Kuinka kauan opinnot kestää

mitenkään vähättelemättä kasvatustieteitä toteaisin ettei juttu oikiksessa ehkä toimi ihan tolla tavalla...

heiKKi kirjoitti:

mitenkään vähättelemättä kasvatustieteitä toteaisin ettei juttu oikiksessa ehkä toimi ihan tolla tavalla...

Kasvatustieteet on oma lukunsa, vähättele ihan reilusti vaan. Joo, ei varmaan toimi oikiksessa tää mun aikataulu. Sori, enpä huomannut, mikä oli teema-alue, jotenkin vaan eksyin tänne.

Kasvatustieteet on sellaista huuhaata, että ne nyt suorittaa ns. vasemmalla kädellä. Itse suoritan nyt opetushallinnon tutkintoa avoimessa. Se on oikiksen juttuja, ja aivan helvetin vaikeita tenttejä. Huh huh, etenkin kasvatustieteilijälle, joka on tottunut siihen, että tentit arvioidaan ns. viivottimella. Pituus ratkaisee, sisällöstä viis

Edellisen kirjoittaja kirjoitti:

Kasvatustieteet on oma lukunsa, vähättele ihan reilusti vaan. Joo, ei varmaan toimi oikiksessa tää mun aikataulu. Sori, enpä huomannut, mikä oli teema-alue, jotenkin vaan eksyin tänne.

Kasvatustieteet on sellaista huuhaata, että ne nyt suorittaa ns. vasemmalla kädellä. Itse suoritan nyt opetushallinnon tutkintoa avoimessa. Se on oikiksen juttuja, ja aivan helvetin vaikeita tenttejä. Huh huh, etenkin kasvatustieteilijälle, joka on tottunut siihen, että tentit arvioidaan ns. viivottimella. Pituus ratkaisee, sisällöstä viis

Lue lisää

Ihan realistinen reipas tahti puolipäiväisen työssäkäynnin ohella on ollut 4-4,5 vuotta, tätä olen nähnyt useamman kerran. Alle 4 vuodessa valmistuvat ovat harvinaisuuksia ja heitä pidetään ehkä vähän friikkeinäkin, myös työnantajapuolella. Normaali aika on 5-6 vuotta, sanoisin. Ennen tutkinnonuudistusta keskimääräinen aika taisi olla 5,5-6 vuotta.

Työssäkäynti on ainakin tällä hetkellä Helsingin oikiksessa aivan must-juttu, ihmisillä on kokemusta 2-5 oman alan työpaikasta valmistumisvaiheessa ja se tietysti vaikuttaa vastavalmistuneiden välisessä kilpailussa eli jos ei esim. tähtää tutkijaksi yliopistolle vaan haluaa yksityissektorille, on pakko mennä kilpailuun mukaan ja hankkia työkokemusta. Suurin osa työpaikoista onneksi tarjoaa osa-aikaisia paikkoja.

Lisäksi noin 50% opiskelijoista käy vaihdossa (5-10kk) ja sekin pidentää opiskeluaikoja. Liike-elämässä suuri osa työstä tehdään englanniksi, lisäksi tarvitaan ranskaa, saksaa ja ruotsia, joten kaikki kielitaito on valtti työnhaussa ja sitä ainakin tällä hetkellä hankitaan todella aktiivisesti.

Oikiksen opiskelu on todellaki erilaista kuin muut tieteet. Olen tehnyt opintoja valtsikassa ja luonnontieteissä, ja valtsikassa riittää selailu ja kokeissa pohdiskelu, luonnontieteissä täytyy lähinnä olla tarkka ja analyyttinen. Oikiksessa ulkoa opeteltavaa materiaalia on paljon, koko perusopintovaihe suoritetaan jättimäisillä kirjatenteillä, ja siinä lähinnä lukunopeus ja muisti vaikuttavat siihen, kuinka pitkä tuska on ennen jokaista tenttiä.

oikis on erilainen kirjoitti:

Ihan realistinen reipas tahti puolipäiväisen työssäkäynnin ohella on ollut 4-4,5 vuotta, tätä olen nähnyt useamman kerran. Alle 4 vuodessa valmistuvat ovat harvinaisuuksia ja heitä pidetään ehkä vähän friikkeinäkin, myös työnantajapuolella. Normaali aika on 5-6 vuotta, sanoisin. Ennen tutkinnonuudistusta keskimääräinen aika taisi olla 5,5-6 vuotta.

Työssäkäynti on ainakin tällä hetkellä Helsingin oikiksessa aivan must-juttu, ihmisillä on kokemusta 2-5 oman alan työpaikasta valmistumisvaiheessa ja se tietysti vaikuttaa vastavalmistuneiden välisessä kilpailussa eli jos ei esim. tähtää tutkijaksi yliopistolle vaan haluaa yksityissektorille, on pakko mennä kilpailuun mukaan ja hankkia työkokemusta. Suurin osa työpaikoista onneksi tarjoaa osa-aikaisia paikkoja.

