Aikaisemmissa viestiketjuissa on esiintynyt väärää tietoa ja suorastaan tiedon puutetta arvonlisäverosta. Sillä on vaikutuksensa myös alkutuottajalle maksettavaan myyntihintaan, johon vaikuttavat myös maataloustuet. Siksi on tarvetta hieman valottaa joillekin tätä niin mystistä maailmaa.
Arvonlisävero on yleinen kulutusvero, joka kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palvelujen kulutukseen. Arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoitettu lopullisten kuluttajien maksettavaksi. Veronkantajina toimivat verovelvolliset yritykset, jotka sisällyttävät veron määrän myyntihintoihinsa ja tilittävät veron valtiolle.
Vero kannetaan jokaisesta tuotanto- ja jakeluketjussa tapahtuneesta myynnistä, mutta jokainen porras suorittaa valtiolle veroa vain siinä portaassa syntyneestä arvonlisästä. Lopulliseen kuluttajahintaan sisältyy veroa verokannan mukainen määrä, joka on yhtäsuuri kuin arvonlisistä maksettu vero yhteensä. Käytännössä veron kertaantuminen on estetty vähennysoikeuden avulla: tuotantopanosostoihin sisältyneen veron saa vähentää myynnistä suoritettavasta verosta
Otan esimerkin viljan myynnistä. Jussi myy tuhat kiloa ohraa ja saa siitä 180 euroa.Hänelle maksettavaan hintaa lisätään 17 prosentin arvonlisävero = 30 euroa, jolloin tilitettäväksi tulee 210 euroa. Miten viljan ostaja määrittelee sen hinnan, joka hänen kannattaa maksaa ? Aluksi määritellään yleinen hintataso, jossa on huomioitu kilpailun vaikutus. Koska jokainen jatkoporras maksaa arvonlisäveron, niin sen vaikutus on huomioitava lopputuotteen hinnassa. Se ei saa nousta niin korkeaksi, että tuote ei mene kaupaksi. Nimittäin viimeinen porras eli kuluttaja ei voi vähentää arvonlisäveroa, vaan hänen on maksettava se koko määrässään.
Näin ollen tämä täytyy ottaa huomioon ensimmäisessä kaupassa, ja se on se maajussin myymä 180 euron arvoinen viljaerä. Selvennän vielä: jos kävisi niin, että 210 euron arvoisesta viljaraaka-aineesta tehty tuote olisi kuluttajalle liian kallis eikä se menisi kaupaksi. Siinä tapauksessa viljan ostaja maksaisi tuottajalle 170 euroa viljatonnista ja siihen päälle 17 prosenttia arvonlisäveroa = 29 euroa, jolloin kokonaishinta olisi tuottajalle 199 euroa. Tällä raaka-ainehinnalla lopputuote menisi kaupaksi. Huomaa selvästi, että ainoa, mikä joustaa maataloustuotteiden myynnissä, on maajussin saama tuottajahinta. Kauppa ja teollisuus eivät tingi katteistaan vaan ovat jopa kasvattaneet osuuttaan koko EU-ajan.
Sanotaan, että tuottaja vain tilittää ostajan maksaman ALV:n verottajalle eikä ko. raha ole tuottajalle kuuluva . Tämä harha-ajatus tulee ilmeisesti siitä, että viljan ostaja maksaa saamastaan arvon lisäyksestä veroa valtiolle, tuottaja on vain välikäsi. Asiahan ei ole näin yksinkertainen.
Arvonlisäverotukseen kuuluu, että tuottaja saa vähentää tuotantopanoksissa maksamansa arvonlisäverot myynnissä saaduista veroista. Viljatonnin tuottamiseen tarvittavat panokset esim. apulannan arvonlisäveron voi vähentää myydyn viljaerän saaduista alveista. Tuntuu äkkiseltään oikealta ja reilulta, mutta onko sittenkään ?
Ensinnäkin tuotantopanosten verokanta on 22 prosenttia ja myydyn viljan vero 17 prosenttia. Tällöin Jussi maksaa veroa enemmän panosostoissaan kuin saa myynnissä. Tällöin hän panostaa lisäarvon tuottamiseen (viljan viljelyyn) 22 prosentin verokannalla, mutta saa takaisin myynnissä 17 prosentin edestä maksua.
Lopullisessa arvonlisäverolaskelmassa vähennetään saadut arvonlisäverot maksetuista. Jos maksettuja veroja on enemmän, niin silloin saa palautusta. Jos maksetut ja saadut ovat yhtäsuuria, niin tilanne on teoriassa tasan. Se olisikin, jos verokannat olisivat yhtä suuret, mutta kun eivät ole. Maajussi maksaa ostoissaan arvonlisäveron välittömästi, mutta jos hän on oikeutettu palautukseen, niin raha tulee n. puolen vuoden viiveellä. Verottaja korjaa korkohyödyn.
