Opetushallitus linjannut nää tutkinnot samalle Master tasolle
DI = Master of science (M.Sc)
Ylempi Ins. AMK = Master of engineer (M.Eng)
Lähtökohtaisesti DI tutkinto on yleissivistävä tekniikan korkakoulututkinto ja YAMK insinööri on taas jatkotutkinto perustutkinnolle ins. AMK
Tutkintoja voidaan tietenkin verrata, mutta yleisesti ottaen lähtökohdiltaan ne ovat erilaisia, sillä YAMK tutkinto suoritetaan työn ohella ja on enemmän ammatillisesti suuntaunut opiskelijan omaan työhön tai alaan.
Molemmat tutkinnot ovat hyviä ja antavat saman pätevyyden. Nuorisoasteen kautta on kuitenkin helpompi edetä DI polkua, koska se antaa suoraan ylemmän korkeakoulu tutkinnon ja antaa yleissivistävän pohjan...ei suoraa ammattiosaamista.
Todellisuudessa ammattiosaaminen hankitaan työelämässä, jolloin INS amk voi myös pätevöityä lisää ja hakea jatkotutkinnon asiantuntija-alalleen.
Keskimääräisesti voidaan sanoa, että FM tutkinto huonoin vaihtoehto kun haetaan tekniikan alalle töihin.
DI = YAMK = FM
89
12300
Vastaukset
- 403
Tämä on täysin totta. Työllistymisestä on turha keskustella, koska YAMK tutkinto pohjautuu työn ohessa opiskeluun ja on jatkotutkinto. Taasen DI / FM ovat perustutkintoja.
Mielestäni on hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus kouluttautua eri laitosten kautta saman tasoiseen tutkintoon, mutta eri näkökulmasta. Kaikkia tarvitaan, ainoa ongelma vain on, että kaikkia tutkinnon suorittaneita on jo liikaa työmarkkinoilla...tutkinnot menettävät jo merkityksensä.- YAMK
"Työllistymisestä on turha keskustella, koska YAMK tutkinto pohjautuu työn ohessa opiskeluun ja on jatkotutkinto. Taasen DI / FM ovat perustutkintoja."
Niin, ja silti tässä maassa DI:t työllistyvät huomattavasti paremmin kuin YAMK-tutkinnon suorittaneet (henkilökohtaisella kokemuksella). Kun olet DI, kaikki ovet avautuvat. Töihin jopa haetaan pelkkiä diplomi-insinöörejä - AMK/YAMK-inssit älkööt vaivautuko. Ei edes kutsuta haastatteluihin 11 vuoden työkokemuksella ja YAMK-tutkinnolla. Toista se on, jos on se DI taskussa. Ei tarvitse edes työkokemusta alalta, kun on niin hieno tutkinto. Ja tämän olen viimeisen neljän vuoden aikana karvaasti huomannut (tunnen paljon DI:tä).
Minulta on kysytty:
- etkö huomannut, että tänne haetaan DI:tä (kun soitin hakemuksen perään)
- miksi et mennyt yliopistoon (haastattelussa)
- muita yhtä oleellisia seikkoja.
Ja kyllä: olen katkera. Olisi pitänyt silloin nuorempana tajuta. - tuotantopäällikkö DI 52 v.
YAMK kirjoitti:
"Työllistymisestä on turha keskustella, koska YAMK tutkinto pohjautuu työn ohessa opiskeluun ja on jatkotutkinto. Taasen DI / FM ovat perustutkintoja."
Niin, ja silti tässä maassa DI:t työllistyvät huomattavasti paremmin kuin YAMK-tutkinnon suorittaneet (henkilökohtaisella kokemuksella). Kun olet DI, kaikki ovet avautuvat. Töihin jopa haetaan pelkkiä diplomi-insinöörejä - AMK/YAMK-inssit älkööt vaivautuko. Ei edes kutsuta haastatteluihin 11 vuoden työkokemuksella ja YAMK-tutkinnolla. Toista se on, jos on se DI taskussa. Ei tarvitse edes työkokemusta alalta, kun on niin hieno tutkinto. Ja tämän olen viimeisen neljän vuoden aikana karvaasti huomannut (tunnen paljon DI:tä).
Minulta on kysytty:
- etkö huomannut, että tänne haetaan DI:tä (kun soitin hakemuksen perään)
- miksi et mennyt yliopistoon (haastattelussa)
- muita yhtä oleellisia seikkoja.
Ja kyllä: olen katkera. Olisi pitänyt silloin nuorempana tajuta.DI tutkinto on kiistatta hieno tutkinto. Pelkällä tutkinnolla ei kuitenkaan tänä päivänä tehdä töitä. Jos ajatellaan Suomalaisia isoja konserneja, joissa tehdään asiantuntija töitä. Organisaatiossa on insinöörejä ja DI tutkinnon suorittaneita sekaisin. YAMK tutkinto on vielä uusi tutkinto eikä tutkinnon suorittaneita ole kovinkaan paljon markkinoilla. Tulee kuitenkin sekin päivä kun YAMK tutkinnon suorittaneita on myös Valtion viroissa ja monessa muussakin 80-luvulla määritetyissä tehtävissä, joissa tutkinto rajasi hakijan.
Työhakemuksessahan kannattaa tutkinnon sijaan rajata hakijan ikä ja työkokemus jos haluaa osaavan henkilön töihin.
Yleisesti ottaen YAMK tutkinnon suorittaneiden ikä on vähintään 30 v ja heillä on 5-8 vuotta vähintään työkokemusta alansa tehtävistä ennen valmistumista. Tällöin DI / YAMK inssin lähtökohtia ei voi verrata. Paremminkin DI = FM / ins. tutkintoja.
Allekirjoittaneena, jolla on DI tutkinto, ei varsinaisesti tutkinto ratkaise vaikka se kertookin jotain. Tutkinto kertoo, että olet pärjännyt pääsykokeissa ja ehkä koulussa, mutta työn tekemisestä se ei kerro mitään. Työkokemus ja edellisten työpaikkojen työhistoria sekä ihmisen "taustakartoitus" on parempi keino arvioida ihmistä. - Jennyjee
YAMK kirjoitti:
"Työllistymisestä on turha keskustella, koska YAMK tutkinto pohjautuu työn ohessa opiskeluun ja on jatkotutkinto. Taasen DI / FM ovat perustutkintoja."
Niin, ja silti tässä maassa DI:t työllistyvät huomattavasti paremmin kuin YAMK-tutkinnon suorittaneet (henkilökohtaisella kokemuksella). Kun olet DI, kaikki ovet avautuvat. Töihin jopa haetaan pelkkiä diplomi-insinöörejä - AMK/YAMK-inssit älkööt vaivautuko. Ei edes kutsuta haastatteluihin 11 vuoden työkokemuksella ja YAMK-tutkinnolla. Toista se on, jos on se DI taskussa. Ei tarvitse edes työkokemusta alalta, kun on niin hieno tutkinto. Ja tämän olen viimeisen neljän vuoden aikana karvaasti huomannut (tunnen paljon DI:tä).
Minulta on kysytty:
- etkö huomannut, että tänne haetaan DI:tä (kun soitin hakemuksen perään)
- miksi et mennyt yliopistoon (haastattelussa)
- muita yhtä oleellisia seikkoja.
Ja kyllä: olen katkera. Olisi pitänyt silloin nuorempana tajuta.Aika typerää? Minusta nuo pitäisi molemmat muuttaa samannimisiksi jos kerta vastaavat samaa. YAMK on koulutuksen nimi ja tutkinto DI niin ei tulis sekaannuksia. Minä jatkan AMKista suoraan DI.ksi ihan vaan sen takia, että saan nopeammin pois päiväjärjestyksestä. Voihan siinä vielä käydä niin kun tuohon YAMKiin tarvitaan se 3-vuoden työkokemus niin voi olla ettei sitä sen jälkeen ole milenkiintoa mennä takas koulunpenkille. Siinähän sitäpaitsi unohtaa jo kaiken epäoleellisen ja mitä tässä tutoropettajan kanssa asiasta puhuttiin niin se on toi YAMK yhtä vaativa kuin DI.
Mitä tulee FM.n niin sehän on aivan turha näihin kahteen verrattuna. Mihin noita edes tarvitaan? Yliopistolle opettamaan filosofiaa. - Jukkis 85
YAMK kirjoitti:
"Työllistymisestä on turha keskustella, koska YAMK tutkinto pohjautuu työn ohessa opiskeluun ja on jatkotutkinto. Taasen DI / FM ovat perustutkintoja."
Niin, ja silti tässä maassa DI:t työllistyvät huomattavasti paremmin kuin YAMK-tutkinnon suorittaneet (henkilökohtaisella kokemuksella). Kun olet DI, kaikki ovet avautuvat. Töihin jopa haetaan pelkkiä diplomi-insinöörejä - AMK/YAMK-inssit älkööt vaivautuko. Ei edes kutsuta haastatteluihin 11 vuoden työkokemuksella ja YAMK-tutkinnolla. Toista se on, jos on se DI taskussa. Ei tarvitse edes työkokemusta alalta, kun on niin hieno tutkinto. Ja tämän olen viimeisen neljän vuoden aikana karvaasti huomannut (tunnen paljon DI:tä).
Minulta on kysytty:
- etkö huomannut, että tänne haetaan DI:tä (kun soitin hakemuksen perään)
- miksi et mennyt yliopistoon (haastattelussa)
- muita yhtä oleellisia seikkoja.
Ja kyllä: olen katkera. Olisi pitänyt silloin nuorempana tajuta.Ja tähän päinvastainen kokemus. Eli itse DI, jolla ei ole paljoa työkokemusta, niin AMK- ja YAMK Inssit menevät heilahtaen ohi haastatteluissa (olettaen siis, että haastattelija on ajantasalla).
YAMK-insseillä on vähintään se kolmen vuoden työkokemus kaikilla, ainakin tekniikan aloilla. Ammattikoulutus --> AMK:n ---> YAMK:n suorittaneet jyräävät ja onhan se osin ymmärrettävää. Lukioteekkari --> DI on aika heikoilla. :(
- KFFC
AMK-insinöörillä ei taas ole asiaa esimerkiksi papin tai lääkärin hommiin, joten tutkinto ei ole kilpailukykyinen.
