Mitkä on teidän varmat keinot saada työrauha luokkaan? Tulevana opena tarvitsisin ihan konkreettisia vinkkejä. Kirjallisuutta on tietenkin tullut luettua, mutta ihan kokemuksen tuomia ja hyväksi havaittuja keinoja kaipaan.
Työrauha
tuleva oopee
30
7577
Vastaukset
- hippix
jos luokassa ei ole hirveä meteli, van sipää ja supinaa, niin hiljennät itse ääntäsi ihan pokkana, usein alkavat kuunnella
- hippix
koneen näppäimistö jumi, siis piti olla" vaan sipinää ja supinaa..."
- aineenope
Työrauhan ylläpito ja opettaminen ovat ihmissuhdetyötä. Mitään temppukokoelmaa ei ole. Työrauhaongelmat ovat useimmiten perimmältään ihmissuhde- ja vuorovaikutusongelmia.
Ole reilu, luotettava, johdonmukainen ja jämäkkä, mutta älä vingu ja nipota turhasta tai mokaa itseäsi alkamalla kiljua ja kimittää. Suunnittele oppitunnit niin, että on selvät sävelet eikä tule ylimääräistä hässäkkää. Huumorintaju auttaa todella paljon ja se, että vaikka asialliset hommat hoidetaan, ei kaikkea tarvitse koko ajan ottaa niin pirun vakavasti.
Huumori on tärkeää erityisesti murrosikäisten kanssa. Tätimäisyys ärsyttää usein, sen sijaan tiettyä katu-uskottavuutta arvostetaan. Mutta antamalla turhaan löysiä ja mielistelemällä vain menettää oppilaiden kunnioituksen.- joka sana
Lyhyesti sanottuna kaikki on auktoriteetista kiinni.
- pitäisi opettajien ottaa sama
asenne kuin ekaluokkalaisille. HILJAA!
Varsinkin lukiossa - itse ovat vaapaasta tahdosta sinne tulleet. Jos eivät ole hiljaa, ulos luokasta! - mammeli6
pitäisi opettajien ottaa sama kirjoitti:
asenne kuin ekaluokkalaisille. HILJAA!
Varsinkin lukiossa - itse ovat vaapaasta tahdosta sinne tulleet. Jos eivät ole hiljaa, ulos luokasta!samaa mieltä, että ulos luokasta! ala-asteella jo ellei totella. Nykyään vain lähetellään kotiin viestejä vuodesta toiseen ja mitään ei tapahdu. Sama möly jatkuu.Heidät voi taluttaa "hellästi olkapäästä pidellen" ulos luokasta, ettei saa syytettä väkivallan käytöstä.
- Sijainen56
Toimin toisinaan sijaisena koululla, kurin pitäminen on melko hankalaa. Tällä koululla opettaja ei saa poistaa oppilasta luokasta ilman että järjestää tälle valvojan sinne luokan ulkopuolelle.
Lisäksi muut opettajat neuvovat säästelemään jälki-istuntoja tai peruvat jo antamiani jälki-istuntoja. Ymmärrän kyllä, oppilaat eivät kuulemma aina istu niitä tienaamiaan istuntoja.
Keinot on hyvin vähissä. Minusta silmitön huutaminen on erittäin hyvä ja toimiva ratkaisu. - _manna_
Lisää ajatuksia aiheesta kaipailen...
- opena aina
Urheilupilli kiinnittää huomion eikä tarvitse huutaa. Aluksi puhalsin pilliin kunnes tuli hiljaisuus, sittemmin lyhyt piipaus on riittänyt.
- Voi saada
ainakin pienillä saat melun keskellä väen hiljaiseksi nostamalla molemmet kätesi pystyyn. Sitten alat nostaa somen kerrallaan pystyyn ja lasket äänettömästi sormia niin kauan että on täysin hiljaista. Myös oppilas saa laskea sormia samalla tavalla kun huomaa sinun niin tekevä. Ekalla kerralla voi mennä aika pitkään, mutta sitten yli 20 on harvinaista ! Näin säästät ääntäsi ja korviasi!
- 5.-6. lk:n luokanope
Itse olen kehitellyt omaan luokkaani tällaisen systeemin http://huttu.wikispaces.com/Työrauhamittari . En tiedä kuinka yleispätevä on, mutta minun luokassani toimii hyvin.
