eli 5-vuotiaan puhe on täysin epäselvää, kaikki sanat alkavat vokaalilla ja ovat muutenkin tosi epämääräisiä. Puheterapiassa on käyty 3-vuotiaasta asti eikä vaan tunnu auttavan, ollaan tosin tultu jo hieman ylöspäin. Ymmärryksessä eikä älyssä ole mitään vikaa. Diagnosoivat meille dysfasian. Itse olen vahvasti sitämieltä että suun motoriikassa on niin suurta kankeutta ettei sanojen selvä tuotto yksinkertaisesti ole mahdollista. Onko joku ollut samassa tilanteessa? Onko puhe normalisoitunt jossain vaiheessa? Oliskos jotain suun jumppavinkkejä? terapiasta ollaan saatu kielenheiluttelut kylläkin. Lisäksi olen kuullut että on olemassa jumppaliikkeitä aivojen aktivoimiseen sekä harjoittamiseen, oliskos jotain hyvää linkkiä tai kirjaa mistä näitä voisi löytää?
suun jumppavinkkejä?
12
7603
Vastaukset
- samoin kaikenlainen
liikunta on hyväksi,ihan tavallisesta pallonpotkimisesta keinumiseen,kaikki käy. Menkää metsään ryömimään ja kiipeilemaan epätasaisilla alustoilla ja jnejne...
- vai dyspraksiaa?
Jos suun motoriikassa on suurta kankeutta, vaikuttaa enemmän dyspraksialle kuin puhtaalle dysfasialle. (tosin dyspraksia on dysfasian yksi alalaji) Oletteko olleet audiofoniatrisella osastolla tutkimuksissa? Onko lievä kuulonalenema ja piilohalkio poissuljettuja? Liian lyhyt kielijänne on varmaankin myös poissuljettu?
Pystyykö imemään pillillä/puhaltamaan saippuakuplia? Nämä ovat myös suun motoriikkaharjoituksia. Hanki lapselle saippuakuplavehkeitä. Samoin kaikki puhallinsoittimet, lelukaupasta löytyy kaikennäköistä huilua yms. (Koeta kestää niistä lähtevä melu, tärkeintä on, että puhaltaa) Älä tee puheen harjoittelusta tylsää työtä, yritä pitää se lapsen kanssa leikkinä. Pystyykö lapsi tuottamaan konsonantteja (K, P, T, L, H, V, jotain näistä?) tavutasolla tai ihan äänteinä? Saahan lapsesi puheterapiaa kaksi kertaa viikossa?
ONHAN lapsellesi otettu viittomat tai piktot käyttöön?
Tilanteenne kuullostaa tosi tutulle. Itsekin ollaan epätoivon partaalla oltu, mutta eteenpäin on menty. Toivotonta se ei ole, mutta vaatii sitkeää kuntoutusta. Viiden vuoden paikkeilla lapsen auditiivinen erottelukyky kehittyy huomattavasti, joten edistystä sitä kautta voi tulla yllättävänkin pian. Onko lapsen auditiivista erottelukykyä tutkittu? Erottaako lapsi sanoja matto-mato tai matto-katto? Tai ii-i ja siili?
Kuntoutuksen pitää olla muutakin kuin suun jumppaliikkeitä. Lähtekää siitä, mistä äänteitä tulee. Jos niitä tulee yksittäisenä L-L-L tms. niin koettakaa saada siihen vokaali kaveriksi LA-LA-LA. Puheen huomattava hidastaminen auttaa dysfaattisia lapsia. Eli LLLL-A äännetään todella hitaasti. Jos tulee vokaalin kera, sitten taas vähän enemmän tai äänettä vaihtaen LA-PA-LA-PA. Tai jos ei konsonanttia tule, niin leikin varjolla houkutelkaa sitä esiin, samoin ääntymispaikkaa esim. hammasharjalla koskettaen. (näin opetin L-kirjainta, näytin hammasharjalla, että tänne kieli niin voi sanoa Lällän lällän lieru...) Yhtä konsonanttia kerrallaan treenataan. Tähän saatte puheterapeutilta varmaan selkeitä ohjeita.