- Leenukkalainen
Niin tässähän puhuttiin korkeakoulututkinnoista, ei alemmista sellaisista.
- Hannulainen
DI-tutkinto on todellakin raskas ja vaativa tutkinto. Kun sinulla on DI-tutkinto takataskussa, olet vahvoilla työmarkkinoilla.
- Teekkkari
Otahan huomioon se, että mainitsemasi "ylempi amk-tutkinto" on
1. Keinotekoinen (ts. ei synnytetty varsinaiseen tarpeeseen toisin kuin DI ja FM-tutkintoja, vaan ammattikouluja ylioppilaille houkuttelevammiksi tarkoitetun amk-laitoksen jatkotutkinnoksi).
ja 2. ERITTÄIN nuori verrattuna DI ja FM -instituutioihin.
Ehkä 50 vuoden päästä, mahdollisesti YAMK-tutkinnon saavutettua pysyvämmän aseman, vertailusi suorittaminen voi olla järkevää. Nyt taidetaan tapella virastotasolla vielä siitä, onko "Master of Engineering" -nimitys ylipäätään sopiva ylempään amk-tutkintoon.- kandia
Puhumattakaan siitä, että toisin kuin alkuperäinen kirjoittaja luulee, Master of Science ja Master of jotankinmuuta eivät ole saman arvoisia tutkintoja. Kas kun ei kirjoittanut niiden olevan samalla "of" tasolla =)
- tilastokeskus palvelee
kandia kirjoitti:
Puhumattakaan siitä, että toisin kuin alkuperäinen kirjoittaja luulee, Master of Science ja Master of jotankinmuuta eivät ole saman arvoisia tutkintoja. Kas kun ei kirjoittanut niiden olevan samalla "of" tasolla =)
Ohessa tilastokeskuksen faktaa. Maallikot puhuvat asioista joita eivät ymmärrä. Väittely on turhaa.
Tutkintojen vastaavuudesta on kirjoitettu laki. Lain löytää kotimaiselta sivustolta hakemalla.
Laki on yhtä pätevä kuin sekin laki joka määrittää yliopisto ja kaikki muutkin tutkinnot. Lain ikä ei muuta lain arvoa.
Ymmärrän että joku paskahousu saattaa tuntea arvostuksensa uhatuksi, mutta turhaan. Kuten aiemmassa asiallisessa kommentissaan kypsempi DI totesi on kyky tehdä töitä ja saada töitä tekijästä kiinni. Tekijät ovat tässä maassa vähissä. Tyhjänpuhujia ja itsensä jalustalle nostavia surkimuksia löytyy kyllä. Itse haluan palkata vain tekijän, tutkintoon kotsomatta. Aktiivinen opiskelijakin on aina parempi kuin sosiaalisia taitoja oppimaton paskantärkeä sekä usein vastavalmistunut poikanen.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2007/75.html - Kaikkia tarvitaan
tilastokeskus palvelee kirjoitti:
Ohessa tilastokeskuksen faktaa. Maallikot puhuvat asioista joita eivät ymmärrä. Väittely on turhaa.
Tutkintojen vastaavuudesta on kirjoitettu laki. Lain löytää kotimaiselta sivustolta hakemalla.
Laki on yhtä pätevä kuin sekin laki joka määrittää yliopisto ja kaikki muutkin tutkinnot. Lain ikä ei muuta lain arvoa.
Ymmärrän että joku paskahousu saattaa tuntea arvostuksensa uhatuksi, mutta turhaan. Kuten aiemmassa asiallisessa kommentissaan kypsempi DI totesi on kyky tehdä töitä ja saada töitä tekijästä kiinni. Tekijät ovat tässä maassa vähissä. Tyhjänpuhujia ja itsensä jalustalle nostavia surkimuksia löytyy kyllä. Itse haluan palkata vain tekijän, tutkintoon kotsomatta. Aktiivinen opiskelijakin on aina parempi kuin sosiaalisia taitoja oppimaton paskantärkeä sekä usein vastavalmistunut poikanen.
http://www.stat.fi/meta/luokitukset/koulutus/001-2007/75.html"Tekijät ovat tässä maassa vähissä. Tyhjänpuhujia ja itsensä jalustalle nostavia surkimuksia löytyy kyllä. Itse haluan palkata vain tekijän, tutkintoon kotsomatta..."
Hieman kuulostaa siltä, että tässä menevät "puurot ja vellit sekaisin". Kyky tehdä töitä on toki arvostettava asia. Työn tekoa on Suomessa perinteisesti arvostettu ja se on hienoa asia ja niin kuuluukin olla. Kovia työntekijöitä löytyy kuitenkin niistäkin ihmisistä, joiden koulutustausta on hyvikin vähäinen ja erityisesti kovan, suorittavan jopa fyysisen työn teko on perinteisesti kuulunut nimenomaan ammatillisen koulutuksen suorittaneille ihmisille.Toisaalta edellä mainituilta ei ole koskaan vaadittu asioiden syvällistä ymmärtämistä ja syvällisen ymmärtämisen maailma on heille usein jo kotitaustansakin puolesta täysin tuntematon.
Toisaalta mitä korkeampi on ihmisen koulutus, sitä enemmän hänen voisi odottaa edustavan tätä ymmärryspuolta... Teknillisen koulutuksen muututtua massakoulutukseksi näyttäisi kuitenkin siltä, että yhä useammin korkeakouluista valmistuu ihmisiä, joiden lahjat ja arvostukset viittavat ymmärtämisen sijaan enemmänkin hyvinkin käytännönläheiseen suorittavaan tekemiseen. Kyllähän tietenkin on hyvä, että diplomi-insinöörikin on ahkera ja aikaansaava, mutta sen lisäksi häneltä odotetaan alansa syvällistä ymmärtämistä sillä keneltäkään muultakaan sitä tuskin löytyy. Jos taas työssä ei koskaan tarvita asioiden syvempää ymmmärrystä vaan ainoastaan ahkeraa tekemistä, niin silloin tehtävään on turha palkata diplomi-insinööriä vaan joku hieman vähemmän opiskellutkin touhottaja käy. - lkiujyhtegrfe
Katoppa vaikka MIT.n Master of Engineering koulutuksen speksejä mitenkä eroaa Master of Science in technology? Toimii lähes samoin kun YAMK ja DI. Master of Engineering on niille ketkä lähtivät kandin jälkeen töihin ja vaatimuksena on samat 2v töissä ja koulutus kestää 1v. Tekniikan kandeja ei edes oteta inssien tehtäviin töihin(kesätöitä ei lasketa) tai jos otetaan niin kyllä on kiven alla. MItä tulee siihen opetuksenlaatuun niin AMK.ssa suurinosa on DI.tä joten jos se on paskaa niin se on puhtaasti suoraanverrannollinen yliopiston koulutukseen...
- Anonyymi
Paitsi, että keskustelut ovat kylläkin enemmän sen suuntaisia, että nimikkeet yhdistetään.
- JOS
Tutkintojen virallien linjaus löytyy keskustelijat seuraavasta linkistä
http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/?lang=fi
Linkin auettua, katso koulutusjärjestelmä kaavio
Korkeakoulujärjestelmä muodostuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista
Yliopistoissa korostuu tieteellinen tutkimus ja siihen perustuva opetus. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä ja työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta.
Yliopistoissa eli tiede- ja taidekorkeakouluissa voi suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen kestää 3,5 - 4,5 vuotta. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon edellytyksenä on ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto. Lisäksi alalta on oltava noin kolmen vuoden työkokemus tutkinnon suorittamisen jälkeen. - Arzzzi
"Molemmat tutkinnot ovat hyviä ja antavat saman pätevyyden". Niin, antavatkin saman pätevyyden hakea virkaa, mihin koulutusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Osaamispätevyys lieneekin jotakin muuta. Kannattaa hieman tarkastella opintojen sisältöä ennen kuin alkaa tällaista vertailua tehdä! Ins (YAMK) -koulutus on lähinnä kirjekurssitasoa ja tutkintonimike on lähinnä koominen. Samaa tasoa kuin Brittien saarilla "yliopistosilauksen" saaneet insinöörit, jotka ovat hankkineet M.Sc.-tittelinsä rahalla.
- amis amkilainen
Ja oletko sinä lukenut YAMK tutkinnon? Ja mitä tulee siihen osaamispätevyyteen niin viimeks tänään eräs vastaava työnjohtaja ja sano et kun eräiltä hienoilta suunnittelijoilta puuttuu käytännönkokemus niin yhteistyö on hankalaa. Tyhmät amkit tekee kesät niitä samoja paska hommia ku muutkin ja samoin on yleensä eka työharjoittelu ja vasta sen jälkeen päästään vähän ylemmäks.
- erdfdf
Jännää lukea kuinka AMK väki tulee tänne yrittämään nostaa ittensä yliopistotasolle. Varmaan toivoo että joku yrittäjästä lukisi ja palkkaisi mielummin halvemman AMK kuin kalliimman DI:n kun kerran molemmat ovat kuulema yhtä hyviä.
- Teräsmies
Dipan kimpussa ja uteliaisuutta lukemaan tätä ketjua. Omaa työkokemusta pitkän matkaa kolmattakymmentä vuotta ja takana vanhan ajan teknillinen opisto. Ajalta, kun insinööriksi pääsi vain osaamalla laskea ja ymmärtämällä fysiikkaa.
Omat kokemukset alaisistani, joita parhaimmillaan ollut yli 300 henkilöä: dippoja, inssejä, teknikoita sekä jokunen ehta työläinenkin.
Dipat: erityisesti teknisen alan kokeneemmat pystyvät itsenäiseen työskentelyyn ja etsimään tehtävänanon mukaisesti tarvitsemansa (tiedot, taidot, resurssit, kumppanit jne.) ja esittelemään asiansa vaihtoehtoisestia ja tunnettuihin faktoihin perustuen. Analyyttisyys ja uusiin asioihin luontainen tarttuminen leimaa tätä porukkaa (vaikka väliin vähän hidasta perusteellinen kommunikointi ollutkin).