- positiivista kehiin
5.-6. lk:n luokanope kirjoitti:
Itse olen kehitellyt omaan luokkaani tällaisen systeemin http://huttu.wikispaces.com/Työrauhamittari . En tiedä kuinka yleispätevä on, mutta minun luokassani toimii hyvin.
Missä on vihreä valo? "Nythän tämä sujuu hienosti!" Palaute tulee vasta silloin, kun on jotakin negatiivista huomautettavaa. Niinkö?
- rauhtanonna
Mistä opettajasta kyse? Luokan-, aineen-, yläkoulun, lukion? Elämä ja keinot ihan erilaisia. Ainoa mikä on yhteistä kaikille, on se, että persoonallinen, hyvällä itsetunnolla varustettu aikuinen, joka käyttäytyy kuin aikuinen, saa arvostusta kaikilta, paitsi niiltä, joilta kukaan ei saa arvostusta;)
- Löydä omat toimintam
https://www.ps-kustannus.fi/tuoteryhmat/tuote/Timo_Saloviita/Ty%F6rauha_luokkaan/900027329.html
Timo Saloviita
Työrauha luokkaan
Löydä omat toimintamallisi
Oppilaiden käytösongelmat kuuluvat opettajien yleisimpiin huolenaiheisiin koulutyössä. Työrauhaongelmat kiusaavat myös oppilaita. Oikeiden työtapojen avulla opettaja pystyy luomaan sellaisen ilmapiirin, jossa työnteko on kaikille miellyttävää. Kirjassa esitellään toimintamalli, joka perustuu hyvään opetukseen, oppilaiden kunnioittamiseen ja johtamistaitoihin. Kirjassa otetaan esille myös näkökulma opettajasta työrauhaongelman luojana.
Kirjan neuvoista on apua opettajille päiväkodista aikuiskoulutukseen. Uusille opettajille kirja on henkiinjäämispakkaus, josta on hyötyä koko tulevalle uralle. Kokeneille opettajille teos tarjoaa virikkeitä omien käytäntöjen kehittämiseen.- kenttäsirkka
Prof. Saloviitasta sen verran, että kun ko. henkilö tulisi kerran näyttämään, miten esy-ryhmä pidetään hanskassa, niin voisin arvostaa piirun verran enemmän.
Kirjoissa on helppo olla viisas ja kirjoja on kiva kirjoitella kabinetissaan.
"Kenttä" eli todellinen maailma on kovin erilainen kuin kasvatustieteilijän (erkkapeda on kasvatustieteen vammaisuudella höystetty/vesitetty variantti) ideaali.
Kivat sinne norsunluutorniin (JKL)!-) No offense. - 23
kenttäsirkka kirjoitti:
Prof. Saloviitasta sen verran, että kun ko. henkilö tulisi kerran näyttämään, miten esy-ryhmä pidetään hanskassa, niin voisin arvostaa piirun verran enemmän.
Kirjoissa on helppo olla viisas ja kirjoja on kiva kirjoitella kabinetissaan.
"Kenttä" eli todellinen maailma on kovin erilainen kuin kasvatustieteilijän (erkkapeda on kasvatustieteen vammaisuudella höystetty/vesitetty variantti) ideaali.
Kivat sinne norsunluutorniin (JKL)!-) No offense.ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia. Vaikeavammaisen oppilaan mukana luokkaan tulee aina myös lisäresursseja. Ei siis ole ihme, ettei integraation ole havaittu hidastaneen muitten oppimista (Dyson ym, 2004; Kalambouka ym., 2007.
"SUNNUNTAIN kunniaksi luin oikein kirjan ja tein siitä muistiinpanot.
PROFESSORI Timo Saloviita on koonnut vuosikymmenien aikana kiteytyneistä opettajaviisauksista yhdeksän keinon ohjelman, jolla jokainen opettaja pystyy hänen mukaansa rakentamaan luokkaansa työrauhan. Paljon luvattu ongelmasta, joka on hyvin yleinen. Tutkimusten mukaan peräti 22 % opettajista on kokenut rasittavia työrauhaongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. Neljäsosa oppilaista pitää luokkansa työrauhaa huonona ja 10 % oppilaista erittäin huonona.
YHDEKSÄN KOHDAN TOIMINTAMALLI on kiinnostava, vaikka sen kohdat esitellään kirjassa ystävällisesti sanottuna lukijaa virkistävän erimuotoisesti. Näin ne itse ymmärsin:
TASO I Ongelmien ennaltaehkäisy:
Keinoilla 1-4 voidaan ennalta ehkäistä yhdeksän kymmenestä työrauhaongelmasta etukäteen.