Aivojen aktivoimisesta puhuttaessa tarkoitat varmaan Aivojumppaa? En tiedä löytyykö siitä kirjastoista kirjoja tai googlettamalla tietoa. (Brain-gym englanniksi) Aivojumpassa pyritään saamaan aivojen vasen ja oikea puolisko saumattomaan yhteistyöhön. Puheen tuottamisen alueet ovat vain toisella aivopuoliskolla (en muista kummalla, mutta Wenicken ja Brocan alueet muistaakseni ovat niissä olennaisia) joten en tiedä kuinka paljon aivojumppa voisi tuoda hyötyä. Lisäksi jos ongelma on enemmän suun motoriikassa, sekin on hyvin rajattu kapea alue aivoissa. Ei aivojumpasta haittaa ole, sehän on lähinnä motorisia harjoituksia, mutta yksistään sen varaan en laskisi dysfaattisen lapsen kuntoutusta,vaan tarvitaan puheterapiaa, puhetta täydentävien kommunikointikeinojen käyttöä (viittomat tai piktot tai molemmat), sosiaalisen kehityksen ja itsetunnon tukemista jne.. Dysfaattinen lapsi tarvitsee harjoitusta päivittäin, jotta aivoihin tarttuvat puheen oikeat muodot. Taitojen hioutuminen vaatii aina sen 6 viikkoa oikeita muotja, jotta muutos on pysyvä.- alkuperäinen....
Kiitos viestistäsi heti näin alkuun! Olen monesti dysfasiasta lukiessani pohtinut juuri sitä, miten oireet ei kuulosta meidän pojaltamme, olen siitä myös puheterapiassa kysellyt ja vastaus on ollut lähinnä "dysfasia on diagnosoitu että pojalle on saatu jokin diagnoosi". Dyspraksiaa googlettamalla löysin äsken keskustelun jossa prikulleen poikani oireet (tosin en niitä ennen osannut yhdistää): Kynänkäyttö ja kynäote on ongelmallinen, samoin saksien, muovailusta ei tule mitään jne. Audiofoniatrisesta osastosta tai piilohalkiosta en ollut koskaan kuullutkaan. Kuulotesteissä ja kielijänneleikkauksessa ollaan oltu jo aikoja sitten ja niihinkin pyysin itse lähetteet terveyskeskuslääkäriltä. Harmittaa ihan kamalasti ettei puheterapeuttimme ole puhunut muista mahdollisuuksista kuin dysfasia tai passittanut tutkimuksiin vaikka kaikki motoriset vaikeudet olen hänelle kertonut. Puheterapiaa saamme kerran viikossa ja viittomia alotellaan kuulemma vuodenvaihteen jälkeen(!).Piktoista en myöskään ole koskaan kuullutkaan.
Pojan vaikeudet löytyvät nimenomaan konsonanteista, P ääntyy h:na kuten myös K, L ei tule juri mitenkään, kuten ei V :kään ym. Kovasti hän aina yrittää jos pyydän mutta kun ei pysty niin ei pysty. Puhaltaminen onnistuu hienosti "suurella suulla" muttei ilman pilliä suu supussa niinkään. Auditiivisessa erottelukyvyssä ei pitäisi olla häiriöitä.
