Myoomat ja leikkaus

Sirunen

Olen 32-vuotias synnyttämätön sinkkunainen.

Minulla todettiin sivulöydöksenä kesäkuussa sisäisellä ultralla 7 sentin myooma kohdussa ja minut määrättiin magneettikuvaukseen. Siellä selvisi että isoja myoomia onkin kaksi samankokoista ja useampia pienempiä, alle kaksi senttisiä.

Lääkärin mukaan leikkaus on minun kohdallani ainoa varteenotettava hoitovaihtoehto.
Leikkaus toteutetaan pystysuorana viiltona vatsanpeitteiden läpi ja siinä poistetaan kaikki myoomat kerralla. Kohtu pyritään säästämään ikäni ja mahdollisten raskaustoiveiden takia.
Mistään ei kuitenkaan ole takuita; jos verenhukka on liiallista leikkauksen aikana, voidaan kohtu joutua poistamaan henkeä säästävänä toimenpiteenä.
Saan tietää tilanteen miten on käynyt vasta kun herään nukutuksesta.

Ensi kuussa tapahtuva leikkaus pelottaa kieltämättä aika paljon.
Pystytäänkö myoomat poistamaan niin ettei kohtua tarvitse poistaa ja näin ollen mahdolliset lapsihaaveet saa haudata samantien?
Kuinka toivun leikkauksesta, ylipainoakin ollessa melko reilusti?
Kuinka pärjään yksineläjänä toipilasaikanani kun maitopurkkia painavampaa esinettä ei saa nostella?
Miten naiseuteni käy jos kohtu joudutaan poistamaan liiallisen verenvuodon takia? Tuleeko minusta "vähemmän nainen" muiden ihmisten ja ennenkaikkea miesten silmissä? Mistä löydän miehen joka hyväksyy mahdollisen "puutteeni" kun elämänkumppanin löytäminen tuntuu olevan muutenkin niin hankalaa nykypäivänä?
Työskentelen lasten parissa, olen siis lastenhoitaja. Joudunko miettimään asenteeni työhönkin uudestaan jos pahin tapahtuu?
Uskomatonta, miten paljon erilaisia kysymyksiä päässä vilisee asian tiimoilta.

Joku toinen saattaisi ohittaa asian olan kohautuksella että se tapahtuu mikä tapahtuu.
Minulle henkilökohtaisesti tilanne on ollut todella pysäyttävä kokemus ja jonkin asteisen kriisin paikka.

Onko ketään "kuulolla" jolla olisi samankaltaista tilannetta ollut tai tulossa?
Olisi mukava lukea teidän ajatuksianne ja tunnelmianne. Ei olisi ihan niin orpo olo.

Hyvää syksyä joka tapauksessa kaikille jotka tämän lukivat! =)

21

11582

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • xanna

      Olen 33-vuotias lapseton nainen. Raskaustoiveiden vuoksi menin gynelle kyselemään, että olisko mahiksia tulla raskaaksi kun multa on kerran jo aikaisemmin endometrioosia avoleikkauksella poistettu. Leikkauksesta toipuminen menee hyvin, kun malttaa olla paikoillaan. Mulla levoton luonne, liikuin niin paljon että haava tulehtui. Omat itkunsa senkin takia. Äiti sitten autteli kotitöissä,olin juuri heittänyt ex:n pihalle, joten huolta oli taloudellisesta selviämisestä yms. Mutta kaikesta selvittiin, kolme viikkoa ja taas töissä.
      Sen leikkauksen jälkeen ollut keltarauhashormonihoidolla, niiden piti auttaa ettei tuota kasvustoa tulisi.
      No, ultrassa näkyi sitten kysta, lähete tulee jatkotutkimuksiin. Kyllä kans pelottaa jos leikkaukseen taas joutuu. Ei ole muutenkaan ollut helppoa löytää sopivaa elämänkumppania, vasta kolmekymppisenä kun on semmoisen täyspäisen miehen löytänyt, jonka kanssa lapsia haluaa. On kamalaa selittää miehelle ettei voi koskaan yhteistälasta tulla jos kohtu otetaan pois.
      Lisäksi kaikki kaverit ovat raskaana, tai jo monta lasta synnyttänet. Heillä on omat perhekuviot ja ystävät sitä kautta muodostuneet. On niin epämääräinen olo, olenko erilainen, mitä hittoa teen loppuelämäni jos en lasta saa. Kaikkea pyörii päässä, ei saisi ajatella tollasia, tutkimuksiinhan tässä vasta mennään. Pelottaa vaan kuulla lääkärin tuomio.
      Tsemppiä sulle leikkaukseen. Et ole yksin!