(1) Hyvän opetuksen turvaaminen
Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana
(2) Opettajakarisman kehittäminen
Karismalla tarkoitetaan sitä, että oppilaat pitävät opettajasta.
(3) myönteisen suhteen rakentaminen oppilaisiin
Portaat 2 ja 3 näyttävät kietoutuvan toisiinsa. Myönteinen suhde oppilaisiin edellyttää aitoa kiinnostusta, kunnioittavaa kohtelua ja oikeudenmukaisuutta. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa. Erityisesti riskioppilaat tarvitsevat henkilökohtaista ja tukea antava ympäristöä.
(4) Sääntöjen ja rutiinien suojaaman koulutyön kehittäminen kouluvuoden ensipäivistä alkaen
Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Säännöt ovat kirjallisia, rutiinit eivät.
Kyseessä ovat luokan johtamisen ja hallinnan käytännölliset taidot, joilla rakennetaan luokkaan johdonmukainen järjestys ja keskinäisen auttamisen. yhteisö. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?
Taso 2: Varsinaiset väliintulemisen keinot eli korjaavat toimet
(5) Epäsuorien sanattomien keinojen (esim pedagoginen katse) käyttäminen
Niiden avulla voidaan pysäyttää jopa puolet kaikista häiriön aluista. Hiljaisuuden vaatiminen on Saloviidasta luonnotonta.
Hälinän lisääntyessä: tee muutos, poista häiritsevä esine, motivoi, keksi hetkeksi hänelle muuta myönteistä, kehu aktiivisia, käytä merkkejä...
Toiseen keinokimppuun kuuluvat Ilmeet, eleet, fyysinen läheisyys, kosketus ja fyysinen ohjaaminen.
(6) Suorien sanallisten vaikutuskeinojen käyttäminen
Anna ohjeet yksitysesti (et nolaa) ja lyhyesti. Keskity tekoihin. Kiitä hyvästä. Käytä minäviestejä. Toista.
(7) Seuraamusten eli rangaistusten käyttäminen (joskus)
Virallisia rangaistuksia on käytettävä joskus- mieluummin kuitenkin sovitusta ja hyvitysta.
(8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Keskustelussa opettaja pyrkii tavoitteellisesti kehittämään hyvää suhdettaan oppilaaseen. Tämä on tarpeen, kun oppilaalla on toistuvia hankaluuksia.
Keskustella voi kahdenkesken tai toisten kuullen. Mielenkiintoisesti Saloviita ehdottaa, että opettaja kutsuisi oppilaan luokseen ja sanoisi (toisten ehkä kuullen): " Tarvitsen apuasi. Minulla on ongelma. Voisitko auttaa? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta innostuisit tästä... ".
(9) Luottamuksen rakentaminen.
Ole oppilaan puolella.
MILTÄ LISTA TUNTUU? Kattavalta." - koulussa oikeasti
23 kirjoitti:
ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia. Vaikeavammaisen oppilaan mukana luokkaan tulee aina myös lisäresursseja. Ei siis ole ihme, ettei integraation ole havaittu hidastaneen muitten oppimista (Dyson ym, 2004; Kalambouka ym., 2007.
"SUNNUNTAIN kunniaksi luin oikein kirjan ja tein siitä muistiinpanot.
PROFESSORI Timo Saloviita on koonnut vuosikymmenien aikana kiteytyneistä opettajaviisauksista yhdeksän keinon ohjelman, jolla jokainen opettaja pystyy hänen mukaansa rakentamaan luokkaansa työrauhan. Paljon luvattu ongelmasta, joka on hyvin yleinen. Tutkimusten mukaan peräti 22 % opettajista on kokenut rasittavia työrauhaongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. Neljäsosa oppilaista pitää luokkansa työrauhaa huonona ja 10 % oppilaista erittäin huonona.
YHDEKSÄN KOHDAN TOIMINTAMALLI on kiinnostava, vaikka sen kohdat esitellään kirjassa ystävällisesti sanottuna lukijaa virkistävän erimuotoisesti. Näin ne itse ymmärsin:
TASO I Ongelmien ennaltaehkäisy:
Keinoilla 1-4 voidaan ennalta ehkäistä yhdeksän kymmenestä työrauhaongelmasta etukäteen.