Miten tähän kuvioon kuuluvat maataloustuet? Maajussi saa tukien kautta 41 prosenttia tuloistaan. Voidaan ajatella, että arvonlisäveron vaikutus olisi suurempi jos tulot tulisivat 100 prosenttisesti tuotteiden myynnistä. Myynnin seurauksena tulevasta tulosta, joka jäsi viivan alle, on myös maksettava vero.
Toisaalta myös tuet ovat veronalaista tuloa. Tuet mahdollistavat kuitenkin 22 prosentin verokannan maksamisen tuotantopanoksissa. Tuottaja saa myynnissä "takaisin " 17 prosentin veron mukaan. Kuluttaja, teollisuus ja kauppa maksavat 17 prosentin arvonlisäveroa elintarvikkeiden kohdalla.
Tätä kautta maataloustuki auttaa kuluttajaa , teollisuutta ja kauppaa saamaan elintarvikkeensa ja sen raaka-aineet 17 prosentin arvonlisäverolla. Siitäkin huolimatta, että niiden tuottamiseen maajussi maksaa 22 prosentin arvonlisäveron.
tuet ja alv
28
6348
Vastaukset
- sekoittaa näissä
asioissa se vanha lvv.
- toivonsa menettänyt
selitetty mutta älä luule että idiootit kaupunkilaiset silti mitään tajuavat...
- ne.
kaapunnilaiset tajuvaa et akkrea ahistaa...
- Vara Kaani
Nojoo, hyvä kirjoitus, mutta pari täsmennystä ...
Viljelijä ei sinänsä maksa alvi kuin sen 17 %:tia, koska se vähentää kaikki ostamansa alvit siitä myynnin alvista, josta sitten muodostuu se jäljelle jäävä osuus maksettavasta alvista.
Jokainen toimija ketjussa maksaa alvia vain tuottamastaan lisäarvosta ( myynnistä aina vähennetään ostot ja erotus tilitetään valtiolle ), kuluttaja loppuhinnassa sen 17 %:tia.
Palautusta ei normaali tilanteessa pitäisi syntyä, vain mikäli investoinnit on olleet huomattavan suuria, niin voi hetkellisesti syntyä tilanne, että saa palautusta.
Ei tuet tähän vaikuta mitenkään, se on alvitonta toimintaa.- Paalinpyörittäjä
Ilman tukia yritykselle olisi pakko syntyä tilitettävää alvia joka vuosi, koska muuten yritys pyörisi tappiolla. Tuet antavat mahdollisuuden investointeihin, jolloin voi joinain vuosina jopa tulla alv-palautuksiakin.
- Akkre
Alempana on tukien osuudesta oikea huomio. Mutta palaan tuohon alv-prosenttiasiaan. Ymmärrän sen niin (samoin lopmsani), että kun panosostoissani maksan al-veroa 22 prosenttia ,niin maksan sitä enemmän kuin myynnissä "saamani" 17 prosenttia.
Voiko ajatella näin, että esim. tautiaineella saamani arvonlisä on 22 prosenttia, mutta myynnissä sen avulla saamani arvonlisä on 17 prosenttia ? Tai, että viljanostaja saa myymästäni viljasta arvonlisää 17 prosentin edestä ?
Miten käy tulevaisuudessa kun ruoan arvonlisävero putoaa esim. 12 prosenttiin? Käykö niin, että jussit maksavat edelleen 22 prosenttia panosostoissa, mutta saavat viljan myynnissä 12 prosentin verran takaisin maksua ? - Vara Kaani
Akkre kirjoitti:
Alempana on tukien osuudesta oikea huomio. Mutta palaan tuohon alv-prosenttiasiaan. Ymmärrän sen niin (samoin lopmsani), että kun panosostoissani maksan al-veroa 22 prosenttia ,niin maksan sitä enemmän kuin myynnissä "saamani" 17 prosenttia.
Voiko ajatella näin, että esim. tautiaineella saamani arvonlisä on 22 prosenttia, mutta myynnissä sen avulla saamani arvonlisä on 17 prosenttia ? Tai, että viljanostaja saa myymästäni viljasta arvonlisää 17 prosentin edestä ?
