Moro.
Ajattelin seuraavaa tiedustella ihmisiltä, jotka ovat innostuneita fantasia kirjallisuudesta.
Mitkä asiat, esineet, rodut tai aivan mitkä vaan seikat fantasia kirjalisuudessa ja sen maailmassa ovat mielestäsi juuri ne kaikista olennaisimmat?
Mikä tekee fantasiakirjoista niin hyviä? Mikä niissä on kaunista?
Vastatkaa noihin, tai johonkin niistä tai kertokaa vain jotain siitä miksi pidätte fantasiasta.
Kiitos :)
Kertokaa Fantasian yästävät.
paavo.halo
14
736
Vastaukset
- The Rat
Jos jokin esine, asia tai rotu olisi jotenkin oleellinen fantasiakirjallisuudelle, tarkoittaisi se samalla sitä, että se olisi välttämätön über-klisee. Siis persona non grata.
Vai tarkoititko jotakin tiettyä esinettä, joka löytyy jostain kirjasta, ja joka toimii eräänlaisena oleellisena katalyyttinä teoksessaan? Jokin erikoinen? Siinä tapauksessa LotRin yksi sormus on minusta vastaamisen arvoinen vaihtoehto.
Mutta miksi pidän fantasiasta? Ehkä siksi että fantasia on teoriassa vapaampaa kuin perinteinen fiktio. Mitä tahansa voi sattua...
Ja ei, ei enää yhtään kullasta laulavaa kääpiötä, jolla on ongelma seurueen ylevän haltian ja varastelevan hobitin kanssa...- paavo.halo
Kiitos :)
Itse asiassa todella hyvä vastaus. Kysyn nimittäin siksi, että teen esseetä fantasia kirjallisuudesta noin yleensä ja sen "puoleensa vetävistä seikoista"
Mutta tuosta "katalyytistä". Onko se hyvässä fantasiassa tunnusomainen piirre. Joku esine tai henkilö minkä ympärillä asia pyörii. Vai pärjätäänkö hyvin ilmankin? - The Rat
paavo.halo kirjoitti:
Kiitos :)
Itse asiassa todella hyvä vastaus. Kysyn nimittäin siksi, että teen esseetä fantasia kirjallisuudesta noin yleensä ja sen "puoleensa vetävistä seikoista"
Mutta tuosta "katalyytistä". Onko se hyvässä fantasiassa tunnusomainen piirre. Joku esine tai henkilö minkä ympärillä asia pyörii. Vai pärjätäänkö hyvin ilmankin?Paha kysymys. Haluatko laajemman vastauksen?
Seuraavassa puhun lähinnä esineestä, mutta henkilöön voi ainakin osin soveltaa samaa.
Hyvässä kirjallisuudessa (jota myös fantasiasta löytyy), täytyy tällaisen oleellisen esineen melkeinpä pakostakin olla myös symboli. LotRissa se on ehkä turhankin alleviivaten ydinase. Huonossa fantasiakirjallisuudessa on sitten kopioitu se "jänskä jutska", ilman mitään syvällisempää tarkoitusta. Sitten yritetään rakentaa mielekästä tarinaa kivan oloisen esineen ympärille ja epäonnistutaan (enemmän tai vähemmän).
Yritän tässä samalla jäsentää omia ajatuksiani, siitä sekavuus, anteeksi.
Vastauksena kysymykseesi. Fantasiasta voitaisiin varmaankin eriyttää tyylilaji, jossa taikaesine näyttelee keskeistä osaa. Luultavasti näistä teoksista löytyisi myös muita yhdistäviä piirteitä (vaikkapa eeppinen taistelu hyvän ja pahan välillä). Näissä kirjoissa tuo esine tietysti on välttämätön.