(1) Hyvän opetuksen turvaaminen
Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana
(2) Opettajakarisman kehittäminen
Karismalla tarkoitetaan sitä, että oppilaat pitävät opettajasta.
(3) myönteisen suhteen rakentaminen oppilaisiin
Portaat 2 ja 3 näyttävät kietoutuvan toisiinsa. Myönteinen suhde oppilaisiin edellyttää aitoa kiinnostusta, kunnioittavaa kohtelua ja oikeudenmukaisuutta. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa. Erityisesti riskioppilaat tarvitsevat henkilökohtaista ja tukea antava ympäristöä.
(4) Sääntöjen ja rutiinien suojaaman koulutyön kehittäminen kouluvuoden ensipäivistä alkaen
Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Säännöt ovat kirjallisia, rutiinit eivät.
Kyseessä ovat luokan johtamisen ja hallinnan käytännölliset taidot, joilla rakennetaan luokkaan johdonmukainen järjestys ja keskinäisen auttamisen. yhteisö. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?
Taso 2: Varsinaiset väliintulemisen keinot eli korjaavat toimet
(5) Epäsuorien sanattomien keinojen (esim pedagoginen katse) käyttäminen
Niiden avulla voidaan pysäyttää jopa puolet kaikista häiriön aluista. Hiljaisuuden vaatiminen on Saloviidasta luonnotonta.
Hälinän lisääntyessä: tee muutos, poista häiritsevä esine, motivoi, keksi hetkeksi hänelle muuta myönteistä, kehu aktiivisia, käytä merkkejä...
Toiseen keinokimppuun kuuluvat Ilmeet, eleet, fyysinen läheisyys, kosketus ja fyysinen ohjaaminen.
(6) Suorien sanallisten vaikutuskeinojen käyttäminen
Anna ohjeet yksitysesti (et nolaa) ja lyhyesti. Keskity tekoihin. Kiitä hyvästä. Käytä minäviestejä. Toista.
(7) Seuraamusten eli rangaistusten käyttäminen (joskus)
Virallisia rangaistuksia on käytettävä joskus- mieluummin kuitenkin sovitusta ja hyvitysta.
(8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Keskustelussa opettaja pyrkii tavoitteellisesti kehittämään hyvää suhdettaan oppilaaseen. Tämä on tarpeen, kun oppilaalla on toistuvia hankaluuksia.
Keskustella voi kahdenkesken tai toisten kuullen. Mielenkiintoisesti Saloviita ehdottaa, että opettaja kutsuisi oppilaan luokseen ja sanoisi (toisten ehkä kuullen): " Tarvitsen apuasi. Minulla on ongelma. Voisitko auttaa? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta innostuisit tästä... ".
(9) Luottamuksen rakentaminen.
Ole oppilaan puolella.
MILTÄ LISTA TUNTUU? Kattavalta."Höpölöpöpöpö.
"ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia."
ESY-luokkalaisilla ei ole välttämättä mitään oppimisongelmia. ESY voi olla vaikka kuinka terävä tahansa. Pahin mahdollinen on ESYläinen, joka on älykäs mutta käyttäytyy psykoottisesti. Nice.
Kolikon toinen puoli on, että yksi ESY pystyy tuhoamaan koko opetusryhmän mahdollisuudet oppia yhtään mitään. Siinä ei yhdeksän kohdan bullshittimalli pyllistä länteen, ei itään. Jos lapsesi joutuisi samalle luokalle "integroitujen" ESYjen kanssa, niin olisi kuule toinen ääni kellossa.
Tälläkin hetkellä yleisopetuksen luokkiin on integroituna tuhansittain oppilaita, joilla on VÄHINTÄÄN lieviä oppimisvaikeuksia. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sitten vaan tehdään hojksia ja eriytetään vaihtelevivssa määrin. No problemo.
Problemo on ESY.
"Miltä lista tuntuu?" Tuntuu täydeltä kukulta, joka on keksitty kammiossa, jossa on sälekaihtimet kiinni ympärivuorokauden. Minun tämänpäiväinen kauppalistani olisi aivan yhtä hyvä todellisessa kouluelämässä. Munia ja maitoa. Mutta tunteella.
