Nyt onkin pulma. Miten päätän, lähdenkö opiskelemaan fysiikkaa vai tietotekniikkaa?
Lukiossa en ole koskenutkaan ATK-kursseihin, ne ovat liian yksinkertaisia - tai javaa. Fysiikkaa olen lukenut lähes kaikki (poislukien kertaus) kurssit.
Pidän molemmista, käytän molempiin aikaani - kenties vapaa-aikaani enemmän koneisiin ja muihin harrastuksiin. Osaan ohjelmoida (Python), osaan perus-laitehuoltoa, joitain perustietoja tietoverkoista, eri standardeista niin laitteiston kuin sovellusten osalta.
Voiko yliopistossa opiskella vaikka molempia alussa (ensimmäiset pari kuukautta) yhtä paljon ja kokeilla kumpaan suuntautuu, kumman ottaa sivuaineeksi matematiikan lisäksi?
Fysiikkaa vai tietotekniikkaa ?
Regel
14
4663
Vastaukset
- .........,
Pääainetta on helppo vaihtaa saman tiedekunnan sisällä, eli ei oikeastaan ole väliä kummassa aloitat, kunhan tiedät että luonnontieteet kiinnostaa. Vaihto on mahdollista kun olet lukenut 25op molempia aineita (tapahtuu hakemuksella, ainakin HY). Älä turhaan ota stressiä valinnasta tässä vaiheessa, monella vaihtuu suunnitelmat opintojen aikana.
- gegek
Hae TKK:lle. Siellä voi opiskella pääaineena sekä fysiikkaa että tietotekniikkaa ja vaihto noiden välillä käy todella helposti, jos aloitat fysiikalla. Heti alussa alat käydä myös tietotekniikan kursseja samaan tahtiin kuin sitä opiskelevat ja sitten, kun tiedät millaista se on käytännössä, voit päättää kumpi sopii paremmin. Ei mene aikaa hukkaan.
- Waywey
Mä tässä mietiskelin mitä kirjoitella. Jotakin tekisi mieli purkaa sydämestä.
Yliopistossahan opiskellaan vähintää kahta ainetta, esimerkiksi fysiikkaa ja matematiikkaa, jolloin valmistutaan fyysikoksi tai matemaatikoksi, sen mukaan, kumpi aine on ollut pääaineena. Periaatteessa sivuaineena voi lukea miltei mitä vain (lukuunottamatta kenties englantia).
Nykyäänhän nuo lukion fysiikan kirjat ovat aika vaativia ja antavat paremman pohjan, kuin ne, joita minä aikoinani luin.
Pidin lukiossa fysiikasta, mutta yliopistossa en voi sanoa nauttineeni fysiikan opiskelusta. Teoreettisen fysiikan yliopistotason kurssit ovat todella vaikeita, ellet ole matemaattinen erikoislahjakkuus.
Tietotekniikka on arvostettu oppiaine yliopistossakin ja se, että pääsee lukemaan tietojenkäsittelyä, herättää kunnioitusta.
Ainakin ennen sensijaan fysiikkaa oli helppo päästä lukemaan ja ehkä siksi kukaan ei kovin paljon panostanut fysiikan opiskelijoiden viihtyvyyteen.
Tiesitkö muuten, että Suomen "opiskeluputki" fysiikan alalla ei lopu onnistuneeseen kandin tutkintoon, vaan onnistuessaan voi edetä Cerniin asti (siis maailman huipulle). Suomessakin tutkitaan esimerkiksi suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan yhdistämistä.
Fysiikka on "poor" raukka aine, josta kukaan ei yleensä pidä! Voisinpa minä sanoa pitäväni! En kuitenkaan tunne muuta kuin lievää vastenmielisyyttä, kun ajattelen Nokian kännyköiden kehitystä esimerkiksi. Kun ajattelen säteilyturvakeskusta ajattelen aina sitä, miten miesvaltainen ala on ja miten ikävää saattaa olla kilpailla naisena 25 miehen kanssa.