Inssit: Intoa riittää ratkoa käytännössä dippojen "sekoilut". Ylpeätä ja käytännön osaavaa väkeä. Työmuurahaisia sekä vastuunsa kantavia puurtajia. Toteuttavat teorioiden pohjalta laaditut suunnitelmat. Vastaavat kysymykseen: miten toteutetaan?
Teknikot: Käytännössä työntekijöiden suoranaisia pomoja, jotka pyörittävär yrityksen arkea ja kannustavat tekijöitä parhaaseensa. Kehittävät työtapoja ja antavat palautetta kehittääkseen toimintaa. Jos homman annat, niin se tulee tehtyä oikein ja määräaikaan. Näitä enää aniharva jäljellä.
Työntekijät: Tänä päivänä moniosaavia huipputyyppejä suurin osa, mutta nopeasti katoavaa kansanperinnettä sekin.
Ja sitten nämä perkeleen tittelin kipeät AMK-tunarit. Takana lyhyt matikka, fysiikasta ymmärretä edes perusilmiöitä, amiksessa ympätty pää täyteen omaa arvostusta ja älyttömiä palkkavaatimuksia yms. jne. voi vittu, kun alkaa päätä pakottaa.
Kaikkein surkeinta oli, kun uusi "dippa" innosta puhkuen aloitti suunnittelijana. Tuli sellaisia työkuvia, että rakenteet eivät kestäneet omaa painoaan, eli rautaa oli käytetty enemmän kuin raatteentiellä kranaaatteja. Asia selvisi vuoden väännön jälkeen. Tämä sitaattidippa oli AMK:n kautta päässyt lyhyellä matematiikalla ja fysiikalla keittiönoven kautta tekniseen yliopistoon ja eipä tuo ihme ollut, kun ei edes normeja tuntenut saati lujuuslaskentaan kyennyt. Laitteli kuormat omasta päästään ja kertoimet myös... Sitä se yliopistouudistus teetti!
Dipalle maksetaan 6 t€/kk, inssille 4-5 t€/kk, teknikolle 3-4 t€/kk ja työmiehelle urakan kta n. 3 t€/kk tuotantopalkkio muutaman tonnin parhaimmillaan.
Amis-inssejä ei enää palkata muuta kuin kesätöihin 8 €/h. - 25vSuunnittelijaDI
Teräsmies kirjoitti:
Dipan kimpussa ja uteliaisuutta lukemaan tätä ketjua. Omaa työkokemusta pitkän matkaa kolmattakymmentä vuotta ja takana vanhan ajan teknillinen opisto. Ajalta, kun insinööriksi pääsi vain osaamalla laskea ja ymmärtämällä fysiikkaa.
Omat kokemukset alaisistani, joita parhaimmillaan ollut yli 300 henkilöä: dippoja, inssejä, teknikoita sekä jokunen ehta työläinenkin.
Dipat: erityisesti teknisen alan kokeneemmat pystyvät itsenäiseen työskentelyyn ja etsimään tehtävänanon mukaisesti tarvitsemansa (tiedot, taidot, resurssit, kumppanit jne.) ja esittelemään asiansa vaihtoehtoisestia ja tunnettuihin faktoihin perustuen. Analyyttisyys ja uusiin asioihin luontainen tarttuminen leimaa tätä porukkaa (vaikka väliin vähän hidasta perusteellinen kommunikointi ollutkin).
Inssit: Intoa riittää ratkoa käytännössä dippojen "sekoilut". Ylpeätä ja käytännön osaavaa väkeä. Työmuurahaisia sekä vastuunsa kantavia puurtajia. Toteuttavat teorioiden pohjalta laaditut suunnitelmat. Vastaavat kysymykseen: miten toteutetaan?
Teknikot: Käytännössä työntekijöiden suoranaisia pomoja, jotka pyörittävär yrityksen arkea ja kannustavat tekijöitä parhaaseensa. Kehittävät työtapoja ja antavat palautetta kehittääkseen toimintaa. Jos homman annat, niin se tulee tehtyä oikein ja määräaikaan. Näitä enää aniharva jäljellä.
Työntekijät: Tänä päivänä moniosaavia huipputyyppejä suurin osa, mutta nopeasti katoavaa kansanperinnettä sekin.
Ja sitten nämä perkeleen tittelin kipeät AMK-tunarit. Takana lyhyt matikka, fysiikasta ymmärretä edes perusilmiöitä, amiksessa ympätty pää täyteen omaa arvostusta ja älyttömiä palkkavaatimuksia yms. jne. voi vittu, kun alkaa päätä pakottaa.
Kaikkein surkeinta oli, kun uusi "dippa" innosta puhkuen aloitti suunnittelijana. Tuli sellaisia työkuvia, että rakenteet eivät kestäneet omaa painoaan, eli rautaa oli käytetty enemmän kuin raatteentiellä kranaaatteja. Asia selvisi vuoden väännön jälkeen. Tämä sitaattidippa oli AMK:n kautta päässyt lyhyellä matematiikalla ja fysiikalla keittiönoven kautta tekniseen yliopistoon ja eipä tuo ihme ollut, kun ei edes normeja tuntenut saati lujuuslaskentaan kyennyt. Laitteli kuormat omasta päästään ja kertoimet myös... Sitä se yliopistouudistus teetti!
Dipalle maksetaan 6 t€/kk, inssille 4-5 t€/kk, teknikolle 3-4 t€/kk ja työmiehelle urakan kta n. 3 t€/kk tuotantopalkkio muutaman tonnin parhaimmillaan.
Amis-inssejä ei enää palkata muuta kuin kesätöihin 8 €/h.Sulla on tainnu mennä vähän kuuppa nurin.
- 12t€/kk+bonukset
25vSuunnittelijaDI kirjoitti:
Sulla on tainnu mennä vähän kuuppa nurin.
No, kunhan sitten oikeasti pääset työelämään, jos pääset :9)
- Axel B.
YAMK-tutkinnon suorittajia valmistetaan tekemään käytännön työelämän tarvelähtöistä kehittämistyötä. Näissä tehtävissä tarvitaan usein pitkällinen kokemus omasta alasta, jotta pystytään tarjoamaan riittävän kriittinen näkemys. Tutkinto tarjoaa käytännössä mahdollisuuden siihen, että muuten täysin pätevä henkilö työhön on myös lainsäädännöllisesti pätevä tullakseen valituksi. Joten tälle tutkinnolle on, omaan kokemukseeni perustuen, selkeä tarve työelämässä eikä tutkinto ole lainkaan "keinotekoinen".
DI-opinnot suorittaneella pitäisi olla vahvat lähtökohdat luonnontieteellisissä perusteissa, mikä tarkoittaa esim. parempia lähtökohtia ongelmien käsittelyyn matematiikan keinoin. DI on kiistämättä vahvempi työmarkkinoilla kuin YAMK, mikäli hänellä on taustalla alan työkokemusta - muuten hän valitettavasti joutuu opettelemaan työelämän perusteet ensin. Asia on myös paljon riippuvaista henkilöstä itsestään. Työelämässä olen valitettavasti joutunut törmäämään melkoisiin rimanalituksiin niin DI- kuin AMK-insinööripuolellakin. Omassa työssäni rekrytoin nimenomaisesti sen hakijan, joka soveltuu avoimeen toimenkuvaan parhaiten; en sitä jolla on korkein tutkinto.
Mitä tähän keskusteluun tulee, huomaa kommentoijien kokemattomuuden reaalityöelämästä ja rekrytonnin periaatteista. Koko keskustelu on itseasiassa melko älytöntä, kun se on tasolla: "tämä tutkinto on parempi kuin tuo, nuo tulevat tänne nostamaan itsensä yliopistotasolle, lain mukaan nämä on saman arvoisia" jne. Ensisijaisia asioita on henkilön työmotivaatio, asenne ja alan työkokemus. mm. nämä vaikuttavat ensisijaisesti työnsaantiin, suoritettu tutkinto on lähinnä vaadittava viitekehys joka osoittaa henkilön omaksumis- ja projektinhallintakyvyn olemassaoloa yleisellä tasolla.- Höpön löpön
Lappeenrantalainen AMK-opiskelijako se siellä vikisee..
- guess who??
Arzzzi: "Brittien saarilla "yliopistosilauksen" saaneet insinöörit, jotka ovat hankkineet M.Sc.-tittelinsä rahalla. "
kerroppa tarkemmin tuosta jos se on yleistäkin, vai luuletko vain???- Arzzzi
Jo vain
Lukuisa määrä TAMK:ssa ins (AMK) -tutkinnon suorittaneita on valinnut tämän Glasgow:n yliopiston (entinen ammattikorkeakoulu) tarjoaman mahdollisuuden.
- guess who??
Voisin vaikka hankkia Master arvon, jos ei ole kovin kallis
- guess who??
guess who?? jatkaa, tunnen kyllä ilmiön bluffiyliopistoista, vaan luulen ongelman olevan kuitenkin aika marginaalisen, eikä mitenkään Britanniaan rajoittuva,
- Merkonomi_1965
DI-koulutuksen saaneet sopivat hyvin suunnitteluhommiin pölyttymään toimistoihin ja normi-inssit tuotantoon, eli sinne missä tapahtuu. Toisaalta tuotannosta maksetaan paremmin kuin niille homeisille suunnittelijoille. Eli kyllä DI:kin paikka löytyy.....
- paikkansa kutakin
eiköhän "se missä tapahtuu" ole se missä DI:t ovat, normi-inssit sitten yrittävät vain noudattaa käskyjä rajallisten kykyjensä mukaan, suorittavalle portaalle sopivalla palkalla tietysti.
- guess who??
Jo, ja sitten me parhaat jotka saamme työn jossa suunnitellaan ja ollaan
välillä "siellä missä tapahtuu", ja kova palkka;-) - Nyt sitte...
Tässä on kuitenkin muistettava, että koko AMK on ulkomaisilla markkinoilla vieras käsite ja heidän itselleen antamansa nimi University of Applied Sciences aiheuttaa kaikennäköistä väärinkäsitystä ympäri maailmaa. Ammatillinen korkeakoulu on nimenomaisesti yksin suomalainen juttu. Olen usein törmännyt juurikin yliopistoissa maailmalla tekniikkaa opiskelevia vaihto-oppilaisiin jotka ovat luulleet tulleensa yliopistoon Suomeen tekemään omia opintojaan tukevia kursseja ja löytävätkin itsensä AMKsta keskeltä hyödyttömiä ja ei mitenkään yliopistotasoon verrattavia kokonaisuuksia.