Äläkä vetoa höpölöpötieteilijöiden itse itselleen tilaamiin nollatutkimuksiin. Todellisuus on luokkahuoneissa. Luokkahuoneissa opitaan tai ollaan oppimatta, kärsitään häiriöstä, kärsitään kiusaamisesta. Siinä ei professori taikaviitan prosentit paljon lohduta, kun yksi "sosiaalisesti haastava" huutaa, heittelee, nimittelee, uhkaa tappaa, puhuu vaan v*tusta, iskee kaveria kynällä, jne.
Menkää te teoreetikot vaikka plutoon teoretisoimaan. Jotkut tekee opetustyötä ja yrittää tarjota lapsille ja nuorille jotain tulevaisuutta.
Tiedätkö muuten, mikä on ESY? - realismia peliin
Ehkä oikeat opettajat tietää näistä asioista enemmän kuin tutkijat.
- Täh?!
realismia peliin kirjoitti:
Ehkä oikeat opettajat tietää näistä asioista enemmän kuin tutkijat.
Eikö kasvatustieteiden maisterin pitäisi perustaa toimintansa tieteeseen ennemmin kuin perinnäissääntöihin?
- Ykseys
koulussa oikeasti kirjoitti:
Höpölöpöpöpö.
"ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia."
ESY-luokkalaisilla ei ole välttämättä mitään oppimisongelmia. ESY voi olla vaikka kuinka terävä tahansa. Pahin mahdollinen on ESYläinen, joka on älykäs mutta käyttäytyy psykoottisesti. Nice.
Kolikon toinen puoli on, että yksi ESY pystyy tuhoamaan koko opetusryhmän mahdollisuudet oppia yhtään mitään. Siinä ei yhdeksän kohdan bullshittimalli pyllistä länteen, ei itään. Jos lapsesi joutuisi samalle luokalle "integroitujen" ESYjen kanssa, niin olisi kuule toinen ääni kellossa.
Tälläkin hetkellä yleisopetuksen luokkiin on integroituna tuhansittain oppilaita, joilla on VÄHINTÄÄN lieviä oppimisvaikeuksia. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sitten vaan tehdään hojksia ja eriytetään vaihtelevivssa määrin. No problemo.
Problemo on ESY.
"Miltä lista tuntuu?" Tuntuu täydeltä kukulta, joka on keksitty kammiossa, jossa on sälekaihtimet kiinni ympärivuorokauden. Minun tämänpäiväinen kauppalistani olisi aivan yhtä hyvä todellisessa kouluelämässä. Munia ja maitoa. Mutta tunteella.
Äläkä vetoa höpölöpötieteilijöiden itse itselleen tilaamiin nollatutkimuksiin. Todellisuus on luokkahuoneissa. Luokkahuoneissa opitaan tai ollaan oppimatta, kärsitään häiriöstä, kärsitään kiusaamisesta. Siinä ei professori taikaviitan prosentit paljon lohduta, kun yksi "sosiaalisesti haastava" huutaa, heittelee, nimittelee, uhkaa tappaa, puhuu vaan v*tusta, iskee kaveria kynällä, jne.
Menkää te teoreetikot vaikka plutoon teoretisoimaan. Jotkut tekee opetustyötä ja yrittää tarjota lapsille ja nuorille jotain tulevaisuutta.
Tiedätkö muuten, mikä on ESY?Elävän Sanan Yhteys?
- oikeissa töissä
Täh?! kirjoitti:
Eikö kasvatustieteiden maisterin pitäisi perustaa toimintansa tieteeseen ennemmin kuin perinnäissääntöihin?
Eli sulla ei ole mitään sanottavaa tähän asiaan. Mene hei säkin oikeisiin töihin ja lopeta toi höpöttäminen.
Tiedoksesi vielä, että KT on luokanopettajien tutkinto, ei kaikkien opettajien. - pellllottaa
23 kirjoitti:
ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia. Vaikeavammaisen oppilaan mukana luokkaan tulee aina myös lisäresursseja. Ei siis ole ihme, ettei integraation ole havaittu hidastaneen muitten oppimista (Dyson ym, 2004; Kalambouka ym., 2007.
"SUNNUNTAIN kunniaksi luin oikein kirjan ja tein siitä muistiinpanot.
PROFESSORI Timo Saloviita on koonnut vuosikymmenien aikana kiteytyneistä opettajaviisauksista yhdeksän keinon ohjelman, jolla jokainen opettaja pystyy hänen mukaansa rakentamaan luokkaansa työrauhan. Paljon luvattu ongelmasta, joka on hyvin yleinen. Tutkimusten mukaan peräti 22 % opettajista on kokenut rasittavia työrauhaongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. Neljäsosa oppilaista pitää luokkansa työrauhaa huonona ja 10 % oppilaista erittäin huonona.