Miten käy tulevaisuudessa kun ruoan arvonlisävero putoaa esim. 12 prosenttiin? Käykö niin, että jussit maksavat edelleen 22 prosenttia panosostoissa, mutta saavat viljan myynnissä 12 prosentin verran takaisin maksua ?Tässä syntyy näköharha ...
Ostaessasi tarvikkeita, varaosia jne, maksat sen 22 %:tia, mutta kun vähennät sen siitä omasta myynnistäsi, niin silloin se lopullinen hinta vähenee enempi, eli olet tavallaan maksanut alviasi etukäteen enempi mitä kuuluu, mutta lopullinen prosentti asettuu juuri tuohon 17 %:n, koska ostokuittien alvit on suurempia kuin kuuluu olla toiminnassasi, tavallaan sinulle jäävä tilitettävä alvi on silloin pienempi mitä pitäisi.
Alvi todellisuudessa tulee myynnistäsi ja sen minkä oikeasti maksat, on vain se summa, mitä et ole jo osto kuiteissasi maksanut, eli tilität valtiolle erotuksen myynnin ja ostokuittien väliltä.
Mikäli myyntiä ei ole tarpeeksi, niin valtio tilittää sinulle liikaa maksetun alvin takaisin seuraavana vuonna. - Vara Kaani
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Ilman tukia yritykselle olisi pakko syntyä tilitettävää alvia joka vuosi, koska muuten yritys pyörisi tappiolla. Tuet antavat mahdollisuuden investointeihin, jolloin voi joinain vuosina jopa tulla alv-palautuksiakin.
Tämä on nyt tälläinen yleistys, minä olen saanut ennenkin alveja takaisin, muusta kuin maataloudesta, eikä se ole mitenkään harvinaista, eikä silti tarvitse tehdä tappiota ...
Esim. mikäli sinulla on isoja rakennusprojekteja,joita tehdään velaksi, niin voi syntyä alvin takaisin maksua, samoin jos sinulla on paljon vientiä ulkomaille, viennistähän ei makseta alvia, joten saat siihen liittyvien ostojen alvit takaisin ...
Sinulla voi olla myös sellaista liiketoimintaa, joka on alv:stä vapaata toimintaa, tällöin on myös mahdollista saada alveja takaisin.
Yritys voi myös saada tukia ( kehittämistuet, investointituet, jne ), jotka on niin suuria, että syntyy tilanne jolloin alvia palautuu.
- menee...
maajusseille tulee alvit palautuksena ja koneet laitetaan poistoihin.
parhaat ovat poistaneet jopa henkilöautoja verotuksessa maatalouskoneina.
ja tietysti kaikki kyseisten laitteiden kulut menevät vähennyksiin.- Mitä sitten yrität
"Auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, mikäli maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä. Maataloustoiminnassa vähennyskelpoinen kilometrimäärä tulee esittää ajopäiväkirjalla.
Kun auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, verotuksessa vähennetään sen käytöstä aiheutuneet todelliset, muistiinpanoihin merkityt menot. Jos todellisia menoja ei ole vähennetty muistiinpanoissa eikä näihin menoihin liittyviä tositteita ole säilytetty, voidaan menot kuitenkin vähentää verovelvollisen esittämän luotettavan, maatalouden ajojen kilometrimäärään perustuvan laskelman mukaan. Laskelmalta tulee ilmetä maatalouden ajojen osuus arvioiduista polttoainekustannuksista, huoltokustannuksista ja muista ajoneuvon käytöstä aiheutuneista kustannuksista sekä osuus mahdollisesta poistosta ja verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä.
Kun maataloudenharjoittaja käyttää maatalouden tulolähteeseen kuuluvaa autoa yksityisajoihin tai muun tulolähteen ajoihin, ei näiden ajojen osuus auton kuluista ja poistosta ole maataloustulosta vähennyskelpoista menoa. Yksityisajojen ja muiden ajojen osuus lasketaan jakamalla autokulujen kokonaismäärä ja auton vuotuinen poisto ajokilometrien yhteismäärällä ja saatu luku kerrotaan ajopäivä-kirjan mukaisella yksityisajojen ja muiden ajojen kilometrimäärällä. Mikäli yksityisajoja ei ole pystytty luotettavasti esittämään, joudutaan yksityisajojen osuus arvioimaan. Muun tulolähteen autokulut siirretään vähennettäväksi asianomaisen tulolähteen kuluina.
Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat edellä tarkoitettuja yksityisajoja. Nämä asunnon ja maatilan väliset kustannukset maataloudenharjoittaja ja maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakas saavat vähentää ansiotulosta esitäytetyllä veroilmoituksella tuloverolain 93 §:ssä säädettyjen edellytysten ja rajoitusten puit-teissa."
