Lauri Törni ja Vilho Koskela

Sakari Kolistaja

Kerron mieleeni tulleesta kummallisesta mielleyhtymästä. Mikä vaikutus tunnetulla sotilaalla Lauri Törnillä oli Väinö Linnna Tuntemattoman sotilaan ja Pohjantähti-trilogian henkilöhahmoon Vilho Koskelaan?

Vilho Koskela on kirjallisena fiktiivisenä hahmona muodostettu hyvän johtajan malliksi, suomalaisen reservin upseerin perikuvaksi. Törnin soturimaine on taas legenda sinänsä ja todellista elämää.

Vastaus on tässä. Tosielämän Lauri Törni ja mielikuvitushenkilö Vilho Koskela toimivat upseeripulan takia komppanianpäällikköinä talvisodassa ja kumpikin samalla suunnalla, Lemetin ja Koirinojan suunnalla.

Lauri Törni toimi upseeripulan takia ErP 18:n 1 komppanian päälikkönä ollessan alikersantti. Komppania oli tosiasiassa joukkueen suuruinen (Lähde Ari Rautala: Sotiemme taistelupaikoilla s.28)

Entäpä Vilho Koskela, Voitaneen lainata tektiä Pohjantähden 3. osasta:

" Kotiväki tiedusteli Vilholta hänen vaiheitaan, mutta hän vastaili lyhyesti ja haluttomasti:
- En minä tiedä. Kai ne suuren upseeripulan takia kouluttaa meikäläisiäkin.
- Etkös sinä kertonut ollees joukkueenjohtajanakin?
- Olin minä välillä komppanianpäällikkönä... Jos semmoisesta voi puhua. Muutama puolikuollu mies eikä yhtään upseeria jäljellä.. Sitten tuli kyllä"

Tässä Vilho, joka oli komennettu upseerikouluun, kertoilee vastentahtoisesti sota-asioista kotiväelleen.

Hieman myöhemmin kirjassa on keskustelu Vilhon tavatessa Kylä-Pentin Kirstin, jonka kanssa oli Viholla jonkinlaista vipinää ollut. Juttelu vie sotaan ja Vilhon tulevaan upseeriuteen, mutta Vilho ei jaksa olla innostunut tytöstä, josta oli rauhan aikana kiinnostunut. Jälleen lainaus Linnan tekstiä: "Mutta Lemetin ja Koirinojan metsissä oli revitty rikki hänen kyläläissielunsa"

Myös Tuntemattomassa on lyhyt kuvaus, jossa sotamies Hauhia ujosti tiedustelee Koskelan sotilasuraa. Koskela kertoo toimineensa aliupseerina talvisodassa joukkueenjohtajana ja "pudonneensa" komppanianpäälliköksi.

Tapahtumakulku ei sinänsä ole kovin ihmeellinen, aliupseerit toimivat joukkueenjohtajina sodassa upseeritappioiden ollessa suuria; harvemmin sentään komppanianpäälliköinä.

Siis Lemetissä molemmat herrat talvisodan alikersantteina, toinen todellisena henkilönä ja toinen kirjailijan mielikuvitushenkilönä. Mielenkiintoinen yhtymäkohta, jolla ei liene mitään sen enempää merkitystä, mutta jäi mielen taustalle lukiessani tuota Rautalan kirjaa Lemetin taistelusta. Välitön assosiaatio Pohjantähteen syntyi.

10

3005

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Äitinkyykkänä

      teoria.Jää ikuiseksi arvoitukseksi "lainasiko" Linna Törnin persoonaa Vilhoon .
      Tulisi muistaa kuitenkin, että Linna ei palvellut Talvisodassa rintamalla .Jos hänellä oli mielikuva Törnistä ja tietoa tämän kunnostautumisesta,olivat ne toisilta kuultua.Nimen omaan kuultua,koska 1950-luvun alussa ei vielä oltu kirjoitettu joukko-osastojen historiikkeja ,eikä juuri muitakaan dokumentteja.
      Törnihän menetti upseerinarvonsa ja Mannerheim-ristinsä sodan loppuvaiheissa Saksan SS-seikkailunsa vuoksi(on palautettu myöhemmin). Hän oli todella vaijettu henkilö aina -60 luvulle ja Vietnamin tapahtumiin asti.

