Sektioon ulkomaille?

pomoc

Itse en ole viela edes raskaana, mutta satun kuulumaan niihin, jotka pelkaavat synnytysta kuollakseen jo etukateen.

Asun talla hetkella ulkomailla, mutta olen palaamassa pian Suomeen, jolloin raskaus voisi olla ajankohtainen. Olen seurannut naita keskusteluja ja en tosissaan voi ymmartaa tata systeemia Suomessa: sektiosta julkisella puolella pitaa tapella ja silti sita ei saa 100% varmasti. Yksityisella se ei taas ole ollenkaan mahdollista - eika enaa edes EML potilaana!


Itse mietin sita vaihtoehtoa, etta jarjestaisi sektion itselleen jossain yksityissairaalassa ulkomailla (lahin loytyy Tallinnasta). Olisikohan kellaan kokemuksia tasta: miten se kaytannossa toimii, kustannukset jne?

24

2814

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jännä

      Että joku voi vapaaehtoisesti haluta sektion..! On se käsittämätöntä. Itse toivoin ehdottomasti alatiesynnytystä. 2 x 3. asteen repeämä, ekan jälkeen olisi saanut sektion pyytämällä, mutta halusin ehdottomasti alakautta. Paranin molemmilla kerroilla erittäin nopeasti ja vaivattomasti. Kipuja ei ollut.

      Kaveri synnytti samoihin aikoihin hätäsektiolla ja ekat viikot olivat täysin mahdottomia. :( Koko vatsan mittainen haava on valtava, olet synnytyksen jälkeen sairaalassa katetrissa liikuntakyvytön sänkypotilas. Vielä kotonakaan ei viikkoihin voi nostaa mitään, erittäin vaikeaa vauvan kanssa. :( Imetys istualtaan esim. telkun ääressä mahdotonta, koska vatsa auki. Vain tietty asento sängyllä onnistui, siellä makaat sitten yksinäsi, kun mies olkkarissa telkun ääressä. Kipuja luonnollisesti tuollaisessa haavassa on paljon joten vahva kipulääkitys on tarpeen. Haavan täydellinen paraneminen kesti kuukausia, siinä missä minä ison(!) 3. asteen repeämäni jälkeen olin kuntosalikunnossa jo 3-4 viikon kuluttua synnytyksestä. Jos mitään repeämiä ei synnytyksessä tule, kuten ei monellekaan tule, on synnytyksen jälkeen helppoa. Saat nousta lähes hetiseltään suihkuun ja olet täydellisesti kunnossa.

      En voi kyllä sektiota todellakaan suositella kenellekään. Synnytyskipuun (jota useimmat siis pelkäävät, eivät suinkaan itse synnytystä?) on olemassa ensiluokkaiset vehkeet. Epiduraalin jälkeen et tunne mitään vaan voi vaikka nukkua avautumisvaiheessa :) Niin minä tein ekassa synnytyksessä, tokassa ei nukkumaan ehtinyt vaikka epiduraalin sainkin, tuli sen verran nopsasti :)

      • Hele2007

        Yhden sektiokokemuksen perusteella ei kannata tehdä kovin yleistäviä päätelmiä. Yhden alatiesynnytyksen jälkeen minulla on takana kolme sektiota enkä voi sanoa tunnistavani ensimmäistäkään kuvaamistasi ongelmista omalla kohdallani. Kaverillasi oli huono tuuri.

        Liikuntakyvytön sänkypotilas ei tarvitse olla, nousin ylös 6 tuntia sektion jälkeen, aluksi jalat ovat tietysti puudutuksen takia tunnottomat, joten kävellä ei tietty heti voi. Katetrin saa pois, kun pystyy kävelemään vessaan.
        Vatsa ei ole millään tavalla auki... Haloo. Älyttömiä kauhutarinoita.


      • lipa

        Mulle tehtiin suunniteltu sektio koska pelkäsin kuollakseni alakautta synnyttämistä. Jo sairaalassa käyminen ja synnytysosastolla tutustuminen sai mut itkemään koko matkan kotiin, olin ihan tosi ahdistunut asian suhteen.(ja kipu ei ollut se mitä pelkäsin vaan kaikki muu)Mulla meni ainakin ihan hyvin leikkaus, haava oli tosi kipeä ekat 3 päivää sitten helpotti ja nyt 2 viikon jälkeen ei satu yhtään.
        (Kipulääkkeitä en syönyt enää 6 päivän jälkeen)
        imettäminen sujunut istualteen 5 päivän jälkeen, ei mitään ongelmia,ei tarvitse maata makkarissa tuskissaan miehen katsoessa telkkaria olkkarissa...eli hätäsektio on ihan eri juttu kuin suuniteltu sektio. Suunnitellussa on aina aikaa leikkaussalissa valmistella kaikki rauhassa kuntoon ja viilto tehdään bikinirajan alle(hätäsektiossa sinne mikä nopein ja paras kohta kun kerran on kiire!)
        Mä palauduin ainakin tosi mukavasti,rauhalliset kävelylenkit alotin tasan viikon jälkeen sektiosta. Itse ajattelen niin, että kummassakin synnytystavassa on puolensa. Ei tuomita ketään pelkojensa vuoksi. Nykyaikana kuitenkin on mahdollista synnyttää muutenkin kuin "luonnollisesti" alakautta. Mutta, tottahan se on, että sektio on ISO leikaus,eli kannattaa miettiä tarkkaan.Itse olen tyytyväinen, että sektion sain, vaikka kipuja muutaman päivän olikin eikä vauvan hoitoon voinut oikein osallistua.