Sitten löytynee luokka kirjoja, joissa on jänskiä taikaesineitä, ikään kuin palkintona hyvin tehdystä hommasta. Näitä voitaisiin kutsua roolipelikronikoiksi (Weiss/Hickmann, etc.). Kuten joku täällä osuvasti ilmaisi, noppien kolina kuuluu taustalla luettaessa. :)
Näissä kirjoissa juoni on usein sivuosassa, voisi melkein sanoa että jänskyys vie pääosan. Tärkeää ja olennaista siis.
Ja sitten on se muu fantasia. Taikaesineitä voi olla, ne voivat olla mahtaviakin, mutta varsinaista oleellista merkitystä juonen, teeman tai tunnelman kannalta ei yhdelläkään niistä sinänsä ole. Termi uuskumma hiipii mieleen... Mutta se ei taida olla sitä, mikä aloittelevia fantasianharrastajia kiinnostaa... Ja sitä paitsi, mitä ihmettä tapahtui vanhakummalle. :)
Nyt on pakko lähteä keskustelemaan scifistä IRL... Palataan asiaan jos vielä kiinnostaa. - paavo.halo
The Rat kirjoitti:
Paha kysymys. Haluatko laajemman vastauksen?
Seuraavassa puhun lähinnä esineestä, mutta henkilöön voi ainakin osin soveltaa samaa.
Hyvässä kirjallisuudessa (jota myös fantasiasta löytyy), täytyy tällaisen oleellisen esineen melkeinpä pakostakin olla myös symboli. LotRissa se on ehkä turhankin alleviivaten ydinase. Huonossa fantasiakirjallisuudessa on sitten kopioitu se "jänskä jutska", ilman mitään syvällisempää tarkoitusta. Sitten yritetään rakentaa mielekästä tarinaa kivan oloisen esineen ympärille ja epäonnistutaan (enemmän tai vähemmän).
Yritän tässä samalla jäsentää omia ajatuksiani, siitä sekavuus, anteeksi.
Vastauksena kysymykseesi. Fantasiasta voitaisiin varmaankin eriyttää tyylilaji, jossa taikaesine näyttelee keskeistä osaa. Luultavasti näistä teoksista löytyisi myös muita yhdistäviä piirteitä (vaikkapa eeppinen taistelu hyvän ja pahan välillä). Näissä kirjoissa tuo esine tietysti on välttämätön.
Sitten löytynee luokka kirjoja, joissa on jänskiä taikaesineitä, ikään kuin palkintona hyvin tehdystä hommasta. Näitä voitaisiin kutsua roolipelikronikoiksi (Weiss/Hickmann, etc.). Kuten joku täällä osuvasti ilmaisi, noppien kolina kuuluu taustalla luettaessa. :)
Näissä kirjoissa juoni on usein sivuosassa, voisi melkein sanoa että jänskyys vie pääosan. Tärkeää ja olennaista siis.
Ja sitten on se muu fantasia. Taikaesineitä voi olla, ne voivat olla mahtaviakin, mutta varsinaista oleellista merkitystä juonen, teeman tai tunnelman kannalta ei yhdelläkään niistä sinänsä ole. Termi uuskumma hiipii mieleen... Mutta se ei taida olla sitä, mikä aloittelevia fantasianharrastajia kiinnostaa... Ja sitä paitsi, mitä ihmettä tapahtui vanhakummalle. :)
Nyt on pakko lähteä keskustelemaan scifistä IRL... Palataan asiaan jos vielä kiinnostaa.Elikkäs olet sitä mieltä, ettei sellainen ole välttämätön? Ja mikäli sellainen on, tulee sen olla rinnastettavissa johonkin konkreettisempaan tässä maailmassa olevaan, tai jotain. Muttei se saa vain olla "se esine jonka perässä kaikki juoksevat" (jos se nyt siis on esine)
Sen lisäksi näissä kirjoissa, joissa juoni on olennainen osa, tulee se "katalyytti" useammin suureen osaan. Sitten taas niissä, joissa katalyytti puuttuu, juoni on yleensä muutenkin taka-alalla.
