Suolasilakat kuoriperunoilla

Stadilainen 5. polvessa

Isoisäni (Fafa synt stadissa 1892) kaipaili ruokapöytään aina suolasilakoita keitettynä kuoriperunoiden päällä. Tuo toive ei meikäläisen ikäpolven tuottamana onnistunut ja en sitä ymmärtänytkään. Nyt Waltarin "Tähdet kertovat komissario Palmu" kirja käsittelee useaan otteeseen ko ruokalajia Helsingin poliisilaitoksen ruokalan spesiaalina.
Onko kellään tiedossa valmistusohjetta? Suolasilakat slumppasin jo inkoolaiselta fiskarilta!
Stadin safkaa

19

4434

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • syönyt

      lapsuudessani, sisä suomessa hyvinkin tuttu ruoka. Silakoiden tilalla oli suolattu särki tai mikä muu suolakala kelpaa, silakkaa ei ollut saatavana. Silakkaa en ole kokeillut, mutta rärkeä tai haukea suolattuna keitän perunoiden päällä, joskus.
      Silakat ei tarvitse varmaan olla kiehumassa perunoiden päällä kun noin 5 min.Jos ne on valtavan suolaisia,liota ensin tai ainakin huuhtele.
      Kun perunat on viittävaille kypsiä laita päälle silakat.Kun nostat silakat pois laita valumaan ettei jää veteen lillumaan.Kaloja voi syödä kylmänä ja lämpimänä, huomenna, ylihuomenna. Muista että perunat suolautuu kalojen keitosta.

      Eikä se ole niin nuukaa kuinka kauan ja missä vaiheessa ne kalat laitat.Aina onnistuu. Ruodi ne kalat sitten siihen perunalautaselle, lisäksi voita ja muuta ei tarvitsekaan!

      Ennen suolattiin paljon kalaa ja sitten kevät talvella se alkoi olla vähän härskiintynyttä, tämä keittäminen teki kaloista syötäviä.

      Hyvää ruokahalua!

      • sus ek.

        opatuksesi mahtava,kiitos.
        Itsekin kun totuin jo lapsena sankollisen pikkukalaaa perkaamaan....isä vahti etten heittänyt kirroillessani ihan pienempii ahvenii "meren mutiin".
        Ne pienetkin,särjet ym. kuivattiin saunan katolla kapakalaksi.Valkokastikkeen kanssa aivan ihania.


    • Katicat2

      Kiehauta vesi, laita mieluimmin pienehköjä samankokoisia perunoita veteen. Huuhdo silakat,jotka ovat jonkin aikaa lionneet kylmässä vedessä ja nakkaa ne perunoiden päälle. Kaada liika vesi pois. Vettä sen verran, että juuri ja juuri silakat peittyvät. Keitä kunnes perunat ovat haarukalla koettaen läpi kypsiä. Kaada vesi pois ja anna kattilan olla ilman kantta, jotta perunat ja silakat kuivahtavat.

      • sus ek..

        olikos se kala vai läskiruoka.


      • ja talkkunakukko

      • Anonyymi

        Meillä syötiin lapsena usein näitä. Silakat kyllä laitettiin voipaperiin perunoiden päälle, pysyivät kasassa. Syötiin tuoreen sipuli kanssa, ja aiomme tehdä tätä nyt kohta 70 v sisarukset uudelleen.


    • parempaa et saa
      • olivat niin kamalia,että vieläkin muistan ne..yäk.. Perunatkin meni pilalle,kun siinä oli
        ne silakat päällä kypsymässä..Joten tuttua oli toi.. Lapsuuden kauheus,mummuni teki niitä usein.
        No söin ja join joka suuupalan päälle vettä ,että sain alas..Joskus olin tukehtumaisillani,kun yritin niin nopeasti saada alas ..No se siitä..


      • mummikka
        irkku-37 kirjoitti:

        olivat niin kamalia,että vieläkin muistan ne..yäk.. Perunatkin meni pilalle,kun siinä oli
        ne silakat päällä kypsymässä..Joten tuttua oli toi.. Lapsuuden kauheus,mummuni teki niitä usein.
        No söin ja join joka suuupalan päälle vettä ,että sain alas..Joskus olin tukehtumaisillani,kun yritin niin nopeasti saada alas ..No se siitä..