YHDEKSÄN KOHDAN TOIMINTAMALLI on kiinnostava, vaikka sen kohdat esitellään kirjassa ystävällisesti sanottuna lukijaa virkistävän erimuotoisesti. Näin ne itse ymmärsin:
TASO I Ongelmien ennaltaehkäisy:
Keinoilla 1-4 voidaan ennalta ehkäistä yhdeksän kymmenestä työrauhaongelmasta etukäteen.
(1) Hyvän opetuksen turvaaminen
Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana
(2) Opettajakarisman kehittäminen
Karismalla tarkoitetaan sitä, että oppilaat pitävät opettajasta.
(3) myönteisen suhteen rakentaminen oppilaisiin
Portaat 2 ja 3 näyttävät kietoutuvan toisiinsa. Myönteinen suhde oppilaisiin edellyttää aitoa kiinnostusta, kunnioittavaa kohtelua ja oikeudenmukaisuutta. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa. Erityisesti riskioppilaat tarvitsevat henkilökohtaista ja tukea antava ympäristöä.
(4) Sääntöjen ja rutiinien suojaaman koulutyön kehittäminen kouluvuoden ensipäivistä alkaen
Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Säännöt ovat kirjallisia, rutiinit eivät.
Kyseessä ovat luokan johtamisen ja hallinnan käytännölliset taidot, joilla rakennetaan luokkaan johdonmukainen järjestys ja keskinäisen auttamisen. yhteisö. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?
Taso 2: Varsinaiset väliintulemisen keinot eli korjaavat toimet
(5) Epäsuorien sanattomien keinojen (esim pedagoginen katse) käyttäminen
Niiden avulla voidaan pysäyttää jopa puolet kaikista häiriön aluista. Hiljaisuuden vaatiminen on Saloviidasta luonnotonta.
Hälinän lisääntyessä: tee muutos, poista häiritsevä esine, motivoi, keksi hetkeksi hänelle muuta myönteistä, kehu aktiivisia, käytä merkkejä...
Toiseen keinokimppuun kuuluvat Ilmeet, eleet, fyysinen läheisyys, kosketus ja fyysinen ohjaaminen.
(6) Suorien sanallisten vaikutuskeinojen käyttäminen
Anna ohjeet yksitysesti (et nolaa) ja lyhyesti. Keskity tekoihin. Kiitä hyvästä. Käytä minäviestejä. Toista.
(7) Seuraamusten eli rangaistusten käyttäminen (joskus)
Virallisia rangaistuksia on käytettävä joskus- mieluummin kuitenkin sovitusta ja hyvitysta.
(8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Keskustelussa opettaja pyrkii tavoitteellisesti kehittämään hyvää suhdettaan oppilaaseen. Tämä on tarpeen, kun oppilaalla on toistuvia hankaluuksia.
Keskustella voi kahdenkesken tai toisten kuullen. Mielenkiintoisesti Saloviita ehdottaa, että opettaja kutsuisi oppilaan luokseen ja sanoisi (toisten ehkä kuullen): " Tarvitsen apuasi. Minulla on ongelma. Voisitko auttaa? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta innostuisit tästä... ".
(9) Luottamuksen rakentaminen.
Ole oppilaan puolella.
MILTÄ LISTA TUNTUU? Kattavalta."> (8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Hui kun voimakas väliintulo!
Kyllä Petteriä nyt pelottaa niin, että se varmaan pudottaa puukkonsa lattialle. - käytäntö-teoria
23 kirjoitti:
ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia. Vaikeavammaisen oppilaan mukana luokkaan tulee aina myös lisäresursseja. Ei siis ole ihme, ettei integraation ole havaittu hidastaneen muitten oppimista (Dyson ym, 2004; Kalambouka ym., 2007.
"SUNNUNTAIN kunniaksi luin oikein kirjan ja tein siitä muistiinpanot.
PROFESSORI Timo Saloviita on koonnut vuosikymmenien aikana kiteytyneistä opettajaviisauksista yhdeksän keinon ohjelman, jolla jokainen opettaja pystyy hänen mukaansa rakentamaan luokkaansa työrauhan. Paljon luvattu ongelmasta, joka on hyvin yleinen. Tutkimusten mukaan peräti 22 % opettajista on kokenut rasittavia työrauhaongelmia kuluneen puolen vuoden aikana. Neljäsosa oppilaista pitää luokkansa työrauhaa huonona ja 10 % oppilaista erittäin huonona.
