkoo! Mähän olen sun puolella tässä asiassa. Mää olen itekkin metsäteollisuuden palveluksessa. Koetin vaan opettaa tuota "suojelijaa" puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kaverihan väitti metsätyypeillä olevan jotain merkitystä suojelun kanssa. Vt tai Mt, aivan sama. Ainut mikä suojelun kannalta ratkaisee, on tärkeät elinympäristöt. Ne on minunkin huomioitava kun hakkuutan metsiä. Joko olet joutunut käymään luonnonhoitokurssin? Ite kävin pari vuotta sitten. HIENO todistus ja tikkapinssi tuli. Aukkoja on tehty samaan malliin sen jälkeenkin.

Lue lisää

Kerropa noin alan työntekijänä, onko siitä metsäluonnonhoito tutkinnosta mitään hyötyä suojelun kannalta. Hiukan tuli sellanen fiilis sun tekstistä, että samat käytännöt pätee kuin ennenkin, oli tutkinnon tuomaa tietoa tai ei.

Suoritan tutkinnon lähitulevaisuudessa ja ideana se on mun mielestä hyvä.

zen kirjoitti:

Kerropa noin alan työntekijänä, onko siitä metsäluonnonhoito tutkinnosta mitään hyötyä suojelun kannalta. Hiukan tuli sellanen fiilis sun tekstistä, että samat käytännöt pätee kuin ennenkin, oli tutkinnon tuomaa tietoa tai ei.

Suoritan tutkinnon lähitulevaisuudessa ja ideana se on mun mielestä hyvä.

Lue lisää

Kyllä kurssista on paljonkin hyötyä. Ennen kurssia suojelu tuntui "peikolta". Eli ei tohtinut toimia metsässä kun ei ollut varmuutta asioista. Tarkoitan varmuutta elinympäristöjen tunnistamiseen. Leimikon suunnittelussa meni kohtuuttomasti aikaa arpomiseen, että onko tämä tärkeä elinympäristö vai ei. Rajaukset tuli sen vuoksi tehtyä "varman päälle". Kurssi toi rutkasti varmuutta omaan työhön ja metsätalousesimiestä ei ole tarvinnut hyppyyttää metsässä kurssin jälkeen läheskään yhtä paljon. Se on totta, että samat käytännöt pätee pitkälti kuin aiemminkin. Onhan suojelua ollut ennen kurssiakin. Kurssi yhtenäistää toimintamalleja ja helpottaa siten käytännön toimintaa.

Otso kirjoitti:

Niin, metsätyypeillä ja rantalepikoiden suojelullahan ei ole mitään tekemistä keskenään. Kysymys on tärkeiden elinympäristöjen tunnistamisesta, ei metsätalouden metsätyyppien tai kasvupaikkatyyppien tunnistamisesta. Suojelun kannalta.

Lue lisää

Niinpä metsätalousaluetta siirretään luonnonsuojelualueeksi ihan vaan ahneutta että saadaan mahdollisemman paljon hehtaareja ja niiden myötä valtaa .

Otso kirjoitti:

Älä nyt mulle keuhkoo! Mähän olen sun puolella tässä asiassa. Mää olen itekkin metsäteollisuuden palveluksessa. Koetin vaan opettaa tuota "suojelijaa" puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Kaverihan väitti metsätyypeillä olevan jotain merkitystä suojelun kanssa. Vt tai Mt, aivan sama. Ainut mikä suojelun kannalta ratkaisee, on tärkeät elinympäristöt. Ne on minunkin huomioitava kun hakkuutan metsiä. Joko olet joutunut käymään luonnonhoitokurssin? Ite kävin pari vuotta sitten. HIENO todistus ja tikkapinssi tuli. Aukkoja on tehty samaan malliin sen jälkeenkin.

Lue lisää

Aukkoja on tehty samaan malliin sen jälkeenkin.

Metsätalouden harjoittamisessa tehdään aukkoja - mitäs pahaa niissä ??

Oikea metsuri saa leivän ja särvintä hakkaamalla puutavaraa - ei jumaloimalla ötököitä .