Tälläkin palstalla on käyty kiistaa mittaustuloksista.
Tonnimitassa kärsii kuivan puun myyjä, räkämänty painaa reilusti.
Kehysmitassa mitataan vain kehys, ei puuraakaineen määrää.
Motomitta kertoo pelkän tilavuuden.
Mutta nyt sanainen arkku auki.
Miten raakapuu pitäisi mitata jotta lopputulos olisi oikein molemmille osapuolille? Ei siis mahdollisimman paljon tai vähän.
Mielipiteitä puun mittauksesta kerätään
46
7152
Vastaukset
- hemu
aivan mahtava kysymys näinä ahneuden ja aina vain parempien tulostenhaku päivinä. Kaikkien pitäisi saada eniten voittoa, mikä on mahdoton yhtälö. Itse en valitettavasti osaa antaa vastausta kysymykseesi mutta mielenkiinnolla seuraan mitä muilla on asiaan sanomista.
Tarkastelen asiaa ensin lähinnä metsänomistajan näkökulmasta.
Puu pitää mitata viimeistään siinä vaiheessa kun se häviää mo:n kontrollista. Tällöin tulee selvästi esiin motomitan paremmuus. Ellei motomittaa ole niin mittaus kepin kanssa tien varressa.
Jos sitten tarkastellaan laajemmin asiaa ja ajatellaan mittaustarkkuutta, niin painomitta kyllä tippuu pois heti kättelyssä.
Kehysmitta tehtaalla on yllättävänkin tarkka, mutta se on siis tarkka vain tehtaalle asti päässeille puille. Siinähän otetaan kertoimilla huomioon järeys, ladonta yms pinon tiheyteen vaikuttavat tekijät. Tehdasmittaajat ovat hyvin kokeneita ja kouliintuneita työhönsä. Heitä myös kontrolloidaan otantamittauksin.
Motomittahan on tietysti ainoa, jossa ei itse mittauksessa ole mitään arviointia. Toisaalta eivät mittalaitteitten olosuhteet moton kourassa ole kovinkaan otolliset, tarkkuuden pysyvyydelle. Myös motomittaa tarkkaillaan otannoin, mutta sattuneesta syystä paljolti samojen henkilöiden toimesta, jotka ajavatkin motoa.
Lopputulemana on siis se ettei pidäkkään pyrkiä mihinkään yhteen mittaukseen puun suhteen, niinkuin teollisuus on toitottanut jo pitkään. Vaan motomitta metsänomistajan ja firman välillä ja tehtaalla mitattakoon tai punnittakoon, hällä väliä, se on niitten osapuolten asia.- omat hankintapuuni
haluan mitattavan. Tarkempi tulos kuitupuiden mittauksessa rekan kyydissä, kuin tienvarressa epämääräisen muotoisesta kasasta.
Myös nopeasti kapenevat, ylispuina kasvaneet tukkipuut (pölkyt)mittautan tehtaalla, koska antaa paremman tuloksen kuin latvaläpimitan ja pituuden perusteella mitattuna. (Tehtiin testi paikallisen ostomiehen toiveesta, oli sitä mieltä, että erä turpoaa tehdasmitassa ja niin siinä myös kävi)- mät52dm
Hankintamyyjälle tukkien tehdasmitta on käytännössä aina latvakiintomittausta huonompi. Näin siksi, että jokaisen hankintamyyjän ( kuten myös ammattimetsurin) tukkikasoissa on aina raakkeja, männyllä usein jopa 10%.Latvakiintomittauksessa mittaaja näkee vain kasan päällimmäisten tukkien laadun, kasan sisällä olevat raakit menevät tukkeina. Tehtaalla taas jokainen kappale menee lajittelijasta läpi ja periaatteessa kaikki raakit huomataan. Lisäksi se tienvarressa mittaava ostomies ei on noissa laatuasioissa aina sahan lajittelijaa löysempi.
Mikäli tukeilla on laatuhinnoittelu, on tehdasmitta luonnollisesti ainut vaihtoehto - omat hankintani
mät52dm kirjoitti:
Hankintamyyjälle tukkien tehdasmitta on käytännössä aina latvakiintomittausta huonompi. Näin siksi, että jokaisen hankintamyyjän ( kuten myös ammattimetsurin) tukkikasoissa on aina raakkeja, männyllä usein jopa 10%.Latvakiintomittauksessa mittaaja näkee vain kasan päällimmäisten tukkien laadun, kasan sisällä olevat raakit menevät tukkeina. Tehtaalla taas jokainen kappale menee lajittelijasta läpi ja periaatteessa kaikki raakit huomataan. Lisäksi se tienvarressa mittaava ostomies ei on noissa laatuasioissa aina sahan lajittelijaa löysempi.
Mikäli tukeilla on laatuhinnoittelu, on tehdasmitta luonnollisesti ainut vaihtoehtoSe riippuu täysin tekijästä. Itse teen vain laadut täyttävää tavaraa, oli kyse tukista tai kuidusta.
Ihmeellistä laadun n***imista se, että pitää yrittää alimittaisilla ja vikanaisilla saada sama raha kuin laadut täyttävällä...!
Vanhat isännät ei ainakaan tajua sitä, että omaa kuoppaa siinä kaivaa, kun raakkia laittaa tukkikasaan. (Toivottavasti nuoret olis jo oppinut tuonkin!)
Ei tarvii valittaa huonoista hankintahinnoista, ei ne firmojen ostomiehet niin pöljiä ole, että maksaisvat p**kasta tavarasta täyttä hintaa!
- Asiantuntijako
Motomitta on ainoa käytössä olevista mittaustavoista, jossa jokainen pölkky mitataan. Kaikki muut mittaustavat sisältävät enemmän tai vähemmän arviointia.