      • Anonyymi

        Niinpä. Hätäsektio on eri asia kuin etukäteen suunniteltu sektio. Jo aivan leikkausarven suunnasta ja koosta riippuen.
        Että aloitetaanpa siitä ensimmäiseksi. Eikä kukaan pakota sua sektioon kuin hätätilanteessa, joten synnytä sinä rauhassa alakautta niin monta kuin haluat.


    • mutta mutta

      vauva saattaakin päättää syntyä ennen sovittua leikkausaikaa. Siinä tilanteessa ei enää lähdetä ulkomaille. Tästä syystä kannattaa käydä kotimaisella pelkopolilla tai toivoa, että keisarinleikkaukset vapautuisivat ja Suomeenkin saataisiin yksityisiä klinikoita. Tsemppiä

    • ihmetellä...

      ... kaikkia näitä synnytyspelkoisia naisia.

      Siihen varmaan on ihan syynsä että sektiota ei noin vain "anneta" Suomessa.

      En viitsi tässä nyt sen enempää alkaa miettiä sektion hyviä tai huonoja puolia, mutta mielestäni synnytys hoidetaan lähtökohtaisesti alakautta - ja jos on olemassa joku lääketieteellinen syy, miksi näin ei voi olla ,niin sitten sektio.

      Elämässäsi voi tulla vastaan paljon pahempia ja pitkäaikaisempia kipuja. Ja sektiokin voi olla kviulias.

      Ihmisen keho valmistaa meitä synnytykseen. Kun h-hetki on tarpeeksi lähellä, pelot kyllä unohtuvat. Kun olo on tarpeeksi iso ja turpea sitä vain odottaa että vauva syntyisi. Uuden elämän synnyttämisen rinnalla synnytyskivut ovat aika mitättömät.

      Olen pahoillani, mutta en oikein voi ymmärtää tätä koko synnytyspelkojuttua. Onko ihmiset niin "hemmoteltuja" tai todellisuudesta vieraantuneita että miettivät näitä vähän liiankin kanssa...

      • pomoc

        Ei kyse ole valttamatta kivun pelosta. Tiedan toki, etta myos sektioon liittyy omat kipunsa, komplikaationsa ja riskinsa, mutta alan tulla siihen johtopaatokseen, etta mieluummin kestan ne kuin mahdolliseen alatiesynnytykseen liittyvat komplikaatiot, kuten alapaan ja suolen repeemat, sisaelinvauriot, kohdun laskeumat/repeemat, lapsen mahdollinen vammautuminen tai kuolema synnytyksessa, oma kuolema...tai etta paatyy kuitenkin hatasektioon, joka on paljon vaarallisempi/riskialttiimpi toimenpide kuin suunniteltu sektio.

        Suomessa peitellaan todella paljon alatiesynnytyksiin liittyvia ongelmia ja toisaalta liiotellaan sektion riskeja...johtuu varmaan siita, etta sektio on paljon kalliimpi ja on paineita pitaa prosentit mahdollisimman alhaisina mm. kustannussyista.

        Jos tutkii tilastoja ja alan tutkimuksia, tulee eteen kaikenlaista mielenkiiintoista tietoa...mm. etta arviolta jopa 20% synnyttaneista karsii vakavista alapaan tai sisanelinten vaurioista (vain osa diagnosoidaan).Synnytykseen on kuollut Suomessa viimeisen muutaman vuoden aikana useita naisia vuodessa, kun taas kukaan ei nayttaisi kuolleen sektioon saman ajanjakson aikana...jne. Lapsen kannalta myos sektio nayttaa olevan turvallisempi mm. vammautumisriskin osalta.Suuri osa sektiolapsista on muuten 10 pisteen vauvoja!

        Olen samaa mielta, etta alatiesynnytys varmaan olisi se luonnollisin ja paras tapa JOS kaikki menee hyvin...en vaan tieda, haluaisinko ottaa sita riskia, jos kaikki ei menekaan hyvin - on liikaa tuttavapiirissa ja talla palstalla niita, joille on kaikenlaista tapahtunut synnytyksissa...