Lisäksi noin 50% opiskelijoista käy vaihdossa (5-10kk) ja sekin pidentää opiskeluaikoja. Liike-elämässä suuri osa työstä tehdään englanniksi, lisäksi tarvitaan ranskaa, saksaa ja ruotsia, joten kaikki kielitaito on valtti työnhaussa ja sitä ainakin tällä hetkellä hankitaan todella aktiivisesti.

Oikiksen opiskelu on todellaki erilaista kuin muut tieteet. Olen tehnyt opintoja valtsikassa ja luonnontieteissä, ja valtsikassa riittää selailu ja kokeissa pohdiskelu, luonnontieteissä täytyy lähinnä olla tarkka ja analyyttinen. Oikiksessa ulkoa opeteltavaa materiaalia on paljon, koko perusopintovaihe suoritetaan jättimäisillä kirjatenteillä, ja siinä lähinnä lukunopeus ja muisti vaikuttavat siihen, kuinka pitkä tuska on ennen jokaista tenttiä.

Lue lisää

"Alle 4 vuodessa valmistuvat ovat harvinaisuuksia ja heitä pidetään ehkä vähän friikkeinäkin, myös työnantajapuolella."

Ottamatta kantaa nopeasti valmistuvien "friikahtavuuteen" (myös työnantajapuolen suhtautumisen kannalta), nopeasti valmistuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta työllistyvät erinomaisesti hyviin työpaikkoihin.

Silmiini on osunut muutama ulkomailla tehty tutkimus nopeista valmistujista, ja nopea valmistuminen - kuulostaa se sitten epäilyttävälle tai ei - korreloi lähes suoraan hyvän työllistymisen kanssa. Eli kansankielellä: mitä nopeammin valmistuu, sen parempaan työpaikkaan pääsee ja sitä parempi ura on luvassa. Täältä kotosuomesta tietoni perustuu vain omiin havaintoihini, ja täytyypä kyllä myönnellä, että nopeat valmistujat syystä tai toisesta työllistyvät loistavasti. Liekö kyseessä oma asennoituminen pikemminkin kuin työnantajan suhtautuminen?

valmistuminen kirjoitti:

"Alle 4 vuodessa valmistuvat ovat harvinaisuuksia ja heitä pidetään ehkä vähän friikkeinäkin, myös työnantajapuolella."

Ottamatta kantaa nopeasti valmistuvien "friikahtavuuteen" (myös työnantajapuolen suhtautumisen kannalta), nopeasti valmistuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta työllistyvät erinomaisesti hyviin työpaikkoihin.

Silmiini on osunut muutama ulkomailla tehty tutkimus nopeista valmistujista, ja nopea valmistuminen - kuulostaa se sitten epäilyttävälle tai ei - korreloi lähes suoraan hyvän työllistymisen kanssa. Eli kansankielellä: mitä nopeammin valmistuu, sen parempaan työpaikkaan pääsee ja sitä parempi ura on luvassa. Täältä kotosuomesta tietoni perustuu vain omiin havaintoihini, ja täytyypä kyllä myönnellä, että nopeat valmistujat syystä tai toisesta työllistyvät loistavasti. Liekö kyseessä oma asennoituminen pikemminkin kuin työnantajan suhtautuminen?

Lue lisää

Pitkä valmistumisaika -> laiskuri
Nopea valmistumisaika -> ahkera

Aika paljolti valmistumisaika on kiinni omasta motivaatiosta ja opiskelutyön tekemisen moraalista. Toisin sanoen ahkerat pärjäävät. Eivätköhän työnantajatkin tämän ymmärrä. Lisäksi nopea valmistumisaika kertoo tiedon omaksumisen nopeudesta. (Olettaen, että arvosanat ovat hyviä. Yleensä nopeilla opiskelijoilla kokemukseni mukaan ovat.)

Björn Wahlroos opiskeluajoista:

"Viime huhtikuussa Wahlroos esiintyi Helsingin yliopiston Porthaniassa tutkijanuraseminaarin paneelissa, jossa pohdittiin mm. tohtoritarvetta ja työllistymistä. Hän totesi tuolloin, että tohtoriopiskelu ei ole “elämäntapaintiaanin hommaa” ja lisäsi, että Sampo Oyj ei ole kiinnostunut 10 vuotta väitöskirjan kanssa pakertaneista."