Ei, AMKta ei voi verrata yliopistoon. Kuten myöskään ei silloin ole YAMK-tutkinto täysin DI:tä vastaava. Jos ei rahkeet riitä yliopistoon, on turha pönkittää itseään YAMK-tutkinnollaan sanomalla että se on täysin vastaava.- jalajallajalajalavei
Faktat pöytään ennen kun rupeet sopertamaan mitään! University of Applied Sciences ei ole suomalainen keksintö ja koko Euroopassa voit kuule käydä ammatillisen korkeakoulun. Kaks vuotta vaikka Saksassa UASissa vastaa aivan samaa kun missä tahansa muussa UASissa täällä, Virossa, Hollannissa jne.Saksalainen insinööri on käynyt ne samat kurssit ja samat 240op siellä mitä Suomalainen kolleega täällä. UAS on vaan yhteinen nimike kaiken maailman polytechniceillä, institute technolgy, college jne. jne.
YAMK tutkinto perehtyy sen kahden vuoden aikana siihen yhteen ja ainoaan osa-alueeseen niin todennäköisesti ne osavat juurikin sitä osa-aluetta kehittää ja tutkia paremmin kun ykskään DI. Mitä tuolla ylempänä joku sano, että YAMK on keinotekoinen ei tarpeeseen tehty? Se nimenomaan on tarpeeseen tehty kun rupeat suuntautumisia kattomaan niin eipä löydy samoja yliopistosta.
Ite en nyt ymmärrä mikä tossa nyt muka mättää? Sekö, että vähän huonommin koulussa pärjänneelle annetaan mahdollisuus vetää amis lukematta läpi jatkaa AMKiin ja sitä kautta YAMKiin ja tienata töissä saman verran kun DI ellei jopa työkokemuksensa kanssa jopa enemmän? Kieltäkää vielä AMK.n kautta DI.ksi jatkaminenkin kun siellä saattaa tulla henkilöitä jotka eivät ole ylioppilaita ja eihän yliopistossa saa olla sellaisia henkilöitä! Eihän se neljän vuoden AMK tutkinto voi mitenkään pärjätä kolmen vuoden kandillekaan.
Se on nyt sama asia, turha sitä spekuloida! - Arzzzi
jalajallajalajalavei kirjoitti:
Faktat pöytään ennen kun rupeet sopertamaan mitään! University of Applied Sciences ei ole suomalainen keksintö ja koko Euroopassa voit kuule käydä ammatillisen korkeakoulun. Kaks vuotta vaikka Saksassa UASissa vastaa aivan samaa kun missä tahansa muussa UASissa täällä, Virossa, Hollannissa jne.Saksalainen insinööri on käynyt ne samat kurssit ja samat 240op siellä mitä Suomalainen kolleega täällä. UAS on vaan yhteinen nimike kaiken maailman polytechniceillä, institute technolgy, college jne. jne.
YAMK tutkinto perehtyy sen kahden vuoden aikana siihen yhteen ja ainoaan osa-alueeseen niin todennäköisesti ne osavat juurikin sitä osa-aluetta kehittää ja tutkia paremmin kun ykskään DI. Mitä tuolla ylempänä joku sano, että YAMK on keinotekoinen ei tarpeeseen tehty? Se nimenomaan on tarpeeseen tehty kun rupeat suuntautumisia kattomaan niin eipä löydy samoja yliopistosta.
Ite en nyt ymmärrä mikä tossa nyt muka mättää? Sekö, että vähän huonommin koulussa pärjänneelle annetaan mahdollisuus vetää amis lukematta läpi jatkaa AMKiin ja sitä kautta YAMKiin ja tienata töissä saman verran kun DI ellei jopa työkokemuksensa kanssa jopa enemmän? Kieltäkää vielä AMK.n kautta DI.ksi jatkaminenkin kun siellä saattaa tulla henkilöitä jotka eivät ole ylioppilaita ja eihän yliopistossa saa olla sellaisia henkilöitä! Eihän se neljän vuoden AMK tutkinto voi mitenkään pärjätä kolmen vuoden kandillekaan.
Se on nyt sama asia, turha sitä spekuloida!Kun ins (AMK) suorittaa 60 op, hän saa ins (YAMK) -tutkinnon. Opintopisteistä kolmasosan antaa opinnäytetyö, kolmasosa voi olla muita suorituksia, joten varsinaisia opintoja tarvitaan 20 op.
Kun ins (AMK) suorittaa teknisessä yliopistossa esim 90 opintopistettä, joista kolmasosa tulee diplomityöstä, hän saa DI-tutkinnon.'
Miettikääpä tätä, ennen kun rupeatte muodostamaan yhtälöä: ins (YAMK) = DI - vituttaako?
Arzzzi kirjoitti:
Kun ins (AMK) suorittaa 60 op, hän saa ins (YAMK) -tutkinnon. Opintopisteistä kolmasosan antaa opinnäytetyö, kolmasosa voi olla muita suorituksia, joten varsinaisia opintoja tarvitaan 20 op.
Kun ins (AMK) suorittaa teknisessä yliopistossa esim 90 opintopistettä, joista kolmasosa tulee diplomityöstä, hän saa DI-tutkinnon.'
Miettikääpä tätä, ennen kun rupeatte muodostamaan yhtälöä: ins (YAMK) = DILaskeppa ne pisteet yhteen paljonko 240 60? ja paljonko on 180 120? Se 300 op on se maisterin raja. Sähkökandi tuskin hirveesti tietää sähköstä. Sähköinsinööri tietää jo lähes kaiken.
- Vi tätä
vituttaako? kirjoitti:
Laskeppa ne pisteet yhteen paljonko 240 60? ja paljonko on 180 120? Se 300 op on se maisterin raja. Sähkökandi tuskin hirveesti tietää sähköstä. Sähköinsinööri tietää jo lähes kaiken.
AMK-inssi = IngeGörare, aivan tyhjää selittämistä.
Se, että joku maallikkopoliitikoiden klikki tekee typerän lain, ei valitettavasti nosta amisopiskelijoita yliopistokastiin.
Näkyy ainoastaan tyhmyys tiivistyvän amiksien joukossa ;.D
- Perusdippa
"Ite en nyt ymmärrä mikä tossa nyt muka mättää? Sekö, että vähän huonommin koulussa pärjänneelle annetaan mahdollisuus vetää amis lukematta läpi jatkaa AMKiin ja sitä kautta YAMKiin ja tienata töissä saman verran kun DI ellei jopa työkokemuksensa kanssa jopa enemmän? "
Kyllä, juuri tämä asia mättää. Nämä heput kun ovat täysin helisemässä, kun aletaan tekemään vaativia suunnitteluhommia. Ei tahdo onnistua edes perusasiat ja kielellisetkin lahjat ovat mitä ovat.- hilpatiheijaa
"Kyllä, juuri tämä asia mättää. Nämä heput kun ovat täysin helisemässä, kun aletaan tekemään vaativia suunnitteluhommia. Ei tahdo onnistua edes perusasiat ja kielellisetkin lahjat ovat mitä ovat"
Näinkö on? Ja sinäkö olet täysin valmis vaativaan tutkimustyöhön suoraan koulusta?
Tässä erään raksan rkm, inssejen, dippojen ja arkkitehtien palstalta samaan asiaan liittyen kumpi kannattaa ottaa töihin. Teksti on peräisin DI.ltä
"Tää on homma jossa DI:t tulee tulevaisuudessa jäämään pahasti jalkoihin.
Vastavalmistunut DI tyypillisesti: 6 vuotta opintoja putkeen, välissä kesätyöt ja loppuajasta opintojen ohella tehtyä. Opinnoista puolet matematiikkaa ja fysiikkaa, jota työssä ei tarvita. Paljon tentteihin ulkoa opeteltuja ja unohdettuja kaavoja. Opintojen työkaluina 60-luvun käsinlaskujärjestelmät ja tekniikan historia. Nykypäivän ohjelmistojen osaaminen töissäopitun varassa.
Vastavalmistunut ylempi AMK. Kolmessa vuodessa hankittu ins AMK(/rakennusmestari) paperit, alla yhtenäistä työharjoittelua opinnoista osa. Harjoituksissa käytetty työelämän metodeja, moderneja laskentatyökaluja ja uusimpia ohjelmistoja. Opinnot työelämälähtöisiä, ei teoreettisia. AMK-tutkinnon jälkeen vaikka vuosi töissä jonka jälkeen ylemmän paperit samassa ajassa käteen kuin DI.
Kummalla on paremmat lähtökohdat toimia tuottavasti ja tehokkaasti yrityksen tehtävissä? Minusta tuon AMK-pohjaisen, koska se on kouluttanut kovan luokan osaajan samoilla alan teoriatiedoilla ilman turhia 'ajattelua ja ratkaisukykyä' kehittäviä - turhia - opintoja.
Luonnollisesti DI-puolelta tulee jatkossa olemaan paljon huippuosaajia, mutta kovin tuo näyttäisi siltä että amkkilaisen paperit saattavat nopeasti alkaa näyttämään huomattavasti paremmilta"
TÄMÄ TÄSSÄ MÄTTÄÄ YAMKIT VIEVÄT DIPPOJEN TYÖT! - PerusDI
hilpatiheijaa kirjoitti:
"Kyllä, juuri tämä asia mättää. Nämä heput kun ovat täysin helisemässä, kun aletaan tekemään vaativia suunnitteluhommia. Ei tahdo onnistua edes perusasiat ja kielellisetkin lahjat ovat mitä ovat"
Näinkö on? Ja sinäkö olet täysin valmis vaativaan tutkimustyöhön suoraan koulusta?
Tässä erään raksan rkm, inssejen, dippojen ja arkkitehtien palstalta samaan asiaan liittyen kumpi kannattaa ottaa töihin. Teksti on peräisin DI.ltä
"Tää on homma jossa DI:t tulee tulevaisuudessa jäämään pahasti jalkoihin.