        Anyway - tama on jokaisen oma valinta. Haluaisin vaan tietaa, miten ihmeessa saisin jarjestettya itselleni sektion Suomessa tai ulkomailla (mielellaan yksityisen laakarin suorittamana) siina tapauksessa, etta uskallaudun hankkiutumaan raskaaksi (lykannyt sita pelkoni takia jo jonkin aikaa...).


      • ihmettelen..

        "Ei voi kuin ihmetellä" kirjoittaa, että "Elämässäsi voi tulla vastaan paljon pahempia ja pitkäaikaisempia kipuja".

        Tämäkö sitten vapauttaa synnytyskivun pelkäämiseltä? Sinulla on varmaan omakohtaista kokemusta em. asiasta, kun noin tarkkaan tiedät!

        No niin. Sairastuin reumaan 3 v sitten. NYT minä sitä kipua vasta pelkäänkin, kun tiedän, mitä se voi olla.

        Lapsia minulla ei ole. Aikaisemmin suhtauduin synnyttämiseen luonnontapahtumana, johon jokainen totta kai pystyy. Nykyään ei ole enää yhtään varma. Jos raskaaksi tulisin, joutuisin todennäköisesti täysin neuvottomaksi miettiessäni suhtautumistani synnytykseen. Voi se näinkin päin mennä.

        Älkää vähätelkö ihmiset toisten tuntemuksia!


      • ei ole "huvi" lei...
        pomoc kirjoitti:

        Ei kyse ole valttamatta kivun pelosta. Tiedan toki, etta myos sektioon liittyy omat kipunsa, komplikaationsa ja riskinsa, mutta alan tulla siihen johtopaatokseen, etta mieluummin kestan ne kuin mahdolliseen alatiesynnytykseen liittyvat komplikaatiot, kuten alapaan ja suolen repeemat, sisaelinvauriot, kohdun laskeumat/repeemat, lapsen mahdollinen vammautuminen tai kuolema synnytyksessa, oma kuolema...tai etta paatyy kuitenkin hatasektioon, joka on paljon vaarallisempi/riskialttiimpi toimenpide kuin suunniteltu sektio.

        Suomessa peitellaan todella paljon alatiesynnytyksiin liittyvia ongelmia ja toisaalta liiotellaan sektion riskeja...johtuu varmaan siita, etta sektio on paljon kalliimpi ja on paineita pitaa prosentit mahdollisimman alhaisina mm. kustannussyista.

        Jos tutkii tilastoja ja alan tutkimuksia, tulee eteen kaikenlaista mielenkiiintoista tietoa...mm. etta arviolta jopa 20% synnyttaneista karsii vakavista alapaan tai sisanelinten vaurioista (vain osa diagnosoidaan).Synnytykseen on kuollut Suomessa viimeisen muutaman vuoden aikana useita naisia vuodessa, kun taas kukaan ei nayttaisi kuolleen sektioon saman ajanjakson aikana...jne. Lapsen kannalta myos sektio nayttaa olevan turvallisempi mm. vammautumisriskin osalta.Suuri osa sektiolapsista on muuten 10 pisteen vauvoja!

        Olen samaa mielta, etta alatiesynnytys varmaan olisi se luonnollisin ja paras tapa JOS kaikki menee hyvin...en vaan tieda, haluaisinko ottaa sita riskia, jos kaikki ei menekaan hyvin - on liikaa tuttavapiirissa ja talla palstalla niita, joille on kaikenlaista tapahtunut synnytyksissa...

        Anyway - tama on jokaisen oma valinta. Haluaisin vaan tietaa, miten ihmeessa saisin jarjestettya itselleni sektion Suomessa tai ulkomailla (mielellaan yksityisen laakarin suorittamana) siina tapauksessa, etta uskallaudun hankkiutumaan raskaaksi (lykannyt sita pelkoni takia jo jonkin aikaa...).

        Sektio on vaarallisempi sekä lapselle että äidille. Olen työskennellyt alalla 15 vuotta ja yhtään äitiä en ole "menettänyt" alatiesynnytyksen vuoksi. Enkä siksi, että nainen olisi joutunut kiireelliseen/hätäsektioon. -2 kuollutta synnyttäjää on tullut eteeni elektiivisessä sektioissa, joissa tuli leikkauskomplikaatioita. Vauva kuolemat ovat hieman yleisempiä, mutta niissäkin sektio on se vaarallisempi.

        Hyvät naiset, teille kyllä tehdään sektio, jos tarve sen vaatii, mutta älkää etukäteen murehtiko asiaa vaan aloittakaa ajatuksella, kyllä luonto hoitaa.