Käyttöomaisuuden poisto-oikeus alkaa sinä verovuonna kun hyödyke on otettu käyttöön. Vaikka auto olisi otettu käyttöön aivan loppuvuodesta, myönnetään poisto silti täysimääräisenä. Yksityiskäytön tuloutus saattaa tällöin muodostua hyvinkin suureksi ajettua ajokilometriä kohti, koska vähennykseksi myönnetty poisto on suuri.
Maatalouden kalustoon kuuluvan auton siirtäminen pois kalustosta edellyttää, että maatalouden ajojen osuus on pysyvästi alentunut alle puoleen kokonaisajomäärästä. - )()(&/&%&%
Sen paremmin maatalous- kuin metsäpuolellakaan auton kuuluminen kalustoon ei tuo mitään ylimääräistä verotushyötyä, ainoastaan kustannusten vähentämisen kuluina. Valitettavasti verotuksen vähennyshyödyllä rehvastelevat ne jotka eivät asiaa ymmärrä (tai haluavat saada ymmärtämättömän naapurin kateelliseksi).
- tarkemmin...
)()(&/&%&% kirjoitti:
Sen paremmin maatalous- kuin metsäpuolellakaan auton kuuluminen kalustoon ei tuo mitään ylimääräistä verotushyötyä, ainoastaan kustannusten vähentämisen kuluina. Valitettavasti verotuksen vähennyshyödyllä rehvastelevat ne jotka eivät asiaa ymmärrä (tai haluavat saada ymmärtämättömän naapurin kateelliseksi).
miksi en muka saanut mitään etua, kun metsätilallisena vähensin lava-auton verotuksessa ?
- Miten emäntä
Mitä sitten yrität kirjoitti:
"Auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, mikäli maatalouden ajoa on yli 50 % kokonaisajomäärästä. Maataloustoiminnassa vähennyskelpoinen kilometrimäärä tulee esittää ajopäiväkirjalla.
Kun auto kuuluu maatalouden tulolähteeseen, verotuksessa vähennetään sen käytöstä aiheutuneet todelliset, muistiinpanoihin merkityt menot. Jos todellisia menoja ei ole vähennetty muistiinpanoissa eikä näihin menoihin liittyviä tositteita ole säilytetty, voidaan menot kuitenkin vähentää verovelvollisen esittämän luotettavan, maatalouden ajojen kilometrimäärään perustuvan laskelman mukaan. Laskelmalta tulee ilmetä maatalouden ajojen osuus arvioiduista polttoainekustannuksista, huoltokustannuksista ja muista ajoneuvon käytöstä aiheutuneista kustannuksista sekä osuus mahdollisesta poistosta ja verovuonna ajettu kokonaiskilometrimäärä.
Kun maataloudenharjoittaja käyttää maatalouden tulolähteeseen kuuluvaa autoa yksityisajoihin tai muun tulolähteen ajoihin, ei näiden ajojen osuus auton kuluista ja poistosta ole maataloustulosta vähennyskelpoista menoa. Yksityisajojen ja muiden ajojen osuus lasketaan jakamalla autokulujen kokonaismäärä ja auton vuotuinen poisto ajokilometrien yhteismäärällä ja saatu luku kerrotaan ajopäivä-kirjan mukaisella yksityisajojen ja muiden ajojen kilometrimäärällä. Mikäli yksityisajoja ei ole pystytty luotettavasti esittämään, joudutaan yksityisajojen osuus arvioimaan. Muun tulolähteen autokulut siirretään vähennettäväksi asianomaisen tulolähteen kuluina.
Asunnon ja maatilan väliset matkat ovat edellä tarkoitettuja yksityisajoja. Nämä asunnon ja maatilan väliset kustannukset maataloudenharjoittaja ja maataloutta harjoittavan verotusyhtymän osakas saavat vähentää ansiotulosta esitäytetyllä veroilmoituksella tuloverolain 93 §:ssä säädettyjen edellytysten ja rajoitusten puit-teissa."
Käyttöomaisuuden poisto-oikeus alkaa sinä verovuonna kun hyödyke on otettu käyttöön. Vaikka auto olisi otettu käyttöön aivan loppuvuodesta, myönnetään poisto silti täysimääräisenä. Yksityiskäytön tuloutus saattaa tällöin muodostua hyvinkin suureksi ajettua ajokilometriä kohti, koska vähennykseksi myönnetty poisto on suuri.
