Keskusteletteko te yhdessä omasta suhteestanne, odotuksista ja toiveista, hyvistä ja huonoista asioista? Suunnitteletteko te elämää yhdessä vai vaan seuraavaa suoritusta ja tekemistä.
Olen huomannut, että ikääntyessä jotkut asiat säilyvät samanlaisina. Omista tunteista ja toiveista voi olla yhtä vaikea keskustella avoimesti ja rehellisesti kumppanin kanssa kuin nuorena poika- tai tyttöystävän kanssa. Joskus tuntuu, että se on vielä vaikeampaa.
Monessa perheessä vaimo jäkättää ja mies mököttää. Tilanne jatkuu muuttumattomana ja molemmat ovat tyytymättömiä, elleivät suorastaan voi pahoin. Mitä pitäisi tehdä, että tilanne muuttuisi? Onko muitakin vaihtoehtoja kuin lähteä etsimään uutta parempaa tai päättää elää yksin loppuelämä?
Itse en osaa edes jäkättää ja minulle on käynyt niin, että mies huomaa toden olevan kyseessä vasta liian myöhään. Silloin kun itse olen jo luovuttanut, tuntuu piinalliselta kun toinen alkaa tehdä parhaansa. En nauti tavoiteltuna olemisen tunteesta, kun omat tunteet ovat kuolleet. Kiusaannun ja toivon, että entinen rakas olisi oppinut jotain ja jatkaisi omaa matkaansa entistä viisaampana.
Mitä voisin tehdä toisin seuraavalla kerralla?
Jos sellainen vielä tulee.
(Ehkä joku muukin voisi saada vihjeita oman tilanteensa parantamiseksi.)
Kannattaako tässä iässä haaveilla oikeasti tasa-arvoisesta ja vuorovaikutteisesta parisuhteesta?
Voiko asioista oikeasti keskustella myös sen oman rakkaan kanssa vai onnistuuko niistä puhuminen vain ystävien kesken?
Miten hoidatte parisuhdetta?
19
872
Vastaukset
Siis on vaikea kirjoittaa mitä pitäisi kunkin tehdä.
Minulle tuntuu vieraalle sana, 'keskustelu', sillä meillä parisuhde on alusta asti olut kahden 'kemioiltaan' uhteensopivan yksilön liitto.
Ymmärrän, että kannattaa keskustella, jos siitä on hyötyä.
Kuitenkin, olen huomnnut muissa asiayhteyksissä, että 'keskusteluin' ei useinkaan korjata tilannetta, kuin hetkellisesti ja toisekseen keskustelu alkaa vasta sitten, kun tilanne on luisunut jonkinasteisen kriisin asteelle.
Itse olen aina ja jokasuhteessa ennakoinnin ja intuition puolestapuhuja.
Mieluumin herkillä aisteilla seuraten asioita ja tehdä omakohtaisesti ratkaisuja sen eteen, ettei ajauduta umpikujiin ja vastaaviin.
Kuten jo sanoin, tämä on ainoastaan omakohtainen malli ja meillä toiminut reilun kolmekymmentä vuotta.
Silti uskon, että perinpohjaisella 'keskustelulla' voidaan kääntää uuteen kurssiin parisuhde tai laittaa se rullaamaan jämähtäneistä' kaavoistaan, kunhan se ei ole ns. päivittäistä säätämistä ja liian yksityiskohtaista toimintaa, joka tekee molemmista sääntöjen vankeja ja joiden noudattaminen tai noudattamatta jättäminen aikaansaa pelkästään jännitteitä ja riitelyn aiheita.
Perusasiat kannatta aikaajoin ottaa esille, jotta myös toinen tietää, mikä mahdollisesti 'närästää'.
Muuten omalla asenteella ja sitä kautta vaikuttamalla on fiksumpaa 'ohjata' toisen mielialaa ja sen myötä asennetta itseään kohtaan.
Klisee pätee tässäkin, niin metsä vastaa, kuin huudetaan. Jos ei heti, niin todennäköisesti pidemmällä aikavälillä niin tapahtuu.
ps. Ehkä välinpitämättömyys toista kohtaan on parisuhteissa se sudenkuoppa, joka tuo aikanaan 'yllätyksenä' sellaisen loppuratkaisun, että toinen saa tarpeekseen, koska tuntee olevansa pelkää ilmaa ja näyttää "tarpeellisuutensa" lähtemällä pois!- rakkautta,
suukkoja, tasavertaisuus toisen kanssa,yhdessä suunnittelua, poltetaan sitä kynttilää samasta päästä, soudetaan samaan suuntaan. TOIMII.