Silti motomitassakin on omat heikkoutensa. Kaikki kuskit eivät osaa kalibroida konettaan, tai puintityyli aiheuttaa mittaan virhettä. Lisäksi osassa motokourista on suuria puutteita mittauksen suhteen. Esim. kourissa, joissa läpimitan mittaus tapahtuu syöttörullilta (Ponsse), koura vaatii jatkuvaa tarkkailua ja kalibrointia keleillä, joilla uu vuorotellen sulaa ja jäätyy. Ns. etuteriltä mittaavat kourat ovat tässä suhteessa paljon parempia.- ääneni annan
Motomitta on siinä mielessä paras, että ajokonemiehen unohtamat puut eivät tule metsänomistajan pussista maksettavaksi. Stora ja UPM maksavat niin moton kuin ajonkin motomitalla. Jos ajokonemies raakkaa tukkeja ropsikasaan niin nekin on jo myyjälle hinnoiteltu motolla tukiksi.
Motokuskin kanssa tarinoidessani kävi selväksi että säännöllisen epäsäännöllisesti käy metsässä kontrolli firman puolesta tekemässä otantaa. Sinänsä en usko että yksikään motokuski säätää - puolelle mittauksen, omalle nilkalle siinä kusee. 1% onkin paljon normaalimpi tarkkuus motomitassa. - Puolueeton tarkkailija
Motomitan suurin heikkous ei ole ammattitaidoton kuski. Päinvastoin. Suurin heikkous on liiankin "osaava" kuski. Ostajat pyrkivät ostamaan puut pystyssä. Siten he varmistavat puiden mittaukseen "osaavan" oman kuskinsa. Tämä ymmärtää ostajan tarpeet ja tietää kokemuksesta miten "oikeasti" mitataan puusatoa.
Tässä on syy, miksi ostaja on valmis maksamaan puusta pystyssä metsässä enemmän kuin tien varteen toimitettuna. Vaikka pyrkisi hankintakauppaan, jossa myyjä on täysin ammattitaitoisen motokuskin työnantaja, ei tästä makseta sitä, mitä puista pystyssä. Tämä kertoo siitä, kuinka suurista taloudellisista eduista on kysymys motomittauksessa. Toisaalta sanotaan että: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Kun tähän vielä lisätään puutavaran mittaussäännöstö, jota laki vaatii käytettäväksi puun mittauksessa on ketju täydellinen. MTK:n myötävaikutuksella syntynyt säänöstö ei vaadi pystykaupoissa myyjälle annettavaksi tietoja suoraan moton tiedostoista. Myyjällä on oikeus vaatia ostajalta vain tämän "käsittelemän" kokoomatiedon. Samoin mittauselimen kalibroinnin vaatiminen edellyttää aina ennakkotietoa puun ostajalle. Yllätystarkistuksen on tehty mahdottomiksi. - Aloittaja......
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Motomitan suurin heikkous ei ole ammattitaidoton kuski. Päinvastoin. Suurin heikkous on liiankin "osaava" kuski. Ostajat pyrkivät ostamaan puut pystyssä. Siten he varmistavat puiden mittaukseen "osaavan" oman kuskinsa. Tämä ymmärtää ostajan tarpeet ja tietää kokemuksesta miten "oikeasti" mitataan puusatoa.
Tässä on syy, miksi ostaja on valmis maksamaan puusta pystyssä metsässä enemmän kuin tien varteen toimitettuna. Vaikka pyrkisi hankintakauppaan, jossa myyjä on täysin ammattitaitoisen motokuskin työnantaja, ei tästä makseta sitä, mitä puista pystyssä. Tämä kertoo siitä, kuinka suurista taloudellisista eduista on kysymys motomittauksessa. Toisaalta sanotaan että: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Kun tähän vielä lisätään puutavaran mittaussäännöstö, jota laki vaatii käytettäväksi puun mittauksessa on ketju täydellinen. MTK:n myötävaikutuksella syntynyt säänöstö ei vaadi pystykaupoissa myyjälle annettavaksi tietoja suoraan moton tiedostoista. Myyjällä on oikeus vaatia ostajalta vain tämän "käsittelemän" kokoomatiedon. Samoin mittauselimen kalibroinnin vaatiminen edellyttää aina ennakkotietoa puun ostajalle. Yllätystarkistuksen on tehty mahdottomiksi.Sekoitat katkonnan ja mittauksen, tahallasi tai tietämättäsi.
Ps. se kyllä on totta että katkonnalla on suuri merkitys.
Kun alat kaatamaan talontarpeita mietit heti minkä mittaista mikin tavara pitää olla. Sahalla on sama juttu, ei kaikki raakapuu voi olla saman pituista. - Puolueeton tarkkailija
Aloittaja...... kirjoitti:
Sekoitat katkonnan ja mittauksen, tahallasi tai tietämättäsi.
Ps. se kyllä on totta että katkonnalla on suuri merkitys.
Kun alat kaatamaan talontarpeita mietit heti minkä mittaista mikin tavara pitää olla. Sahalla on sama juttu, ei kaikki raakapuu voi olla saman pituista.Olisiko Sinun syytä opetella ymmärtämään lukemaasi.Puhuin ja tarkoitin motomittausta. Ostajien tapa käyttää myyjälle epäedullista itselleen sopivaa katkontaa on toinen asia.
Kuitenkin katkonnassa toimitaan pääasiassa rehellisesti. Antaessaan ostajalle hakkuuoikeuden myyjä antaa myös katkontaoikeuden sopimuksessa määritellyin rajoituksin. Siten ostaja voi optimoida katkontaa omien tavoitteitensa mukaisiksi. Tämäkin tosin saattaa olla yksi syy ostajalle pyrkiä pystykauppoihin. - Aloittaja....