      Tuntemattoman sotilaan alkupuolella Koskela tuhoaa
      bunkkerin kasapanoksella.Lehto tulee innoissaan kehumaan tekoa jolloin Koskela sanoo "En minä kuule mitään vähään aikaan .Minä tiedän sen vanhastansa.Minulle kävi Lemetissä samalla lailla...."
      "Pohjantähdessä" Vilhon persoona ja tapahtumat hänen kohdallaan piti sovittaa "Tuntemattoman" kerronnan kanssa.Joten kirjailija laittoi Vilhon taistelemaan Lemetin ja Koiriojan suunnalla.
      Myös henkilölle joka punataustaisena, pelkän kansakoulun käyneenä komennetaan upseerikouluun piti luoda sankarillinen tausta jotta kuva olisi uskottava.Esikuvia tälläiselle sankaritarinalle syntyi Talvisodassa Törnin lisäksi lukuisia.

      En ole juurikaan perehtynyt Törnin vaiheisiin.Minua ei kiinnosta näiden nyky-historoitsioiden Rambo-tyylin kuvaukset.
      Sen verran tiedän että hän myös oli välitön ja tuli hyvin toimeen miestensä kanssa.
      Ja saattoi panna humalassa ranttaliksi.

      Kiistaton Koskelan esikuva jatkosodassa Einari Kokkonen nousi upseerin arvoonsa kansakoulupohjalta hänkin.Talvisodan ansioitten perusteella.
      Näin olettaisin.Olisiko Einari myös sotinut Lemetissä.

    • Sakari Kolistaja

      Pitäisi hieman tarkastella tuon Einari Kokkosen taustaa. Oletko muuten lukenut Jaakko Syrjän Linna-kirjaa? Se on varsin mielenkiintoinen kuvaus kirjailijan läheiseltä ystävältä.

      Nimimerkkisi "äitinkyykkänä" viitannee Päätalon tuotantoon?

      • Äitinkyykkänä

        Syrjän kirjan ensitilassa.Viime talvena luin Varpion
        Linna elämäkerran .
        Joo Päätalon kirjasta se nimimerkki on peräisin .
        Tosin siinä se kirjoitettiin muotoon Äitin Kyykkänä.
        Jonka vasta huomasin,kun selasin Iijoki-sarjaa.


    • Tykistönkessu

      Mielestäni on kirjailijan aliarviointia,kun aletaan vatvomaan oliko se ja tai se "esikuvana" jollekin romaanihahmolle. Ei suurromaaneja (kuten Linna) sillä tavalla luoda! Kyllä aiheet ja henkilöt ja heidän kohtalonsa lähtevät kirjailijan omasta päästä, siis luomisprosessin tuloksena. Toki kirjailija kuten muutkin ovat elämänsä aikana tavanneet erilaisia ihmisiä ja huomioineet heidän erityispiirteitään, mutta en usko, että yksi henkilö juuri koskaan nousisi erityiseksi esikuvaksi todellisessa romaanissa. Joitakin yksittäisiä piirteitä voidaan lainata, mutta eipä juuri enempää. - Ja puhun nyt kirjallisuuden todellisista teoksista, en muistelmista yms.

      Käsittääkseni Törni ja Koskaela olivat aivan erilaisia sotilaita: Törni oli yltiöpäinen, jopa "sotahullukin", Koskela harkitsevainen, velvollisuutensa täyttävä sotilas ilman kiihkoilua. Törnistä on kertonut mm. Mauno Koivisto kirjassaan "Koulussa ja sodassa". Törni oli upseerina samassa komppaniassa kuin Koivisto. Törnin myöhemmät vaiheet kertovat nekin paljon hänen luonteestaan.

      • Äitinkyykkänä

        on aina esikuva tai -kuvia,luodessaan romaanihahmoa.Tietoisesti tai tiedostamattaan.
        Mitä "Tuntemattomaan" tulee Linna myönsi ,että Pylkäs ja Rokka olivat lähes yksi yhteen.
        Kokkosesta Linna myöntää saaneensa piirteitä Koskelaan.Vaikka henkilöina olivat erilaisia.
        Kokkonen kun oli puhelias ja seurallinen savolainen.
        Varpio kirjassaan kertoo taustoja myös "Pohjantähden" henkilöille.Kivivuoren Otot ja Leppäsen Aunet ja muutkin ovat saaneet vaikutteita Linnan lähipiiristä.
        Myös kirjan paikkojen nimistössä Urjala ympäristöineen peilautuu.