    • voi minua...

      olen täysin samassa veneessä kuin sinä. Oli kuin olisin lukenut oman tarinani.

      Minulle vain kävi huonosti, kohtu poistettiin ja en voi saada ikinä omaa lasta. Suru, kiukki, pettymys, katkeruus, viha ihan kaikki tunteiden kirjo on käyty läpi eikä helpota pätkääkään!!!

      Siinä mielessä on mennyt hyvin, että löysin ihana miehen kohdun puuttumisesta huolimatta ja tämä ei silleesti ole vaikuttanut meidän parisuhteeseen, mutta lapsettomuus olisi käytävä jotenkin läpi, mutta miten?

      Leikkaus ja toipuminen siitä meni ihan hyvin, mutta kaikki se jälkityö mitä pitäis käydä läpi on vielä käsittelemättä eikä sitä niin vain pysty käsittelemään tai saatika hyväksymään. Itse olen myös lastenhoito alalla ja se tekee kipeää!!!

      Mutta sinun on vain jotenkin keksittävä keino jatkaa elämää eteen päin. Meillä se on sekunttitaistelua, vaikka kohdun poistosta on jo muuan vuosi.

    • leikkausta odottava

      Hei!

      Mullakin on leikkaus vatsanpeitteiden läpi vielä edessä - edes leikkauspäivä ei vielä ole tiedossa. Kohdusta löytyi suurikokoinen myooma ja ei onnistu tähystysleikkauksella. Ikää on muutama vuosi enemmän kuin sinulla ja lapset eivät ole koskaan kuuluneet haaveisiini, joten sen suhteen minua ei harmita tuo tuleva kohdunpoisto. Voin kyllä kuvitella kuinka rankka tilanne se on sellaiselle, joka haluaisi lapsia. Surullista. Minua sen sijaan pelottaa tuo itse operaatio. Mahdolliset komplikaatiot ja se, että kuinka kauan se toipuminen leikkauksesta kestää ja onko kuinka kovat kivut. Jos jollekin on tehty tuo operaatio avoleikkauksella, niin olisi kiva lukea teidän kokemukset asiasta.

      Tsemppiä ja voimia kaikille vastaavassa tilanteessa oleville!

      • ...tilanne takana

        Olen nelikymppinen, ja kohtuni poistettiin keväällä avoleikkauksella. Kohtu oli käytännöllisesti katsoen täynnä kasvaimia ja kooltaan niin suuri, ettei mikään tähystys enää tullut kysymykseen. Lapsia ei minullakaan ole, mutta en ole koskaan niistä haaveillutkaan, joten omalla kohdallani kohdunpoisto tuntui ainoastaan isolta helpotukselta (vuoto-ongelmat olivat olleet melkoiset jo kauan).

        Leikkaus meni hyvin, haava on vaakasuoraan 15 cm. Nukutuksesta herätessä olo oli tietenkin kuin jyrän alle jääneellä, mutta kipulääkkeitä sai tarpeen mukaan. Leikkauspäivän ilta meni lääketokkurassa, samaten yö. Seuraavana aamuna olin jo aivan pirteä, eikä kipuja enää tuntunut. Kipulääkkeitä sain jonkin verran kai pari kertaa päivässä parina päivänä, mutta en ehkä niitäkään olisi tarvinnut. Ensimmäisenä aamuna nousin sängystä omin voimin ylös, ja samana päivänä kävin itse myös suihkussa. Haava tietysti kiristi alussa jonkin verran, mutta kun vaan liikkui rauhallisesti eikä juuttunut sängynpohjalle, niin toipuminen oli tosiaankin yllättävän nopeaa. Sairaalassa olin viikonlopun yli, ja sairauslomaa sain kaikkiaan lähes 5 viikkoa mikä riitti hyvin.
        Oman kokemukseni mukaan voin sanoa, ettei leikkauksessa ollut mitään pelottavaa, eikä siitä toipumisessa, eikä ainakaan itselläni mitään komplikaatioita ilmennyt.
        Tilanne on tietenkin erilainen jos on ollut haaveita lapsista... Rohkeutta leikkaukseen jonottaville!