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Olisiko Sinun syytä opetella ymmärtämään lukemaasi.Puhuin ja tarkoitin motomittausta. Ostajien tapa käyttää myyjälle epäedullista itselleen sopivaa katkontaa on toinen asia.
Kuitenkin katkonnassa toimitaan pääasiassa rehellisesti. Antaessaan ostajalle hakkuuoikeuden myyjä antaa myös katkontaoikeuden sopimuksessa määritellyin rajoituksin. Siten ostaja voi optimoida katkontaa omien tavoitteitensa mukaisiksi. Tämäkin tosin saattaa olla yksi syy ostajalle pyrkiä pystykauppoihin.Oikeassa olet, minun pitää opetella lukemaan.
Vaikka olen lukenut sen monta kertaa en ymmärrä höyhkäsen pölähtämää mitä sinä tuolla verbaalisella selittelylläsi tarkoitit. Varsinkin jos se oli pelkkää mittausta koko kappale. - motomitassa
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Motomitan suurin heikkous ei ole ammattitaidoton kuski. Päinvastoin. Suurin heikkous on liiankin "osaava" kuski. Ostajat pyrkivät ostamaan puut pystyssä. Siten he varmistavat puiden mittaukseen "osaavan" oman kuskinsa. Tämä ymmärtää ostajan tarpeet ja tietää kokemuksesta miten "oikeasti" mitataan puusatoa.
Tässä on syy, miksi ostaja on valmis maksamaan puusta pystyssä metsässä enemmän kuin tien varteen toimitettuna. Vaikka pyrkisi hankintakauppaan, jossa myyjä on täysin ammattitaitoisen motokuskin työnantaja, ei tästä makseta sitä, mitä puista pystyssä. Tämä kertoo siitä, kuinka suurista taloudellisista eduista on kysymys motomittauksessa. Toisaalta sanotaan että: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.
Kun tähän vielä lisätään puutavaran mittaussäännöstö, jota laki vaatii käytettäväksi puun mittauksessa on ketju täydellinen. MTK:n myötävaikutuksella syntynyt säänöstö ei vaadi pystykaupoissa myyjälle annettavaksi tietoja suoraan moton tiedostoista. Myyjällä on oikeus vaatia ostajalta vain tämän "käsittelemän" kokoomatiedon. Samoin mittauselimen kalibroinnin vaatiminen edellyttää aina ennakkotietoa puun ostajalle. Yllätystarkistuksen on tehty mahdottomiksi.parhaiten tehtaan toivomat mitat voidaan ottaa huomioon. Kalibrointi on ajantasalla, ainut aika milloin tulee ongelmia on juuri nila ja kevätaika jolloin lämpötilanvaihtelut ovat vuorokaudessa suuria ja puu ehtii sulaa ja jäätyä vuorotellen.
Lyhykäisesti tehtaalta tulee motolle reaaliaikaista tietoa toivotuista mitoista. - Puolueeton tarkkailija
Aloittaja.... kirjoitti:
Oikeassa olet, minun pitää opetella lukemaan.
Vaikka olen lukenut sen monta kertaa en ymmärrä höyhkäsen pölähtämää mitä sinä tuolla verbaalisella selittelylläsi tarkoitit. Varsinkin jos se oli pelkkää mittausta koko kappale.Yritän uudemman kerran.
Tukin hinta pystykaupassa on suurempi kuin hankintana. Pystykaupassa ostajan kone hakkaa ja mittaa puut. Ostaja maksaa myös korjuun kustannukset. Edellisestä seuraa se itsestään selvyys, että ostaja laskee saavansa oman koneen käytöstä enemmän hyötyä kuin kuluihin menee. Kysymys on tuotteen laadusta tai määrästä.
Ostaja lupaa pystykaupassa tukille korkeamman hinnan vaikka myyjä tarjoutuu teettämään motokorjuun myyjän mittoihin ja ammattitaitoisella motokuskilla. Tällöin hintaero voi johtua vain määrästä.
Ostajan "osaava" kuski aikaansaa samasta puutavarasta pienemmän mitattavan ja maksettavan puumäärän. Tätä tarkoitin sillä, että "osaava" kuski on motomittauksen suurin epäkohta.
Motomittausta säätää Suomessa puutavaran mittaussäännöstö. Tämä laintasoinen säännöstö on aikaansaatu kaikkien osapuolten neuvotteluissa. Viimeinen versio siitä on vielä vain osittain käytössä. Metsänomistajia edustaa lain valmistelussa MTK.
Säännöstöön on jätetty useita pahoja aukkoja, jotka mahdollistavat mittaustuloksen "manipoloinnin". Nämä puutteet koskevat siis pääosin vain pystykauppaa. Julkisuudessa puhutuista pahimmista puutteista esimerkiksi seuraavat.
- Hakkuukoneen kaikkia tuloksia ei velvoiteta antamaan suoraan puun myyjälle. Tällä on oikeus saada mitaustuloksista vain myyjän valikoimat tai/ja muotoilemat listat.
- Moton mittalaitteen oikeellisuuden tarkistamisessa ei säännösten mukaan ole oikeutta ilman etukäteistä sopimista myyjän kanssa. Myöskään mittauksen kalibrointien ajan kohtia, suuntia tai suuruuksia ei myyjää velvoiteta antamaan ostajalle.
Tästä "Aloittaja" toivottavasti ymmärtää tarkoitukseni. On totta, että mittauksen manipuloiminen on rikollista. Huomioiden suurten ostajien kartellisotkut ym, ei rikollinen toiminta liene tuntematonta metsäkaupoissa.
MTK:n toimintaa asiassa pidän enemmän metsänomistajia vahingoittavana. Käytännössä kyseiset lain porsaanreiät saataisiin tukittua vain säänöksiä muuttamalla. Kustannuksia ei siitä merkittävästi tulisi. Metsänomistajien edustaja katsoo kuitenkin parhaaksi säilyttää porsaanreiät laissa. Miksiköhän? - Aloittaja....