    • Suomeen

      Sektio tehdään suomessa kun se on tarpeen. Liian usein niitä tehdään myös perusteetta.

      Miksi menisit (ulkomaille) tarpeettomaan sektioon?

      • pomoc

        ...sita ei nayta Suomessa saavan edes voimakkaan pelon perusteella - tai ainakin joutuu siita ihan kohtuuttomasti tappelemaan. En myoskaan luota suomalaiseen julkiseen terveydenhuoltoon tarpeeksi ja yksityista vaihtoehtoa ei enaa ole, kun erikoismaksuluokka poistettiin eika Suomessa tietaakseni ole yhtaan yksityista sairaalaa, joka suorittaisi sektioita.


      • Vaihtoehtoja tarvitaan
        pomoc kirjoitti:

        ...sita ei nayta Suomessa saavan edes voimakkaan pelon perusteella - tai ainakin joutuu siita ihan kohtuuttomasti tappelemaan. En myoskaan luota suomalaiseen julkiseen terveydenhuoltoon tarpeeksi ja yksityista vaihtoehtoa ei enaa ole, kun erikoismaksuluokka poistettiin eika Suomessa tietaakseni ole yhtaan yksityista sairaalaa, joka suorittaisi sektioita.

        http://www.sairaalalasaretti.fi/lasaretti/fi/gynegologia/index.php

        Tämä kuopiolainen yksityinen sairaala ainakin mainostaa tekevänsä sektioita. Voisitko kysäistä sieltä, pitääkö paikkansa ihan käytännössäkin?


      • juuri..
        pomoc kirjoitti:

        ...sita ei nayta Suomessa saavan edes voimakkaan pelon perusteella - tai ainakin joutuu siita ihan kohtuuttomasti tappelemaan. En myoskaan luota suomalaiseen julkiseen terveydenhuoltoon tarpeeksi ja yksityista vaihtoehtoa ei enaa ole, kun erikoismaksuluokka poistettiin eika Suomessa tietaakseni ole yhtaan yksityista sairaalaa, joka suorittaisi sektioita.

        eli asia on juuri näin..sinulla ei ole mitään takuita että sektion suomessa saisit. Minulle kävi näin että kauheiden taisteluiden jälkeen, mihin kuului se että lääkärit ja kätilöt haukkuivat minut pystyyn, sain ajan suunniteltuun sektioon pelon takia. No lapsi päätti syntyä etuajassa..lähdin sairaalaan hyvillä mielin koska minulle sanottiin että vaikka lapsi nyt syntyisi etuajassa, sektio tehdään koska sektiopäätös on valmiina. ja paskat..sairaalassa oli vastassa taas lääkäri ja kätilöt jotka olivat yhtäkkiä peruneet sektiopäätöksen ja vaativat minua synnyttämään alakautta. helvetillinen päivähän siitä tuli. huutoa, itkua, epätoivoa..monta tuntia ja supistukset eivät yhtään auttaneet asiaa. Mutta taisteltuani kauan ja mieltäni muuttamatta sain kuin sainkin sektion. mutta mitä tämä kertoo siitä voiko suomalaiseen terveydenhuoltoon luottaa..ei todellakaan! jos ikinä uskallan toisen lapsen hankkia haluan minäkin ulkomaille sektioon. suomessa en luota enää yhteenkään lääkäriin, kätilöön tai hoitajaan.


      • itsetuhoisuudeksi
        juuri.. kirjoitti:

        eli asia on juuri näin..sinulla ei ole mitään takuita että sektion suomessa saisit. Minulle kävi näin että kauheiden taisteluiden jälkeen, mihin kuului se että lääkärit ja kätilöt haukkuivat minut pystyyn, sain ajan suunniteltuun sektioon pelon takia. No lapsi päätti syntyä etuajassa..lähdin sairaalaan hyvillä mielin koska minulle sanottiin että vaikka lapsi nyt syntyisi etuajassa, sektio tehdään koska sektiopäätös on valmiina. ja paskat..sairaalassa oli vastassa taas lääkäri ja kätilöt jotka olivat yhtäkkiä peruneet sektiopäätöksen ja vaativat minua synnyttämään alakautta. helvetillinen päivähän siitä tuli. huutoa, itkua, epätoivoa..monta tuntia ja supistukset eivät yhtään auttaneet asiaa. Mutta taisteltuani kauan ja mieltäni muuttamatta sain kuin sainkin sektion. mutta mitä tämä kertoo siitä voiko suomalaiseen terveydenhuoltoon luottaa..ei todellakaan! jos ikinä uskallan toisen lapsen hankkia haluan minäkin ulkomaille sektioon. suomessa en luota enää yhteenkään lääkäriin, kätilöön tai hoitajaan.