Voikohan puheterapiaa ostaa yksityiseltä jos kaupunki ei myönnä lisää kertoja per viikko? Ja onko teillä kokemuksia toimintaterapiasta? Kiitos vielä tuhannesti vastauksestasi! - hanki kotiin jumpppapallo
alkuperäinen.... kirjoitti:
Kiitos viestistäsi heti näin alkuun! Olen monesti dysfasiasta lukiessani pohtinut juuri sitä, miten oireet ei kuulosta meidän pojaltamme, olen siitä myös puheterapiassa kysellyt ja vastaus on ollut lähinnä "dysfasia on diagnosoitu että pojalle on saatu jokin diagnoosi". Dyspraksiaa googlettamalla löysin äsken keskustelun jossa prikulleen poikani oireet (tosin en niitä ennen osannut yhdistää): Kynänkäyttö ja kynäote on ongelmallinen, samoin saksien, muovailusta ei tule mitään jne. Audiofoniatrisesta osastosta tai piilohalkiosta en ollut koskaan kuullutkaan. Kuulotesteissä ja kielijänneleikkauksessa ollaan oltu jo aikoja sitten ja niihinkin pyysin itse lähetteet terveyskeskuslääkäriltä. Harmittaa ihan kamalasti ettei puheterapeuttimme ole puhunut muista mahdollisuuksista kuin dysfasia tai passittanut tutkimuksiin vaikka kaikki motoriset vaikeudet olen hänelle kertonut. Puheterapiaa saamme kerran viikossa ja viittomia alotellaan kuulemma vuodenvaihteen jälkeen(!).Piktoista en myöskään ole koskaan kuullutkaan.
Pojan vaikeudet löytyvät nimenomaan konsonanteista, P ääntyy h:na kuten myös K, L ei tule juri mitenkään, kuten ei V :kään ym. Kovasti hän aina yrittää jos pyydän mutta kun ei pysty niin ei pysty. Puhaltaminen onnistuu hienosti "suurella suulla" muttei ilman pilliä suu supussa niinkään. Auditiivisessa erottelukyvyssä ei pitäisi olla häiriöitä.
Voikohan puheterapiaa ostaa yksityiseltä jos kaupunki ei myönnä lisää kertoja per viikko? Ja onko teillä kokemuksia toimintaterapiasta? Kiitos vielä tuhannesti vastauksestasi!sekin on lisänä kotona tehtäviin. Ei kaikkea tarvi "ostaa" hoitoja, niitä voit tehdä kotonakin,juuri kaikki kiipeilemiset ja keinimiset ym sellaiset.
Sinne vaan, haalarit päälle ja heilumaan!
http://www.avainsaatio.fi/main.php?id=16
ja täältä voit tilata suujumppa-kansion,siinä on hyvät ohjeet! - kysy vaan lisää
alkuperäinen.... kirjoitti:
Kiitos viestistäsi heti näin alkuun! Olen monesti dysfasiasta lukiessani pohtinut juuri sitä, miten oireet ei kuulosta meidän pojaltamme, olen siitä myös puheterapiassa kysellyt ja vastaus on ollut lähinnä "dysfasia on diagnosoitu että pojalle on saatu jokin diagnoosi". Dyspraksiaa googlettamalla löysin äsken keskustelun jossa prikulleen poikani oireet (tosin en niitä ennen osannut yhdistää): Kynänkäyttö ja kynäote on ongelmallinen, samoin saksien, muovailusta ei tule mitään jne. Audiofoniatrisesta osastosta tai piilohalkiosta en ollut koskaan kuullutkaan. Kuulotesteissä ja kielijänneleikkauksessa ollaan oltu jo aikoja sitten ja niihinkin pyysin itse lähetteet terveyskeskuslääkäriltä. Harmittaa ihan kamalasti ettei puheterapeuttimme ole puhunut muista mahdollisuuksista kuin dysfasia tai passittanut tutkimuksiin vaikka kaikki motoriset vaikeudet olen hänelle kertonut. Puheterapiaa saamme kerran viikossa ja viittomia alotellaan kuulemma vuodenvaihteen jälkeen(!).Piktoista en myöskään ole koskaan kuullutkaan.
Pojan vaikeudet löytyvät nimenomaan konsonanteista, P ääntyy h:na kuten myös K, L ei tule juri mitenkään, kuten ei V :kään ym. Kovasti hän aina yrittää jos pyydän mutta kun ei pysty niin ei pysty. Puhaltaminen onnistuu hienosti "suurella suulla" muttei ilman pilliä suu supussa niinkään. Auditiivisessa erottelukyvyssä ei pitäisi olla häiriöitä.
