Från HS

usel provokation som har inget sanningsvärde. Alla är vi lika värda oavsett om modersmåler är svenska eller finska, det är endast fanatiska tölpar som den där "Wolfgang" som har som syfte att skapa oenigheter alá Finskhetsförbundet. Som man säger på finska: "moukkamaista" - så det så

På vilket vis skiljer sig denna skrivelse från de som diverse fennomaner på högerkanten skriver här på suomi24? Ursäkta de gör ni inte mera eftersom man dragit in Kielipolitiikka-spalten ;-P

Suomen kieli on rikkaus, ei ruotsin kieli

Suomen kieli on rikkaus ruotsinkieliselle, koska ruotsinkielinen oppii usein sujuvan suomen kielen ympäristöstään, ja aivan ponnistelematta.

Suomen kielinen ei opi ruotsia itsesestään, vaan joutuu panostamaan siihen aivan kuin mihin tahansa vieraaseen kieleen. Luonnollissti siksi että se on täysin vieras ja tarpeeton kieli suomenkieliselle.

Päinvastoin kuin ruotsinkieliselle, suomi on tuttu ja tarpeellinen kieli. Ilman suomen kieltä ruotsinkielinen ei voi toimia Suomessa.
Ei ole mikään rikkaus käyttää aikaaansa kieleen jota ei tarvitse.

Eikö ole ihmeellistä että Suomessa pitäää opiskella ruotsia vaikka 99% ihmisistä osaa Suomea? Keitä varten me opiskelemme kun kaikki keskustelu ja kanssakäyminen käydään 99%:sesti Suomessa suomeksi?

Ruotsin opiskelu ei ole mikään rikkaus, vaan rasite ja pois jostain muusta tärkeämmästä kielestä. Huonot oppimistulokset ruotsin kielessä kertovat että onneksi nuoret ovat älykkäitä, eikä heille mene läpi valehtelu pakkoruotsin rikkaudesta

Suomi on ruotsinkieliselle rikkaus koska hän oppii usein äidinkielen veroisesti, melkein itsestään kieltä jota hän tarvitsee asuessaan Suomessa.

Ruotsin kielellä suomenkieliselle mikään näistä "rikkauksista" ei täyty. Suomalainen ei opi ruotsia äidinkielen veroisesti, hän ei opi sitä itsestään ympäristöstä vaan joutuu panutumaan siihen kuten mihin tahansa vieraaseen kieleen. Suomenkielinen ei tarvitse ruotsia koska hän pystyy toimimaan täysin suomen kielellä.

Suomi on erittäin monipuolinen ja ilmaisurikas kieli. Esimerkki suomenkielen kyvystä siirtää informatiota.

"Juoksentelisin" on ruotsiksi "jag skulle springa hit och dit utan någon speciell ändamål"
Ruotsin 10 sanaa vastaa suomen yhtä sanaa. Ruotsi on kömpelö ja ruma kieli.

Suomen kielellä on monia meriittejä sen erinomaisuudesta. Rumimpiin kieliin kuuluu Skånen murteen ja Tanskan kielen lisäksi tai ainakin läheisesti riikinruotsissa monet muutkin murteet, kuten Tukholman murre.

Kaikkein rumin kieli joka on ollut vielä viime aikoina yleisesti kaikkien kuultavissa, on Carl Bildtin puhuma ruotsi. Carl Bildtin ruotsin ääntämyksestä puuttuvat kaikki ne elementit jotka kuuluvat luonnostaan Suomen kielen perusominisuuksiin. Nimittäin selkyteen. Selkeys on myös kielen tarkoitus. Suomenruotsi on ruotsia kauniimpaa ja sitä kautta selkeämpää koska siinä on suomenkielestä saatu vaikutteita ääntämykseen.

Kielen kauneus on pitkälti kuulijan mielipide mutta selkeys on kielen tarkoitus. Teoriassa kuitenkin voidaan kieletkin jakaa kauniisiin ja rumiin kieliin.

Suomi on jo teoriassa kauniinpi kieli

Kumpi on kauniipaa kieltä?
"Jaakko Sivonen vai Georg Henrik von Wright?"
Jaakko Sivonen kuulostaa laulamiselta Keork Henrik fon Vrikt:in rinnalla.

Jälkimmäisessä sanat ovat täynnä konsonantteja ja vieläpä perättäisiä. Kuten rg, wr ja vielä ght joka kyllä kruunaa kielen rumuuden. Eikä sitä ihmiskielelle ole tarkoitettukaan. Ihmiselle on helpoimmin lausuttavia sanoja ne joissa on konsonantteja ja vokaaleja vuorotellen. Aivan kuten suomen kielessä. Italian- ja suomenkielessä on vokaalien ja konsonattien suhde sama.

Teoriaa: Konsonanteissa on informaatio ja vokaalit on sitä varten että konsonantit voidaan lausua. Vokaalien säästäminen tekee siksi juuri sanoista tollaisia tuskaisia puhahduksia kuten Wright sanan lopussa. Ja siksi näissä kielissä ääntäminen ja kirjoitusasu eivät vastaa toisiaan, koska kyseisiä
äänteitä ei voi ääntää.

Suomen kielen etuja on konsonanttien ja vokaalien suhde joka tekee kielestä lausuttavan joka taas tekee kielestä helpostii opittavan. Kun kielessä on oikeassa suhtessa vokaaleja ja konsonantteja se on helppo lausua. Monet peräkkäiset konsonantit ovat ihmiselle mahdottomia lausua ja siksi kirjoitusasu eroaa monessa kielessä lausutusta. Siksi näiden kielien kirjottaminen on vaikea oppia. Suomenkieliset oppilaat oppivat 6 viikkossa lukemaan ja kirjoittamaan yhtä hyvin kuin englanninkieliset 2 vuodessa.



Rumin sana mikä tulee mieleen on paikka Tukholman lähellä. Älvsjö lausutaan Ruotsissa kutakuinkin näin: äöhö

Blomquist = plom tssst = muistuttaa kaljapullon aukaisua

Kielen on kyettävä informaation siirtoon, siinä Suomen kieli on kaikkein selkein ja paras kiistatta. Rallissa kuskin ja kartanlukijan kommunikointi on erittäin tärkeää, millään muulla kielellä ei ole voitettu niin montaa rallin maailmanmestaruuksia kuin suomella. Myös ruotsinkieliselle Marcus Grönholmille luetaan nuotit suomeksi.