      • Tykistönkessu
        Äitinkyykkänä kirjoitti:

        on aina esikuva tai -kuvia,luodessaan romaanihahmoa.Tietoisesti tai tiedostamattaan.
        Mitä "Tuntemattomaan" tulee Linna myönsi ,että Pylkäs ja Rokka olivat lähes yksi yhteen.
        Kokkosesta Linna myöntää saaneensa piirteitä Koskelaan.Vaikka henkilöina olivat erilaisia.
        Kokkonen kun oli puhelias ja seurallinen savolainen.
        Varpio kirjassaan kertoo taustoja myös "Pohjantähden" henkilöille.Kivivuoren Otot ja Leppäsen Aunet ja muutkin ovat saaneet vaikutteita Linnan lähipiiristä.
        Myös kirjan paikkojen nimistössä Urjala ympäristöineen peilautuu.

        Yks yhteen, missä asiassa? Pylkästä en tarkemmin tunne, mutta kova taistelija hän on tietääkseni ollut ja jotkut hänen tekemistään ovat ilmeisesti olleet mallina Linnalle. Ja samalla tavalla todennäköisesti moni muukin henkilö ja heidän tekemisensä. Joten Rokan roolihahmolla KOKONAISUUTENA ja Pylkkäällä tuskin sittenkään on kovin paljon yhteistä. - Siis tahdoin sanoa ja edelleen väitän, että esim. Tuntemattomassa on kyse aivan jostakin muusta kuin todella tapahtuneiden asioiden ylöskirjaamisesta ja sama pätee myös henkilöihin. Vaikka yhtymäkohtia onkin, niin suoria vastaavuuksia tuskin löytyy; romaanilla on aina joku sanoma, ja todellisuden henkilöt eivät siihen välttämättä istu.


      • Äitinkyykkänä
        Tykistönkessu kirjoitti:

        Yks yhteen, missä asiassa? Pylkästä en tarkemmin tunne, mutta kova taistelija hän on tietääkseni ollut ja jotkut hänen tekemistään ovat ilmeisesti olleet mallina Linnalle. Ja samalla tavalla todennäköisesti moni muukin henkilö ja heidän tekemisensä. Joten Rokan roolihahmolla KOKONAISUUTENA ja Pylkkäällä tuskin sittenkään on kovin paljon yhteistä. - Siis tahdoin sanoa ja edelleen väitän, että esim. Tuntemattomassa on kyse aivan jostakin muusta kuin todella tapahtuneiden asioiden ylöskirjaamisesta ja sama pätee myös henkilöihin. Vaikka yhtymäkohtia onkin, niin suoria vastaavuuksia tuskin löytyy; romaanilla on aina joku sanoma, ja todellisuden henkilöt eivät siihen välttämättä istu.

        Väinö Linnan kirje Viljam Pylkäkselle:

        Tampere 23.5 1955

        Terve Viljami
        Lukemattomia kertoja olen joutunut selvittämään näiden "Tuntemattoman" henkilöiden esikuvia.Onko vai ei ole? Olen vastannut totuudenmukaisesti että on.
        Kenellä selvemmät kenellä hämärämmät.Toisia olen koonnut useammista henkilöistä,toisilla taas ei ole ollenkaan esikuvia jotka voisi personoida.Mutta eräillä on hyvinkin selvät.
        Rokka joka on kaikinpuolin mainio mies, on joutunut suurimman huomion kohteeksi ,ja hänen suhteensa minä nyt päätin selvittää asiaa sinun kanssasi. Koska kerran olet kirjan lukenut niin kyllä kai sinun täytyy kuvasi tuntea.
        Eipä sillä ,jokainen vanhoista kavereista rintamalta ovat tunteneet sinut myöskin. Joten asia ei suinkaan ole meidänkeskeinen salaisuutemme. Tosin sinun ei tarvitse asettua vastuuseen tästä osasta, ellet itse halua, sillä romaanihenkilö on oma itsensä ,mikäli on elävä, ja siis ollenkaan mikään romaanihenkilö.
        Mutta jos ei sinulla ole mitään asiaa vastaan niin osa on sinun. Sinä olet Rokan esikuva. Kuten olet huomannut olen muutellut tapahtumia, sijoittanut niitä toiseen aikajärjestykseen,siirrellyt toisten miesten tekoja toisille ja niin edespäin. Mutta ne kuuluvat romaanin luonteeseen ja ovat vain sikäli todenmukaisia. Olen pitänyt silmämääränä vain sitä että henkilö ovat tosia ja että tapahtumat ovat tosia. Miten pitkälti ne eroavat itse tapahtuneesta ,senhän näet kirjasta.
        Tein tämän asian selväksi nyt , koska asian suhteen on ollut epätietoisuutta.Muuten jutellaan enemmän kun tulen sinne kesäkuussa.
        Siihen saakka näkemiin
        Väinö.