Voikohan puheterapiaa ostaa yksityiseltä jos kaupunki ei myönnä lisää kertoja per viikko? Ja onko teillä kokemuksia toimintaterapiasta? Kiitos vielä tuhannesti vastauksestasi!Dysfaattisilla lapsilla voi olla motorisia vaikeuksia, motoriset ongelmat eivät siis poista dysfasia-diagnoosia. Dyspraksia on yksi dysfasian tyyppi. Dysfasia diagnosoidaan poissulkumenetelmällä. Eli kun ei muuta diagnoosia ole, dysfasia voidaan diagnosoida. Se edellyttää, että suljetaan pois kuulovammat sekä neurologiset sairaudet.Dysfasiassa kielenkehityksen poikkeavien piirteiden oletetaan olevan pitkäaikaisia.
Te ette siis ole olleet sairaalassa tutkimuksissa? Kysy terveyskeskuksen lääkäriltä lähetettä (yliopistolliseen) keskussairaalaan tai puhu asiasta puheterapeutille. Jos lapsen kielenkehityksessä on noin paljon vaikeuksia, perusteellinen kuntoutus on ehdottomasti aiheellista. Audiofoniatrisella (tai en tiedä millä nimellä se missäkin sairaalassa on) osastolla poissuljetaan kaikki muut mahdolliset selitykset kielenkehityksen viivästymälle, mm. piilohalkio. Se tarkoittaa sitä, että lapsella ei ole kitalaessa nahan alla luuta, tai siinä luussa on halkio. Toisin kuin normaali halkio, sitä ei voi nähdä, mutta tunnustelemalla mahdollista selvittää. Se voi johtaa siihen, että konsonantit puuttuvat puheesta.
Audiofoniatrisella arvioidaan lapsen kokonaiskehitystä, kuntoutetaan (elto, lääkäri, sh, puheterapeutti, psykologi jne.)jne. Ja siitä on se hyöty, että jos lapsen puhe diagnoisoidaan vaikeasti viivästyneeksi, voit osaston lausunnon turvin hakea Kelalta puheterapiaa, jolloin sitä on mahdollista saada 2 kertaa viikossa Kelan kustantamana kuntoutuksena. Lisäksi Kela saattaa kustantaa osastolääkärin määräyksestä myös vanhemmille viittomakielen opetusta jne. Lisäksi voitte saada lausunnon perusteella Kelalta erityishoitorahaa, tosin sen nimi muuttui, olisiko nykyään vammaishoitotukea. Vaikeat kielenkehityksen viivästymät ovat peruste ko. tukeen. Meidän lapsen tilanne on hivenen helpompi kuin teillä ja meillä kriteerit sekä Kelan puheterapiaan että erityishoitorahaan täyttyvät.
Piktot ovat yksinkertaistettuja kuvia. Niiden avulla lapsi voi näyttää mitä haluaa. Meillä esimerkiksi teipattiin seinään piktoja ja niistä yhdessä katsottiin mitä lapsi haluaa. Lapsi saattoi osoittaa esim. videon kuvaa ja sanoa jotain sinnepäin. Kun minä kysyin, että haluatko katsoa videota, niin loppuikäni tulen muistamaan lapsen riemun, kun hän tuli ymmärretyksi. No, ei sitä sen jälkeen aina katsottu videoita kun lapsi halusi,mutta sitten pystyi perustelemaan lapselle, että ei katsota vaan valitaan jotain muuta tekemistä.