        Päätös saanko sektion vai en, on luvattu rv:lla 36. Kerroin kätilöille, lääkärille ja lapsen isälle, että teen itsemurhan jos lapsi alkaa syntymään etuajassa. Kaikki ovat sanoneet, että tuollainen ajatus ei ole normaali, mutta eivät mitään muuta. Olen henkisesti valmistautunut tekemään itsemurhan ja olen valmistautunut luopumaan elämästäni. Otan auton ja ajan päin rekkaa. Kerroin valtavasta pelostani heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja siinä vaiheessa en voinut kuvitellakaan, että tilanteeni pääsisi tälläiseksi, vaan kuvittelin että minun on mahdollista saada sektiopäätös ajoissa, jotta voin toipua pelon aiheuttamasta ahdistuksesta ennen lapsen syntymää. Silloin minulla ei ollut pienintäkään ajatusta itsemurhasta. Naistenklinikan lääkärin mukaan he eivät halua antaa päätöstä ajoissa, jotta asia ei käy turhan helpoksi. Mitä hyötyä tästä synnytyspelon muuttumisesta itsetuhoisuudeksi on? Tällä hetkellä saan lohtua vain siitä ajatuksesta, että voin surmata itseni, jos synnytys käynnistyy ennen lääkäreiden päätöstä. En ole pystynyt pelon takia normaalisti nukkumaan koko puolen vuoden raskausaikana, vaan heräilen jatkuvasti tai en nuku lainkaan. Jotenkin olen kituutellut töissä, mutta nyt tunnen, etten enää selviä. Harkitsen siirtymistä Viroon loppuajaksi ja keisarinleikkauksen varaamista sieltä yksityiseltä klinikalta. Tai pystyykö joku antamaan jotain parempaa neuvoa? Morkkausviestejä tai tsemppaa itseäsi viestejä en jaksaisin lukea. Onko kellään kokemusta, missä sairaalassa sektiopäätöksen on Suomessa saanut aikaisemmin?


      • kallion seinämään!
        itsetuhoisuudeksi kirjoitti:

        Päätös saanko sektion vai en, on luvattu rv:lla 36. Kerroin kätilöille, lääkärille ja lapsen isälle, että teen itsemurhan jos lapsi alkaa syntymään etuajassa. Kaikki ovat sanoneet, että tuollainen ajatus ei ole normaali, mutta eivät mitään muuta. Olen henkisesti valmistautunut tekemään itsemurhan ja olen valmistautunut luopumaan elämästäni. Otan auton ja ajan päin rekkaa. Kerroin valtavasta pelostani heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja siinä vaiheessa en voinut kuvitellakaan, että tilanteeni pääsisi tälläiseksi, vaan kuvittelin että minun on mahdollista saada sektiopäätös ajoissa, jotta voin toipua pelon aiheuttamasta ahdistuksesta ennen lapsen syntymää. Silloin minulla ei ollut pienintäkään ajatusta itsemurhasta. Naistenklinikan lääkärin mukaan he eivät halua antaa päätöstä ajoissa, jotta asia ei käy turhan helpoksi. Mitä hyötyä tästä synnytyspelon muuttumisesta itsetuhoisuudeksi on? Tällä hetkellä saan lohtua vain siitä ajatuksesta, että voin surmata itseni, jos synnytys käynnistyy ennen lääkäreiden päätöstä. En ole pystynyt pelon takia normaalisti nukkumaan koko puolen vuoden raskausaikana, vaan heräilen jatkuvasti tai en nuku lainkaan. Jotenkin olen kituutellut töissä, mutta nyt tunnen, etten enää selviä. Harkitsen siirtymistä Viroon loppuajaksi ja keisarinleikkauksen varaamista sieltä yksityiseltä klinikalta. Tai pystyykö joku antamaan jotain parempaa neuvoa? Morkkausviestejä tai tsemppaa itseäsi viestejä en jaksaisin lukea. Onko kellään kokemusta, missä sairaalassa sektiopäätöksen on Suomessa saanut aikaisemmin?

        Tekstisi on järkyttävää luettavaa, ei pelkästään itsemurhahalukkuutesi takia, vaan siksi että olet teoillasi valmis vaarantamaan myös sivullisten elämän! Olet julma ihminen.

        Mieti edes sekunti mitä tapahtuu kun ohjaat päin rekkaa. Mieti sitä tuskaa minkä kuskille, AIVAN VIATTOMALLE ihmiselle aiheutat. Vai oletko niin sydämetön ettet kykene moiseen sympatiaan?! Vaikka kuolemasi ei olisikaan rekan vika (Näitähän luemme jatkuvasti lehdistä: "henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä rekan eteen"), se jättää ikuiset arvet kolarin toiseen osapuoleen.