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Yritän uudemman kerran.
Tukin hinta pystykaupassa on suurempi kuin hankintana. Pystykaupassa ostajan kone hakkaa ja mittaa puut. Ostaja maksaa myös korjuun kustannukset. Edellisestä seuraa se itsestään selvyys, että ostaja laskee saavansa oman koneen käytöstä enemmän hyötyä kuin kuluihin menee. Kysymys on tuotteen laadusta tai määrästä.
Ostaja lupaa pystykaupassa tukille korkeamman hinnan vaikka myyjä tarjoutuu teettämään motokorjuun myyjän mittoihin ja ammattitaitoisella motokuskilla. Tällöin hintaero voi johtua vain määrästä.
Ostajan "osaava" kuski aikaansaa samasta puutavarasta pienemmän mitattavan ja maksettavan puumäärän. Tätä tarkoitin sillä, että "osaava" kuski on motomittauksen suurin epäkohta.
Motomittausta säätää Suomessa puutavaran mittaussäännöstö. Tämä laintasoinen säännöstö on aikaansaatu kaikkien osapuolten neuvotteluissa. Viimeinen versio siitä on vielä vain osittain käytössä. Metsänomistajia edustaa lain valmistelussa MTK.
Säännöstöön on jätetty useita pahoja aukkoja, jotka mahdollistavat mittaustuloksen "manipoloinnin". Nämä puutteet koskevat siis pääosin vain pystykauppaa. Julkisuudessa puhutuista pahimmista puutteista esimerkiksi seuraavat.
- Hakkuukoneen kaikkia tuloksia ei velvoiteta antamaan suoraan puun myyjälle. Tällä on oikeus saada mitaustuloksista vain myyjän valikoimat tai/ja muotoilemat listat.
- Moton mittalaitteen oikeellisuuden tarkistamisessa ei säännösten mukaan ole oikeutta ilman etukäteistä sopimista myyjän kanssa. Myöskään mittauksen kalibrointien ajan kohtia, suuntia tai suuruuksia ei myyjää velvoiteta antamaan ostajalle.
Tästä "Aloittaja" toivottavasti ymmärtää tarkoitukseni. On totta, että mittauksen manipuloiminen on rikollista. Huomioiden suurten ostajien kartellisotkut ym, ei rikollinen toiminta liene tuntematonta metsäkaupoissa.
MTK:n toimintaa asiassa pidän enemmän metsänomistajia vahingoittavana. Käytännössä kyseiset lain porsaanreiät saataisiin tukittua vain säänöksiä muuttamalla. Kustannuksia ei siitä merkittävästi tulisi. Metsänomistajien edustaja katsoo kuitenkin parhaaksi säilyttää porsaanreiät laissa. Miksiköhän?Nyt ymmärsin mutta tällä kertaa loppui usko. Melko vainoharhainen näkemys.
- ennenkun kirjoitat
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Yritän uudemman kerran.
Tukin hinta pystykaupassa on suurempi kuin hankintana. Pystykaupassa ostajan kone hakkaa ja mittaa puut. Ostaja maksaa myös korjuun kustannukset. Edellisestä seuraa se itsestään selvyys, että ostaja laskee saavansa oman koneen käytöstä enemmän hyötyä kuin kuluihin menee. Kysymys on tuotteen laadusta tai määrästä.
Ostaja lupaa pystykaupassa tukille korkeamman hinnan vaikka myyjä tarjoutuu teettämään motokorjuun myyjän mittoihin ja ammattitaitoisella motokuskilla. Tällöin hintaero voi johtua vain määrästä.
Ostajan "osaava" kuski aikaansaa samasta puutavarasta pienemmän mitattavan ja maksettavan puumäärän. Tätä tarkoitin sillä, että "osaava" kuski on motomittauksen suurin epäkohta.
Motomittausta säätää Suomessa puutavaran mittaussäännöstö. Tämä laintasoinen säännöstö on aikaansaatu kaikkien osapuolten neuvotteluissa. Viimeinen versio siitä on vielä vain osittain käytössä. Metsänomistajia edustaa lain valmistelussa MTK.
Säännöstöön on jätetty useita pahoja aukkoja, jotka mahdollistavat mittaustuloksen "manipoloinnin". Nämä puutteet koskevat siis pääosin vain pystykauppaa. Julkisuudessa puhutuista pahimmista puutteista esimerkiksi seuraavat.
- Hakkuukoneen kaikkia tuloksia ei velvoiteta antamaan suoraan puun myyjälle. Tällä on oikeus saada mitaustuloksista vain myyjän valikoimat tai/ja muotoilemat listat.
- Moton mittalaitteen oikeellisuuden tarkistamisessa ei säännösten mukaan ole oikeutta ilman etukäteistä sopimista myyjän kanssa. Myöskään mittauksen kalibrointien ajan kohtia, suuntia tai suuruuksia ei myyjää velvoiteta antamaan ostajalle.
Tästä "Aloittaja" toivottavasti ymmärtää tarkoitukseni. On totta, että mittauksen manipuloiminen on rikollista. Huomioiden suurten ostajien kartellisotkut ym, ei rikollinen toiminta liene tuntematonta metsäkaupoissa.
MTK:n toimintaa asiassa pidän enemmän metsänomistajia vahingoittavana. Käytännössä kyseiset lain porsaanreiät saataisiin tukittua vain säänöksiä muuttamalla. Kustannuksia ei siitä merkittävästi tulisi. Metsänomistajien edustaja katsoo kuitenkin parhaaksi säilyttää porsaanreiät laissa. Miksiköhän?http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/?forestryCenterId=1
Puun hinta on myös tukeilla hankintakaupassa parempi kuin pystykaupassa.