Olisin edelleen todella kiinnostunut fysiikan filosofiasta esimerkiksi kausaalisuudesta. Suomessahan on ollut jo yksi filosofi ja fyysikko koulutukseltansa ja hän on kirjoitellutkin teoksia.
Niin... Minusta tie rikkaaksi ja onnelliseksi olisi valita pääaineekseen se tietotekniikka.
Ei näitä kovin usein tule kellekään kerrottua, vaikka mielessä ne kulkevat harva se päivä.... - Koyha fyysikko
Ilman muuta suosittelen tietotekniikkaa! Itse olen tutkijana toimiva teoreettinen fyysikko joka on tehnyt yhteistyota maailmalla "tietoteknikkojen" kanssa. Kateeksi kavi nahda sisaan siihen maailmaan, mielenkiintoisia projekteja, laaja skaala tyollistymis mahdollisuuksia, ja palkka vahintaan 2 kertaa omani heti vaitoksen jalkeen!
Fysiikka sivuaineena erinomainen ratkaisu.
Joku suositteli TKK:ta, sekin on varmaan turvallinen ratkaisu, mutta muista ettei TKK:lla opiskella niinkaan "oikeaa fysiikkaa" vaan koulutus on nimenomaan ammattisuuntautunutta. - salmo salar
Aika moni fyysikko opiskelee myös käpistelyä, koska ohjelmointitaito on nykyfyysikolle lähestulkoon välttämätön taito.
Itse opiskelen yliopistolla fysiikkaa ja olen kyllä tykännyt. Henkilökohtaisesti mua kiinnostaa tietää enemmän miten luonto toimii. Tietokoneet ja algoritmit eivät herätä suuria intohimoja.
Tee kuitenkin omat päätöksesi, mutta älä stressaa liikaa valinnan kanssa, sillä pääainetta on helppo vaihtaa tarvittaessa myöhemmin.
Työllistymiseen en osaa juurikaan sanoa. Fyysikkojen työttömyysprosentti taitaa olla prosentin parin tienoilla. Palkkatasokin on ihan kohtuullinen, joskin se lienee koodareilla jonkin verran vielä parempi.- Koyha fyysikko
ohjelmointitaito on fyysikolle valttamaton!
Ehka tosiaan ei kannata valita paaainetta viela, mutta joudut kylla heti tekemaan valinnan teknillisen korkeakoulun ja yliopiston valilla. Yliopistosta paadyt luultavasti perustutkimuksen pariin, TKK:lta yms. rahakkaampiin, soveltavampiin hommiin. Perustutkimus voi kunnon tutkijaluonteella varustetulle henkilolle olla mielenkiintoisempaa, mutta ainakin fyysikoilla palkka on tohtoritasollakin valitettavasti lahinna vitsi :(
- java-coder
ATK-nörttejä on ihan liikaa. Kunnollisia todellisia fyysikkoja ei niinkään.
Mitä tulee koodaamiseen unohda kaikki koulussa opetettu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä tulet oikeasti työelämässä tarvitsemaan.- Koyha fyysiko
Yliopistokaupungeissa fysiikan tohtorit tappelevat jo lukion opettajien paikoista. En suosittele alaa.
Postsoc paikoista on myos alyton taistelu (tai siita se taistelu vasta alkaa...), ja kuten olen jo monta kertaa todennut, palkka on _todella_ pieni, sairaanhoitajana saisit enemman. - salmo salar
Koyha fyysiko kirjoitti:
Yliopistokaupungeissa fysiikan tohtorit tappelevat jo lukion opettajien paikoista. En suosittele alaa.
Postsoc paikoista on myos alyton taistelu (tai siita se taistelu vasta alkaa...), ja kuten olen jo monta kertaa todennut, palkka on _todella_ pieni, sairaanhoitajana saisit enemman.Opeillehan on ihan oma koulutusohjelmansa, joten en usko, että Ft:t opettajien viroista juurikaan tappelevat. FT ei ole muodollisesti edes pätevä, ellei ole käyty kaikkia pedagogisia opintoja sun muita.