      • leikkausta odottava
        ...tilanne takana kirjoitti:

        Olen nelikymppinen, ja kohtuni poistettiin keväällä avoleikkauksella. Kohtu oli käytännöllisesti katsoen täynnä kasvaimia ja kooltaan niin suuri, ettei mikään tähystys enää tullut kysymykseen. Lapsia ei minullakaan ole, mutta en ole koskaan niistä haaveillutkaan, joten omalla kohdallani kohdunpoisto tuntui ainoastaan isolta helpotukselta (vuoto-ongelmat olivat olleet melkoiset jo kauan).

        Leikkaus meni hyvin, haava on vaakasuoraan 15 cm. Nukutuksesta herätessä olo oli tietenkin kuin jyrän alle jääneellä, mutta kipulääkkeitä sai tarpeen mukaan. Leikkauspäivän ilta meni lääketokkurassa, samaten yö. Seuraavana aamuna olin jo aivan pirteä, eikä kipuja enää tuntunut. Kipulääkkeitä sain jonkin verran kai pari kertaa päivässä parina päivänä, mutta en ehkä niitäkään olisi tarvinnut. Ensimmäisenä aamuna nousin sängystä omin voimin ylös, ja samana päivänä kävin itse myös suihkussa. Haava tietysti kiristi alussa jonkin verran, mutta kun vaan liikkui rauhallisesti eikä juuttunut sängynpohjalle, niin toipuminen oli tosiaankin yllättävän nopeaa. Sairaalassa olin viikonlopun yli, ja sairauslomaa sain kaikkiaan lähes 5 viikkoa mikä riitti hyvin.
        Oman kokemukseni mukaan voin sanoa, ettei leikkauksessa ollut mitään pelottavaa, eikä siitä toipumisessa, eikä ainakaan itselläni mitään komplikaatioita ilmennyt.
        Tilanne on tietenkin erilainen jos on ollut haaveita lapsista... Rohkeutta leikkaukseen jonottaville!

        tarinastasi. Mukava kuulla, ettei se avoleikkauskaan välttämättä NIIN hirveä kokemus ole ja että siitäkin voi toipua suht. pian. Muistatko yhtään, että kuinka pitkään meni kun pystyit kurottelemaan tavaroita hieman ylempää, kävelemään normaalimittaisia askelia jne.? Viikkoja?


      • ...kauaa.
        leikkausta odottava kirjoitti:

        tarinastasi. Mukava kuulla, ettei se avoleikkauskaan välttämättä NIIN hirveä kokemus ole ja että siitäkin voi toipua suht. pian. Muistatko yhtään, että kuinka pitkään meni kun pystyit kurottelemaan tavaroita hieman ylempää, kävelemään normaalimittaisia askelia jne.? Viikkoja?

        Aluksi oli kyllä kaikenlainen kantaminen ja kurottelu kielletty, muistaakseni ohjeeksi annettiin että lopputarkastukseen asti (joka oli kuuden viikon päästä) kannattaa niitä varoa. Normaalisti pystyin kyllä kävelemään melkoisen pian, pieniä kävelylenkkejä pitkin sairaalan käytäviä tein jo sairaalassa. Kotiin päästyäni tein kävelylenkkejä ulkona, muistaakseni kolmannella viikolla tein jo ihan kunnollisia muutaman kilometrin lenkkejä. En tosiaankaan tuntenut itseäni kauaa kipeäksi, tietysti toipuminen on hyvinkin yksilöllistä. Sanoisin kyllä, että sängynpohjalle ei kannata jäädä makailemaan vaan lähteä liikkeelle rohkeasti, niin kyllä se siitä ;-)


      • leikkausta odottava
        ...kauaa. kirjoitti:

        Aluksi oli kyllä kaikenlainen kantaminen ja kurottelu kielletty, muistaakseni ohjeeksi annettiin että lopputarkastukseen asti (joka oli kuuden viikon päästä) kannattaa niitä varoa. Normaalisti pystyin kyllä kävelemään melkoisen pian, pieniä kävelylenkkejä pitkin sairaalan käytäviä tein jo sairaalassa. Kotiin päästyäni tein kävelylenkkejä ulkona, muistaakseni kolmannella viikolla tein jo ihan kunnollisia muutaman kilometrin lenkkejä. En tosiaankaan tuntenut itseäni kauaa kipeäksi, tietysti toipuminen on hyvinkin yksilöllistä. Sanoisin kyllä, että sängynpohjalle ei kannata jäädä makailemaan vaan lähteä liikkeelle rohkeasti, niin kyllä se siitä ;-)

        kovasti vastauksestasi! Pidetään vinkki mielessä ja yritetään ylös sieltä sängynpohjalta mahdollisimman pian.