Miksi viittomat aloitetaan vasta vuoden vaihteen jälkeen? Jos lapsi on 5-vuotias, hän lähtee ensi vuonna esikouluun, eikö vain? Lapsella on jo niin paljon ikää, että hänen mahdollisuutensa kommunikointiin täytyy varmistaa heti. Lainaa vaikka kirjastosta viittomakirjoja. Aloittakaa yksinkertaisista viittomista, esimerkiksi ruoat jne. Tarkoitus ei ole viittoa kaikkia sanoja, vaan ainoastaan olennaisimmat. Tuon ikäinen lapsi oppii itsekin viittomaan asioita. Vieraile myös www.papunet.net -sivuilla. Siellä on kehitysvammaisille tarkoitettuja juttuja, mutta myös vaihtoehtoiseen kommunikointiin. Me tulostelemme sieltä kuvitettuja lauluja, joita lapsi tykkää hirveästi laulaa, kun kuvat tukevat laulun sanojen muistamista. En ole niin tarkkaan tutkinut löytyykö sieltä piktoja tai viittomia.
Kirjastossa käydessä lainaa myös kirja "Joko se puhuu? -kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa" Kirja on toimitettu teos, joten yhtä ainoaa tekijää sillä ei ole. Opus on paksu, mutta siitä saat tosi jytäkän tietopaketin kielenkehityksen vaikeuksiin sekä vinkkejä kuntoutukseen.
Teidän asemassanne en odottaisi enää yhtään, vaan ottaisin kuvia ja viittomia kommunikoinnin tueksi. Ja ne aikaisemmin mainitsemani jutut käyttöön, pillit, saippuakuplat jne. Lisäksi selvittelisin joko osastotutkimusjakson tai audiofoniatrisen poliklinikkakäynnin mahdollisuutta. Saako kysyä minkä yliopistollisen sairaalan alueella asutte? Haluan vielä tässä korostaa, että en ole ammattilainen, joten voin vain antaa vinkkejä ja kertoa mitä itse olen lukemalla ja kyselemällä saanut selville ja perehtynyt aiheeseen.Olen kyllä perehtynyt aiheeseen laajemmin kuin ehkä tavallisesti perehdytään omista syistäni. - toimintaterapiasta
kysy vaan lisää kirjoitti:
Dysfaattisilla lapsilla voi olla motorisia vaikeuksia, motoriset ongelmat eivät siis poista dysfasia-diagnoosia. Dyspraksia on yksi dysfasian tyyppi. Dysfasia diagnosoidaan poissulkumenetelmällä. Eli kun ei muuta diagnoosia ole, dysfasia voidaan diagnosoida. Se edellyttää, että suljetaan pois kuulovammat sekä neurologiset sairaudet.Dysfasiassa kielenkehityksen poikkeavien piirteiden oletetaan olevan pitkäaikaisia.
Te ette siis ole olleet sairaalassa tutkimuksissa? Kysy terveyskeskuksen lääkäriltä lähetettä (yliopistolliseen) keskussairaalaan tai puhu asiasta puheterapeutille. Jos lapsen kielenkehityksessä on noin paljon vaikeuksia, perusteellinen kuntoutus on ehdottomasti aiheellista. Audiofoniatrisella (tai en tiedä millä nimellä se missäkin sairaalassa on) osastolla poissuljetaan kaikki muut mahdolliset selitykset kielenkehityksen viivästymälle, mm. piilohalkio. Se tarkoittaa sitä, että lapsella ei ole kitalaessa nahan alla luuta, tai siinä luussa on halkio. Toisin kuin normaali halkio, sitä ei voi nähdä, mutta tunnustelemalla mahdollista selvittää. Se voi johtaa siihen, että konsonantit puuttuvat puheesta.
Audiofoniatrisella arvioidaan lapsen kokonaiskehitystä, kuntoutetaan (elto, lääkäri, sh, puheterapeutti, psykologi jne.)jne. Ja siitä on se hyöty, että jos lapsen puhe diagnoisoidaan vaikeasti viivästyneeksi, voit osaston lausunnon turvin hakea Kelalta puheterapiaa, jolloin sitä on mahdollista saada 2 kertaa viikossa Kelan kustantamana kuntoutuksena. Lisäksi Kela saattaa kustantaa osastolääkärin määräyksestä myös vanhemmille viittomakielen opetusta jne. Lisäksi voitte saada lausunnon perusteella Kelalta erityishoitorahaa, tosin sen nimi muuttui, olisiko nykyään vammaishoitotukea. Vaikeat kielenkehityksen viivästymät ovat peruste ko. tukeen. Meidän lapsen tilanne on hivenen helpompi kuin teillä ja meillä kriteerit sekä Kelan puheterapiaan että erityishoitorahaan täyttyvät.
