Kivitalon

välipohja ontelolaatoista?

Emme ole päättäneet vielä talomme runkomateriaaliaa mutta päädymme todennäköisesti joko Lammin tai Lakan valettavaan harkkoon. Meitä kiinnostaisi tehdä välipohja ontelolaatoista, jolloinka ei tarvitsisi laittaa höyrysulkumuoveja lainkaan. Onko joku tehnyt tällaisen ratkaisun? Mitä etuja tai haittoja ontelolaatoilla voisi olla puuristikoihin verrattuna?

17

2131

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • edelliseen...

      siis ei välipohja vaan välikatto (vai miksikä sitä nyt kutsutaan).

    • yläpohja

      termit hakusessa...

    • konnari, rakenne

      kyseessä yläpohja. Eli ylimmän kerroksen katto. Ontelolaatat ovat elementtejä ja niiden kanssa suositellaan käytettäväksi höyrynsulkukerrosta. http://www.kattoliitto.fi/index.phtml?s=100 Siinä kun voi saumavalujen kautta olla ilmavuotoja ja olen myös nähnyt laattoja joista valuvian takia näkyy jostain raosta läpi. Myös pieniä halkeamia esiintyy.
      Etuja: palamaton, parempi äänieristys, hyvä työalusta kattotöille, ei lahoa. Haittoja: raskaampi nostokalusto, pitempi toimitusaika?, saumavalujen tekotarve, jälkikäteen kattoon vaikea tehdä isoja aukkoja. Löytyyhän näitä eroja lisääkin.

    • juttusi

      Yläpohjaan et halua laittaa 0,2mm muovia mutta seiniin kyllä 1000 kertaisen määrän muovia?

    • jos sä laitat

      ontelot yläpohjan ja sulle tulee varmaan harjakatto, niin kuitenkin sulle tulee jotkut kattotuolit ja rakenne siitä ylöspäin on sama kuin pelkällä kattotuolirakaisulla, missä kattotuolien alareunaan niitataan kosteusulku, sen alle naulataan ruodelaudat ja niihin ruuvataan kyprokkilevyt.

      Ei paha homma jos on väliseinien harkkopinot ja pari siirrettävää telinettä käytössä. Naulupyssy on must ylöspäin naulaamiseen ja kyprokkien nostoon saa erilaisia hissejä ja tukia.

      Suunnittele vinttiin puolilämmin säilytystila läpi talon ja tee vintin lattia alkuvaiheessa kattotuolien asennuksen jälkeen niin saat työtason muihin kattohommiin.

    • -tölli

      Nyt puhutaan matalaenergia rakanetamisesta paljon. Yksi ydin asia on talon tiiveys. Jos sekin pitäisi kiteyttää niin silloin voisi sanoa että erityisesti yläpohja kannattaa tehdä mahdollisimman tiiviiksi, ja ontelolaatoilla se varmasi onnistuu (tai ainakin vaikea pilata).
      En kyllä tiedä oikeita syitä miksei puuristikoilla tehtyä yläpohjaa saisi tiiviiksi kun huolela tekee.

      • miettiminen

        vaikka siitä, miten ulkona 7 metrin korkeudessa pikkupakkasella ja puolipimeässä itsemuuratun harkkoseinän päälle laitat ilmatiiviisti villasuikaleen, solumuovin suikaleen, muovikalvorievun, yläohjauspuun, villasuikaleen ja kattoristikon?
        ja vielä teippailet muovikalvoriepuun katon höyrysulkumuovin sitä repimättä ja reiíttämättä.

        Toinen vaihtoehto on asentaa samaisen seinän päälle silikonitiivisteelle (tai asennuspalikoille) ontelopalkit tai suoraan bitumi villasuikaleen päälle sipopalkit. Nämä kun asennat esim kaltevuuteen 1:3, et tarvitse mitään kattotuoleja vaan rengasvalun jälkeen asennat korotuspalikoille 2x5" tai 2x6" lankut k/k900 kattotuoleiksi, niin pääset levittämään villat ja katetöihin. Ontelon päälle voinee vetää bitumisivelyn.
        Sipopalkit eivät sitä sivelyä tarvitse eikä tarvita edes bitumirakennuspaperia, jos palkit ovat kuivat asennusvaiheessa eikä ole vaaraa, että liian nopeasti kuivuvat palkit kastelisivat yläpohjan eristeet.