    • Sirunen

      ...todellakin tietää ettei ole yksin tässä tilanteessa!
      Olen tosi kiitollinen kaikille vastanneille kokemusten ja fiilisten kertomisesta. Vertaistuki on todella nimensä veroista.

      Minulla on uskomattoman upeita ystäviä jotka kuuntelevat kärsivällisesti mietteitäni ja myös tukevat kaikessa aivan loistavasti mutta niinkuin toissapäivänä yksi heistä minulle totesi, ettei hän ollut täysin käsittänyt tilannettani ja ajatuksiani ennenkuin luki tänne kirjoittamani "tilanneraportin".
      Toisen ihmisen osaan eläytyminen ei välttämättä ole ihan helppoa, yhtään väheksymättä ystäviäni.
      Ihania ihmisiä kun ovat, he ovat luvanneet auttaa minua toipilasaikanani mitä erilaisimmissa arjen askareissa.
      Ilman heitä tuskin tulisin toimeen.

      Kiitos vielä kerran kaikille vastanneille, toki vastauksia saa vielä jatkossakin laittaa.
      Ajatusten vaihto tulee todennäköisesti jatkossakin olemaan arvossa arvaamattomassa...

      Kuulaita syyspäiviä kaikille! =)

      • sama tilanne

        Heippa Sirunen,

        Minulla lähes samanlainen tilanne kuin sinulla. Lapsia ei ole, niistä olen aina haaveillut, ja nyt todettiin n.8-9cm kokoinen myooma. Leikkausta suositeltiin, ja nyt olen jonossa.
        Viimeiset viikot on menneet sumussa, on niin sekava olo. Mietin, että onko leikkaus välttämätön, ja mitä jos se epäonnistuu ja kohtuu menee. Mietin, että pitäisikö sittenkin alkaa yrittämään lasta, ja katsoa jos se onnistuisikin. (onkohan se täysin järjetöntä).
        Miksi sinulle Sirunen tehtiin magneetti? Millainen aikataulu sinulla asian suhteen on?


    • Kuinka on nyt

      Ovatko myoomien poistomenetelmät kehittyneet sitten edellisten kommenttien ? Poistetaanko jo enemmän ilman kohdunpoistoa ?

    • Säästöleikkaus?

      Onko niin, että julkisella puolella poistetaan helpommin koko kohtu ja julkisella puolella voi saada pelkän myooman poiston ?

      Mitä se maksaisi ?

    • Päivitystä

      Niin olisiko tuoretta tietoa kellään ?

    • 4.osaston tunarit

      siskoni tytär sairaalassa nyt.operaatio kohdun/myooman poisto.kaikki hänen kohdallaan meni n.s. vituralleen,mut ehkä lopultakin huomenna hän pääsee kotiin.

      • Siellä ollut

        Haluatko valaista, millä tavalla vituralleen?
        4. osasto viitannee Tampereelle?


    • vanha krista

      Sama edessä ja olen jo yli 50 ja minulla on lapsia. Ei voida tähystyksellä poistaa ja leikkaus tulee muutaman viikon päästä. Hienosti olette selvinneet, toivon että leikkaus onnistuu. Vähän jännittää kun on tulppataipumus alla. Eiköhän ne lääkärit osaa tehtävänsä. Viime yönä oli allergia kohtaus ja otin siihen allergia lääkettä, voi olla että on psyykinen allergia kun sain tietää leikkauspäivän. Kun on tällänen moniongelmainen jännittää enemmän. Kiitos teidän vastauksista oli helpottavaa lukea näitä kirjoituksia, ehkä minäkin selviän

    • Jollekin apua

      Hakeuduin yksityiselle gynekologille alkuvuodesta kovien alavatsakipujen takia. Ultrassa todettiin 5-6cm myooma kohdussa. Tieto oli järkytys, kun asiasta en tiennyt mitään entuudestaan. Sain lähetteen Naistenklinikalle ja kehotuksen olla lykkäämättä lapsen tekoa enää yhtään.