        Ja kuinka se muuttaakaan ihmistä! Teollasi on vaikutusta pitkälle: rekkaa ohjanneeseen IHMISEEN, hänen puolisoonsa, lapsiinsa, vanhempiin, ystäviin, jne. Kyllä, olen rekkamiehen puoliso ja aina kun mies on tien päällä, pelkään että jotain pahaa tapahtuu ilman että miehelläni olisi asiaan mitään osaa tai arpaa. Hän on minun rakkaani ja tuntuu uskomattoman pahalta että joku noin kylmästi ajattelee pilaavansa omansa, perheensä ja syntymättömän lapsensa elämän lisäksi myös mahdollisesti meidän perheemme turvallisuuden.

        Aja se autosi vaikka betoniseinään tai tapa itsesi jollain muulla keinolla, kunhan jätät sivulliset kokonaan ulkopuolelle.


      • Viivin äiti
        kallion seinämään! kirjoitti:

        Tekstisi on järkyttävää luettavaa, ei pelkästään itsemurhahalukkuutesi takia, vaan siksi että olet teoillasi valmis vaarantamaan myös sivullisten elämän! Olet julma ihminen.

        Mieti edes sekunti mitä tapahtuu kun ohjaat päin rekkaa. Mieti sitä tuskaa minkä kuskille, AIVAN VIATTOMALLE ihmiselle aiheutat. Vai oletko niin sydämetön ettet kykene moiseen sympatiaan?! Vaikka kuolemasi ei olisikaan rekan vika (Näitähän luemme jatkuvasti lehdistä: "henkilöauto ajautui tuntemattomasta syystä rekan eteen"), se jättää ikuiset arvet kolarin toiseen osapuoleen.

        Ja kuinka se muuttaakaan ihmistä! Teollasi on vaikutusta pitkälle: rekkaa ohjanneeseen IHMISEEN, hänen puolisoonsa, lapsiinsa, vanhempiin, ystäviin, jne. Kyllä, olen rekkamiehen puoliso ja aina kun mies on tien päällä, pelkään että jotain pahaa tapahtuu ilman että miehelläni olisi asiaan mitään osaa tai arpaa. Hän on minun rakkaani ja tuntuu uskomattoman pahalta että joku noin kylmästi ajattelee pilaavansa omansa, perheensä ja syntymättömän lapsensa elämän lisäksi myös mahdollisesti meidän perheemme turvallisuuden.

        Aja se autosi vaikka betoniseinään tai tapa itsesi jollain muulla keinolla, kunhan jätät sivulliset kokonaan ulkopuolelle.

        Siis eihän tämmönen voi olla tottakaan??

        Voiko oikeasti joku ihminen olla noin äärimmäisen itsekeskeinen ja kylmän laskelmoiva, että uhraisi oman syntymättömän lapsensa ja "hyvässä" lykyssä monen muunkin viattoman ihmisen hengen? Ja vain oman järjettömän pelkonsa takia...

        Itsekin hieman pelkäsin esikoiseni synnyttämistä, olihan se aivan uusi kokemus ja tiesin etttä kivulta ei voi välttyä. Kuitenkin tsemppasin itseäni; se on minun OMA lapseni, uusi elämä.. Jotain mitä kukaan muu ei voi tehdä, vain minä siihen pystyn.

        Mutta ihminen joka noin paljon pelkää... Ehkäisy on olemasssa erittäin hyvästä syystä, jotta ei tulisi raskaaksi. Ja tuollaisen ihmisen ei pitäisi hankkiutua raskaaksi alkuunkaan!!!!

        Tuskin olet edes valmis vielä äidiksi, kun tunnut olevan turhan itsekäs, lapsellinen ja kaiken lisäksi henkisesti epävakaa...


      • sallittu !!!
        itsetuhoisuudeksi kirjoitti:

        Päätös saanko sektion vai en, on luvattu rv:lla 36. Kerroin kätilöille, lääkärille ja lapsen isälle, että teen itsemurhan jos lapsi alkaa syntymään etuajassa. Kaikki ovat sanoneet, että tuollainen ajatus ei ole normaali, mutta eivät mitään muuta. Olen henkisesti valmistautunut tekemään itsemurhan ja olen valmistautunut luopumaan elämästäni. Otan auton ja ajan päin rekkaa. Kerroin valtavasta pelostani heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja siinä vaiheessa en voinut kuvitellakaan, että tilanteeni pääsisi tälläiseksi, vaan kuvittelin että minun on mahdollista saada sektiopäätös ajoissa, jotta voin toipua pelon aiheuttamasta ahdistuksesta ennen lapsen syntymää. Silloin minulla ei ollut pienintäkään ajatusta itsemurhasta. Naistenklinikan lääkärin mukaan he eivät halua antaa päätöstä ajoissa, jotta asia ei käy turhan helpoksi. Mitä hyötyä tästä synnytyspelon muuttumisesta itsetuhoisuudeksi on? Tällä hetkellä saan lohtua vain siitä ajatuksesta, että voin surmata itseni, jos synnytys käynnistyy ennen lääkäreiden päätöstä. En ole pystynyt pelon takia normaalisti nukkumaan koko puolen vuoden raskausaikana, vaan heräilen jatkuvasti tai en nuku lainkaan. Jotenkin olen kituutellut töissä, mutta nyt tunnen, etten enää selviä. Harkitsen siirtymistä Viroon loppuajaksi ja keisarinleikkauksen varaamista sieltä yksityiseltä klinikalta. Tai pystyykö joku antamaan jotain parempaa neuvoa? Morkkausviestejä tai tsemppaa itseäsi viestejä en jaksaisin lukea. Onko kellään kokemusta, missä sairaalassa sektiopäätöksen on Suomessa saanut aikaisemmin?