Maatalouden kalustoon kuuluvan auton siirtäminen pois kalustosta edellyttää, että maatalouden ajojen osuus on pysyvästi alentunut alle puoleen kokonaisajomäärästä...saa vähentää työmatkakulut, kun bussia ei voi käyttää ja auto on? Voiko ansiotulojen hankintakuluina vähentää täysimääräisesti autolla - siis sillä maatalouden verotukseen kuuluvalla- ajetut työmatkat? Vai pitääkö ostaa toinen auto? Onko emännän työmatkat maatalouden verotuksessa -tai siis sivuansioiden perusteella-kelvollisia kirjanpidollisiin vähennyksiin?
- provoa provoa
Miten emäntä kirjoitti:
..saa vähentää työmatkakulut, kun bussia ei voi käyttää ja auto on? Voiko ansiotulojen hankintakuluina vähentää täysimääräisesti autolla - siis sillä maatalouden verotukseen kuuluvalla- ajetut työmatkat? Vai pitääkö ostaa toinen auto? Onko emännän työmatkat maatalouden verotuksessa -tai siis sivuansioiden perusteella-kelvollisia kirjanpidollisiin vähennyksiin?
höpö höpö
- Vara Kaani
Miten emäntä kirjoitti:
..saa vähentää työmatkakulut, kun bussia ei voi käyttää ja auto on? Voiko ansiotulojen hankintakuluina vähentää täysimääräisesti autolla - siis sillä maatalouden verotukseen kuuluvalla- ajetut työmatkat? Vai pitääkö ostaa toinen auto? Onko emännän työmatkat maatalouden verotuksessa -tai siis sivuansioiden perusteella-kelvollisia kirjanpidollisiin vähennyksiin?
Selvintä on, kun ostatte kaksi autoa, toinen maatilan työautoksi ( joku paku ) ja henkilöauto sitten niihin muihin ajoihin.
Ei tule mitään jälkisetvimistä ...
- metsäpuolella
Ajattelin ostaa mönkijän, koska se on metsätalouden hoidon kannalta aivan välttämätön. Nyt tilanne on sellainen, että en myy metsää ainakaan 5 vuoteen. ALV asiantutijana voinet valaista, saanko mönkijän ostohinnasta 22% alv hyvitystä?
- niinköhän
Koneiden esim. mönkijän vähennys metsän myyntiverotuksessa
Mönkijä pitäisi olla mahdollista saada vähentää metsätalouden kalustona, mutta vaatii perusteluja. Jotta hankintahinnan voi kokonaan vähentää metsätalouden menona, sen täytyy olla pääsääntöisesti metsätalouskäytössä (näyttövelvollisuus). Hankintahinta poistetaan 25 % vuosipoistoina (kun jäljellä 200 € tai vähemmän, voi poistaa kokonaan). Poistoja saa tehdä vasta käyttöönottovuodesta lähtien, vaikka olisikin jo aiemmin maksettu. Toisaalta poistot voi aloittaa käyttöönottovuonna, vaikka ei olisi vielä maksettu.
Useimmat verotoimistot kyllä vaativat hyvät perustelut, jotta mönkijä hyväksytään metsävähennyksiin. Otetaan kuulemma huomioon esim. lasten iät yms. (eli jos sopivan ikäisiä lapsia, oletetaan että hankittu huvikäyttöön). Mutta mikäli puuta myydään jatkuvasti hankintana kohtuullisia määriä, eli vuosittain puuta mönkkärillä ajetaan ja lisäksi kuljetetaan esim. taimia jne., niin poistot pitäisi hyväksyä.
Mönkijän ALV:n saa vähentää. Jos verottaja ei hyväksy konetta pääsääntöisesti metsätalouskäyttöön, voi alv:n osuuden kuitenkin vähentää metsäkäytön osuuden suhteessa.
Jos kone hyväksytty metsätalouden laitteeksi, kaikki syntyvät kulutkin saa vähentää (vuosimenoina, ei poistoina). Jos verottaja ei hyväksy hankintahintaa vähennykseksi, menot voi vähentää metsäkäytön osalta. Muun selvityksen puuttuessa voi käyttää verohallinon yhtenäistämisohjeissa suositeltuja tuntitaksoja (2002 verotuksessa mönkijällä 1 tunti = 13,50 €).