Vastavalmistunut DI tyypillisesti: 6 vuotta opintoja putkeen, välissä kesätyöt ja loppuajasta opintojen ohella tehtyä. Opinnoista puolet matematiikkaa ja fysiikkaa, jota työssä ei tarvita. Paljon tentteihin ulkoa opeteltuja ja unohdettuja kaavoja. Opintojen työkaluina 60-luvun käsinlaskujärjestelmät ja tekniikan historia. Nykypäivän ohjelmistojen osaaminen töissäopitun varassa.
Vastavalmistunut ylempi AMK. Kolmessa vuodessa hankittu ins AMK(/rakennusmestari) paperit, alla yhtenäistä työharjoittelua opinnoista osa. Harjoituksissa käytetty työelämän metodeja, moderneja laskentatyökaluja ja uusimpia ohjelmistoja. Opinnot työelämälähtöisiä, ei teoreettisia. AMK-tutkinnon jälkeen vaikka vuosi töissä jonka jälkeen ylemmän paperit samassa ajassa käteen kuin DI.
Kummalla on paremmat lähtökohdat toimia tuottavasti ja tehokkaasti yrityksen tehtävissä? Minusta tuon AMK-pohjaisen, koska se on kouluttanut kovan luokan osaajan samoilla alan teoriatiedoilla ilman turhia 'ajattelua ja ratkaisukykyä' kehittäviä - turhia - opintoja.
Luonnollisesti DI-puolelta tulee jatkossa olemaan paljon huippuosaajia, mutta kovin tuo näyttäisi siltä että amkkilaisen paperit saattavat nopeasti alkaa näyttämään huomattavasti paremmilta"
TÄMÄ TÄSSÄ MÄTTÄÄ YAMKIT VIEVÄT DIPPOJEN TYÖT!Vai menisiköhän kuitenkin näin:
DI:n uraputki:
- aloittaa opiskelut armeijan jälkeen 20-vuotiaana
- valmistuu DI:ksi 25-vuotiaana
- pääsee 25-vuotiaana oman alan insinööri/DI-tason hommiin
- 30-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager
- 40-50 -vuotiaaksi mennessä jonkin sortin director
Insinöörin (Ylempi AMK) uraputki:
- aloittaa opiskelut armeijan jälkeen 20-vuotiaana
- valmistuu insinööriksi (AMK) 24-vuotiaana
- pääsee 24-vuotiaana työnjohtaja/insinööri -tason hommiin
- aloittaa YAMK-opinnot 27-vuotiaana
- valmistuu YAMK-opinnoista 28-vuotiaana
- pääsee 28-vuotiaana oman alan insinööri/DI-tason hommiin
- 40-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager - PerusDI
hilpatiheijaa kirjoitti:
"Kyllä, juuri tämä asia mättää. Nämä heput kun ovat täysin helisemässä, kun aletaan tekemään vaativia suunnitteluhommia. Ei tahdo onnistua edes perusasiat ja kielellisetkin lahjat ovat mitä ovat"
Näinkö on? Ja sinäkö olet täysin valmis vaativaan tutkimustyöhön suoraan koulusta?
Tässä erään raksan rkm, inssejen, dippojen ja arkkitehtien palstalta samaan asiaan liittyen kumpi kannattaa ottaa töihin. Teksti on peräisin DI.ltä
"Tää on homma jossa DI:t tulee tulevaisuudessa jäämään pahasti jalkoihin.
Vastavalmistunut DI tyypillisesti: 6 vuotta opintoja putkeen, välissä kesätyöt ja loppuajasta opintojen ohella tehtyä. Opinnoista puolet matematiikkaa ja fysiikkaa, jota työssä ei tarvita. Paljon tentteihin ulkoa opeteltuja ja unohdettuja kaavoja. Opintojen työkaluina 60-luvun käsinlaskujärjestelmät ja tekniikan historia. Nykypäivän ohjelmistojen osaaminen töissäopitun varassa.
Vastavalmistunut ylempi AMK. Kolmessa vuodessa hankittu ins AMK(/rakennusmestari) paperit, alla yhtenäistä työharjoittelua opinnoista osa. Harjoituksissa käytetty työelämän metodeja, moderneja laskentatyökaluja ja uusimpia ohjelmistoja. Opinnot työelämälähtöisiä, ei teoreettisia. AMK-tutkinnon jälkeen vaikka vuosi töissä jonka jälkeen ylemmän paperit samassa ajassa käteen kuin DI.
Kummalla on paremmat lähtökohdat toimia tuottavasti ja tehokkaasti yrityksen tehtävissä? Minusta tuon AMK-pohjaisen, koska se on kouluttanut kovan luokan osaajan samoilla alan teoriatiedoilla ilman turhia 'ajattelua ja ratkaisukykyä' kehittäviä - turhia - opintoja.
Luonnollisesti DI-puolelta tulee jatkossa olemaan paljon huippuosaajia, mutta kovin tuo näyttäisi siltä että amkkilaisen paperit saattavat nopeasti alkaa näyttämään huomattavasti paremmilta"
TÄMÄ TÄSSÄ MÄTTÄÄ YAMKIT VIEVÄT DIPPOJEN TYÖT!Itseasiassa ero koulutusputkissakin on yliopiston eduksi, mikäli tehdään tarkastelu pelkkiä tavoiteaikoja käyttäen:
Yliopistoreitti
1. Opiskelut alkavat 20-vuotiaana
2. Tekniikan kandidaatti 23-vuotiaana
3. Diplomi-insinööri 25-vuotiaana
4. Tekniikan tohtori 29-vuotiaana
AMK-reitti:
1. Opiskelut alkavat 20-vuotiaana
2. Insinööri (AMK) 24-vuotiaana
3. 3 vuotta työssäoloa
4. Insinööri (Ylempi AMK) 28-vuotiaana
Eli yliopistosta on mahdollista valmistua tohtoriksi - jonka tasoa ei tarvitse kenellekään selitellä - vain vuotta pidemmässä ajassa kuin AMK:sta valmistuu insinööri (Ylempi AMK) -tutkinnolla, jota rinnastetaan lähinnä julkisia virkoja täytettäessä edes DI-tutkintoon. - Ninnannonna firman p
Hehe! YAMK on käynyt sen 3 vuotta töissä AMK.n aikana harjoittelut ja kesätyöt. DI pelkät kesätyöt ja harjoittelut. Niin ei nyt oikein mene kaaliin, että mitenkä nämä YAMK tyypit olisi ensimmäisenä helisemässä? Lähtökohtana on kuitenkin se ettei valmistunutta dippaa laiteta mihinkään "vaativaan" vaan työelämässä lähdetään ihan perusteista ylenemään. Monella alalla on vielä omat pätevyydet kuten esim. raksalla jotka ovat suomen lakiin sidottuja ja estää suunnittelemasta tiettyjä asioita ennen tarvittavaa työkokemusta. Tässä kohdin vasta valmistunut dippa ei pärjää vasta valmistunutta YAMK inssiä vastaan koska YAMK.n voi heittää jo heti ylemmälle portaalle.
- seo sellasta.
PerusDI kirjoitti:
Vai menisiköhän kuitenkin näin:
DI:n uraputki:
- aloittaa opiskelut armeijan jälkeen 20-vuotiaana
- valmistuu DI:ksi 25-vuotiaana
- pääsee 25-vuotiaana oman alan insinööri/DI-tason hommiin
- 30-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager
- 40-50 -vuotiaaksi mennessä jonkin sortin director
Insinöörin (Ylempi AMK) uraputki:
- aloittaa opiskelut armeijan jälkeen 20-vuotiaana
- valmistuu insinööriksi (AMK) 24-vuotiaana
- pääsee 24-vuotiaana työnjohtaja/insinööri -tason hommiin
- aloittaa YAMK-opinnot 27-vuotiaana
- valmistuu YAMK-opinnoista 28-vuotiaana
- pääsee 28-vuotiaana oman alan insinööri/DI-tason hommiin
- 40-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin managerIhme logiikka? Jos YAMK tulee 3 vuotta jäljessä niin miten tämä muka on mahdollista?
- 30-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager
- 40-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager
Oisko kuitenkin jos että 33-vuotiaaksi mennessä jonkin sortin manager? Yamkin lapuilla pääsee itseasiassa projektipäälliköksi paljon nopeammin kuin tällä sinun metodilla kun oletetaan, että tyyppi on töissä koko tämän 4v jossa siinäkin ajassa tapahtuu tavan inssillekin jonkin sortin ylenemistä. Tämän jälkeen hän vielä on erikoistunut johonkin niin on perin typerää jättää tämä mahdollisuus käyttämättä ja jättää hänet tekemään sitä samaa mitä ennenkin. - NänikinVoiTehdä
PerusDI kirjoitti:
Itseasiassa ero koulutusputkissakin on yliopiston eduksi, mikäli tehdään tarkastelu pelkkiä tavoiteaikoja käyttäen:
Yliopistoreitti
1. Opiskelut alkavat 20-vuotiaana
2. Tekniikan kandidaatti 23-vuotiaana
3. Diplomi-insinööri 25-vuotiaana
4. Tekniikan tohtori 29-vuotiaana
AMK-reitti:
1. Opiskelut alkavat 20-vuotiaana
2. Insinööri (AMK) 24-vuotiaana
3. 3 vuotta työssäoloa
4. Insinööri (Ylempi AMK) 28-vuotiaana
Eli yliopistosta on mahdollista valmistua tohtoriksi - jonka tasoa ei tarvitse kenellekään selitellä - vain vuotta pidemmässä ajassa kuin AMK:sta valmistuu insinööri (Ylempi AMK) -tutkinnolla, jota rinnastetaan lähinnä julkisia virkoja täytettäessä edes DI-tutkintoon.AMK-reitti:
1. Opiskelut alkavat 20-vuotiaana
2. Insinööri (AMK) 24-vuotiaana
3. Diplomi-insinööri 26-vuotiaana
Tohtoreita ei tekniikan aloilla paljon arvosteta. En suosittele kenellekään, joka ei halua jäädä koululle töihin. DI:n papereilla pääsee teollisuuteen tutkijaksi, jos sitä halajaa. - Ilman kokemusta
hilpatiheijaa kirjoitti:
"Kyllä, juuri tämä asia mättää. Nämä heput kun ovat täysin helisemässä, kun aletaan tekemään vaativia suunnitteluhommia. Ei tahdo onnistua edes perusasiat ja kielellisetkin lahjat ovat mitä ovat"
Näinkö on? Ja sinäkö olet täysin valmis vaativaan tutkimustyöhön suoraan koulusta?