        Tiedätkö että ei suomessa tarvitse ajaa päin rekkaa synnytyspelon vuoksi??? Tiedätkö että suomessa tehdään keisarinleikkauksia aika rutiinilla?? Eikä synnytys sinänsä ole maailmanloppu!! suomessa myös hoidetaan synnytyspelkoja!! ymmärrätkö että olet menettänyt järkesi tarvitset pikaista hoitoa. ei kukaan tervejärkinen voi ajatella noin !!

        En pysty ymmärtämään miten olet raskaaksi hankkiutunut (etkä ole tehnyt edes aborttia mikä ei kyllä sekään ole ratkaisu) mutta ajatuksesi on täysin järjettömällä tasolla.

        Olet valmis tappamaan oman lapsesi ajamalla päin rekkaa - tällä teolla saatat tappaa pari muutakin ihmistä, aiheuttaa myös suuronnettomuuden jos vastaantulevan rekan kyydissä onkin räjähtävää tms ainetta!! nyt pikaisesti aika psykiatrille.


      • empaattinen ihminen
        sallittu !!! kirjoitti:

        Tiedätkö että ei suomessa tarvitse ajaa päin rekkaa synnytyspelon vuoksi??? Tiedätkö että suomessa tehdään keisarinleikkauksia aika rutiinilla?? Eikä synnytys sinänsä ole maailmanloppu!! suomessa myös hoidetaan synnytyspelkoja!! ymmärrätkö että olet menettänyt järkesi tarvitset pikaista hoitoa. ei kukaan tervejärkinen voi ajatella noin !!

        En pysty ymmärtämään miten olet raskaaksi hankkiutunut (etkä ole tehnyt edes aborttia mikä ei kyllä sekään ole ratkaisu) mutta ajatuksesi on täysin järjettömällä tasolla.

        Olet valmis tappamaan oman lapsesi ajamalla päin rekkaa - tällä teolla saatat tappaa pari muutakin ihmistä, aiheuttaa myös suuronnettomuuden jos vastaantulevan rekan kyydissä onkin räjähtävää tms ainetta!! nyt pikaisesti aika psykiatrille.

        Hei ettekö tajua että tuo ei auta YHTÄÄN! Päinvastoin se pahentaa tilannetta, ja pahasti! Voi olla että tilanne on vielä pelastettavissa, mutta ei ole kauan jos jatkatte. Paha mieli tuosta vaan tulee. Vakava asia.
        Mikä on vointisi nykyään? Mikä sinua siinä niin kovasti pelottaa? Saahan niitä kaikkia helpotuksia kipuun ja ota joku rakas läheinen tukijaksi synnytykseen. Ja se kipu menee kyllä ohi sitten ja eihän se joillakin satu juuri ollenkaan. Minä välitän sinun voinnista, auttaisin sinua miellläni jos vain tietäisin miten.


      • mutta ymmärrätkö myös minua
        empaattinen ihminen kirjoitti:

        Hei ettekö tajua että tuo ei auta YHTÄÄN! Päinvastoin se pahentaa tilannetta, ja pahasti! Voi olla että tilanne on vielä pelastettavissa, mutta ei ole kauan jos jatkatte. Paha mieli tuosta vaan tulee. Vakava asia.
        Mikä on vointisi nykyään? Mikä sinua siinä niin kovasti pelottaa? Saahan niitä kaikkia helpotuksia kipuun ja ota joku rakas läheinen tukijaksi synnytykseen. Ja se kipu menee kyllä ohi sitten ja eihän se joillakin satu juuri ollenkaan. Minä välitän sinun voinnista, auttaisin sinua miellläni jos vain tietäisin miten.

        ja minun pahaa oloani ajatella että rakkaalleni voi käydä pahasti tapahtumasarjassa johon hänellä ei olisi muussa tilanteessa osaa tai arpaa??