Lähde:
http://192.49.222.68/web/fin/uutiset/2007_uutiset/tammikuu/uu_ps_al_vinkkeja_metsäverotukseen_tarkkana_myyntiverotuksen_konepoistoissa.htm - jyjy,,,
4.10.2 Metsätalous
"Metsätaloudessa moottorikelkalla ja mönkijällä on tavallisesti maataloutta enemmän tulonhankkimiskäyttöä. Kelkka- tai mönkijätyypin on kuitenkin sovelluttava metsätalouden käyttöön ja käytettävissä on lisäksi oltava reki, peräkärry tai muu metsätöiden kannalta tarpeellinen koneen lisävaruste. Pääasiallinen metsätalouskäyttö edellyttää moottorikelkalta ja mönkijältä myös riittävää konetehokkuutta, joka mönkijällä on normaalisti vähintään 350 cm3:n kuutiotilavuutta. Tieliikennekäyttöön rekisteröidyt mönkijät eivät yleensä sovellu metsäkäyttöön.
Yksityistalouteen käyttöön otettujen polttopuiden teosta ja kuljetuksesta aiheutuneet kulut eivät ole metsätalouden pääomatulosta vähennettävissä olevia kuluja. Kelkan tai mönkijän käyttöä yksityistalouden polttopuiden korjuussa ei katsota metsätalouskäytöksi selvitettäessä koneen lukemista metsätalouden kalustoon. Myöskään koneen käyttökulut eivät tällöin ole vähennettävissä miltään osin metsätalouden pääomatuloista.
Jos moottorikelkkaa tai mönkijää ei lueta metsätalouden kalustoon, arvioidaan sen metsätalouskäytöstä aiheutuvat kulut muun selvityksen puuttuessa samojen perusteiden mukaan kuin maataloudessa (moottorikelkka 11 €/käyttötunti ja mönkijä 13,50 €/käyttötunti)".
- onhan se
vähän hölmöä, että maajussin pitää toimia rahoittajana vielä muun lisäks.
Itellä tulee joka vuosi alvi-palautuksia, koska tilan myytävissä tuotteissa ei kerry ostoissa maksettua määrää sitä alvia..tilakin elää siis tukirahoja "syömällä", viljelijästä nyt puhumattakaan.
Jos tukia ei olis, pitäis löytää jostain muusta toiminnasta rahaa tilan pyöritykseen ja vielä jäis ilman toimeentuloa.
Eli maksettu jo on ja takas odotellaan.
Eikä todella korkoa ole näkynyt, mutta auta armias jos valtiolle tilitys myöhästyy...niin jopas löytyy rostentteja.- juttu...
vai toimii maajussi rahoittajana !
sellainen pikku juttu vaan että rahoittaa veronmaksajien rahoilla. - Akkre
juttu... kirjoitti:
vai toimii maajussi rahoittajana !
sellainen pikku juttu vaan että rahoittaa veronmaksajien rahoilla.Nimenomaan jussi toimii rahoittajana. Väität, että jussi on ostanut esim. lannoitteet veronmaksajien rahalla. Omalla rahallaan ja maksaa vielä päälle arvonlisäveroa 22 prosenttia. Sanotaan, että jussi ostaa lannoitteet edellisenä syksynä varastoon maksaen siis 22 % alvia. Väitetään, että alvi ei ole jussin menoja, hän on vain välikäsi. Ei pidä paikkaansa. Jussi saa seuraavana vuonna ilmoittaa alvien erotuksen ja saa sitä takaisin jos on maksanut alveja enemmän kuin on saanut. Koko tämän ajan ja tilityksestä vielä n. kolme kuukautta eteenpäin jussin raha on kasvanut korkoa jossakin muualla, pääosin verottajalla. Siis n. puolentoista vuoden korkotappio.
Miten maajussi elää tällä välillä , kun kuluttaja maksaa viljan hinnassa vain panoskulut ? Kuluttajien = veronmaksajien maksamilla maataloustuilla, jotka ovat siis osasuoritusta puuttuvasta viljan hinnasta.
Kuvitellaan sitten tilanne, jossa jussin ostojen alvit vastaavat myyntien alveja. Päästäkseen tasatilanteeseen on jussin täytynyt 22 prosentin veronmaksulla myydä 17 prosentin "veronsaannin" edestä, siis suhteessa enemmän. Ts. yhteiskunta kuittaa itselleen viiden prosentin verohyödyn maajussin panostuksesta. Ja kuten edellä esitin , jussin saadessa takaisin omia rahojaan, yhteiskunta on kuitannut puolentoista vuoden korkohyödyn jussin rahoista. Jussi saa myös korkohyödyn saamistaan alveista, mutta myynti on toteutunut vain 17 prosentin alvilla. Se on myös maajussin tulonmuodostuksesta vain n. puolet. - kyllä...