YHDEKSÄN KOHDAN TOIMINTAMALLI on kiinnostava, vaikka sen kohdat esitellään kirjassa ystävällisesti sanottuna lukijaa virkistävän erimuotoisesti. Näin ne itse ymmärsin:
TASO I Ongelmien ennaltaehkäisy:
Keinoilla 1-4 voidaan ennalta ehkäistä yhdeksän kymmenestä työrauhaongelmasta etukäteen.
(1) Hyvän opetuksen turvaaminen
Työrauhaongelmia estävät hyvin suunnitellut, vaihtelevat ja kiinnostavat oppitunnit. Opetus tulee sovittaa oppilaiden edellytyksiin, ja etenemisvauhtia tulee pitää luokassa sopivana
(2) Opettajakarisman kehittäminen
Karismalla tarkoitetaan sitä, että oppilaat pitävät opettajasta.
(3) myönteisen suhteen rakentaminen oppilaisiin
Portaat 2 ja 3 näyttävät kietoutuvan toisiinsa. Myönteinen suhde oppilaisiin edellyttää aitoa kiinnostusta, kunnioittavaa kohtelua ja oikeudenmukaisuutta. Vasta kun opettaja on saanut suhteensa oppilaisiin kunton, hän pystyy ohjaamaan heitä kohti oman käyttäytymisen parempaa hallintaa. Erityisesti riskioppilaat tarvitsevat henkilökohtaista ja tukea antava ympäristöä.
(4) Sääntöjen ja rutiinien suojaaman koulutyön kehittäminen kouluvuoden ensipäivistä alkaen
Opettaja voi rakenta omalle auktoriteetilleen tukea kehittämällä ympäristöä (mm. istumajärjestys, liikenne), sääntöjä ja rutiineita. Säännöt ovat kirjallisia, rutiinit eivät.
Kyseessä ovat luokan johtamisen ja hallinnan käytännölliset taidot, joilla rakennetaan luokkaan johdonmukainen järjestys ja keskinäisen auttamisen. yhteisö. Millainen on päivän alku, tunnin alku? Kuinka toimitaan, kun myöhästytään tai unohdetaan tavaroita? Kuinka pyydetään puheenvuoro? Saako luokassa liikkua tai keskustella? Miten pyydetään apua? Mitä tehdään, kun oma työ on valmis? Miten toteutetaan tunnin siirtymävaiheet? Kuinka oppitunti ja koulupäivä lopetaan ?
Taso 2: Varsinaiset väliintulemisen keinot eli korjaavat toimet
(5) Epäsuorien sanattomien keinojen (esim pedagoginen katse) käyttäminen
Niiden avulla voidaan pysäyttää jopa puolet kaikista häiriön aluista. Hiljaisuuden vaatiminen on Saloviidasta luonnotonta.
Hälinän lisääntyessä: tee muutos, poista häiritsevä esine, motivoi, keksi hetkeksi hänelle muuta myönteistä, kehu aktiivisia, käytä merkkejä...
Toiseen keinokimppuun kuuluvat Ilmeet, eleet, fyysinen läheisyys, kosketus ja fyysinen ohjaaminen.
(6) Suorien sanallisten vaikutuskeinojen käyttäminen
Anna ohjeet yksitysesti (et nolaa) ja lyhyesti. Keskity tekoihin. Kiitä hyvästä. Käytä minäviestejä. Toista.
(7) Seuraamusten eli rangaistusten käyttäminen (joskus)
Virallisia rangaistuksia on käytettävä joskus- mieluummin kuitenkin sovitusta ja hyvitysta.
(8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Keskustelussa opettaja pyrkii tavoitteellisesti kehittämään hyvää suhdettaan oppilaaseen. Tämä on tarpeen, kun oppilaalla on toistuvia hankaluuksia.
Keskustella voi kahdenkesken tai toisten kuullen. Mielenkiintoisesti Saloviita ehdottaa, että opettaja kutsuisi oppilaan luokseen ja sanoisi (toisten ehkä kuullen): " Tarvitsen apuasi. Minulla on ongelma. Voisitko auttaa? Mitä minun pitäisi tehdä, jotta innostuisit tästä... ".