Ymmärsinkö oikein ? :) - The Rat
paavo.halo kirjoitti:
Elikkäs olet sitä mieltä, ettei sellainen ole välttämätön? Ja mikäli sellainen on, tulee sen olla rinnastettavissa johonkin konkreettisempaan tässä maailmassa olevaan, tai jotain. Muttei se saa vain olla "se esine jonka perässä kaikki juoksevat" (jos se nyt siis on esine)
Sen lisäksi näissä kirjoissa, joissa juoni on olennainen osa, tulee se "katalyytti" useammin suureen osaan. Sitten taas niissä, joissa katalyytti puuttuu, juoni on yleensä muutenkin taka-alalla.
Ymmärsinkö oikein ? :)Koko genrelajina puhuttaessa, en näe mitään tiettyä "hahmotyyppiä" tai esinettä välttämättömänä. Sen sijaan voidaan löytää aligenrejä, joissa on toisin.
Oliko tarpeeksi epäselvästi ilmaistu?
- elikkä
ihmetyksen tuntu kiehtoo fantasiakirjojen tarjoamista elämyksistä eniten. Samaa tarjoaa myös scifi, mutta fantasiassa ei tarvitse perustella jokaista pulttia ja mutteria vaan voidaan keskittyä tarinankerrontaan ja tunnelmointiin. Juonissa päähahmon from zero to hero -asenne sopii minulle parhaiten. Kehityskertomus siis.
- paavo.halo
Scifin kompastuskivi (mielestäni) on kyllä kieltämättä se, että kaikelle tulee antaa niin hieno ja vakuuttava selitys, jotta itse scifi olisi vakuuttavaa. Itse tarina monesti hukkuu siihen.
Siinä mielessä Fantasiassa on se etu, ettei sellaista selittelyä tarvita, tai jos tarvitaankin, se voi olla tavallaan absurdia.
Se taas aiheuttaa tätä "ihmetysen tuntua"
Kun aloin ensin itse miettiä fantasiaa noin yleensä, niin ensimmäisenä mieleen tuli juuri se, vapaus, minkä se maailma tarjoaa. :D - The Rat
paavo.halo kirjoitti:
Scifin kompastuskivi (mielestäni) on kyllä kieltämättä se, että kaikelle tulee antaa niin hieno ja vakuuttava selitys, jotta itse scifi olisi vakuuttavaa. Itse tarina monesti hukkuu siihen.
Siinä mielessä Fantasiassa on se etu, ettei sellaista selittelyä tarvita, tai jos tarvitaankin, se voi olla tavallaan absurdia.
Se taas aiheuttaa tätä "ihmetysen tuntua"
Kun aloin ensin itse miettiä fantasiaa noin yleensä, niin ensimmäisenä mieleen tuli juuri se, vapaus, minkä se maailma tarjoaa. :DMietin vielä kysymystäsi tuolla ylempänä, vastaan jos ehdin tässä töiden välissä... :)
Mutta mitä scifin selittelyntarpeeseen tulee, puhut ilmeisesti suhteellisen kovasta scifistä? Jotain Banksia luettaessa ei turha fysiikka pääse pahemmin lukunautintoa pilaamaan (ja kirjat ovat silti mielestäni hyvää scifiä)... Mielikuva ihmisillä vain taitaa olla vanhemman polven Hoyleista ja Clarkeista peräisin (vaikkei se A.C.C:kään kovin kovaa scifiä kirjoita). - paavo.halo
The Rat kirjoitti:
Mietin vielä kysymystäsi tuolla ylempänä, vastaan jos ehdin tässä töiden välissä... :)
Mutta mitä scifin selittelyntarpeeseen tulee, puhut ilmeisesti suhteellisen kovasta scifistä? Jotain Banksia luettaessa ei turha fysiikka pääse pahemmin lukunautintoa pilaamaan (ja kirjat ovat silti mielestäni hyvää scifiä)... Mielikuva ihmisillä vain taitaa olla vanhemman polven Hoyleista ja Clarkeista peräisin (vaikkei se A.C.C:kään kovin kovaa scifiä kirjoita).Ei tietenkään pidä yleistää.