Tässä erään raksan rkm, inssejen, dippojen ja arkkitehtien palstalta samaan asiaan liittyen kumpi kannattaa ottaa töihin. Teksti on peräisin DI.ltä
"Tää on homma jossa DI:t tulee tulevaisuudessa jäämään pahasti jalkoihin.
Vastavalmistunut DI tyypillisesti: 6 vuotta opintoja putkeen, välissä kesätyöt ja loppuajasta opintojen ohella tehtyä. Opinnoista puolet matematiikkaa ja fysiikkaa, jota työssä ei tarvita. Paljon tentteihin ulkoa opeteltuja ja unohdettuja kaavoja. Opintojen työkaluina 60-luvun käsinlaskujärjestelmät ja tekniikan historia. Nykypäivän ohjelmistojen osaaminen töissäopitun varassa.
Vastavalmistunut ylempi AMK. Kolmessa vuodessa hankittu ins AMK(/rakennusmestari) paperit, alla yhtenäistä työharjoittelua opinnoista osa. Harjoituksissa käytetty työelämän metodeja, moderneja laskentatyökaluja ja uusimpia ohjelmistoja. Opinnot työelämälähtöisiä, ei teoreettisia. AMK-tutkinnon jälkeen vaikka vuosi töissä jonka jälkeen ylemmän paperit samassa ajassa käteen kuin DI.
Kummalla on paremmat lähtökohdat toimia tuottavasti ja tehokkaasti yrityksen tehtävissä? Minusta tuon AMK-pohjaisen, koska se on kouluttanut kovan luokan osaajan samoilla alan teoriatiedoilla ilman turhia 'ajattelua ja ratkaisukykyä' kehittäviä - turhia - opintoja.
Luonnollisesti DI-puolelta tulee jatkossa olemaan paljon huippuosaajia, mutta kovin tuo näyttäisi siltä että amkkilaisen paperit saattavat nopeasti alkaa näyttämään huomattavasti paremmilta"
TÄMÄ TÄSSÄ MÄTTÄÄ YAMKIT VIEVÄT DIPPOJEN TYÖT!Nunnan, nunnan ja läpätiti lällän lää. Elä nyt jäbä laukee tohon turparunkaamiseesi.
Faktoja pöydässä työelämästä: "Teräsmies" kirjoittaa oikeasta työelämästä.
AMK:laiset yrittävät vielä ratsastella innovativisuusoppien/moodien jälkimainingeissa. Hätä on suuri ja todistelun tarve lähes lahkolaista hoku-tasoa.
Kun eivät tunarit edes hävetä osaa. Sekin pitää valmiina opettaa paksupäille. - Kohta 5 v. töissä
Ninnannonna firman p kirjoitti:
Hehe! YAMK on käynyt sen 3 vuotta töissä AMK.n aikana harjoittelut ja kesätyöt. DI pelkät kesätyöt ja harjoittelut. Niin ei nyt oikein mene kaaliin, että mitenkä nämä YAMK tyypit olisi ensimmäisenä helisemässä? Lähtökohtana on kuitenkin se ettei valmistunutta dippaa laiteta mihinkään "vaativaan" vaan työelämässä lähdetään ihan perusteista ylenemään. Monella alalla on vielä omat pätevyydet kuten esim. raksalla jotka ovat suomen lakiin sidottuja ja estää suunnittelemasta tiettyjä asioita ennen tarvittavaa työkokemusta. Tässä kohdin vasta valmistunut dippa ei pärjää vasta valmistunutta YAMK inssiä vastaan koska YAMK.n voi heittää jo heti ylemmälle portaalle.
Tuohan nyt on aivan täyttä soperrusta. En tunne yhtään fiksua amiksen käynyttä työelämässä. Kaikilla vaan suunnaton tarve hokea osaamistaan ja sitten töiden oikeasti alkaessa nolosti joutuvat osaamisen puuttuessa palaamaan ruotuun.
Ei ole nuori dippa valmis työelämään, mutta kolmessa vuodessa tilanne onkin sitten aivan muuta. Samassa ajassa amiksen käyneiden uran huippu saavutettu ja taantuma alkanut, jollei lisäkoulutusta joku tarjoa. Dippa osaa kehittää itseänsä itsenäisesti, ammattikoululaiset tarvitsevat siihen pulpetin ja opettajan.
Näin se vain on.
Perin avutonta tietotaitoa osoittaa tämäkin heitto: "... omat pätevyydet kuten esim. raksalla jotka ovat suomen lakiin sidottuja ...". Heh, heh.. Käypäs Harjakainen vilkaisemassa sitä Suomen lakia, niin näet ettei siellä sanaakaan noita löpinöitäsi. - pykäläpertti
Kohta 5 v. töissä kirjoitti:
Tuohan nyt on aivan täyttä soperrusta. En tunne yhtään fiksua amiksen käynyttä työelämässä. Kaikilla vaan suunnaton tarve hokea osaamistaan ja sitten töiden oikeasti alkaessa nolosti joutuvat osaamisen puuttuessa palaamaan ruotuun.
Ei ole nuori dippa valmis työelämään, mutta kolmessa vuodessa tilanne onkin sitten aivan muuta. Samassa ajassa amiksen käyneiden uran huippu saavutettu ja taantuma alkanut, jollei lisäkoulutusta joku tarjoa. Dippa osaa kehittää itseänsä itsenäisesti, ammattikoululaiset tarvitsevat siihen pulpetin ja opettajan.
Näin se vain on.
Perin avutonta tietotaitoa osoittaa tämäkin heitto: "... omat pätevyydet kuten esim. raksalla jotka ovat suomen lakiin sidottuja ...". Heh, heh.. Käypäs Harjakainen vilkaisemassa sitä Suomen lakia, niin näet ettei siellä sanaakaan noita löpinöitäsi.Eihän niitä nyt suoranaisesti laissa määrätä, mutta työelämässä ei hyvällä katsota suunnittelijoita joilta puuttuu FISEn pätevyydet, joissa käytetään vaatimuksina työkokemusta. En nyt täysin muista syyskuussa voimaan tullutta muutosta Maankäyttö- ja rakennuslakiin, mutta ohimennen muistan kuulleeni että FISEn asemaa olisi jotenkin vahvistettu
Joka tapauksessa, FISE-pätevyydet ovat käytännössä pakolliset ja tässä huutelijalle muistin virkistämiseksi lainaus AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnittelijan pätevyysvaatimuksista:
"SUUNNITTELUKOKEMUS
Rakennesuunnittelusta on yleensä oltava kokemusta vähintään 4 vuotta ja näyttöä AA-vaativuusluokan betonirakenteiden suunnitteluun osallistumisesta."
- Turha pettää
itseään. Amiksesta pääsee parhaimmillaan työnjohtajatason hommiin.
- Joopajoo
Tais loppua *****jauhanta tässäkin ketjussa
- EI amklainen
Joopajoo kirjoitti:
Tais loppua *****jauhanta tässäkin ketjussa
Amis on amis. Sen päähän on taottu vain tuo "hauki on silli, vai mikä se oli" -oppi. Muistuttaa lähinnä uskonlahkon hokemia, kun kaveri vaan uskoo itseensä.
Muuta annettavaa saamillaan älynlahjoilla ei voi saavuttaa. - pykäläpertti
EI amklainen kirjoitti:
Amis on amis. Sen päähän on taottu vain tuo "hauki on silli, vai mikä se oli" -oppi. Muistuttaa lähinnä uskonlahkon hokemia, kun kaveri vaan uskoo itseensä.
Muuta annettavaa saamillaan älynlahjoilla ei voi saavuttaa.Onko muuten yleisessäkin käytössä "paremman väen" joukossa tuo amis-nimitys?
Amis on ainakin omasta mielestäni ammattikoululainen, amkkilainen taas ammattikorkeakoululainen.
Olkaa joku hyvä ja vastatkaa tähän sillä ihanalla vininällä siitä, kuinka vain yliopisto-opiskelijoiden tulisi saada käyttää opiskelijahaalareita
*tears, sweet, salty tears*
- korkkiruuvi
Juttu taitaa olla niin, että ylemmän AMK:n ja DI:n tutkinnon välinen ero lienee äytännönläheisyydessä.
AMK:ssa käsitellään asiat käytännönläheisemmin kuin yliopistossa. AMK- tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista suorittaa tämä ylempi AMK (yAMK)- tutkinto, jolla on sitten mahdollista edetä esim. projektipäällikön tehtäviin.
Mahdollisuuksia on edetä korkeammallekin, kuten vaatimattomasti suoraan toimitusjohtajaksi.
AMK on siis mielestäni käytännönläheisempi koulutusmuoto. Olen itse tekniikan alan AMK-insinööri ja kokemusta on kertynyt niin ruudun takaa kuin myös tuotannon puolelta. Tunnen DI- tasoisia ihmisiä samalta alalta, mutta näillä ei juuri ole käsitystä teorian ja käytännön erosta, kun puhutaan esimerkiksi konepaja-tekniikasta. Tämän takia arvostan itse henkilökohtaisesti enemmän AMK-opintoja ja siitä mahdollisesti seuraavia yAMK-opintoja.
Valitettavasti kuitenkin osa AMK-opinnoista on kehnosti toteutettu. Tästä ehkä osaltaan johtuu nykyinen AMK-insinöörien tieto-taito. Sääli sinänsä.... - PerusDI
"Tunnen DI- tasoisia ihmisiä samalta alalta, mutta näillä ei juuri ole käsitystä teorian ja käytännön erosta, kun puhutaan esimerkiksi konepaja-tekniikasta."
Onpa harvinaisen typerästi ilmaistu. Teoria on kuvaus käytännöstä. Jos teoria ei mukaile käytäntöä, kyseessä on huono teoria. Useimmiten teorioissa tai ei kuitenkaan ole mitään vikaa, vaan niitä väärin soveltavissa yksinkertaisissa ihmisissä. Ei ymmärretä, mihin kukin teoria soveltuu ja mihin ei. - ....