Akkre kirjoitti:
Nimenomaan jussi toimii rahoittajana. Väität, että jussi on ostanut esim. lannoitteet veronmaksajien rahalla. Omalla rahallaan ja maksaa vielä päälle arvonlisäveroa 22 prosenttia. Sanotaan, että jussi ostaa lannoitteet edellisenä syksynä varastoon maksaen siis 22 % alvia. Väitetään, että alvi ei ole jussin menoja, hän on vain välikäsi. Ei pidä paikkaansa. Jussi saa seuraavana vuonna ilmoittaa alvien erotuksen ja saa sitä takaisin jos on maksanut alveja enemmän kuin on saanut. Koko tämän ajan ja tilityksestä vielä n. kolme kuukautta eteenpäin jussin raha on kasvanut korkoa jossakin muualla, pääosin verottajalla. Siis n. puolentoista vuoden korkotappio.
Miten maajussi elää tällä välillä , kun kuluttaja maksaa viljan hinnassa vain panoskulut ? Kuluttajien = veronmaksajien maksamilla maataloustuilla, jotka ovat siis osasuoritusta puuttuvasta viljan hinnasta.
Kuvitellaan sitten tilanne, jossa jussin ostojen alvit vastaavat myyntien alveja. Päästäkseen tasatilanteeseen on jussin täytynyt 22 prosentin veronmaksulla myydä 17 prosentin "veronsaannin" edestä, siis suhteessa enemmän. Ts. yhteiskunta kuittaa itselleen viiden prosentin verohyödyn maajussin panostuksesta. Ja kuten edellä esitin , jussin saadessa takaisin omia rahojaan, yhteiskunta on kuitannut puolentoista vuoden korkohyödyn jussin rahoista. Jussi saa myös korkohyödyn saamistaan alveista, mutta myynti on toteutunut vain 17 prosentin alvilla. Se on myös maajussin tulonmuodostuksesta vain n. puolet.misthän se jussin oma raha tulee ?
sehän tulee maataloustukijärjestelmästä, ja tukirahat taas ovat veronmaksajien rahoja. - Paalinpyörittäjä
Akkre kirjoitti:
Nimenomaan jussi toimii rahoittajana. Väität, että jussi on ostanut esim. lannoitteet veronmaksajien rahalla. Omalla rahallaan ja maksaa vielä päälle arvonlisäveroa 22 prosenttia. Sanotaan, että jussi ostaa lannoitteet edellisenä syksynä varastoon maksaen siis 22 % alvia. Väitetään, että alvi ei ole jussin menoja, hän on vain välikäsi. Ei pidä paikkaansa. Jussi saa seuraavana vuonna ilmoittaa alvien erotuksen ja saa sitä takaisin jos on maksanut alveja enemmän kuin on saanut. Koko tämän ajan ja tilityksestä vielä n. kolme kuukautta eteenpäin jussin raha on kasvanut korkoa jossakin muualla, pääosin verottajalla. Siis n. puolentoista vuoden korkotappio.
Miten maajussi elää tällä välillä , kun kuluttaja maksaa viljan hinnassa vain panoskulut ? Kuluttajien = veronmaksajien maksamilla maataloustuilla, jotka ovat siis osasuoritusta puuttuvasta viljan hinnasta.
Kuvitellaan sitten tilanne, jossa jussin ostojen alvit vastaavat myyntien alveja. Päästäkseen tasatilanteeseen on jussin täytynyt 22 prosentin veronmaksulla myydä 17 prosentin "veronsaannin" edestä, siis suhteessa enemmän. Ts. yhteiskunta kuittaa itselleen viiden prosentin verohyödyn maajussin panostuksesta. Ja kuten edellä esitin , jussin saadessa takaisin omia rahojaan, yhteiskunta on kuitannut puolentoista vuoden korkohyödyn jussin rahoista. Jussi saa myös korkohyödyn saamistaan alveista, mutta myynti on toteutunut vain 17 prosentin alvilla. Se on myös maajussin tulonmuodostuksesta vain n. puolet.Jos ostat syksyllä lannat ja helmikuussa haet alvipalautusta, niin rahasi saat takaisin keväällä korolla lisättynä. Tiedoksi muuten, että jos palautukset ovat suuret, niin voit halutessasi pyytää verotoimistoa kiirehtimään palautusta. He tekevät sen mielellään, koska verottajalla alkaa korko juosta heti 1.3 alkaen, samoin kuin verovelvollisellakin. Maksettavaa alviahan saa pitää korotta itsellään helmikuun loppuun. Toisaalta, jos alvipalautusten odottaminen ylipäätään muodostuu ongelmaksi, niin voit hakeutua verotuksessa kuukausimenettelyyn, jossa alvitilitykset hoidat joka kuukausi ja siten palautukset voit kirjata jo seuraavassa kuussa! Huono puoli asiassa on se, että paluu vuosimenettelyyn ei sitten yleensä onnistu myöhemmin, jos katsookin vuosimenettelyn paremmaksi.