Osaava motokuski saa palkkansa urakalla tehdyistä moteista, miksi hän kusisi omaan taskuun ja pienentäisi motteja...? Samoin yrittäjä saa rahansa moteista. Kyllä moto ennemmin mittaa kuin - tulosta vaikka nollaahan ne yritetään säätää. 4% heittovara. - Puolueeton tarkkailija
ennenkun kirjoitat kirjoitti:
http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/?forestryCenterId=1
Puun hinta on myös tukeilla hankintakaupassa parempi kuin pystykaupassa.
Osaava motokuski saa palkkansa urakalla tehdyistä moteista, miksi hän kusisi omaan taskuun ja pienentäisi motteja...? Samoin yrittäjä saa rahansa moteista. Kyllä moto ennemmin mittaa kuin - tulosta vaikka nollaahan ne yritetään säätää. 4% heittovara."Ennen kuin kirjoitat" ei varmasti ole kuullutkaan muista tavoista maksaa "palveluista" kuin tulospalkkaukseen liittyvästä kuutiometritaksasta. Jos oma kuski on opetettu "osaavaksi", on varmasti kehitetty lukuisia muita tapaoja korvata tämän hyvät työt.Olihan ennen rahapalkan maksaminen urheilijoille kielletty. Tämäkään ei silloin estänyt rahan siirtymisiä.
- ennenkuin kirjoitat ;)
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
"Ennen kuin kirjoitat" ei varmasti ole kuullutkaan muista tavoista maksaa "palveluista" kuin tulospalkkaukseen liittyvästä kuutiometritaksasta. Jos oma kuski on opetettu "osaavaksi", on varmasti kehitetty lukuisia muita tapaoja korvata tämän hyvät työt.Olihan ennen rahapalkan maksaminen urheilijoille kielletty. Tämäkään ei silloin estänyt rahan siirtymisiä.
Tuota... olen itse motokuski... Eikä omassa tuttavapiirissä kyllä ole ketään joille metsäfirmat maksaisi extraa että tehtäs liian vähän. Lisäksi firman otanta iskee säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kerro ihmeessä miltä firmalta saa noita muita korvauksia? UPM eikä Stora ainakaan täällä Kaakkois-Suomessa niitä jakele... - Peluri....
ennenkuin kirjoitat ;) kirjoitti:
Tuota... olen itse motokuski... Eikä omassa tuttavapiirissä kyllä ole ketään joille metsäfirmat maksaisi extraa että tehtäs liian vähän. Lisäksi firman otanta iskee säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kerro ihmeessä miltä firmalta saa noita muita korvauksia? UPM eikä Stora ainakaan täällä Kaakkois-Suomessa niitä jakele...Jos ne on tarjonnut maksua "luonnossa"
- fdhgg
ennenkuin kirjoitat ;) kirjoitti:
Tuota... olen itse motokuski... Eikä omassa tuttavapiirissä kyllä ole ketään joille metsäfirmat maksaisi extraa että tehtäs liian vähän. Lisäksi firman otanta iskee säännöllisen epäsäännöllisesti.
Kerro ihmeessä miltä firmalta saa noita muita korvauksia? UPM eikä Stora ainakaan täällä Kaakkois-Suomessa niitä jakele...tuon puolueettoman kirjoitukset lähinnä hymyilyttää. itse olen metsäkone yrittäjä ja voin sanoa, että sillä kerran vuodessa saadulla lippalakilla ei paljon mittalaitetta pakkaselle säädetä!
- Puolueeton tarkkailija
fdhgg kirjoitti:
tuon puolueettoman kirjoitukset lähinnä hymyilyttää. itse olen metsäkone yrittäjä ja voin sanoa, että sillä kerran vuodessa saadulla lippalakilla ei paljon mittalaitetta pakkaselle säädetä!
Sanoit olevasi metsäkoneyrittäjä. Jos olet lukenut kirjoitukseni, ymmärrät epäjohdonmukaisuuden. Voisitko kertoa oman selityksesi kysymykseen: "Miksi "suuri" ostaja maksaa vähemmän tukista tienvarteen toimitettuna kuin palstalla pystyssä? Näin vaikka mo lupaa teettää palstan ammattitaitoisella motokuskilla ja ostajan mittoihion."
- Peluri.....
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Sanoit olevasi metsäkoneyrittäjä. Jos olet lukenut kirjoitukseni, ymmärrät epäjohdonmukaisuuden. Voisitko kertoa oman selityksesi kysymykseen: "Miksi "suuri" ostaja maksaa vähemmän tukista tienvarteen toimitettuna kuin palstalla pystyssä? Näin vaikka mo lupaa teettää palstan ammattitaitoisella motokuskilla ja ostajan mittoihion."
En kyllä ole yrittäjä,mutta lukemattomat haukut olen saanut hankintaerien laadusta tehtaalta.
Tässä syitä:
Siksi että hankintapuun tekijän koneessa ei ole katkontamatriisia.
Siksi että yleensä hankintaeristä on lajiteltu parhaat tavarat pois.
Siksi että hankintapuussa on yleensä noin 5% enemmän raakkia.
Siksi että hankintaerissä seikkailee muutama 30-40% raakkipommi joka vuosi.
Siksi että hankintapuu tulee milloin sattuu tien laitaan eikä silloin kun sitä tarvitaan.
Siksi että yhtiön omille koneille voidaan tehdä korjuuohjelma joka vastaa toimituksia, mutta kymmenien vieraiden motojen toimituksista ei tiedä kukaan. Esimerkiksi junalastauksia ei voi suunnitella hankintapuiden varaan. - Puolueeton tarkkailija
Peluri..... kirjoitti:
En kyllä ole yrittäjä,mutta lukemattomat haukut olen saanut hankintaerien laadusta tehtaalta.