"Lisäksi opiskeluajat ovat aivan liian pitkiä. On käsittämätöntä, että SYL:n vasta-argumentti tälle on “mutta kun on taloudellisti vaikeaa ja pitää käydä töissä”. USA:ssa opiskelu on valtavasti paljon kalliimpaa ja silti 95 prosenttia suorittaa opintonsa määräajassa."

Lähde: http://www.acatiimi.fi/7_2007/02_06_3.htm

valmistuminen kirjoitti:

"Alle 4 vuodessa valmistuvat ovat harvinaisuuksia ja heitä pidetään ehkä vähän friikkeinäkin, myös työnantajapuolella."

Ottamatta kantaa nopeasti valmistuvien "friikahtavuuteen" (myös työnantajapuolen suhtautumisen kannalta), nopeasti valmistuvat kuitenkin lähes poikkeuksetta työllistyvät erinomaisesti hyviin työpaikkoihin.

Silmiini on osunut muutama ulkomailla tehty tutkimus nopeista valmistujista, ja nopea valmistuminen - kuulostaa se sitten epäilyttävälle tai ei - korreloi lähes suoraan hyvän työllistymisen kanssa. Eli kansankielellä: mitä nopeammin valmistuu, sen parempaan työpaikkaan pääsee ja sitä parempi ura on luvassa. Täältä kotosuomesta tietoni perustuu vain omiin havaintoihini, ja täytyypä kyllä myönnellä, että nopeat valmistujat syystä tai toisesta työllistyvät loistavasti. Liekö kyseessä oma asennoituminen pikemminkin kuin työnantajan suhtautuminen?

Lue lisää

että parissa vuodessa valmistuvat ovat yleensä melko epäsosiaalisia tapauksia, näin ainakin omien tuttujeni parissa. Niitä, jotka vaan keskittyvät kirjoihin ja puputtavat teoriaa.

Ei siis ehkä ole lyhyen opiskeluajan syytä, että työllistyminen takkuaa, vaan lyhyt opiskeluaika liittyy usein siihen että ihmisellä on yksipuoliset kyvyt käytännöllisten taitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen osalta. Ei sellaisia palkkaa kuin yliopisto (jossa nämä pätijät valitettavasti kiusaavat sitten opiskelijoita).

Pitkään opiskelleet ja kosteaa järjestöelämää viettäneet taas tuntuvat työllistyvän erinomaisesti. Tutkinnonuudistus hääti juuri useamman opintojensa pituudesta (ja vähän muustakin) kuuluisan herrasmiehen tiedekunnasta, ja kaikki työllistyivät välittömästi korkean profiilin asianajotoimistoihin.

taas on kirjoitti:

että parissa vuodessa valmistuvat ovat yleensä melko epäsosiaalisia tapauksia, näin ainakin omien tuttujeni parissa. Niitä, jotka vaan keskittyvät kirjoihin ja puputtavat teoriaa.

Ei siis ehkä ole lyhyen opiskeluajan syytä, että työllistyminen takkuaa, vaan lyhyt opiskeluaika liittyy usein siihen että ihmisellä on yksipuoliset kyvyt käytännöllisten taitojen ja sosiaalisen kanssakäymisen osalta. Ei sellaisia palkkaa kuin yliopisto (jossa nämä pätijät valitettavasti kiusaavat sitten opiskelijoita).

Pitkään opiskelleet ja kosteaa järjestöelämää viettäneet taas tuntuvat työllistyvän erinomaisesti. Tutkinnonuudistus hääti juuri useamman opintojensa pituudesta (ja vähän muustakin) kuuluisan herrasmiehen tiedekunnasta, ja kaikki työllistyivät välittömästi korkean profiilin asianajotoimistoihin.

Lue lisää

Kaikki tuntemani "teho-opiskelijat" ovat varsin aktiivisia ainejärjestön toiminnassa (muk. luk. itseni) - käyvät bileissä ja yksi on myös ymmärtääkseni ollut ainejärjestön hallituksen hommissa aktiivisesti.

Tässä asiassa uskon kyllä Wahlroosia, joka on menestynyt sekä akateemisessa maailmassa että yksityisellä sektorilla.

Tuosta nyt ei taaskaan ymmärtänyt mitään. Kuka nyt lähtisi kandina tekemään lämäriä ja maksaisi siitä itsensä kipeäksi. Ei järkeä.

MITÄ? kirjoitti:

Tuosta nyt ei taaskaan ymmärtänyt mitään. Kuka nyt lähtisi kandina tekemään lämäriä ja maksaisi siitä itsensä kipeäksi. Ei järkeä.

tuolla LL:llä? Lääketieteen lisensiaatti?

MITÄ? kirjoitti:

Tuosta nyt ei taaskaan ymmärtänyt mitään. Kuka nyt lähtisi kandina tekemään lämäriä ja maksaisi siitä itsensä kipeäksi. Ei järkeä.