Sitä paitsi opettajien työllisyys on luonnontieteiden puolella käsittääkseni aika hyvä. Alalla oleva väki alkaa lähestyä eläkeikää eikä uusia opettajia ole juurikaan tulossa, koska ala ei vedä.
Tietysti totuus voi olla toinen, mutta näin ainakin minulle on monesta eri lähteestä vakuuteltu. - Koyha fyysikko
salmo salar kirjoitti:
Opeillehan on ihan oma koulutusohjelmansa, joten en usko, että Ft:t opettajien viroista juurikaan tappelevat. FT ei ole muodollisesti edes pätevä, ellei ole käyty kaikkia pedagogisia opintoja sun muita.
Sitä paitsi opettajien työllisyys on luonnontieteiden puolella käsittääkseni aika hyvä. Alalla oleva väki alkaa lähestyä eläkeikää eikä uusia opettajia ole juurikaan tulossa, koska ala ei vedä.
Tietysti totuus voi olla toinen, mutta näin ainakin minulle on monesta eri lähteestä vakuuteltu.Hyvin monet tohtoritkin suorittavat pedagogiset "varmuuden vuoksi" jo vaiteltyaan, ja viela useammat jo perusopiskelijoina. Moni tohtori on pateva opettaja, ei jatkokoulutus patevyytta mihinkaan poista!
Ammattikorkeakoulun opettajan paikoista on talla hetkella kilpailu sita tasoa, etta mukana on hakijoita joilla on vuosien kokemus ulkomailla postdoc tutkimuksesta.
Lukion opettajan hommia varmasti loytyy myos FM:lle, mutta ei yliopistokaupunkien parhaissa lukioissa. Niissakin hakijoiden joukossa on vuosia siten vaitelleita, myos vuosikausia yliopistolla opettaneita. - salmo salar
Koyha fyysikko kirjoitti:
Hyvin monet tohtoritkin suorittavat pedagogiset "varmuuden vuoksi" jo vaiteltyaan, ja viela useammat jo perusopiskelijoina. Moni tohtori on pateva opettaja, ei jatkokoulutus patevyytta mihinkaan poista!
Ammattikorkeakoulun opettajan paikoista on talla hetkella kilpailu sita tasoa, etta mukana on hakijoita joilla on vuosien kokemus ulkomailla postdoc tutkimuksesta.
Lukion opettajan hommia varmasti loytyy myos FM:lle, mutta ei yliopistokaupunkien parhaissa lukioissa. Niissakin hakijoiden joukossa on vuosia siten vaitelleita, myos vuosikausia yliopistolla opettaneita.AMK:ssa saattaa tilanne tälläinen ollakin, koska palkkataso on niissä varsin hyvä ja kilpailuakin varmasti muodostuu.
Oma kommenttini koski kuitenkin juuri peruskouluja ja lukioita, joissa pitäisi kyllä riittää hommia. Ei tietystikään välttämättä missään Ressussa, mutta harvoinpa sitä nyt millään alalla pääsee sinne minne haluaa.
Moni suorittaa pedagogiset opinnot, mutta ei tämä välttämättä vielä riitä. Opettajakoulutuksessa on muitakin eroavaisuuksia peruslinjoihin nähden kuin pelkät kasvatustieteelliset opinnot. - Koyha fyysikko
salmo salar kirjoitti:
AMK:ssa saattaa tilanne tälläinen ollakin, koska palkkataso on niissä varsin hyvä ja kilpailuakin varmasti muodostuu.
Oma kommenttini koski kuitenkin juuri peruskouluja ja lukioita, joissa pitäisi kyllä riittää hommia. Ei tietystikään välttämättä missään Ressussa, mutta harvoinpa sitä nyt millään alalla pääsee sinne minne haluaa.