Piktot ovat yksinkertaistettuja kuvia. Niiden avulla lapsi voi näyttää mitä haluaa. Meillä esimerkiksi teipattiin seinään piktoja ja niistä yhdessä katsottiin mitä lapsi haluaa. Lapsi saattoi osoittaa esim. videon kuvaa ja sanoa jotain sinnepäin. Kun minä kysyin, että haluatko katsoa videota, niin loppuikäni tulen muistamaan lapsen riemun, kun hän tuli ymmärretyksi. No, ei sitä sen jälkeen aina katsottu videoita kun lapsi halusi,mutta sitten pystyi perustelemaan lapselle, että ei katsota vaan valitaan jotain muuta tekemistä.
Miksi viittomat aloitetaan vasta vuoden vaihteen jälkeen? Jos lapsi on 5-vuotias, hän lähtee ensi vuonna esikouluun, eikö vain? Lapsella on jo niin paljon ikää, että hänen mahdollisuutensa kommunikointiin täytyy varmistaa heti. Lainaa vaikka kirjastosta viittomakirjoja. Aloittakaa yksinkertaisista viittomista, esimerkiksi ruoat jne. Tarkoitus ei ole viittoa kaikkia sanoja, vaan ainoastaan olennaisimmat. Tuon ikäinen lapsi oppii itsekin viittomaan asioita. Vieraile myös www.papunet.net -sivuilla. Siellä on kehitysvammaisille tarkoitettuja juttuja, mutta myös vaihtoehtoiseen kommunikointiin. Me tulostelemme sieltä kuvitettuja lauluja, joita lapsi tykkää hirveästi laulaa, kun kuvat tukevat laulun sanojen muistamista. En ole niin tarkkaan tutkinut löytyykö sieltä piktoja tai viittomia.
Kirjastossa käydessä lainaa myös kirja "Joko se puhuu? -kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa" Kirja on toimitettu teos, joten yhtä ainoaa tekijää sillä ei ole. Opus on paksu, mutta siitä saat tosi jytäkän tietopaketin kielenkehityksen vaikeuksiin sekä vinkkejä kuntoutukseen.
Teidän asemassanne en odottaisi enää yhtään, vaan ottaisin kuvia ja viittomia kommunikoinnin tueksi. Ja ne aikaisemmin mainitsemani jutut käyttöön, pillit, saippuakuplat jne. Lisäksi selvittelisin joko osastotutkimusjakson tai audiofoniatrisen poliklinikkakäynnin mahdollisuutta. Saako kysyä minkä yliopistollisen sairaalan alueella asutte? Haluan vielä tässä korostaa, että en ole ammattilainen, joten voin vain antaa vinkkejä ja kertoa mitä itse olen lukemalla ja kyselemällä saanut selville ja perehtynyt aiheeseen.Olen kyllä perehtynyt aiheeseen laajemmin kuin ehkä tavallisesti perehdytään omista syistäni.Meillä ei ole ollut tarvetta toimintaterapialle eikä ole siitä omakohtaista kokemusta. Mutta tuttavalla on ja hän kehui toimintaterapiaa. Sitä kautta voisi saada apua motorisiin vaikeuksiin. Mutta itsekin voi järjestää kaikenlaista tekemistä jossa noita taitoja harjoitellaan.
- huu haata
Aivojumppa on pitkälle huu haata, eikä sillä ole mitään tieteellistä pohjaa tai näyttöä. Aivolohkot kyllä toimivat yhteistyössä ilman ilmaan piirtelemisiäkin.
http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-3-jarvinen.html- isäänsäkin ja
kaikki tutkimukset on niitten mieleastä huuhaata!