Tässä syitä:
Siksi että hankintapuun tekijän koneessa ei ole katkontamatriisia.
Siksi että yleensä hankintaeristä on lajiteltu parhaat tavarat pois.
Siksi että hankintapuussa on yleensä noin 5% enemmän raakkia.
Siksi että hankintaerissä seikkailee muutama 30-40% raakkipommi joka vuosi.
Siksi että hankintapuu tulee milloin sattuu tien laitaan eikä silloin kun sitä tarvitaan.
Siksi että yhtiön omille koneille voidaan tehdä korjuuohjelma joka vastaa toimituksia, mutta kymmenien vieraiden motojen toimituksista ei tiedä kukaan. Esimerkiksi junalastauksia ei voi suunnitella hankintapuiden varaan.Tarkoitatko, että jos palkkaan koneen ja ammattitaitoisen kuskin hakkaamaan minun metsäni puut ostajan määräysten mukaisiksi, niin toiminta on noin puutteellista, välineitä puuttuu, tehdään tahallaan raakkia jne. Onko tässä syy, miksi ostajan pystypuusta kannattaa maksaa enemmän kuin hankinnasta. Saavatko motot todella niin paljon paremman hinnan työstään mittaamalla puut ostajan "opettamalla" tavoin?
- ole hyvä
Puolueeton tarkkailija kirjoitti:
Sanoit olevasi metsäkoneyrittäjä. Jos olet lukenut kirjoitukseni, ymmärrät epäjohdonmukaisuuden. Voisitko kertoa oman selityksesi kysymykseen: "Miksi "suuri" ostaja maksaa vähemmän tukista tienvarteen toimitettuna kuin palstalla pystyssä? Näin vaikka mo lupaa teettää palstan ammattitaitoisella motokuskilla ja ostajan mittoihion."
>"Miksi "suuri" ostaja maksaa vähemmän tukista >tienvarteen toimitettuna kuin palstalla >pystyssä?
Siis metsälehden hintoja kun katson Etelä-Suomen osalta niin
Mänty 59,25 pystssä ja 66.46€ hankintana
Kuusi 58.71/66.19
Koivu 46.27/52.60
Jos et itse osannut klikata tuota edelläollutta Metsälehden linkkiä niin tässä on nyt rautalangasta väännetty nuo hinnat, eli hankintahinta on parempi kuin pystykaupassa. - motokuski..
ole hyvä kirjoitti:
>"Miksi "suuri" ostaja maksaa vähemmän tukista >tienvarteen toimitettuna kuin palstalla >pystyssä?
Siis metsälehden hintoja kun katson Etelä-Suomen osalta niin
Mänty 59,25 pystssä ja 66.46€ hankintana
Kuusi 58.71/66.19
Koivu 46.27/52.60
Jos et itse osannut klikata tuota edelläollutta Metsälehden linkkiä niin tässä on nyt rautalangasta väännetty nuo hinnat, eli hankintahinta on parempi kuin pystykaupassa.Ostomies silloin tällöin kertoo ns "ongelma puun myyjistä" joiden kanssa ei kukaan tahdo tehdä kauppoja. Nämä "yli-ihmiset" kyllä tuntevat metsänsä kuin omat taskunsa ja tietävät kaikesta kaiken, mutta hankintana tehtyjä tukkeja pitää ajaa suoraan sellutehtaalle, kuiduista löytyy alamittaa enemmän kuin tarpeeksi. Huvittavinta on kun kuitupinossa on kaikki tyvet tielle päin ;) Oli ostaja kerran pinomittaa tehdessään sanonut että mitataas pellon puolelta...
Olin yhden "ongelmamyyjän" harvennuksella ja ostomies soitti kun olin tallonut hänen polttopuunsa saveen...? Muualla kyllä oksat ja latvat yritetään saada uralle muttei tälle isännälle se käynyt...
Jotenkin lukiessani puolueettoman tarkkailijan kommentteja nousee väistämättä mieleen tälläiset kylähullut joita löytyy melkein joka kylästä, no vapaassa maassa saa jokainen kommenttejaan kirjoitella miten huvittaa.
Muuten, itse sain UPM:ltä seinäkalenterin, niin tuli vuosi sittenkin. Sillä ei firman eduksi motomittaa säädetä... Joten en tiedä miten muualla lahjovat motokuskeja tekemään vähemmän motteja muttei täällä Savonlinnan alueella kuitenkaan. - keskimittailija
ääneni annan kirjoitti:
Motomitta on siinä mielessä paras, että ajokonemiehen unohtamat puut eivät tule metsänomistajan pussista maksettavaksi. Stora ja UPM maksavat niin moton kuin ajonkin motomitalla. Jos ajokonemies raakkaa tukkeja ropsikasaan niin nekin on jo myyjälle hinnoiteltu motolla tukiksi.
Motokuskin kanssa tarinoidessani kävi selväksi että säännöllisen epäsäännöllisesti käy metsässä kontrolli firman puolesta tekemässä otantaa. Sinänsä en usko että yksikään motokuski säätää - puolelle mittauksen, omalle nilkalle siinä kusee. 1% onkin paljon normaalimpi tarkkuus motomitassa."Sinänsä en usko että yksikään motokuski säätää - puolelle mittauksen, omalle nilkalle siinä kusee. 1% onkin paljon normaalimpi tarkkuus motomitassa."
Ainakin harvennuksella on parempi mitä pienempi on keskitilavuus.
- R E K A
Puutavarn mittaaminen on puutavara erä määrän toteamista, ei mitään muuta.