        Mieti, tekevätkö hyvät palkkaamasi urakoitsijat varmasti hyvän työn kevytrakenteisen katon rakenteisiin, kun et välttämättä ole sitä itse vahtimassa.

        Mieti itse, kumpi tapa on tiiviimpi nyt ja vielä parinkymmenen vuoden kuluttua!


      • jii
        miettiminen kirjoitti:

        vaikka siitä, miten ulkona 7 metrin korkeudessa pikkupakkasella ja puolipimeässä itsemuuratun harkkoseinän päälle laitat ilmatiiviisti villasuikaleen, solumuovin suikaleen, muovikalvorievun, yläohjauspuun, villasuikaleen ja kattoristikon?
        ja vielä teippailet muovikalvoriepuun katon höyrysulkumuovin sitä repimättä ja reiíttämättä.

        Toinen vaihtoehto on asentaa samaisen seinän päälle silikonitiivisteelle (tai asennuspalikoille) ontelopalkit tai suoraan bitumi villasuikaleen päälle sipopalkit. Nämä kun asennat esim kaltevuuteen 1:3, et tarvitse mitään kattotuoleja vaan rengasvalun jälkeen asennat korotuspalikoille 2x5" tai 2x6" lankut k/k900 kattotuoleiksi, niin pääset levittämään villat ja katetöihin. Ontelon päälle voinee vetää bitumisivelyn.
        Sipopalkit eivät sitä sivelyä tarvitse eikä tarvita edes bitumirakennuspaperia, jos palkit ovat kuivat asennusvaiheessa eikä ole vaaraa, että liian nopeasti kuivuvat palkit kastelisivat yläpohjan eristeet.

        Mieti, tekevätkö hyvät palkkaamasi urakoitsijat varmasti hyvän työn kevytrakenteisen katon rakenteisiin, kun et välttämättä ole sitä itse vahtimassa.

        Mieti itse, kumpi tapa on tiiviimpi nyt ja vielä parinkymmenen vuoden kuluttua!

        mikään bitumisively ei toimi höyrynsulkuna. Eli mieti siis kuinka muurailet maskiharkot ontelolle tai sipolle kun pakkasta on -15 tai vaihtoehtoisestoi teet muotin, ja tilaat pakkasbetonia juotosvaluun pummpuautolla ja koitat polttaa kermiä kiinni onteloon johon on juuri satanut 5 senttiä lunta päälle.

        60m2 maanpaineseinän kermitys jo oli syyssateessa silkkaa helvettiä kun sitä ei saanut suojattua niin että olisi pysynyt kuivana, aina tuli joku puhuri ja pressut oli taas pitkin lääniä. Ei tekisi mieli tehdä samaa hommaa 200m2 katolla.

        Samassa sateessa myös ne villat on täysin märkiä ja tallattu muodottomiksi ennenkuin siinä on laudoitus päällä, kun kuitenkin laudoituksen teko kestää monta päivää.

        "Sipopalkit eivät sitä sivelyä tarvitse eikä tarvita edes bitumirakennuspaperia, jos palkit ovat kuivat asennusvaiheessa eikä ole vaaraa, että liian nopeasti kuivuvat palkit kastelisivat yläpohjan eristeet"

        Voiko HH:lta tilata kuivia harkkoja ja palkkeja? Enpäs ole kuullutkaan.


      • vähän
        jii kirjoitti:

        mikään bitumisively ei toimi höyrynsulkuna. Eli mieti siis kuinka muurailet maskiharkot ontelolle tai sipolle kun pakkasta on -15 tai vaihtoehtoisestoi teet muotin, ja tilaat pakkasbetonia juotosvaluun pummpuautolla ja koitat polttaa kermiä kiinni onteloon johon on juuri satanut 5 senttiä lunta päälle.

        60m2 maanpaineseinän kermitys jo oli syyssateessa silkkaa helvettiä kun sitä ei saanut suojattua niin että olisi pysynyt kuivana, aina tuli joku puhuri ja pressut oli taas pitkin lääniä. Ei tekisi mieli tehdä samaa hommaa 200m2 katolla.