Eikös viljatiliviive ole nykyään yleisesti kuukausi ja joillain jopa kaksi viikkoa. Epäilisin kusetusta, jos sinun viljatilejäsi ostaja panttaa 3 kuukautta! - Akkre
Paalinpyörittäjä kirjoitti:
Jos ostat syksyllä lannat ja helmikuussa haet alvipalautusta, niin rahasi saat takaisin keväällä korolla lisättynä. Tiedoksi muuten, että jos palautukset ovat suuret, niin voit halutessasi pyytää verotoimistoa kiirehtimään palautusta. He tekevät sen mielellään, koska verottajalla alkaa korko juosta heti 1.3 alkaen, samoin kuin verovelvollisellakin. Maksettavaa alviahan saa pitää korotta itsellään helmikuun loppuun. Toisaalta, jos alvipalautusten odottaminen ylipäätään muodostuu ongelmaksi, niin voit hakeutua verotuksessa kuukausimenettelyyn, jossa alvitilitykset hoidat joka kuukausi ja siten palautukset voit kirjata jo seuraavassa kuussa! Huono puoli asiassa on se, että paluu vuosimenettelyyn ei sitten yleensä onnistu myöhemmin, jos katsookin vuosimenettelyn paremmaksi.
Eikös viljatiliviive ole nykyään yleisesti kuukausi ja joillain jopa kaksi viikkoa. Epäilisin kusetusta, jos sinun viljatilejäsi ostaja panttaa 3 kuukautta!Kyllä, olet oikeassa alvipalautukselle maksetaan korkoa 0.5 prosenttia. Jos maksat alvin myöhässä, niin korkoa tulee 10 prosenttia.
- Paalinpyörittäjä
Akkre kirjoitti:
Kyllä, olet oikeassa alvipalautukselle maksetaan korkoa 0.5 prosenttia. Jos maksat alvin myöhässä, niin korkoa tulee 10 prosenttia.
Juu verottajalla on marginaalit vähän paremmat kuin pankeilla...
Toisaalta kova pelottelu alvitilityksen myöhästymisen sanktioista pistää tällaisen laiskansitkeänkin pläräämään kuitteja jo helmikuun puolella.
Ennakoiden täydentämisessä 10000 euroa on raja, johon asti menee vaan prosentti korkoa, ylittävältä taisi olla 5 tai 6! Minulla käyttötilikorkokin on 2 prossaa(tosin verollista), joten ennakoita ei kannata täydentää jos mätkyt jää alle kymppitonnin! - myöhästyminen
Akkre kirjoitti:
Kyllä, olet oikeassa alvipalautukselle maksetaan korkoa 0.5 prosenttia. Jos maksat alvin myöhässä, niin korkoa tulee 10 prosenttia.
.-jotenkin "kauhia vääryys, 10%!!
Jokaisessa muussakin laskussa on maksupäivä. Viivästysmaksun suuruus perustuu lakiin (SP päättää % kullekin vuodelle) ja kaikkia se koskee. Pitääkö tällä nyt noin korostaa "maajussin väärää kohtelua". Vai onko niin, että kun saa muutenkin yhteiskunnan tukia???... niin sokeudessaan ei voi ymmärtää. - Akkre
myöhästyminen kirjoitti:
.-jotenkin "kauhia vääryys, 10%!!
Jokaisessa muussakin laskussa on maksupäivä. Viivästysmaksun suuruus perustuu lakiin (SP päättää % kullekin vuodelle) ja kaikkia se koskee. Pitääkö tällä nyt noin korostaa "maajussin väärää kohtelua". Vai onko niin, että kun saa muutenkin yhteiskunnan tukia???... niin sokeudessaan ei voi ymmärtää.Vertaa korkoprosenttia siihen, kun jussin rahaa on verottajalla tai kun verottaja on saamassa.
ALV on jussille epäoikeudenmukainen. Emmekä saa yhteiskunnan tukea vain hintakompensaation. - Vertailuttaminen
Akkre kirjoitti:
Vertaa korkoprosenttia siihen, kun jussin rahaa on verottajalla tai kun verottaja on saamassa.
ALV on jussille epäoikeudenmukainen. Emmekä saa yhteiskunnan tukea vain hintakompensaation.Ei voi muuta sanoa.
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2236965Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää421249Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka271042- 75891
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal48845Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a61837Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.93794Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.38791Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14756- 43733