        Isä teki meillä yleensä kalaruoat. Meillä oli aina tynnyrissä suolasilakkaa, suolasilakkaa ja kuoriperunoita syötiin jatkuvasti. Viikonloppuna äiti teki silakkalaatikkoa, siinä oli myös läskinpaloja. Lapsuudessa tuli silakkaa kiintiö täyteen, pelkkä silakan haju etoo
        .
        Toinen isän bravuuri oli keitetyt ahvenet valkokastikkeella. Silloin kyseessä oli tuore ahven todella maukasta, muistan vieläkin vesi kielellä. Läskisoosia ja perunaa syötiin toisinaan, joskus viikonloppuna äiti teki lihakeittoa tai lihapullia, se oli jo suurta herkkua.
        Kyllä ovat ruokatottumukset muuttuneet sitten meidän ikäisten lapsuuden. Nykypäivän lapset tuskin edes suostuisivat maistamaan niitä ruokia.


      • irkku-37 kirjoitti:

        olivat niin kamalia,että vieläkin muistan ne..yäk.. Perunatkin meni pilalle,kun siinä oli
        ne silakat päällä kypsymässä..Joten tuttua oli toi.. Lapsuuden kauheus,mummuni teki niitä usein.
        No söin ja join joka suuupalan päälle vettä ,että sain alas..Joskus olin tukehtumaisillani,kun yritin niin nopeasti saada alas ..No se siitä..

        oli kellarissa kivi oli painona, sieltä hain silakoita ruokapöytään miten äiti onnistu ettei tullut kauhuja, ilmeisesti hän ei pakottanu syömään niitä jos ei halunnut, sota-aikana nähtävästi lisuke oli hyväkin.


    • krissan

      Näin meidän äiti teki: perunat keitetään kuorineen, isoimmat pilkotaan pienemmäksi. Sitten laitetaan suolasilakat pottujen päälle ja annetaan kypsyä vähän aikaa! Sitten syödään ja herkkua on.

      • van Haakka

        Kun saisi tuoreita silakoita! Helsingissä aikoinaan niitä oli aina saatavissa, mutta Järvi-Suomessa nykyään lähes tuntematon käsite. Kyllä muikkukin on hyvä kala, mutta tuore silakka....ah!


      • Oiko
        van Haakka kirjoitti:

        Kun saisi tuoreita silakoita! Helsingissä aikoinaan niitä oli aina saatavissa, mutta Järvi-Suomessa nykyään lähes tuntematon käsite. Kyllä muikkukin on hyvä kala, mutta tuore silakka....ah!

        Muikkua ei muut voita, ei silakka ainakaan. Ellet usko, yritä silakasta kalakukko tai kalakeitto, ei maistu.
        Muikku on siian, kuhan ja lohen veroinen. Käy ruokiin tuoreena tai myös sellaisenaan suolattuna.
        Kipitä huomenna kalahalliin. Kyllä sieltä ainakin tönkkösuolattuja löytyy. Niistä kalalaatikkoa.


      • Anonyymi
        Oiko kirjoitti:

        Muikkua ei muut voita, ei silakka ainakaan. Ellet usko, yritä silakasta kalakukko tai kalakeitto, ei maistu.
        Muikku on siian, kuhan ja lohen veroinen. Käy ruokiin tuoreena tai myös sellaisenaan suolattuna.
        Kipitä huomenna kalahalliin. Kyllä sieltä ainakin tönkkösuolattuja löytyy. Niistä kalalaatikkoa.

        Joka kalalle on oma ruokalajinsa tai kääntäen.
        Teepä muikusta silakkalaatikkoa. Yök.


      • Anonyymi
        Oiko kirjoitti:

        Muikkua ei muut voita, ei silakka ainakaan. Ellet usko, yritä silakasta kalakukko tai kalakeitto, ei maistu.
        Muikku on siian, kuhan ja lohen veroinen. Käy ruokiin tuoreena tai myös sellaisenaan suolattuna.
        Kipitä huomenna kalahalliin. Kyllä sieltä ainakin tönkkösuolattuja löytyy. Niistä kalalaatikkoa.

        Miksi pitäisi silakasta yrittää tehdä muikkukukkoa tai ahvenkukkoa ?
        Yhtä hullu ajatus olisi tehdä muikusta suutarinlohta.