        Samassa sateessa myös ne villat on täysin märkiä ja tallattu muodottomiksi ennenkuin siinä on laudoitus päällä, kun kuitenkin laudoituksen teko kestää monta päivää.

        "Sipopalkit eivät sitä sivelyä tarvitse eikä tarvita edes bitumirakennuspaperia, jos palkit ovat kuivat asennusvaiheessa eikä ole vaaraa, että liian nopeasti kuivuvat palkit kastelisivat yläpohjan eristeet"

        Voiko HH:lta tilata kuivia harkkoja ja palkkeja? Enpäs ole kuullutkaan.

        Sipokatolle yleensä laitetaan vinoon osiin korokepalat ja näiden päälle 20x20cm suikale bitumia. Tasaiselle osalle taasen kattotuolin alle bitumisuikale koko matkalle. Siis ainoastaan kattotuolin alle.

        Koko kattoa ei siis pinnoiteta bitumilla.

        Villoja ei tavallinen rakentaja laita yläpohjan päälle ennenkuin laatat ovat kuivia. Yläpohja pitää lämpöä aivan OK rakentamisen ajan ja villoittaminen voidaan tehdä jälkikäteen.


      • valita
        jii kirjoitti:

        mikään bitumisively ei toimi höyrynsulkuna. Eli mieti siis kuinka muurailet maskiharkot ontelolle tai sipolle kun pakkasta on -15 tai vaihtoehtoisestoi teet muotin, ja tilaat pakkasbetonia juotosvaluun pummpuautolla ja koitat polttaa kermiä kiinni onteloon johon on juuri satanut 5 senttiä lunta päälle.

        60m2 maanpaineseinän kermitys jo oli syyssateessa silkkaa helvettiä kun sitä ei saanut suojattua niin että olisi pysynyt kuivana, aina tuli joku puhuri ja pressut oli taas pitkin lääniä. Ei tekisi mieli tehdä samaa hommaa 200m2 katolla.

        Samassa sateessa myös ne villat on täysin märkiä ja tallattu muodottomiksi ennenkuin siinä on laudoitus päällä, kun kuitenkin laudoituksen teko kestää monta päivää.

        "Sipopalkit eivät sitä sivelyä tarvitse eikä tarvita edes bitumirakennuspaperia, jos palkit ovat kuivat asennusvaiheessa eikä ole vaaraa, että liian nopeasti kuivuvat palkit kastelisivat yläpohjan eristeet"

        Voiko HH:lta tilata kuivia harkkoja ja palkkeja? Enpäs ole kuullutkaan.

        yksinkertaisia toimintavarmoja ratkaisuita
        ja toimia tilanteen mukaan.

        Esim sipopalkit voivat kuivaa työmaalla muutaman kuukauden tuuletusraoin varastoituna ja peitettynä, kun kestäväkään kevytpeite ei paljon maksa. Jos palkit tulevat suoraan tehtaalta, on syytä laittaa bitumirakennuspaperi yläpohjaan palkin ja villan väliin.

        Mitään bitumikermejä en kyllä lähtisi talvella katolle liimailemaan enkä edes sokkeliin, kun tuloksesta ei ole mitään varmuutta.
        Slammattuun seinään helposti levitettävä sokkelilevy ajaa saman asian paremmin kun huolimattomasti tehty bitumikermi.
        Jos tämmöiseen bitumikermirakenteeseen jää kosteutta ja sisäpuolella on ns. märkätilaa eristyksineen, on seinän/katon kuivuminen tosi pitkäveteistä hommaa, Sokkelilevyn kanssa tehty seinä sentään kuivuu.

        Talvilaatuisella ohutsaumalaastilla voi työskennellä -15C saakka, mutta varvin ja harkkojen on oltava jäättömiä. Itse tein talviaikaan vain sisällä väliseiniä - ongelmitta.


      • kattoa
        vähän kirjoitti:

        Sipokatolle yleensä laitetaan vinoon osiin korokepalat ja näiden päälle 20x20cm suikale bitumia. Tasaiselle osalle taasen kattotuolin alle bitumisuikale koko matkalle. Siis ainoastaan kattotuolin alle.