        Jälennetty pilkun tarkuudella kirjan"ROKKA Kertomus konekiväärimiehen sodasta" .alkulehdiltä. Toimittanut Kaarlo Nuorvala Pylkäksen ääninauhalle kerronnan mukaan.

        Kirjailijan luomisprosessi pohjautuu häneen omaan eläämäänsä.Siihen mitä hän on kokenut, nähnyt, kuullut tai lukenut.Hänen kokemusmaailmaansa.
        Voisi sanoa että romaani on aina tosikertomus.Tai sarja tositapahtumia.Ne tapahtumat vaan ovat tapahtuneet eri ihmisille, eri aikaan,eri paikassa.Näitä tapahtumia yhdistelemällä romaani syntyy.
        Näin on Linnakin tehnyt.
        Ei se että kirjailija on käyttänyt tunnistettavia henkilöitä ja taistelupaikkoja esikuvina kirjassaan tee siitä mitään komppanian taistelupäiväkirjaa tai dokumenttia.
        Kyllä kirjailija on se joka antaa "sielun "
        henkilöilleen.
        Olen aivan varma siitä ettei Törni ollut Koskelan esikuva.Ja pelkkä ajatusleikki kait se oli Kolistajaltakin.

        Toivon että keskustelu jatkuu ....


      • tuntematon
        Tykistönkessu kirjoitti:

        Yks yhteen, missä asiassa? Pylkästä en tarkemmin tunne, mutta kova taistelija hän on tietääkseni ollut ja jotkut hänen tekemistään ovat ilmeisesti olleet mallina Linnalle. Ja samalla tavalla todennäköisesti moni muukin henkilö ja heidän tekemisensä. Joten Rokan roolihahmolla KOKONAISUUTENA ja Pylkkäällä tuskin sittenkään on kovin paljon yhteistä. - Siis tahdoin sanoa ja edelleen väitän, että esim. Tuntemattomassa on kyse aivan jostakin muusta kuin todella tapahtuneiden asioiden ylöskirjaamisesta ja sama pätee myös henkilöihin. Vaikka yhtymäkohtia onkin, niin suoria vastaavuuksia tuskin löytyy; romaanilla on aina joku sanoma, ja todellisuden henkilöt eivät siihen välttämättä istu.