- muuta tarvitse
kuin ruokaa ja seksiä.Mies hoitaa kyllä muun. Avioni 20 v oli hankalaa, muonat täytyi laitella itse kun nainen ei halunnut. Se toinen puoli oli yhtämittaista vonkaamista ja vastaukset "ei nyt, on päänsärkyä"
Nykyinen naisystävä on aivan eri lajia. Taitaa ehtiä ehdottelemaan enempi rakastelua kuin minä. Käpertyy illalla kainaloon. Tykkää puhella ja pussailla. Siihen minäkin pystyn. Enpä usko, että tähän mitään "erikoishoitoa" tarvitaan.
Se on tärkeää, että ne "kemiat" ovat jotenkin kohdallaan.- mitään
parittelusuhdetta joten miten sitä hoidat?
- eikä halua huomata
Noinhan se menee, kunnes naiselle kerääntyy aina vaan lisää pieniä syitä tyytymättömyyteen.
Viimeisin suhteeni kesti 15 vuotta. Alkuvuosina vähän opeteltiin puolin ja toisin. Taisin itse sopeutua enemmän kuin vahva kumppani, jota arvostin monella tapaa. Hän ei halunnut muuttaa tiettyjä toimintamallejaan pyynnöistäni huolimatta. Usein kysymys oli pikkuasioissa, joiden kanssa opin elämään. Meillä oli paljon hyviä yhteisiä asioita, kemia oli kohdallaan, keskusteltiin paljon, arvostimme toisiamme ihmisinä ja parina. Me olimme hyvä tiimi.
Viimein niitä vähemmän hyviä asioita alkoi kertyä liikaa. Mies näytti itsekkäästi ajattelevan vaan itseään. Hänen ei ole tarvinnut vongata, hyväksyin satunnaiset yöllisetkin herätykset, kun nukahdin vähän ajan päästä uudelleen.
Jossain vaiheessa vaiheessa niitä pieniä asioita tuli lisää, mies alkoi naukkailla yksikseenkin ja alkoholinkäyttö lisääntyi. Välillä hän oli arkena työpäiväni jälkeen jo juovuksissa.
Sitten hän alkoi muuttua entistä itsekkäämmäksi myös rakastajana. Yölliset herätykset alkoivat lisääntyä ja minä valvoin pitkään hänen nukahtamisensa jälkeen. Seuraavana aamuna piti lähteä töihin. Väsyin ja sanoin, etten jaksa ellen saa nukkua rauhassa. Mies lupasi, mutta kuitenkin hänen oli kuulemma ihan pakko välillä vähän silitellä minua ihan kiltisti ja hellästi.
Jossain vaiheessa alkoi tuntua siltä, että minun pitää koko ajan antaa, itse saan vastineeksi aina vaan vähemmän. Ensimmäistä kertaa seksi alkoi tuntua velvollisuudelta. Minulla alettiin esittää vaatimuksia siitä, mitä minun pitäisi tehdä. (Vastaan varmuuden vuoksi valmiiksi. Vika ei ollut omassa laitteistossani, asia on testattu.)
Aloin puhua siitä, että minun ei ole enää hyvä olla ja halusin muutosta asioihin. Miehen mielestä kaikki oli ihan hyvin ja hän oli tyytyväinen. Hän ei nähnyt mitään tarvetta muuttaa mitään. Kunnes oli liian myöhäistä.
Nyt hän on lopettanut alkoholinkäytön kokonaan vaikka tarjoaa ystävilleen.
Toivottavasti hän löytää itselleen uuden ihanan naisen itselleen. Olen luvannut antaa suosituksia, jos minulta kysytään.
- että kun olet
jo kolmannen vaimon kanssa ja sekin ollu jo yli 25v, niin eipä siinä enään paljon pussailla eikä halailla.
Kyllä se on sitä arkista olemista, sängyssäkään ei tapahdu mitään , kumpikin kuorsaa melkein heti kun sänkyyn kaatuu.
Täytyy sanoa niin kuin se entinen mies, että ennen minäkin katselin naisia "sillä" silmällä mutta kyllä suomut on silmistä vuosien varrella karissu.- mielenkiintoinen yhtälö
3 vaimoa, joista 1 yli 25 vuotta?
Oletko sata vuotias? Vai olivatko ensimmäiset pikaisia kokeilutia? - vielä 60v,
mielenkiintoinen yhtälö kirjoitti:
3 vaimoa, joista 1 yli 25 vuotta?
Oletko sata vuotias? Vai olivatko ensimmäiset pikaisia kokeilutia?mutta ne pari ensimmäistä vaimoa menim melko pian vaihtoon.
- Hoitamaton
On hoitunut hoitamatta.