        Koko kattoa ei siis pinnoiteta bitumilla.

        Villoja ei tavallinen rakentaja laita yläpohjan päälle ennenkuin laatat ovat kuivia. Yläpohja pitää lämpöä aivan OK rakentamisen ajan ja villoittaminen voidaan tehdä jälkikäteen.

        siporexpalkein tai onteloilla käyttäen korotuspaloja, kyllä se villoitetaan samalla
        rengasterastysten yms perään, jotta päästään laittamaan aluskate paikoilleen ja saadaan sateensuoja päälle.

        Yläpohjassa on tuuletusrakoa vain kattotuoline toimivan lankun verran (2x5" tai 2x6"), joten jälkikäteen ei villoja saa enää lisättyä.
        Samoin sähköputkitus on syytä vetää viistoon yläpohjaan jo ennen villoja, niin ei yläkerran kattovalot pääse unohtumaan.

        Helppoa kuin pläkki ja tosi nopsa tehdä. Korotuspalikat, viimeiset maskiharkot, laastisäkit, villat ja kattotuolilankut voi nostattaa katolle jo palkkien latomisvaiheessa, joten ylimääräisiä kustannuksia ei siitäkään pääse kertymään.


      • vielä.
        kattoa kirjoitti:

        siporexpalkein tai onteloilla käyttäen korotuspaloja, kyllä se villoitetaan samalla
        rengasterastysten yms perään, jotta päästään laittamaan aluskate paikoilleen ja saadaan sateensuoja päälle.

        Yläpohjassa on tuuletusrakoa vain kattotuoline toimivan lankun verran (2x5" tai 2x6"), joten jälkikäteen ei villoja saa enää lisättyä.
        Samoin sähköputkitus on syytä vetää viistoon yläpohjaan jo ennen villoja, niin ei yläkerran kattovalot pääse unohtumaan.

        Helppoa kuin pläkki ja tosi nopsa tehdä. Korotuspalikat, viimeiset maskiharkot, laastisäkit, villat ja kattotuolilankut voi nostattaa katolle jo palkkien latomisvaiheessa, joten ylimääräisiä kustannuksia ei siitäkään pääse kertymään.

        Aika usein tehdään niin, että kattoon laitetan tuulensuojalevyt valmiiksi. Sipolaattojen ja tuulensuojan välisen "kotelon" voi jälkikäteen puhaltaa täyteen villaa.

        Yläpohjassa ei ole suinkaan tilaa vain tuo 5", tai 6" lankun verran. Noiden alapuolella on kyseiset korokepalat. Eli jälkikäteen villoittaminen onnistuu mainiosti.

        Kerrrattakoon rakenne. Sipopalkit, 20cm korotuspalat, bitumipala, kattotuolit, kattotuolien tasolla tuulensuojalevy, kattotuolien päälle aluskate, tuuletusrimat jne..


        Sähköputkitus on hyvä, ja ennen kaikkea helppo, tehdä ennen villoitusta. Unohtamisen kanssa tuolla tuskin on merkitystä.


      • on toista
        valita kirjoitti:

        yksinkertaisia toimintavarmoja ratkaisuita
        ja toimia tilanteen mukaan.

        Esim sipopalkit voivat kuivaa työmaalla muutaman kuukauden tuuletusraoin varastoituna ja peitettynä, kun kestäväkään kevytpeite ei paljon maksa. Jos palkit tulevat suoraan tehtaalta, on syytä laittaa bitumirakennuspaperi yläpohjaan palkin ja villan väliin.

        Mitään bitumikermejä en kyllä lähtisi talvella katolle liimailemaan enkä edes sokkeliin, kun tuloksesta ei ole mitään varmuutta.
        Slammattuun seinään helposti levitettävä sokkelilevy ajaa saman asian paremmin kun huolimattomasti tehty bitumikermi.
        Jos tämmöiseen bitumikermirakenteeseen jää kosteutta ja sisäpuolella on ns. märkätilaa eristyksineen, on seinän/katon kuivuminen tosi pitkäveteistä hommaa, Sokkelilevyn kanssa tehty seinä sentään kuivuu.

        Talvilaatuisella ohutsaumalaastilla voi työskennellä -15C saakka, mutta varvin ja harkkojen on oltava jäättömiä. Itse tein talviaikaan vain sisällä väliseiniä - ongelmitta.