        Myönnän olevani heikko ihminen sillä en voi tuntea empatiaa ihmistä kohtaan joka täysin välinpitämättömästi on jo päättänyt tunkeutumalla mahdollisesti myös minun elämääni tuoden mukanaan pelkkää pahaa.

        Olen kyllä aidosti pahoillani siitä että tilanne on päässyt noin pahaksi, mutta se ei ole syy leikkiä täysin viattomien kustannuksella.


      • empaattinen ihminen
        mutta ymmärrätkö myös minua kirjoitti:

        ja minun pahaa oloani ajatella että rakkaalleni voi käydä pahasti tapahtumasarjassa johon hänellä ei olisi muussa tilanteessa osaa tai arpaa??

        Myönnän olevani heikko ihminen sillä en voi tuntea empatiaa ihmistä kohtaan joka täysin välinpitämättömästi on jo päättänyt tunkeutumalla mahdollisesti myös minun elämääni tuoden mukanaan pelkkää pahaa.

        Olen kyllä aidosti pahoillani siitä että tilanne on päässyt noin pahaksi, mutta se ei ole syy leikkiä täysin viattomien kustannuksella.

        Anteeksi nyt en ymmärtänyt, voisitko kertoa tarkemmin mitä tarkoitit? Mitä tapahtumasarjaa tarkoitat? Kuka ihminen on päättänyt tunkeutua elämääsi ja toisi pelkkää pahaa sinulle? Miksi sinulle haluaa pahaa?


      • olotila parempi
        empaattinen ihminen kirjoitti:

        Hei ettekö tajua että tuo ei auta YHTÄÄN! Päinvastoin se pahentaa tilannetta, ja pahasti! Voi olla että tilanne on vielä pelastettavissa, mutta ei ole kauan jos jatkatte. Paha mieli tuosta vaan tulee. Vakava asia.
        Mikä on vointisi nykyään? Mikä sinua siinä niin kovasti pelottaa? Saahan niitä kaikkia helpotuksia kipuun ja ota joku rakas läheinen tukijaksi synnytykseen. Ja se kipu menee kyllä ohi sitten ja eihän se joillakin satu juuri ollenkaan. Minä välitän sinun voinnista, auttaisin sinua miellläni jos vain tietäisin miten.

        Lääkärini ohjeen mukaisesti vaihdoin kotipaikkakuntaa, jotta sain nopeammin päätöksen synnytystavasta toisessa sairaalassa. Eri sairaaloiden välillä on tässä suuria vaihteluja. Asun siis virallisissa papereissa erään vanhan sukulaissedän luona. Ei helvetti mitä menoa...mutta hätä keinot keksii. Synnyttäjät ovat todella eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Surkeaa miten naisia kohdellaan vuonna 2008


      • empaattinen ihminen
        olotila parempi kirjoitti:

        Lääkärini ohjeen mukaisesti vaihdoin kotipaikkakuntaa, jotta sain nopeammin päätöksen synnytystavasta toisessa sairaalassa. Eri sairaaloiden välillä on tässä suuria vaihteluja. Asun siis virallisissa papereissa erään vanhan sukulaissedän luona. Ei helvetti mitä menoa...mutta hätä keinot keksii. Synnyttäjät ovat todella eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea. Surkeaa miten naisia kohdellaan vuonna 2008

        Onpas kiva kuulla että voit jo paremmin ja että sait jo ratkaisun tuohon hommaan. Heh, minne siis kannattaa mennä synnyttämään kun sen aika tulee?


      • ja joo
        empaattinen ihminen kirjoitti:

        Onpas kiva kuulla että voit jo paremmin ja että sait jo ratkaisun tuohon hommaan. Heh, minne siis kannattaa mennä synnyttämään kun sen aika tulee?

        suosittelen käymään yksityisellä lääkärillä pyytämässä lähetettä pelkopolille hyvissä ajoin. Parempi, jos sinulla on vakituinen gyne. Varaudu siihen, että julkisen puolen neuvolatädit ja lääkärit suhtautuvat asiaan ja sinuun vähätellen.


      • empaattinen ihminen
        ja joo kirjoitti:

        suosittelen käymään yksityisellä lääkärillä pyytämässä lähetettä pelkopolille hyvissä ajoin. Parempi, jos sinulla on vakituinen gyne. Varaudu siihen, että julkisen puolen neuvolatädit ja lääkärit suhtautuvat asiaan ja sinuun vähätellen.

        Kiitoksia vastauksesta! Ja tsemppiä sulle synnytykseen!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      34
      4571
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      20
      3175
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      269
      2311
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      49
      2182
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      163
      2039
    6. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      89
      1670
    7. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      17
      1643
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      360
      1641
    9. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1611
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      15
      1269
    Aihe