(9) Luottamuksen rakentaminen.
Ole oppilaan puolella.
MILTÄ LISTA TUNTUU? Kattavalta."Joo kirjaa lukemalla sitä oppiikin pitämään yllä työrauhaa;)
- Ei
pellllottaa kirjoitti:
> (8) Voimakkain väliintulon muoto: oppilaan kanssa keskusteleminen
Hui kun voimakas väliintulo!
Kyllä Petteriä nyt pelottaa niin, että se varmaan pudottaa puukkonsa lattialle.kovin tavallista
- mammeli6
koulussa oikeasti kirjoitti:
Höpölöpöpöpö.
"ESY-luokat pitäisikin lakkauttaa kokonaan. Kun näin tehtäisiin, jokaiseen luokkaan riittäisi keskimäärin yksi erityisluokalta palaava oppilas. Heistä kahdella kolmasosalla olisi lähinnä lieviä oppimisongelmia."
ESY-luokkalaisilla ei ole välttämättä mitään oppimisongelmia. ESY voi olla vaikka kuinka terävä tahansa. Pahin mahdollinen on ESYläinen, joka on älykäs mutta käyttäytyy psykoottisesti. Nice.
Kolikon toinen puoli on, että yksi ESY pystyy tuhoamaan koko opetusryhmän mahdollisuudet oppia yhtään mitään. Siinä ei yhdeksän kohdan bullshittimalli pyllistä länteen, ei itään. Jos lapsesi joutuisi samalle luokalle "integroitujen" ESYjen kanssa, niin olisi kuule toinen ääni kellossa.
Tälläkin hetkellä yleisopetuksen luokkiin on integroituna tuhansittain oppilaita, joilla on VÄHINTÄÄN lieviä oppimisvaikeuksia. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sitten vaan tehdään hojksia ja eriytetään vaihtelevivssa määrin. No problemo.
Problemo on ESY.
"Miltä lista tuntuu?" Tuntuu täydeltä kukulta, joka on keksitty kammiossa, jossa on sälekaihtimet kiinni ympärivuorokauden. Minun tämänpäiväinen kauppalistani olisi aivan yhtä hyvä todellisessa kouluelämässä. Munia ja maitoa. Mutta tunteella.
Äläkä vetoa höpölöpötieteilijöiden itse itselleen tilaamiin nollatutkimuksiin. Todellisuus on luokkahuoneissa. Luokkahuoneissa opitaan tai ollaan oppimatta, kärsitään häiriöstä, kärsitään kiusaamisesta. Siinä ei professori taikaviitan prosentit paljon lohduta, kun yksi "sosiaalisesti haastava" huutaa, heittelee, nimittelee, uhkaa tappaa, puhuu vaan v*tusta, iskee kaveria kynällä, jne.
Menkää te teoreetikot vaikka plutoon teoretisoimaan. Jotkut tekee opetustyötä ja yrittää tarjota lapsille ja nuorille jotain tulevaisuutta.
Tiedätkö muuten, mikä on ESY?kaikki esyt ja muut häiriköt vaan samaan ryhmään. Saavat meluta ja häiritä sielä toisiaan niin paljon kuin jaksavat. Miksi näiden pitäisi päästä samalle luokalle ns. normaalisti käyttäytyvien lasten kanssa? siinä menossa on kaikkien viihtyvyys ja työrauha uhattuna
- FMuranen
TAPA SE SAATANAN SIKA!
- Opettele työsi
Se auttaa.
- ViidesVuosiOpena
Joudutteko te muut (yläkoulun) opettajat ottamaan koulunkäyntiavustajaa luokkaan työrauhan turvaamiseksi?
Oman kokemukseni mukaan kaksi aikuista luokassa rauhoittaa menoa kummasti. Mietin vaan, olenko jotenkin todella huono kurinpitäjä, kun joudun turvautumaan koulunkäyntiavustajaan... En toki joka ryhmän, mutta monien, kanssa. - Topol 57
Kaikki oppitunnit pitää videoida ja tallentaa. Voi sitten näyttää huoltajille, miten se kullanmussukka taas sössii kaiken...
- KikkaKuutonen
Ainut varma keino on päästää ne syömään/kotiin, tulee heti ihan hiljaista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 942525
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012203- 841877
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en441641- 781606
- 111605
- 341558
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?751459Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.1081376Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?411264