        Ei käytännössä kukaan säilö tontillaan montaa kuukautta sipopalkkeja. Kyllä ne mätkitään paikalleen sitä mukaan kuin tulevat, maksoi kevytpeite mitä tahansa.

        Bitumikermit tulee laittaa sokkeliin. Patolevy ja bitumikermi ovat aivan eri asioita.

        Vaikka bitumikermin on laittanut, niin rakenne kyllä kuivuu sisälle päin rakentamisen aikana kunhan taloa lämmitetään ja käytetään kuivaimia.

        Märkätiloja ei ole kyllä syytä eristää niin kauan kuin rakenteet ovat märkiä.

        Patolevyn kanssa seinä kuivuu, mutta kunhan ensimmäisen rankan sateen jälkeen sade huuhtelee ulkopintaa, niin rakenteet ovat taas märkiä.

        Olkoon kellarin seinä mitä materiaalia tahansa on peli menetetty, jos vesi pääsee huuhtomaan seinän ulkopintaa. Patolevy ei tätä estä.


      • nyt sitten
        on toista kirjoitti:

        Ei käytännössä kukaan säilö tontillaan montaa kuukautta sipopalkkeja. Kyllä ne mätkitään paikalleen sitä mukaan kuin tulevat, maksoi kevytpeite mitä tahansa.

        Bitumikermit tulee laittaa sokkeliin. Patolevy ja bitumikermi ovat aivan eri asioita.

        Vaikka bitumikermin on laittanut, niin rakenne kyllä kuivuu sisälle päin rakentamisen aikana kunhan taloa lämmitetään ja käytetään kuivaimia.

        Märkätiloja ei ole kyllä syytä eristää niin kauan kuin rakenteet ovat märkiä.

        Patolevyn kanssa seinä kuivuu, mutta kunhan ensimmäisen rankan sateen jälkeen sade huuhtelee ulkopintaa, niin rakenteet ovat taas märkiä.

        Olkoon kellarin seinä mitä materiaalia tahansa on peli menetetty, jos vesi pääsee huuhtomaan seinän ulkopintaa. Patolevy ei tätä estä.

        miten se sade huuhtoo kellarin seinää jos siinä on patolevy päällä, kerro miten kermi tekee siitä vähemmän "huuhtoutuvan"...kiinnostaa kuulla


      • rakenne
        nyt sitten kirjoitti:

        miten se sade huuhtoo kellarin seinää jos siinä on patolevy päällä, kerro miten kermi tekee siitä vähemmän "huuhtoutuvan"...kiinnostaa kuulla

        Harkko, bitumikermi, patolevy, styroksi, 5-16 sora.

        Patolevy on muovinpalanen, joka lätkäistään seinää vasten. Sen tehtävänä on valuttaa enimmät vedet pois. Se ei ole vedenpitävä kerros maan ja seinän välissä.

        Patolevyä vasten kun on yksikin soranpalanen ja maa liikkuu, niin se ei enään ole ehjä. Patolevy menee useimmissa tapaukissa jo rikki kun tehdään ulkopuolisia täyttöjä niiden tiivistyessä.

        Rakennesuunnittelija on ottanut kantaa jo asiaa, joten katso sieltä.


      • bitumikermi
        rakenne kirjoitti:

        Harkko, bitumikermi, patolevy, styroksi, 5-16 sora.

        Patolevy on muovinpalanen, joka lätkäistään seinää vasten. Sen tehtävänä on valuttaa enimmät vedet pois. Se ei ole vedenpitävä kerros maan ja seinän välissä.

        Patolevyä vasten kun on yksikin soranpalanen ja maa liikkuu, niin se ei enään ole ehjä. Patolevy menee useimmissa tapaukissa jo rikki kun tehdään ulkopuolisia täyttöjä niiden tiivistyessä.

        Rakennesuunnittelija on ottanut kantaa jo asiaa, joten katso sieltä.

        tulee anturan ja sokelin liitoskohtaan ei koko korkeudelle huom!


      • kuten
        rakenne kirjoitti:

        Harkko, bitumikermi, patolevy, styroksi, 5-16 sora.