        Olen joskus lukenut aiheesta, jossa joku kirjallisuuden ja historian tutkija on oikein töikseen tutkinut, keitä nämä mainiot miehet olivat. Lähteenä hän oli käyttänyt paitsi historiallisia tosiasioita myös haastatteluja, lehtiartikkeleita jne. Yksittäisen henkilön hahmo muodostui monen eri henkilön hahmosta ja Linna oli lisännyt siihen myös kirjailijan mausteet. Rokka lienee eniten kantaisänsä Pylkkään kaltainen, vaikka konepistoolikohtaus onkin fiktiota, mutta sodassa täysin mahdollista. Totuus lienee se, että Pylkäs ampui konekiväärillä ja ruumiita tuli enemmän. Vanhalan rooliin on esitetty Pauli Tanski nimistä miestä. Hietanen saattaa olla muuan Santanen, joka esikuvastaan poiketen selvisi oikeasta sodasta hengissä.Pääajatus oli kuitenkin se, että tietyt henkilötyypit ovat aikalailla samanlaisia mm. Alastomat ja kuolleet teoksessa ja saksalaisessa kirjassa jonka pohjalta on tehty elokuva Rautaristi. Upseerityyppejä mm. idealisti Kariluoto, Niuhottaja mulkvisti Lammio, Hiljainen luotettava vaikuttaja Koskela jne. Rivimiehistä mm. puolihullu rämäpää Viirilä, tavallinen rivimies Salo, kauppamies Rahikainen, rehellisesti sotaa pelkäävä arka Riitaoja jne. Aliupseerit Rokka, Hietanen ja Lahtinen esimerkillisiä reiluja ryhmänjohtajia. Lehto oli mitäänpelkäämätön tappaja, joka hakemalla haki kohtaloaan, kuten Goburn elokuvassa Rautaristi. Kaikissa ym. 3:ssa teoksessa henkilöhahmot ovat pitkälle saman tyyppisiä ja kaikissa aliupseerit kuvataan samalla tavalla. Ja lopuksi, kaikissa näissä teoksissa on selvä sodan vastaisuus tai ainakin ne tuovat esille sodan mielettömyyden. Olivatkohan nämä toisetkin kirjailijat aliupseereita mene tiedä.


      • Sakari Kolistaja
        tuntematon kirjoitti:

        Olen joskus lukenut aiheesta, jossa joku kirjallisuuden ja historian tutkija on oikein töikseen tutkinut, keitä nämä mainiot miehet olivat. Lähteenä hän oli käyttänyt paitsi historiallisia tosiasioita myös haastatteluja, lehtiartikkeleita jne. Yksittäisen henkilön hahmo muodostui monen eri henkilön hahmosta ja Linna oli lisännyt siihen myös kirjailijan mausteet. Rokka lienee eniten kantaisänsä Pylkkään kaltainen, vaikka konepistoolikohtaus onkin fiktiota, mutta sodassa täysin mahdollista. Totuus lienee se, että Pylkäs ampui konekiväärillä ja ruumiita tuli enemmän. Vanhalan rooliin on esitetty Pauli Tanski nimistä miestä. Hietanen saattaa olla muuan Santanen, joka esikuvastaan poiketen selvisi oikeasta sodasta hengissä.Pääajatus oli kuitenkin se, että tietyt henkilötyypit ovat aikalailla samanlaisia mm. Alastomat ja kuolleet teoksessa ja saksalaisessa kirjassa jonka pohjalta on tehty elokuva Rautaristi. Upseerityyppejä mm. idealisti Kariluoto, Niuhottaja mulkvisti Lammio, Hiljainen luotettava vaikuttaja Koskela jne. Rivimiehistä mm. puolihullu rämäpää Viirilä, tavallinen rivimies Salo, kauppamies Rahikainen, rehellisesti sotaa pelkäävä arka Riitaoja jne. Aliupseerit Rokka, Hietanen ja Lahtinen esimerkillisiä reiluja ryhmänjohtajia. Lehto oli mitäänpelkäämätön tappaja, joka hakemalla haki kohtaloaan, kuten Goburn elokuvassa Rautaristi. Kaikissa ym. 3:ssa teoksessa henkilöhahmot ovat pitkälle saman tyyppisiä ja kaikissa aliupseerit kuvataan samalla tavalla. Ja lopuksi, kaikissa näissä teoksissa on selvä sodan vastaisuus tai ainakin ne tuovat esille sodan mielettömyyden. Olivatkohan nämä toisetkin kirjailijat aliupseereita mene tiedä.

        Ettei väärinkäsitystä tulisi, on varmaan syytä hieman selittää. En suinkaan tarkoittanut, että Lauri Törni olisi Vilho Koskelan esikuva. Todellisen henkilön talvisodan toiminnan historia vastaa Vilho Koskelan talvisodan toimintaa rintamalohkon ja tehtävän osalta. Tässä yhtymäkohta. Onko mahdollista, että tämä tarina on tullut Linnan korviin ja vaikuttanut kertomukseen?

        Sinällään ei ollut kummallista, että upseeripulan johdosta aliupseerit joutuivat upseerien tehtäviin, normaalisti joukkueenjohtajina. Talvisodan upseeritappiot aihuttivat pikaisen upseerikoulutustarpeen. Tarkistamattoman tiedon mukaan Törni oli nostettu tehtävässään upseerikokelaan arvoon; kummallista kyllä ilman, että olisi ollut edes ollut tuolloin upseerikoulutuksessa.