      Kotona googletus vei sivuille, jotka käsittelivät kohdun poistoa. Paniikki iski, kun lapsia ei vielä ole ja olen vasta hieman yli kolmekymppinen. Postissa sain kutsun lisätutkimuksiin julkiseen terveydenhuoltoon, mutta aika oli vasta kolmen kuukauden päässä! Seuraavalla viikolla posti toi uuden kirjeen, jossa aikaa lykättiin edelleen kaksi viikkoa myöhemmäksi.

      Hakeuduin helmikuun lopulla uudelleen yksityiselle gynekologille saadakseni lisätietoa. Myooma oli kasvanut alle kahdessa kuukaudessa toista senttiä. Minulle suositeltiin myooman poistoa, koska se oli jo suurehko ja aiheutti vaivaa. Uudet ultrakuvat lähettiin julkiselle puolelle, jotta lähetettä kiirehdittäisiin. Mitään ei tapahtunut. Yritin soittaa HUSiin, mutta ajanvarauskirjeessä mainittuun puhelinnumeroon ei tuntunut kukaan vastaavan.

      Hakeuduin kolmannen kerran yksityiselle gynekologille, joka suorittaa leikkauksia. Sain ajan myooman poistoon kolmen viikon päähän. Leikkaus tehtiin tähystyksellä ja se onnistui hyvin. Olin viikon sairauslomalla. Erittäin kalliiksi tuli, mutta sen olin valmis maksamaan mielenrauhasta. Raskaaksitulolle ei pitäisi olla esteitä sitten, kun kohtu on kokonaan leikkauksesta parantunut.

    • Kisssu

      Hei, vuosien jälkeen. Olisi mielenkiintoista kuulla kuinka se leikkaus sinulla (alkuperäinen kirjoittaja) meni. Ystäväni on tällä hetkellä leikattavana ja pelonsekaisin tuntein odottelen kuinka se sujuu.

      • nuoripelokas

        hei! haluaisin kuulla miten leikkaukset nykypäivänä on sujunut? onnistuuko leikkaus ilman kohdun poistoa? olen itse vasta 16-vuotias ja minulla löytyi myooma kohdusta. koko elämä vasta edessä ja lapsista olen haaveillut koko ikäni.


    • nuoripelokas

      hei! haluaisin kuulla miten leikkaukset nykypäivänä on sujunut? onnistuuko leikkaus ilman kohdun poistoa? olen itse vasta 16-vuotias ja minulla löytyi myooma kohdusta. koko elämä vasta edessä ja lapsista olen haaveillut koko ikäni. ei toki tiedetä vielä että onko se hyvän- vai pahanlaatuinen, tutkimukset vielä kesken. pelottaa vain saada tieto, saanko ikinä lapsia.

    • se.siis

      Tosi asia, että myoomaa tai myoomia ei kannata antaa poistaa. Tämän kertoi eräs viisas lääkäri ja perusteli, että myoomat ajan kanssa "kuivuu" pois eli toisin sanoen ajan kanssa itsekseen pienenee tai poistuu.

      • Anonyymi

        Höpö höpö ne itsestään poistu tai pienene. Multa kerran jo alakautta poistettu ja kasvoi muutamassa vuodessa takaisin. Järkyt kuukautiset ja kivut plus anemia. Nyt kävin uudestaan poistattamassa. Toimenpide tehtiin nukutuksessa alakautta. Ei onnistunut, myoomaa ei saatu poistettua ja kohtuuni tuli reikä. Nyt odotan pääsyä kohdunpoistoon. Ja yritän toipua komplikaatioista.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta

      Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri
      Kuopio
      19
      1651
    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      29
      1319
    3. Minun oma kaivattuni

      Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka
      Ikävä
      64
      1224
    4. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      11
      1122
    5. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      28
      1066
    6. Tervehdys!

      Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot
      Turku
      65
      1046
    7. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      11
      1036
    8. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      30
      1009
    9. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      6
      1001
    10. Kaupungin valtuuston yleisötilaisuus

      YouTubessa katsojia 76 Buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha buahahaha
      Varkaus
      2
      996
    Aihe