Kaikki hyväksytyt mittausmenetelmät antavat oikein suoritettuina oikeuden mukaisen tuloksen.- sekä varma
mitta on laittaa puutavara nippuun ja painaa vesialtaaseen se antaa oikean kiintokuution kuorellisena tai kuorittuna, muuta varmaa mittausjärjestelmää ei epämääräiselle aineelle ole.
- R E K A
sekä varma kirjoitti:
mitta on laittaa puutavara nippuun ja painaa vesialtaaseen se antaa oikean kiintokuution kuorellisena tai kuorittuna, muuta varmaa mittausjärjestelmää ei epämääräiselle aineelle ole.
Upotus mittaus ei todellakaan anna kuorellista kiintotilavuutta. Hakkuukone kuorii varsinkin nila aikaan puuta jos tätä irronutta kuorta ei kerätä metsästä ja viedä sinne upotus altaaseen ei myöskään saada kuorellista kiintotilavuutta.
- kuin vaikkapa talvella lumen
R E K A kirjoitti:
Upotus mittaus ei todellakaan anna kuorellista kiintotilavuutta. Hakkuukone kuorii varsinkin nila aikaan puuta jos tätä irronutta kuorta ei kerätä metsästä ja viedä sinne upotus altaaseen ei myöskään saada kuorellista kiintotilavuutta.
ja jään vaikutus.
motomittaus omissa puissa varmin tapa.
Jos tehdasmitalla niin tukit ei muuta todellakaan.
Kaikkihan on oikein kun tavoitteena 4- tulos .
- aivan sama
mikä on mittaustapa tai malli niin metsäyhtiö voittaa se on ainakin varma ja tootuus.
- välttämäti
monissa tapauksissa puun mittausen hoitaa erillinen oma yhtiönsä.
- erillisen
välttämäti kirjoitti:
monissa tapauksissa puun mittausen hoitaa erillinen oma yhtiönsä.
firman laskun maksaa? Niinpä niin, puun ostaja. Että se siitä.
- rahoittajat
erillisen kirjoitti:
firman laskun maksaa? Niinpä niin, puun ostaja. Että se siitä.
Eiköhän Mittaportin rahoita puunmyyjät... Vaan Messeri on tarkin mittaustapa puulle, tosin harvoin käytössä, liekö yksityisillä metsureilla ollenkaan? Firmojen metsureilla kylläkin.
- mittaportin
rahoittajat kirjoitti:
Eiköhän Mittaportin rahoita puunmyyjät... Vaan Messeri on tarkin mittaustapa puulle, tosin harvoin käytössä, liekö yksityisillä metsureilla ollenkaan? Firmojen metsureilla kylläkin.
rahoittaa puunmyyjät, mutta mittaportin laskun maksaa tehas ja tehas huomio tämän puunhinnassa. Elikkä kyllä mittaportti laulaa tehtaan laulua. Tarkin mittaustapa puulle on teristä ristimitalla mittaava motokoura, oikein kalibroituna.
- Aloittaja
Ihan kuin epäilin, että vastauksia tulee laidasta laitaan.
Mutta kun ei yksimielisyyteen päästä niin jää kapitalistille tuo tavan määrääminen.
Paras, mutta valitettavan yleinen oli tuo hankintamyyjän raakkiselitys. Sietäis saada sakinhivutus koska jokainen hankintamyyjä maksaa niitä kynnenyksiä.- Metsällinen
Viime talvena teetin motolla muutaman sadan kuution aukon kuusikkoon, seassa muuan prosentti koivua. Tukit mitattiin motolla ja yksityisen sahan lasermittauksella, kuitupuut Mittaportin eräotannalla. Eroa ei oikeastaan ollut yhtään missään puutavaralajissa. Jopa hieskoivueräkin, n. 50 k-m3, todettiin molemmilla menetelmillä yhtä suuriksi. Eroa oli vain 120 litraa!
- ...
Metsällinen kirjoitti:
Viime talvena teetin motolla muutaman sadan kuution aukon kuusikkoon, seassa muuan prosentti koivua. Tukit mitattiin motolla ja yksityisen sahan lasermittauksella, kuitupuut Mittaportin eräotannalla. Eroa ei oikeastaan ollut yhtään missään puutavaralajissa. Jopa hieskoivueräkin, n. 50 k-m3, todettiin molemmilla menetelmillä yhtä suuriksi. Eroa oli vain 120 litraa!
On tuossakin tuplamittausta... Metsänomistaja sen maksaa...
- näino
... kirjoitti:
On tuossakin tuplamittausta... Metsänomistaja sen maksaa...
metsänomistajaa aina rosvotaan kyä näino
- luin palstan
Motomittaus. Ollu alla yli 10 v suomessa ja venäjällällä 3v, mutta koko aikana ehdotuksia koneen manibulainointiin ei ole edes ehdotettu, kähminnät tapahtuu muuallalla. Motomittaus on paras, tai sitten tehdasmittaus ja sulle maksetaan palkkaa vaikka 70% ja loput saat sitten kun¨puut on tehtalla.
- jjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjjj
Jos tukkipuusi on hyvin kartiokasta, kannattaa ottaa tehdasmitalla, jos taas ei ole niin moto/latvamittaus.
- Motomitta
Meillä oli motomitta, mutta moto hukkasi tehdyt puut ja osa puista oli jo viety pois metsästä siinä vaiheessa kun asia tuli ilmi.
Eli vaikka se olisi tarkin, niin silti se on tekninen laite ja siihenkään ei kannata luottaa. Eikä ainakaan sallia sitä, että puita viedään tehtaalle, ennen kuin kaikki on hakattu. - isot pirssit
Motomitta kirjoitti:
Meillä oli motomitta, mutta moto hukkasi tehdyt puut ja osa puista oli jo viety pois metsästä siinä vaiheessa kun asia tuli ilmi.