Moni suorittaa pedagogiset opinnot, mutta ei tämä välttämättä vielä riitä. Opettajakoulutuksessa on muitakin eroavaisuuksia peruslinjoihin nähden kuin pelkät kasvatustieteelliset opinnot.Ainakin fysiikassa opettajakoulutus on suppeampi kuin varsinaisen fyysikon koulutus, joten kylla ne pedagogiset yleensa riittavat varsinaiselle fyysikolle.
- hdfdfh
Haluaisinki tiedustella tässä ketjussa, onko sitten kemian, fysiikan ja erityisesti minua eniten kiinnostavan matematiikan lukeminen yliopistolla ajanhukkaa? Matematiikkaa olen ajatellut meneväni lukemaan, mutta epäilyttää saanko mitään töitä, tietysti opettajan hommat eivät ole poissuljettu mahdollisuus. Muuten työ varmaankin on tutkijana/jonkun firman asiantuntija tjsp ja nämä hommat yleensä kestävät max. vuoden? Mitään muita mahdollisuuksia matemaatiikan kautta, tietenkin voisin lukea sivuaineena kemiaa/tietotekniikkaa ja pakon edessä fysiikkaakin.
- luonnontieteilijä
ajanhukkaa ole, jos pidät opettajan uraa mahdollisena. Jos taas haluat matemaatikkona työllistyä, niin tietojenkäsittelyn opinnot, varsinkin ohjelmointitaidot, ovat ehdottoman tärkeitä työllistymisen kannalta, ei niinkään luonnontieteet. Sama juttu koskee fyysikoita, joskin heillä työtehtävät ovat yksityisellä sektorilla monipuolisempia ja sieltä voi joku löytää töitä ilman ohjelmointitaitoakin. Sanoisin että ma fy ke -yhdistelmällä pääsee parhaiten opeksi tai tutkijaksi, ja yksityiselle taas parhaiten ma tkt tai fy tkt yhdistelmällä. Kemialla on huono työllisyystilanne, joten sitä en suosittele. Jos aikoo opettajaksi, niin noista aineista kannattaa valita matikka pääaineeksi, koska matikan pääaineopintoja arvostetaan esim. lukion opettajilla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jaaha, sitä on vasemmistoryhmä käynyt häiriköimässä Purran kodin vieressä
On näköjään iso lakana levitetty puiden väliin, jossa lukee mm. "Haista vi*** Riikka Purra". Tunkekaa leikkaukset pers..1696117Päivi Räsänen vs. Abbas Bahmanpour
(Bahmanpour on imaami Helsingissä) Syyttäjä siis jahtaa edelleen Räsästä tämän H-puheista, joissa hän on ilmeisesti vaa614663Demokratian uhka: Perussuomalaiset ja polarisoiva "me ja muut" -ajattelu
Laurence Rees varoittaa, kuinka demokratian heikkeneminen ja autoritaaristen liikkeiden nousu voidaan liittää "me ja muu444410Mistä kummasta voi johtua se, että vasemmistolaiset usein häpeää itseään
voiko se johtua esim. köyhyydestä? Ja tästä on siis ihan suomalainen tutkimus olemassa. "Suomalainen tutkimus osoittaa644249Palkansaajan oikeus nauttia työuransa hedelmistä
Työeläkejärjestelmä on verrattavissa pyramidihuijaukseen, jossa alemmat tasot, eli nykyiset palkansaajat, toimivat maksa682652En koskaan tule sinulle tätä kertomaan
Kun kirjoitin sinulle viimeisintä viestiä, huomasin kyynelten valuvan poskiani pitkin.612172Saatoin tehdä elämäni isoimman virheen
Otsikko kertoo kaiken. Miksei kaikki voi olla yksinkertaisempaa?1331642odotatko vielä viestiä minulta...
Mies...? En tiedä mitä sanoa 😔 auta vähän naista ja tule enemmän vastaan1291504- 481443
- 341308