Paleltuvatko sienet

siltä että tämä "rötissööri" ei oikein tunne suppiksia, kun ikäänkuin yleistää ne kaikkiin muihinkin sieniin..

Minä olin eilen iltapäivällä metsässä ja siellä oli monenlaisia sieniä aivan hyväkuntoisina, ei tosin olleet ruokasieniä mut varmaan suppiksetkin olis olleet hyviä, jos vain olisin löytänyt.

Tääl on ollut pikkupakkasta jo monena yönä.

Suppilovahverot sietää pakkasasteita, menemättä pilalle, jäisinäkin niitä on tullut kerättyä. Ja samahan on karpaloissa, ei nekään pilaannu suolla pikku hallan kouraistessa.

Muita sieniä en hallayön jälkeen poimisi, mutta muut jo muuttavat ulkonäkönsäkkin pakastuessaan..

En ole onnistunut suppilovahveroa "siirtämään",
mutta monet muut leviävät hyvin, tatit, rouskut ja kanttarellit kannattaa paloitella ja viskoa kauemmaksi, jos ovat syömäkelvottomia. Suppilovahverot tuntuvat kasvavan siellä missä haluavat, mutta saapasjuttua en ole kokeillut. Eli saattaa olla niin että sen on rikkouduttava, jotta se leviää. Kerran oli paljon herkkutatteja ja olin myöhässä eli madot ehtivät minua ennemmin. Kun heittelin niitä pilallisia sieniä kauemmaksi seuraavana vuonna kasvoi kaikissa paikoissa herkkutatteja jonne niitä viskoin.

Suppilovahverot kestävät kylmää melko hyvin, mutta täysin paleltuneet eivät ole hyvän makuisia jos ovat olleet maassa jonkin aikaa.
Juuri nousseet yhden yön pkkasen jälkeen voi poimia ja syödä heti, mutta ei säilöä. Ne ovat yleensä tummempia ja veltompia.

Kyllä nyt on rotissööri kuutamolla...
Suppikset nimenomaan kestää pikkupakkasia.

Kyllä nyt on Rotissööri kuutamolla ja puhuu läpiä päähänsä.
Suppilovahvero kestää pikkupakkasta ja sitä voi kerätä vaikka lumen altakin.

T.epi kirjoitti:

Suppilovahverot sietää pakkasasteita, menemättä pilalle, jäisinäkin niitä on tullut kerättyä. Ja samahan on karpaloissa, ei nekään pilaannu suolla pikku hallan kouraistessa.

Muita sieniä en hallayön jälkeen poimisi, mutta muut jo muuttavat ulkonäkönsäkkin pakastuessaan..

Lue lisää

"Ja samahan on karpaloissa, ei nekään pilaannu suolla pikku hallan kouraistessa".

Tämä lause ei ole ihan totuudenmukainen, koska karpalothan kestää hyvinä suolla talven yli, siis ei kovakaan pakkanen niitä pilaa, päinvastoin, niistä tulee vaan herkullisempia.

Joskus lapsuudessa meillä kerättiin karpalot aina keväällä.

Miten hyviä olivatkaan, nam, nam..!

Tatit, rouskut ja keltavahverot ovat kaikki mykoritsasieniä, eli muodostavat sienijuuren puun kanssa, eli eivät todellakaan leviä perkkeitä heittelemällä.
Suppilovahverot taas vaativat hallayön ennen kuin edes ilmestyvät. ja niitä voi kerätä vaikka hangen alta, jos tietää paikat.

Riippuu ihan kuinka monta pakkaspäivää tai yötä on ollut. Jos sienet välillä sulaa ja välillä pakastuu, ne ovat todennäköisesti pilalla. Toisaalta syvällä sammaleen sisässä tai kuusen juurella kasvavat , saattavat vielä kasvaakin pakkasyön jälkeen. Toisin sanoen kuinka kauan sienet ovat olleet kuolleena ja missä lämpötilassa, on ratkaisevinta Jos sienet ovat esim. maassa hyvin kerralla pakastuneet ne voi käyttää heti, mutta ei säilyttää lainkaan ennen käsittelyä. Viimeksi mainitut kannattaa tarkistaa sulamisen jälkeen. Jos ne mustuvat ja tuoksahtavat hieman etikkamaiselle, ne ovat pilalla.