Kyllä, maisteri ei osaa käytännössä yhtä paljon kuin yamk tutkinnon tehnyt. Siitä ei pääse mihinkään. Työn oppii tekemällä, ei istumalla ja lukemalla millaista työnteko on teoriassa.
- naurattaaa
Hienoo väittelyä täällä! Pikkasen on hukassa mitä ne YAMK ja DI tekevätkään edes. Asiantuntijatehtävät eivät edes vaadi DI.n kuponkeja taskuun ja toiseksi ykskään vastavalmistunut DI ei voi työskennellä asiantuntijatehtävissä kun ei se tiedä vielä yhtään mitään mistään. Se kanssa mikä naurattaa kun moni väittää pääsevänsä hirveeseen kehitystyöhön valmistuttuaan tai nyt ylipäätänsä työuralla. Kyllä ne tohtorit jatkavat sitä kehittämistä enimmäkseen.
Tämä voi olla järkytys, mutta suurinosa teistä tulevista DI.stä tulette tekemään ihan sitä samaa työtä mitä se "tyhmä" AMK insinöörikin ja parhaimillaan se palkkakin on ihan sama. Elämä ei mene niin kuin elokuvissa.- PerusDI
Entäs ne DI:t, joista tulee tekniikan tohtoreita? DI nyt vaan on yksinkertaisesti parempi tutkinto kuin insinööri (amk) jo senkin takia, että se mahdollistaa suoraan tieteellisen jatkokoulutuksen lisensiaatiksi tai tohtori.
Tosiasiassa DI on monissa yksinkertaisissa insinööritöissä lähinnä primus inter pares AMK-väen rinnalla. Sen sijaan lahjakas tohtori on omalla asiantuntemusalueellaan täysin suvereeni keskivertoon AMK-insinöörin nähden ja hommat sekä palkkaus sen mukaiset. - käännetään vähän
PerusDI kirjoitti:
Entäs ne DI:t, joista tulee tekniikan tohtoreita? DI nyt vaan on yksinkertaisesti parempi tutkinto kuin insinööri (amk) jo senkin takia, että se mahdollistaa suoraan tieteellisen jatkokoulutuksen lisensiaatiksi tai tohtori.
Tosiasiassa DI on monissa yksinkertaisissa insinööritöissä lähinnä primus inter pares AMK-väen rinnalla. Sen sijaan lahjakas tohtori on omalla asiantuntemusalueellaan täysin suvereeni keskivertoon AMK-insinöörin nähden ja hommat sekä palkkaus sen mukaiset.Entäs ne YAMK inssit joista tulee myös tekniikan tohtoreita? sekin on täysin mahdollista
- Alkaa jo vituttaa
käännetään vähän kirjoitti:
Entäs ne YAMK inssit joista tulee myös tekniikan tohtoreita? sekin on täysin mahdollista
Paskataiteen tri siellä oppejaan ja taitojaan esittelemässä.Koeta nyt jo pässi tajuta: painu vittuun tältä palstalta. Tämä ei ole amk-teknikkojen keskustelupalsta.
- amk-inssi
Kyllähän Turusta/Tampereelta/Helsingistä/yms saatu amk-tutkinto päihittää jonkun susiperän yliopiston di-tutkinnon. Mutta väittäisin että esim. Aalto-tkk:sta, Tampereen TKK/jne päihittää amk-tutkinnot.
Asia on sitten erikseen että kuinka pärjää esim. SAMKista (satakunnan ammattikorkeakoulu) tai vastaavista valmistuneet. Ovat niin heikkotasoisia kouluja ettei ole tosikaan. Eli huono yliopisto > huono amk, hyvä amk > huono yliopisto ja hyvä yliopisto > hyvä amk. Näin sen itse näkisin. Samat pätevät Yamkkiin.
Itse olen kahdessa ammattikorkeakoulussa opiskellut ja ero on kuin yöllä ja päivällä. Toisessa opettaa työelämässä meritoituneet asiantuntijat (tohtoreita osa, eli samaa tasoa kuin yliopistoilla) ja voivat kertoa mitkä asiat eivät toimi käytännössä vaikka kirjoissa toimivat. Osaavat soveltaa hankkimiaan tietoja opetukseen ja tekevät vielä sivubisneksenä hommia teollisuudessa. Toisessa sitten taas on näitä opistotason "muodollisesti päteviä" luusereita jotka eivät ole enää pysyneet työelämässä ja ryhtyivät opettajaksi (ja ei, en väitä opistotason kaikkia henkilöitä luusereiksi). Tietotaitoa ei ole ja kaikki on juuri niinkuin kirjassa vaikka käytännössä asiat olisi erilaisia. Tietysti nuo heikomman tason koulut ovat hyvä vaihtoehto ellei uskalla muuttaa pois äitin helmoista tai ei pääse oikeasti hyviin kouluihin.
Lopuksi totean että amk-homma tälläisenään on suuri huijaus, puolet näistä kouluista voisi lopettaa samantien, jolloin insinöörien arvo (sekä di että amk) nousee työmarkkinoilla ennen pitkää. Sama pätee myös näihin huonoihin teknillisiin korkeakouluihin. Kaikki amk:t eivät ole samalla viivalla ja hyvä niin. Suomeenkin on tulossa tämä että koulutuspaikka vaikuttaa yhä enemmän ja enemmän.- Se vaan inttää
Ei koulutus mitään takaa. Pitää olla oikaesti välkky ja osaava/oppiva. Mikä tässä faktassa ylittää amk-teknikon ymmärryksen?
- jaymacgyver
"Kyllähän Turusta/Tampereelta/Helsingistä/yms saatu amk-tutkinto päihittää jonkun susiperän yliopiston di-tutkinnon. Mutta väittäisin että esim. Aalto-tkk:sta, Tampereen TKK/jne päihittää amk-tutkinnot."
Pienin kaupunki jossa oikeasti voi suorittaa DI-tutkinnon taitaa olla Vaasa ja toiseksi pienin Oulu. SItten on näitä Tampereen ja Lappeenrannan haarakonttoreita Porissa ja Mikkelissä. Viidestä yliopistosta voi siis saada DI-tutkinnon.
En kovin susiperänä edes Vaasaa pidä, luultavasti koko Suomen kovin teknologiakeskus väkimäärään nähden.
Mitä omakohtainen kokemus AMK-tutkinnosta on Oulussa suoritettuna (Oulun AMKin pitäisi olla varsin tasokas) niin kovin suuria kehuja en antaisi. Älyttömästi oleellista asiaa jäi tulematta tietoon ja harmillisesti paljon porukkaa "kruunattiin" insinööreiksi ihan täysin vaillinnaisella taitopohjalla.
En väitä, että työssä välttämättä tarvittaisiin niin paljon teoriaa kuin yliopistolla luetaan. Mutta on hyvä olla tiedossa, että mitä asioita on tiedossa ja tutkittu, että sitten jos on ongelmatilanne, saattaa muistista löytyä asiaan joku tiedonjyvänen ja sitten osaa etsiä lisää tietoa. Selvittämistä taas auttaa, jos edes vähän alueen teoriaa tietää. Laaja tietopohja auttaa inssiä monissa ongelmissa. - Mistä näitä tulee?
Eipä insinööri yleistiedollaan loista, vaikka on jopa opiskellutkin yhdessä mainitsemistaan kaupungeista.
Väestörekisterikeskuksen mukaan tammikuussa 2013 Vaasan asukasmäärä oli 65771, Lappeenrannan 72400 ja Oulun 191050 . - Eroja on
Opilaitokset ja niiden lähtökohdat ovat hyvin erilaisiia. Aalto/TKK on perustettu Suomen teollisuuden tieteelliseksi tukijalaksi, mutta esim. Lappeenrannan LUT on osa aluepolittiikkaa.
- mukainentarkoitus
Perustustapa ei tarkoita, että taso olisi jotenkin huonompi
- käytännössä eri
Olen FM tietojenkäsittelytieteestä ja opintojen ohella jatkuvasti ollut koulutustavastaavassa ohjelmistotehtävissä työelämässä alkaen toisesta opiskeluvuodesta.
Teoria koulusta, käytäntö työelämästä eikä opintolainaa.
Kyllä sen voi näinkin tehdä.
Miksi täällä keskitytään vain eri koulutusten välisiin eroihin ja toisien solvaamiseen. Käytäntö on usein ihan erilainen kuin miltä tilanne näyttää kuin pelkästään papereista katsoo.
Onhan tälläkin palstalla niin monta "käytännönmiestä" kirjoitellut asioista, että miten käytäntö on jäänyt kokonaan huomaamatta?- Palaa omies luo
Pysykää vain omissa piireissänne, niin saatten olla ihan rauhassa. Pirujako tänne akateemisten sekaan tungette? Ai niin, huono itsetunto selittää paljon.
- asdadsadasdawda
Mitähän te idiootit sen YAMK:n työllistymisestä puhutte, koko tutkinto on vain esim. AMK insinööreille tarkoitettu ''johtajakoulutus'' joka suoritetaan siis työn ohessa....
- näinsemennee
DI ja FM on aika samalla tasolla
YAMK = amis - Amikalaanen
Käytännön havaintoni on, että YAMK pystyy lähinnä väistelee teoreettisissa kysymyksissä. Huonosti menestynyt DI on taitavampi kuin hyvin menestynyt YAMK, jos laitetaan vaativiin hommiin eli toimitusjohtajaksi.
- furru
oot separi!
T: tuleva DI - Furpile
furru kirjoitti:
oot separi!
T: tuleva DISinähän se olet saunassakoskettelijasielu.
- Fuksiko?
Mitähän paskaa sä oot vetäny? Jokainen DI ei todellakaan mene heittämällä TJ.ksi. Toiseks katoppas Nesteen TJ.n koulutus. Jännästi on ihan tekusta valmistunut normi inssi ilman mitään korkeampaa koulutusta. Toimitusjohtajan työhön ei kyllä opeteta missään koulussa ja mitä tulee niihin vaatimuksiin niin TJ.n työpäivä on helpompi kuin projekti-inssillä.