...katsoin eräästä käyntikortista jonka luona kävin tosin en tullut moista kysyneeksi miksi hänellä oli kortissa OTK , LL.M. .

Mutta tosin tulikin mieleeni että mitään oppiarvoa LL.M ei edusta ennen kuin on OTM joka on oppiarvo sen jälkeen LL.

Ne jota veinaavat YO:sta edetä johonkin niin tie tietenkin on ON > VN > OTK > LL.M. > OTM > LL. > OT.Prof.

Itse olen kemian tekniikan ins. joten polkuni on nopeampi joten olenkin käsittänyt muutaman välivaiheen jäävän pois minulta eli suoraan putkeen ?

T:Marko

green eys kirjoitti:

...katsoin eräästä käyntikortista jonka luona kävin tosin en tullut moista kysyneeksi miksi hänellä oli kortissa OTK , LL.M. .

Mutta tosin tulikin mieleeni että mitään oppiarvoa LL.M ei edusta ennen kuin on OTM joka on oppiarvo sen jälkeen LL.

Ne jota veinaavat YO:sta edetä johonkin niin tie tietenkin on ON > VN > OTK > LL.M. > OTM > LL. > OT.Prof.

Itse olen kemian tekniikan ins. joten polkuni on nopeampi joten olenkin käsittänyt muutaman välivaiheen jäävän pois minulta eli suoraan putkeen ?

T:Marko

Lue lisää

Oletko tosissasi vai onko tämä jokin vedätys?

LL.M. on yleensä ulkomailla suoritettava erillinen oikeustieteellinen tutkinto niille, jotka ovat jo juristintutkinnon suorittaneet. Kestää yleensä vuoden ja maksaa yleensä maltaita. LL.M. on lisämeriitti ja siinä keskitytään pääsääntöisesti tiettyyn kiinnostuksen kohteena olevaan oikeudenalaan. Kirjainyhdistelmä tarkoittaa Master of Laws (tai vastava latinaksi).

LL.M. EI OLE OSA suomalaista tutkintorakennetta, vaan Suomessa uudet oppiarvot menevät

OTK-OTM-OTL-OTT tai
OTK-OTM-OTT, koska lisuria ei ole pakko tehdä.

LL.M:llä ei ole mitään tekemistä tekniikan kanssa.

Tässä Wikipediasta leikattua ja liimattua:

"The Master of Laws is an advanced academic degree, or research degree, and is commonly abbreviated LL.M. (also LLM or LL.M) from its Latin name, Legum Magister. (For female students, the less common variant Legum Magistra may also be used.) The LL.M. degree is a course of specialized research pursued after earning a first degree in law."

väärinymmärrys kirjoitti:

Oletko tosissasi vai onko tämä jokin vedätys?

LL.M. on yleensä ulkomailla suoritettava erillinen oikeustieteellinen tutkinto niille, jotka ovat jo juristintutkinnon suorittaneet. Kestää yleensä vuoden ja maksaa yleensä maltaita. LL.M. on lisämeriitti ja siinä keskitytään pääsääntöisesti tiettyyn kiinnostuksen kohteena olevaan oikeudenalaan. Kirjainyhdistelmä tarkoittaa Master of Laws (tai vastava latinaksi).

LL.M. EI OLE OSA suomalaista tutkintorakennetta, vaan Suomessa uudet oppiarvot menevät

OTK-OTM-OTL-OTT tai
OTK-OTM-OTT, koska lisuria ei ole pakko tehdä.

LL.M:llä ei ole mitään tekemistä tekniikan kanssa.

Tässä Wikipediasta leikattua ja liimattua:

"The Master of Laws is an advanced academic degree, or research degree, and is commonly abbreviated LL.M. (also LLM or LL.M) from its Latin name, Legum Magister. (For female students, the less common variant Legum Magistra may also be used.) The LL.M. degree is a course of specialized research pursued after earning a first degree in law."

Lue lisää

Muuten aivan pätevä kirjoitus, paitsi että OTK-oppiarvo jäi historian hämäriin Bolognan prosessin myötä. Koskei haluttu, että uudet "pelkät kandit" rinnastuisivat vanhoihin "maisteri-kandeihin", on välinimike Oikeusnotaari (OTN).

Lisäksi voi vielä mainita, että perinteisesti oikiksessa jätetään opiskelu viimeistään lisurivaiheeseen, koska tohtoriopinnot väikkäri ovat hyvin suuritöisiä siitä koituvaan hyötyyn nähden. Oikeustieteen tohtoreita on Suomessa tätä nykyä alle 300, kun taas lisensiaatteja on huomattavan paljon enemmän.