Roolit ovat joustaneet tilanteiden mukaan ilman kummempia neuvotteluja.
Vaimon ollessa kotona lasten kanssa, hän hoiti kaikki rahaliikenteeseen liittyvät asiat.
Suuremmat taloudelliset päätökset tehtiin konsensus periaatteella.
Samoin paikkakunnan vaihdot.
Raha-asioiden lisäksi asenteemme lasten kasvatukseen, urheiluun ja matkustamiseen, ovat samanlaiset.
Kumpikin tarvitsee oman reviirinsä.
Vaimolla AY-toiminta ja kunnallispolitiikka.
Minulla matkatyö ja urheiluseura.
Yksi yhteinen käyttelytili ja rinnakkaiset luottokortit ko. tilille.
Vaimo ei ole koskaan "jäkättänyt".
Ei edes silloin kun rakentamisen jälkeen perse oli auki kuin tuuran putki.
Sorry! On hän aikaisemmin huomauttanut kivesten kohentelusta kotona.
Yhdessä asiassa olemme eriarvoisessa asemassa.
Yhdessä matkustelun lisäksi vaimo tekee ka. kerran vuodessa 1 - 3vkon tyttöjen matkan johonkin Eurooppaan.
Seuraavaksi 3-viikkoa Espanjassa elokuussa.
On niin pirun kuumaa etten lähde porukoihin.
En lähtisi muutenkaan.
Olen kerran ollut muijien mukana. Parempi että liikkuvat keskenään.
Nyt kokoaikaisesti kotona ollen kummallakin on arkipäiväiset rutiininsa.
Vaimo käy aamupäivisin entisten työkavereidensa kanssa lenkillä.
Minä samanaikaisesti punttisalilla.
Hoitamisesta en osaa sanoa mitään koska siitä ei ole kokemusta.- ovat tärkeitä
Harrastatteko jotain yhdessä?
- asiat on hyvin
Kuulostaa hyvältä, että teillä asiat sujuvat ja kaikki ovat tyytyväisiä. Hyvät jatkot!
- Hoitamaton
ovat tärkeitä kirjoitti:
Harrastatteko jotain yhdessä?
Normaalia elämää.
Emme ole koskaan sopineet mistään työnjaosta.
Aina tilanteen mukaan.
Nyt kumppani mutustaa aamupalaansa.
Kotona ollessa hän tekee sen itse.
Matkoilla minä olen aina huolehtinut siitä. Majapaikan valmis aamiainen tai, useimmin, minä olen hakenut tuoreen käntyn ja kattanut pöydän valmiiksi.
Herään tuntia aikaisemmin.
Harrastuksia?
Vuositasolla kahdestaan matkustelu, muutama kk / vuosi.
Kotona ollessa TV / kotimaiset, saksalaiset, englantilaiset sarjat uutisten, urheilulähetysten ja joidenkin dikumenttien lisäksi.
Vaimon "siivellä" (pääsen ilmaiseksi) konsertteja, teatteria, musikaaleja silloin kun on, näyttelyjä jne.
Minä hoidan ruokatalouden raaka-aineista valmistuksen kautta likaisiin astiohin.
Kerrostalokolmion työt ovat vähäisiä.
Vaimo hoitaa pintapuolisen imuroinnin viikoittain.
Joka toinen viikko siirtelen huonekalut ja käsittelen matot.
Vaimo aloittaa imuroinnin.
Minä jatkan imurointia, hän aloittaa moppausen.
Minä hoidan moppauksen loppuun.
Vaimo levittää minun paikoilleen kantamani matot.
Nyt tarttee ruveta vetämään rytkyjä niskaan.
Patikkaretki lajittelupisteeseen edessä ennen kisalähetystä.
- parisuhdetta´´
minähän olen naimisissa.vaimo ilmoittaa,vaimo
kieltää,vaimo vastustaa,vaimo on eri mieltä,
vaimo matkustaa,vaimo harrastaa,vaimo viettä omaa
aikaa jonka hän on ansainnut.ettäkö vielä pari
suhde.meilläkin.
Siksi meillä voi molemmat hyvin.
Kaksi toisistaan tykkäävää aikuista ja paljon omaa yksityistä aikaa ja 'virikettä'.
Yhteisiin hetkiin ja oleiluun kahdenkesken jää vielä aikaa ja mahdollisuuksia vaikka kuinka.
Meillä molemmat päättävät omista menemisistä ja tekemisistä, siitä ei ole ollut milloinkaan kahta sanaa.
Silti meillä on yhteiset päämäärät, joista molemmat 'korjaavat satoa'.