Käsien ja silmien yhteistyö tapahtuu aivoissa, ja niitä voi harjaannuttaa kuten mitä muuta tahansa!
Ja jos on aivolohkoissa toimintahäiriöitä, ei toimi! Mutta niitä voi kuntouttaa.
Lukaseppa vähän tietoa aivoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppiminen
Ai niin, sähän epäilet, juu, ei aivoja ole oikeasti olemassakaan.... - hyötyä
isäänsäkin ja kirjoitti:
kaikki tutkimukset on niitten mieleastä huuhaata!
Käsien ja silmien yhteistyö tapahtuu aivoissa, ja niitä voi harjaannuttaa kuten mitä muuta tahansa!
Ja jos on aivolohkoissa toimintahäiriöitä, ei toimi! Mutta niitä voi kuntouttaa.
Lukaseppa vähän tietoa aivoista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Oppiminen
Ai niin, sähän epäilet, juu, ei aivoja ole oikeasti olemassakaan....Terveydenhuollon ja opetuksen ammattilaisten tulee pitäytyä tieteellisesti tutkituissa ja hyväksi havaituissa menetelmissä. Neurologissa, pätevissä tutkimuksissa ei ole todettu ns. aivojumpasta mitään hyötyä. Ei siitä haittaakaan ole, mutta kuntoutuksessa on syytä käyttää myös oikeasti kuntouttavia menetelmiä, muuten menee puoskaroinnin puolelle.
- dysfasia +dyspraksia
Hei!
Hauskoja suujumppaohjeita löytyy osoitteesta www.kaapeli.fi/dysfasia.
Teidän olisi mahdollisimman pian saatava lähete foniatrin tai lastenneurologin vastaanotolle. (kunnan oma, keskussairaala tai yliopistollinen)
Toiminta- ja fysioterapeuttien olisi hyvä arvioida lapsen motoriikkaa.
Jos mahdollista, digikuvat ovat hyvä apukeino. Lisää liikuntaa: metsäkävelyt, pyöräily, luistelu ja uinti.Ne auttavat motorista kokonaiskehitystä.
Teillä on kohta kouluasiat ajankohtaisia ja sitä ennen olisi syytä tehdä laajemmat kokonaistutkimukset! - Puheterapeutti Helsingistä
Katseleppa kirjastosta tällaista kirjaa: Adams, Iris: Humppati pumppaa, suu jumppaa : suun motoristen harjoitusten aineistokokoelma. Helsinki : Puheterapeuttien kustannus, 2001. Paljon kivoja, leikinomaisia harjoituksia suun alueen motoriikan kehittämiseksi.
Tsemppiä harjoitteluun!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1963959Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t562807Väestönsiirtoa itään?
Ano "the Russo" Turtiainen sai poliittisen turvapaikan Venäjältä. Pian lähtee varmaan Nazima Nuzima ja Kiljusen väki per871401Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu181276Ikävä sinua..
Kauan on aikaa kulunut ja asioita tapahtunut. Mutta sinä M-ies olet edelleen vain mielessäni. En tiedä loinko sinusta va101219Vuoden luetuimmat: Mikä on Pelle Miljoonan taiteilijaeläkkeen suuruus?
Pelle Miljoonan eläkkeen suuruus kiinnosti lukijoita tänä vuonna. Artikkeli on Suomi24 Viihteen luetuimpia juttuja v. 20201011- 46974
Riikka Purra sanoo, että sietokykyni vittumaisiin ihmisiin alkaa olla lopussa.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/be8f784d-fa24-44d6-b59a-b9b83b629b28 Riikka Purra sanoo medialle suorat sanat vitt228924- 48921
Väärä pää tutustumiseen
Mikä ihme on, että miehet haluavat ensimmäisenä sänkyyn? Onko nykyään niin helppo saada nainen peittojensa alle.. tai pä107706