    • Onhan nostettu nostalginen ketju 2007 suolasilakoista. mikä ettei ole tuttua silakkalaatikon muodossa ja liotettuina etikka/sokeriliemessä pippurin ja sipulirenkaiden kanssa. Ihan hyvää voileivälläkin tuollainen silakkafilé.

      Vanha anoppini Sipoon aikoina pyysi halstraamaan suolasilakka, joten ensi kerran täytin halsteriritilän ja napsautin kiinni, mutta tuvassa en halunnut sitä käryttää, vaan saunan padan hiillokselle menin , ja kyykyssä siellä tutkin väriä uteliaana ja kääntelin halsteria 😁)) No, mustiahan ne osittain , mutta muori neuvoi ennen lypsylle lähtöäni, laittamaan kalat voipaperiin, sipulirenkaat päälle. Lopuksi löpäyttää kermaa kuumien kalojen päälle ja kääriä pakettiin.
      Paketti vaan viltin sisään, ja potut kiehumaan, ja kyllä minä tullessa hämmästyin, miten maukkaaksi tuo maalaistalon vanha suolakalaresepti osoittautuikin!

      • Anonyymi

        Itse olen lähtöisin saaristosta ammattikalastajien seasta, vaikka ei meillä kalaa niin paljon syöty kuin usein luullaan, pienimuotoista maataloutta harrastettiin, sika tai kaksi oli vuosittain melkein joka talossa yms.
        Suolasilakat edellyttävät tietysti silakan olevan nimen omaan suolattua silakkaa ja sen oli ollut hyvä olla suolassa vähän pitempäänkin, viikkoja ehkä. Hyvälaatuiset perunat, silakkaa ja nokare voita, kokomaitoa lasissa, muuta ei tarvita. Voipapereita ei tämmöiseen tarvittu eikä tuhlattu, mitään paperiin käärimisiä en muista koskaan meillä harjoitetun.


    • Anonyymi

      Tönkkösuolattuja muikkuja ruisleivän päällä tai muutenkii voe potatin kans ei ennee lähivuosina tehdyt, kapakalat katolla kuivatetut lapsuudessa muistuu.

    • Anonyymi

      Silakka on paras, muikkua voi syödä vain aivan tuoreena.
      Toisena päivän ei enää, se maistuu ummehtuneelta.
      Silakkaa syö vaikka kolmantena päivänä.

    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jumala rankaisi; nainen kuoli Suviseuroissa

      Eihän näissä joukkohysteriatapahtumissa ole mitään tolkkua. Aina pitää hajauttaa. Toivottavasti lestatkin tulevat nyt
      Maailman menoa
      471
      10486
    2. Kiitos, kun paljastit

      Vaikka mä tiesinkin! Nyt voi ottaa seuraavan askeleen? Hyvää yötä:)
      Ikävä
      59
      2576
    3. Missä hiton pippaloissa

      Sä käyt kun sua ei näy missään..tahtosin vaan varmistua et kaikki ok.
      Ikävä
      60
      2042
    4. Olen miettinyt sinua tänään

      Se mitä teit oli oikeasti vähän tylyä. En voi ottaa sitä muuna kuin mitä se konkreettisesti on. Esitän itsellenikin että
      Tunteet
      27
      1769
    5. IS Viikonloppu 29.-30.6.2024

      Melko hyvä 3- -tasoiseksi merkitty Kovis Jari Keräseltä. Pääkuvan merkitys on varsin vähäinen rajoittuen alakulman aukio
      Sanaristikot
      90
      1472
    6. Kuvaile kaivattuasi kolmella

      Emojilla. Oma vastaus 💨🚮💣
      Ikävä
      161
      1405
    7. Kysymystä pukkaa

      Mitä aiot tehdä kun näet hänet seuraavan kerran? Vai oletko kuin ei mitään....
      Ikävä
      122
      1399
    8. Suviseurat

      Kamala onnettomuus tapahtunut subiseuroissa
      Hyrynsalmi
      23
      1330
    9. Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia.

      Kuolemanraja kokemukset ovat kulttuurisidonnaisia. Kristilliset ääriainekset pelottelevat ihmisiä edelleen IKUISELLA hel
      Hindulaisuus
      376
      1328
    10. Mitä sä kuvittelit

      Kun annoit mulle huomiosi, tottakai minä menin ihastumaan suhun. En ole koskaan ollut se henkilö keneen kukaan kiinnittä
      Ikävä
      112
      1225
    Aihe