        Patolevy on muovinpalanen, joka lätkäistään seinää vasten. Sen tehtävänä on valuttaa enimmät vedet pois. Se ei ole vedenpitävä kerros maan ja seinän välissä.

        Patolevyä vasten kun on yksikin soranpalanen ja maa liikkuu, niin se ei enään ole ehjä. Patolevy menee useimmissa tapaukissa jo rikki kun tehdään ulkopuolisia täyttöjä niiden tiivistyessä.

        Rakennesuunnittelija on ottanut kantaa jo asiaa, joten katso sieltä.

        kermiäkin on montaa laatua.
        Muovipalasia ei pidä käyttää.

        Sokkelin bitumikermin korvaisin näillä keleillä slammauksella ja anturaan se puolimetrinen bitumikermin leveys riittää, päälle hyvälaatuinen patolevy ja vähintään 5 senttiä paksu styroksikerros pystyyn maan pinnalle asti.
        Jottei niitä kiviä valu väärälle puolelle patolevyä, on syytä käyttää maanpinnassa vaakaan tarkoitukseen sopivaa listaa.

        Soratäyttöä tehdessäsi älä unohda routaeristystä ja sadevesiviemäröintiä sen alle.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Rasismia kaikkialla näkevät ovat Suomen tyhmimpiä ihmisiä

      ja monillahan kuluu myös mielialalääkkeitä, eli päässä on ongelmia. Mutta he eivät tajua kuinka paljon ja ihan todellis
      Maailman menoa
      372
      7123
    2. Ei kahta sanaa etteikö Petteri Orpo hyväksy rasismia

      Koska jatkaa hallituksessa rasistisen perussuomalaisiksi itseään kutsuvan puolueen kanssa. Se on Petteri Orpon arvomaai
      Maailman menoa
      82
      6037
    3. Mitkäs nuorisoporukat ovat toisia nuoria ryöstelleet (selvää rassismia)

      No poliisi kertoo, että maahanmuuttajataustaisia ovat, ja isot porukat sillä yhden suomalaisen uhrin kimpussa on ollut j
      Maailman menoa
      200
      5531
    4. Pitkän linjan yritysjohtaja: Suomen tapahtumat eivät ole Aasian kärkiuutinen

      Viimeaikaista kohua on käytetty sisäpoliittisena lyömäaseena, Thomas Zilliacus sanoo. – Koska asiaa kuitenkin kommentoi
      Maailman menoa
      84
      4280
    5. Demarit ovat oikeasti törppöjä eli heikkoälyisiä

      ja todistavat sitä päivittäin täällä lapsellisilla jutuillaan. Kauheasti on hehkuttaneet kuinka demarien kannatus vaan
      Maailman menoa
      58
      3507
    6. HS 12/25 kysely: persut romahti, demarit raketoi

      Kyyti on kylmää persuleirissä, saattaa vetää siellä silmätkin viirulleen. Sen sijaan SDP:n puoluetoimistolla voidaan pok
      Maailman menoa
      70
      3449
    7. Perussuomalaiset eivät harrasta maalittamista kuten vasemmisto

      Huomaa tässä keinotekoisessa "rasismi"-kohussakin kuinka vasemmistolaiset maalittavat Perussuomalaisia. Me emme vastaava
      Maailman menoa
      6
      3403
    8. Juuri Suomen valtamedian toimittajat teki "silmävääntelystä" sen kohun

      ja ilmeisesti ottivat yhteyttä myös ulkomaisiin medioihin, että katsokaas tätä. Mutta Japanin medioissa on asiaan suhta
      Maailman menoa
      60
      3368
    9. SDP:n kansanedustaja Marko Asell: Suomen myönnettävä maahanmuuton ongelmat

      Hänen mielestään Suomen pitää pyrkiä rajoittamaan jyrkästi turvapaikanhakijoiden pääsyä maahan ja hän arvioi, että maaha
      Maailman menoa
      58
      3164
    10. Töppö-persut ovat todella tyhmiä

      sen kertoo tämäkin avaus: "Persujen suosio vain laskee" Töppö-persu vaan unohtaa, että ennen tätä galluppia persujen kan
      Maailman menoa
      39
      3100
    Aihe