Mutta noin karkeasti mielestäni voidaan sanoa, että Science Fiction on sidotunpaa kuin perinteinen fantasia. Ainakin minun mielestäni
- Hiltunen
kirjoitti aikoinaan fantasialehti Legolakseen fantasian kymmenestä pahimmasta klisheestä ja artikkeli on julkaistu parissa myöhemmässäkin Legolaksessa.
- Mistress_Chaos
Elikkäs minua kiehtoo ehdottomasti sekä magia että "kivikautinen" miekkailuntaito, sekä muut asekyvyt, mitä nuo nyt kirjoissa harrastaakaan. Myös kiehtoo se, että se on niin täydellisen erilaista verrattuna todellisuuteen, jolloin saa päivittäisen hengähdystauon lukemalla.
Roduista kaikki ovat omalla tavallaan mielenkiintoisia, usein paljolti kirjailijastakin riippuvaa. - FireOfFeenix
Hyvä fantasiakirjallisuus ei sinänsä eroa mitenkään normaalista kirjallisuudesta. Hyvä fantasia liittyy ainoastaan erillaiseen maailmaan kuin omamme. Ei ole tarinan kannalta merkittävää mikä on juoni ja mitä se sisältää. Taru sormusten herrasta olisi voinut olla tavallinen nykypäivään sijoittuva kirja, jossa etsitään vaikka atomiasetta.
Fantasian ydin on että se sijoittuu jonnekin muualle kuin omaan todellisuutemme. Näin periaatteessa myös scifi on fantasiaa, mutta se sijoittuu tulevaisuuteen. Käsite fantasia noin normaalisti sijoittuu joko muunnettuun nykyaikaan tai menneisyyttä muistuttavaan nykyaikaan. Tämä on scifin ja fantasian ero.
Scfifantasia on sitten mielenkiintoinen linja sekin. Pohtikaapa sitä. - James
Fantasiassa kiehtoo pako toiseen maailmaan - maailmaan jossa miehet ovat urheita ja pelottomia, naiset kauniita ja öh.. pelottomia. =)
Tuosta maailmasta ainakin minä haen rentoutumista ja toisaalta jaksamista "oikean" maailman karuuteen.
p.s. Itse olen aina ajatellut LotRin sormuksen symboloivan rahaa. - Zaphod Beeblebrox
Silloin tällöin tulee eteen fantasia- ja sci-fi-kirjallisuudessa sellaisia teoksia, jotka tarkastelevat ihmisyyttä ja ihmisen tuntemaa maailmaa ja maailmankaikkeutta, ja niiden ilmiöitä, täysin inhimillisesti katsoen vieraasta näkökulmasta. Se kiehtoo minua ja herättää ajatuksia. Esimerkiksi Neil Gaimanin "American Gods" on tällainen teos, samoin G.I. Gurdjieffin "Beelzebub’s Tales to His Grandson
An Objectively Impartial Criticism of the Life of Man" on kirjoitettu sci-fi kirjan muotoon, vaikkakin saa Aristoteleen "Metafysiikan" tuntumaan lastenkirjalta. Mika Waltarin "Turms, kuolematon" on historiallisen fantasian saralla mielestäni tällainen teos.
En erikoisemmin välitä bulkki fantasiasta tai sci-fistä, joissa hahmojen motivaatiot, ajatuksenjuoksu ja toiminta ovat kuin 6-vuotiailla. Esimerkiksi LoTR-trilogiassa: mikä esti Gandalfia lähettämästä niitä auton kokoisia kotkia lennättämään Frodoa nakkaamaan sitä Sauronin penisrengasta sinne Tuomiovuoren uumeniin? Häh?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi1132943Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap302405Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen232369Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631082006- 1141650
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1711368Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2881198Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi2511057- 711044
- 801044