        Tiedossani ei ole, mitä Koskelan esikuvaksi mainittu Kokkonen teki talvisodassa. Selväähän on se, että kirjailijan henkilöhahmoon yhdistetään erilaisia aineksia. Olen lueskellut Väinö Linnan esseekokoelmaa "Murroksia", jossa on muun muassa kirjoitus "Kuinka kirjani ovat syntyneet". Tässä tuodaan esille tuo henkilögallerian muodostuminen, jossa on vaikutteita Urjalan elämänpiiristä ja tarinoista siellä vaikuttaneista ihmisistä ilman että kukaan kirjan hahmoista olisi "yksi yhteen" jonkun todellisen henkilön kanssa.


      • Kirjastosta
        Sakari Kolistaja kirjoitti:

        Ettei väärinkäsitystä tulisi, on varmaan syytä hieman selittää. En suinkaan tarkoittanut, että Lauri Törni olisi Vilho Koskelan esikuva. Todellisen henkilön talvisodan toiminnan historia vastaa Vilho Koskelan talvisodan toimintaa rintamalohkon ja tehtävän osalta. Tässä yhtymäkohta. Onko mahdollista, että tämä tarina on tullut Linnan korviin ja vaikuttanut kertomukseen?

        Sinällään ei ollut kummallista, että upseeripulan johdosta aliupseerit joutuivat upseerien tehtäviin, normaalisti joukkueenjohtajina. Talvisodan upseeritappiot aihuttivat pikaisen upseerikoulutustarpeen. Tarkistamattoman tiedon mukaan Törni oli nostettu tehtävässään upseerikokelaan arvoon; kummallista kyllä ilman, että olisi ollut edes ollut tuolloin upseerikoulutuksessa.

        Tiedossani ei ole, mitä Koskelan esikuvaksi mainittu Kokkonen teki talvisodassa. Selväähän on se, että kirjailijan henkilöhahmoon yhdistetään erilaisia aineksia. Olen lueskellut Väinö Linnan esseekokoelmaa "Murroksia", jossa on muun muassa kirjoitus "Kuinka kirjani ovat syntyneet". Tässä tuodaan esille tuo henkilögallerian muodostuminen, jossa on vaikutteita Urjalan elämänpiiristä ja tarinoista siellä vaikuttaneista ihmisistä ilman että kukaan kirjan hahmoista olisi "yksi yhteen" jonkun todellisen henkilön kanssa.

        Näihin mieltä askarruttaviin henkilökysymyksiin löytyvät vastaukset Mauno Jokipiin ja Kimmo Sorkon kirjasta "Tuntemattoman sotilaan rykmentti : jalkaväkirykmentti 8:n historia". Siellä on kerrottu niin Rokan kuin Koskelan ja monen muun esikuvat; ei tarvitse arvuutella.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Nykynuoret puhuu nolosti englantia suomen sekaan, hävetkää!

      Kamalan kuuloista touhua. Oltiin ravintolassa ja viereen tuli 4 semmosta 20-25v lasta. Kaikki puhui samaan tyyliin. Nolo
      Maailman menoa
      198
      4666
    2. 57-vuotiads muka liian vanha töihin?

      On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei
      Maailman menoa
      274
      2750
    3. 134
      1707
    4. Luovutetaanko nainen?

      En taida olla sinulle edes hyvän päivän tuttu. Nauratkin pilkallisesti jo selän takana.
      Ikävä
      67
      1401
    5. Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?

      Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette
      Sinkut
      203
      1357
    6. J-miehelle toivon

      Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.
      Ikävä
      84
      1156
    7. Miten olette lähestyneet kiinnostuksen kohdettanne?

      Keskusteluita seuranneena tilanne tuntuu usein olevan sellainen, että palstan anonyymit kaipaajat eivät ole koskaan suor
      Ikävä
      64
      1124
    8. By the way, olet

      mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei
      Ikävä
      74
      1077
    9. Haluatko S

      vielä yrittää?
      Ikävä
      59
      1057
    10. Onko kaivattunne suosittu?

      Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(
      Ikävä
      76
      1051
    Aihe