- Vaikeaa on
Fuksiko? kirjoitti:
Mitähän paskaa sä oot vetäny? Jokainen DI ei todellakaan mene heittämällä TJ.ksi. Toiseks katoppas Nesteen TJ.n koulutus. Jännästi on ihan tekusta valmistunut normi inssi ilman mitään korkeampaa koulutusta. Toimitusjohtajan työhön ei kyllä opeteta missään koulussa ja mitä tulee niihin vaatimuksiin niin TJ.n työpäivä on helpompi kuin projekti-inssillä.
Älä nyt. Kyllä tj:llä on paljon mietittävää, kun pitää tehdä ehdotus firman hallitukselle sellaisesta kannustepalkkiojärjestelmästä, joka varmasti laukeaa meni firmalla ihan miten hyvänsä. Ei sellaista ilman aikaa ja vaivaa voi keksiä.
- менеджер ex директор
Fuksiko? kirjoitti:
Mitähän paskaa sä oot vetäny? Jokainen DI ei todellakaan mene heittämällä TJ.ksi. Toiseks katoppas Nesteen TJ.n koulutus. Jännästi on ihan tekusta valmistunut normi inssi ilman mitään korkeampaa koulutusta. Toimitusjohtajan työhön ei kyllä opeteta missään koulussa ja mitä tulee niihin vaatimuksiin niin TJ.n työpäivä on helpompi kuin projekti-inssillä.
Sinusta ei ainakaan tule edes työnjohtajaa Nesteelle, vaikka saisitkin lukion käytyä. Et ilmeisesti tiedä, että DI nimenkirjoittajana on hieman yleisempi imagonkin kannalta kuin 1980-l. opistoinssi, joka väittää lukeneensa talous- ja johtamisoppia.
Tuotantotalous on ihan varteenotettava vaihtoehto näissä asioissa. Et ilmeisesti ole pistänyt merkille, miten laaja kokemus johtajilla on verrattuna projektipäälliköihin, jotka voivat olla vaikka teknikoita, mutta päälliköllä ja johtajalla on vissi ero. Venäjälläkin on директор ja менеджер.
- Mie vaan
Olen AMK-inssi pohjakoulutukselta ja pian valmis DI Aallosta. Keskiarvo Aallossa on 4,8, joten kyllä ne matikat ja fyysiikat luonnistuu. Ja lujuuslaskennankin hallitsen. Ei AMK-inssin tutkinto ole huonompi pohja maisterivaiheen DI-opintoihin kuin Aallon omat kanditutkintokaan, kunhan on matikka hallussa ja tarpeen vaatiessa sit suoritaa siltaopintoja, jos muuten ei perusjutut luonnistu.
Mutta YAMK-tutkintoa en suorittaisi suurin surminkaan! Täysin väkisin väännetty höpöhöpö-tutkinto, jolla ei tee yhtään mitään tekniikan alalla. Sopii ehkä jonnekin sosiaali- tai hoitoalalle, siellähän niitä pikkupomoja tarvitaan, ylihoitajia ja muita.
Nyt olen tyytyväisenä DI-töissä ja jatko-opinnotkin ajattelin näin työn ohessa aloittaa, kun niihin oikein pyytämällä pyydettiin laitoksella.- Aalto - buaah
Keskiarvo kun ei kerro sitten yhtään mitään.
- VALE-AMK
Esimerkiksi Linkedinistä löytyy paljon koulutuksensa valehtelevia suomalaisia - profiili kirjoitetaan englanniksi ja tutkintonimikkeeksi kirjoitetaan "M.Sc." tai "B.Sc" ja kouluna näkyy joku ammattikorkeakoulu (nämähän ovat siis ainoastaan yliopiston tutkintoja).
Tällä yritetään vedättää työnantajia, koska työpaikkailmoituksiin on alettu lisäämään termejä kuten "yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto" tai "tiedekorkeakoulututkinto", jotta saadaan AMK ja ylempi-AMK -väki seulottua pois.- Kaikkeasitäsaalukea
Tällä yritetään vedättää työnantajia
- Syvää myötähäpeää
Tässähän ei ole kyse muusta kuin koulutustason laskemisesta. Kun ei riittävän älykästä porukkaa riitä muutoin, niin tehdäänpäs tällanen kikkakuutonen ja hups: dipaksi pyrkyröi sitten näitä amispellejä.
Kaiken lisäksi ihmetyttää, ettei karsintaperusteena enää käytetä edes matematiikkaa (saati fysiikkaa, kemiaa,..). Kaikki kikkailevat excelin ja powerpointtiensa kanssa.
Homma alkoi mennä ihan vituiksi siinä vaiheessa, kun amk-instituutio perustettiin ja vähälärviset alkoivat apinoida teekkareita kaikessa. Tai ei nyt ihan kaikessa: älyä eivät saaneet nostatettua.
Hävettää kohta pitää tupsulakkia.- ImSoSpecial2014
Trolli mikä trolli.
Tupsulakkia on ollut "siistiä" pitää joskus 80-luvulla kun normisisäänotto oli pari sataa opiskelijaa. Nykyään tupsulakin saa X tuhatta teekkaria vuodessa. - joo o
Koitahan nyt saada ensin se tupsulakki
- Tervetuloa töihin
Meidän, jotka erotumme osaamisella, ei tarvitse kitistä eliittiaseman menettämisestä. Hienoa, että koulutettuja on enemmän ja että koulutusta halutaan. Kaikki eivät voi olla yhtä hyviä kuin minä, mutta nostan hattua jokaiselle, joka saa tutkintonsa valmiiksi ja etsii itselleen paikan työmarkkinoilta. Koulutus, osaaminen ja ahkeruus ovat tämän kansakunnan toivonkipinöitä. Elitismiin ja toisten alas painamiseen ei ole varaa.
- Itku ja parku :D
Säälittävää ja toisaalta pirun hauskaa lukea täällä kun DI:t vikisee ja pätee täällä paremmuuttaan :D
Kyllä ne vaan on YAMK ja DI tänä päivänä ihan vastaavanarvoiset ylemmät korkekoulututkinnot ja vaikkei olisikaan niin paskanko väliä.
SIllä TKK 5.0 keskiarvolla ja niiin hienolla teoreettisella koulutuksella et vain tee vielä yhtään mitään ilman käytännön kokemusta.
Kyllä työelämä on näyttänyt, että se on se ammatillinen osaaminen sekä kokemus ja sosiaaliset taidot mitkä määrittävät sinun asemasi ja paikkasi yrityksen ruokaketjussa. Ja minä ainakin teen työtäni palkan takia, ei se nyt ihan Alahuhdan tasolle yllä mutta ihan hyvin täällä maalla sillä pärjää kun ei tarvi maksaa miljoonaa perus omakotitalosta.
Koulutustausta ihan perus AMK inssi, 34v, 7000€/kk, Juuri se "jonkin sortin" manageri ja osaston johtaja, jolla alapuolella ihan samalla tavalla DI:t kuin inssitkin samanarvoisina alaisina. Ps. tänä vuonna aloittanut YAMK-opiskelija.
Ps. Kyllä se YAMK-tutkinto on nykyään v.2014 ihan samanarvoinen niin työpaikkahakuujen kuin myös tohtorin jatko-opintojen suhteen kuin se teidän itkemä DI:kin.- Buaah, heh XD
Mikä ajaa jatkuvasti sekoilemaan itseään alempiarvoisten palstalle? Sinun kannattaa pysyä vertaistesi mielikuvitusälykköjen palstalla. Eli pistäpä poju äipättis riemurasia päähäsi ja hyppää lötjälettoon. SInne, mistä niin kovasti päätäsi koitat nostaa.
PS. 34 vee amisteknikko voi vain uneksia 7 k€ tuloista
- Caligula Venus
Eikö Jamkista valmistunutta voitaisi kutsua jamikulaksi.
- kysynpähän vaan
Miten tämä Jyväskylä ammattikorkeakoulu liittyy tähän keskusteluun? YAMK on suomea eli sitä ei lausuta jamk.
- Saaa lausua jamki
kysynpähän vaan kirjoitti:
Miten tämä Jyväskylä ammattikorkeakoulu liittyy tähän keskusteluun? YAMK on suomea eli sitä ei lausuta jamk.
Sehän olisi brändi, kannattaa brändätä ennen kuin yamikulat keksii.
- Män
kysynpähän vaan kirjoitti:
Miten tämä Jyväskylä ammattikorkeakoulu liittyy tähän keskusteluun? YAMK on suomea eli sitä ei lausuta jamk.
Hyviä kysymyksiä sulla.
- No voi voi voi
Keskimääräinen aloittelija jauhaa omaa tuubaansa heikon itsetuntonsa hataraksi pönkäksi. Amiksista vain promille kykenee suorittamaan kandivaiheen matemaattiset ja fysiikan kurssit.
Tämä on fakta, jota palstaamisvajakin inttäminen ei muuksi muuta (: - TulihaettuaYAMKhon
Keskustelua vaivaa erikoinen vastakkain asettelu dippojen ja YAMK insinöörien välillä. Jos insinöörillä on arvosanat kunnossa, niin paperihaulla voi hakea diplomi-insinöörin opintoihin, jotka kestävät täysipäiväisesti kaksi vuotta. Varmasti kattava koulutus ja töitä löytyy. Itse aloin yrittäjäksi lukio pohjaisen tuotantotalouden insinöörin tutkinnon jälkeen ja olen sillä ihan mukavasti elänyt. Kaksi vuotta täysipäiväisesti opiskelua ei ole minulle yrittäjänä vaihtoehto, mutta olen alkanut miettimään että osaamista voisi parantaa tiettyjen tekniikan alueiden osalta. Tietyissä julkishallinnon kilpailutuksissa on vaatimuksia, suorittajien koulutustasosta, niin siinäkin mielessä opiskelu auttaisi laajentamaan toimintaa. YAMK ei tee inssistä akateemikkoa, enkä aio mitään lakkia hankkia vapuksi jatkossakaan, mutta se on ihan varteen otettava vaihtoehto muodollisen pätevyyden hankkimiseen ja teorian syventämiseen kapealla alalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3097062Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662106- 1751807
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä151317- 1121267
Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691190Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie71186RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j541106Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411051Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.288992