Eli vaikka se olisi tarkin, niin silti se on tekninen laite ja siihenkään ei kannata luottaa. Eikä ainakaan sallia sitä, että puita viedään tehtaalle, ennen kuin kaikki on hakattu.Kun tarviais 12 eri pinoa tehdä hakkuulle niin siihen tarvitaan sitten pirssitilaa ihan reippaasti jos yhtään kalikkaa ei viedä pois ennenkun kaikki on ajettu.
Ei se niin vaarallista ole jos sieltä on viety täysiä kuormia pois, sittenhän tehdasmitta näyttää miten on käynyt. Vanhemmissa motoissa saattoi joskus käydä tuollainen resetointi ilman paperitulostetta, nykykoneissa ei taida onnistua. Itekin olen joskus saanut mitata tukkipinon kun moto hukkasi tiedot ja sitten tuli automies hakemaan pyynnöstä niin kourallinen kerrallaan käytiin pino läpi... Siperia opettaa... - annastiina
Motomitta kirjoitti:
Meillä oli motomitta, mutta moto hukkasi tehdyt puut ja osa puista oli jo viety pois metsästä siinä vaiheessa kun asia tuli ilmi.
Eli vaikka se olisi tarkin, niin silti se on tekninen laite ja siihenkään ei kannata luottaa. Eikä ainakaan sallia sitä, että puita viedään tehtaalle, ennen kuin kaikki on hakattu.Voiko nykyaikana olla mahdollista, että motit häviää. Mulle yksi motomies väitti, että joka rungon jälkeen tietokone tekee varmuuskopion muistikortille hakkuumäärästä.
- puntari
Paino-otanta soveltuu yli 100m3:n puuerille jotka ovat samaa puulajia ja lähse samaan aikaan kaadettua.
Huomattavaa on että, erä kannattaa valmistaa mahdollisimman samanaikaisesti eli erän puiden paino ja täten kuivuusaste on sama paino-otantaan menevän mittauserän osalta esim.
Näin otantanippujen mittauksen ja laadutuksen avulla saatu m3määrä /kuutiopainoa kohti on mahdollsimman todellinen.
Menetelmäkuvaus:
Myyjän x mäntykuitupuuerä n. 150 m3 kuljetetaan vaakan kautta ja punnitaan puuerän paino esim.
120 000 kg
Atk järjestelmän kautta saadaan arvonta niput tai kuljettaja ottaa arparenkaasta arpaliput joilla määritetään koeniput.Kuljettaja ei siis tiedä mistä kuormasta ja mikäkin nippu menee kokeeseen.
Koenippujen paino punnitaan ja niput mitataan kappaleittain ja saadaan tulokseksi kg/m3 ...tällä kuutiopainolla jaetaan
koko erän paino ja saadaan kuutiomäärä.
Virhemahdollisuus on olemassa jos erään joka on laitettu mitattavaksi syksyllä on tehty kesäkuun alussa esim. 50 m3:n määrä ja loput 100 m3 on tehty syksyllä. siis n. 33% on kesän yli kuivunutta ja 66% tuoretta. jos arvonta antaa koeniput kevyisiin puihin ( 750 kg) on m3 määrä todellista suurempi koskien syksyllä tehtyjä puita( 830 kg)ja päinvastoin.( painot ovat esimerkkejä)
Mikäli eri painoisista eristä menee suhteessa samanverran koenippuja olis paino suhteellisesti seuraavaja oikea:
33% x 750kg=247,5 kg/m3
66% x 830kg=547,8 kg/m3
yhteensä =795,3 kg/m3
Puuerän kokonaispaino esim.120 000 kg jaetaan koenippujen painolla 795,2 sadaan 150,9 m3
Mikäli koeniput sattuvat syksyllä kaadettuun
olisi mottimäärä 144,6 m3 ja mikäli koeniput sattuisivat kevään erään olis mottimäärä 160 m3.
Sääntönä on että, eri aikaan kaadetut puut on hyvä mitata paino-otannalla erikseen.
Tai tehdään pino niin että, keväällä tehty puutavara on koko pinon pituudelta tasaisesti omana kerroksena joilloin se sekottuu suhteessa syksyyllä tehtyyn. näin paino-otannassa virhe poistuu.
Jos kokopuuerä on samaa kauppaa on hyvä laksettaa keväällä mitattu ja tehty erä omana ja syksyllä tehty ja
Jos koko erä on tehty keväällä ja punnitus syksyllä on koenippujen m3 paino alhaisempi ja samalla on koko puuerän paino alhaisempi. Syksyllä tehdyn ja punnitun erän kokonaispaino on suurempi ja samoin on koenippujen kuutiopainokin ... sekä kevään että syksyn erän m3 määrä on täten sama jos on kysymys esimerkissämme samasta puuerästä. - kkemust
suuri ongelma on hankintapuun kuljetus, kuomassa on pieniä eriä motomitalla ja hankinnalla olevia eriä, kuljettaja sotke puuerät keskenään, hankintaerä mitataan tehtaalla jossa osa hankintakuitua on joutunut kuljettajan huolimattomuuden tähden muihin kasoin,.
- Anonyymi
Metsänhoidon, myynin, koulutusputki, tämä ryöstö, toisen tiedot.
Kirjoittavat tietojen päälle tiedostoja ohjelmilla joista osa tiedoista puutuu.
Mitta virhe
Itkulla puhelut
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
1 Eurolla 35 euroa, 1.5x minimikerroin, 0x kierrätys ja minimitalletus vain 5e!
Noniin nyt pamahti sitten VB:ltä älyttömän kova tarjous ensitallettajille. Euron panoksella 35 euroa jos kokkishown voit12681Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1511258Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491135- 1271008
Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223974Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?206949Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä15899- 72855
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk297855- 40841