Myös seksuaalinen viritys on voimakkaampi, kun on vapaa toisen määräysvallasta ja voi hyvillämielin palata 'juoksuiltaan' takaisin kotiin.
- mies_vm56
sitä pittää mutta ei sillä pitkälle pötkitä, jos sen vain toinen ymmärtää ja sitä yksinään yrittää.
Erotaan, erotaan, ei se aina huonosta tuuristakaan ole kiinni, usein vika löytyy peilistä. Joillakin ties monetta kertaa eronneilla kun suorastaan paistaa otsasta se itsekkyys.- miten toisilla menee
Minä kun menin parisuhdeterapeutin juttusille, en ehtinyt selittää kuin 5 minuuttia tilannettani, kun sain vain neuvon erota, eikä se neuvo ole siitä mihinkään muuttunut, vaikka puolisoni koetti käydä puhumassa terapeutille "järkeä". Päinvastoin.
Tuntuu pahalta nuo peiliinkatsomisjutut, kun on vain tehnyt väärän valinnan. Ei niitä oikeita kaikille millään löydy ja taitaa olla huono neuvo sekin, että jos ei löydy, niin rima on liian korkealla. - mies_vm56
miten toisilla menee kirjoitti:
Minä kun menin parisuhdeterapeutin juttusille, en ehtinyt selittää kuin 5 minuuttia tilannettani, kun sain vain neuvon erota, eikä se neuvo ole siitä mihinkään muuttunut, vaikka puolisoni koetti käydä puhumassa terapeutille "järkeä". Päinvastoin.
Tuntuu pahalta nuo peiliinkatsomisjutut, kun on vain tehnyt väärän valinnan. Ei niitä oikeita kaikille millään löydy ja taitaa olla huono neuvo sekin, että jos ei löydy, niin rima on liian korkealla.sen näkee miten toisilla menee.
Sinne peiliin on kyllä katseltu itsekkin ja siitä nähty jotain korjattavaakin. Jotkut vain eivät sieltä peilistä mitään huomaa, itsessä kun ei voi olla mitään vikaa. Enkä tarkoita sinua. - minä luulen aina parempaa
mies_vm56 kirjoitti:
sen näkee miten toisilla menee.
Sinne peiliin on kyllä katseltu itsekkin ja siitä nähty jotain korjattavaakin. Jotkut vain eivät sieltä peilistä mitään huomaa, itsessä kun ei voi olla mitään vikaa. Enkä tarkoita sinua.Luulisi olevan paljon helpompaa kaikilla, jos kaikki olisivat toisilleen kilttejä ja ottaisivat huomioon, miltä toisesta tuntuu. Kulkisivat samaan suuntaan tukien ja auttaen toisiaan tekemättä asioista - itsekkäästi - numeroa. Osaisivat nauttia siitä, minkä ovat saaneet ja nauttia siitä, että saavat toisellekin hyvän olon eikä pahan. Osaisivat olla välillä leikkisiäkin eikä aina etsiä vain vikoja muista naama nurinpäin.
Sanon tämän vain siksi, että nämä itsekäät eivät kauan pysy itsekseen, vaan niillä on jo hetken päästä uusi puoliso. Ja joku luulee tehneensä hyvänkin kaupan.
- Pirre*
sisäänpäin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1702071
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo371455Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall1321154Se ei ihan oikeasti vaatisi kuin yhden
Tekstiviestin... Jos rakastat minua vielä toivoisin että laittaisit minulle viestiä. Rakastatko? Oletko oikeasti niin pe56902- 55846
Lavrov suivaantui Stubbille perustellusti.
Lavrov perusteli suivaantumistaan tosiasioilla Suomen tarinasta sotiemme jälkeen, tutkija Tynkkynen ja pankkihenkilö Sol250814Kääminsä polttanut taksi suomussalmella
Vieläkö sillä hermonsa menettäneellä hulluja ylinopeuksia ajavalla asiakkaansa haukkuvalla( jos ajat paska kyydin hänen20782Jorma Uotinen avaa sanaisen arkkunsa TTK-miesparista ja koko uudistuksesta: "Sehän on..."
Tanssii Tähtien Kanssa -parketilla nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa tanssiparina miespari kauden alusta asti. Mikko S18735Aina ku nään sun kuvan
Tekis mieli kirjoittaa viesti: Moi kulta, on ikävä❣️🤗 ihan noin vain, lyhyt ja ytimekäs 😁🤭58713Sukupuolia on vain kaksi- kohukassista tuli kova tuomio perheenisälle oikeudessa.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4d4db0d9-4dda-4ba6-a699-25d725683ad6 Miten näin normaalista kassissa olevasta tekstis198634