Yleensä en kopioi näin pitkiä juttuja, mutta nyt oli tarpeen. Olen pahoillani.
Ensimmäinen lause varsinkin on mielenkiintoinen. Sen mukaan nuo kolme evankeliumia eivät ole kirjoittajiensa mukaan Jumalan sanaa.
"Kukaan UT:n evankeliumin kirjoittaja (jotka ovat tuntemattomia henkilöitä, ja vasta myöhempi kirkollinen perimätieto on liittänyt evankeliumit tarpeeksio arvovaltaisten tekijöiden nimiin) ei vetoa Pyhän Hengen inspiraatioon, näkyihin tai Jumalan saneluun. Selvästikään esim. Markuksen evankeliumi ei ole Matteukselle eikä Luukkaalle pyhä, loukkaamaton, kunnioituksella muuttamattomana vastaanotettava kirjoitus, vaan he ovat vapaasti muokkailleet Markuksen tekstejä ja tehneet selkeitä teologisia muutoksia Markuksen esitykseen omien teologisten näkemystensä mukaisesti - Markuksen teksti siis tarvitsi Matteuksesta ja Luukkaasta korjaamista ja parantelua. On epätodennäköistä, että Paavali uskoi kirjoittavansa Raamattua, kanonisoitua pyhää kirjaa, kun hän teki kirjeitään seurakunnille ja yksityishenkilöille (ne ovat tilannekohtaisia, usein poleemisia kannanottoja ja niissähän on paljon kaikenlaista Paavalin henkilökohtaisten asioiden kuvailua). Evankeliumit eivät ole modernia objektiivista historiankirjoitusta, vaan teologisen työn kuvaus, joita kirjoitettaessa historiaa käsiteltiin luovalla hurskaalla mielikuvituksella keerygman eli julistuksen ehdoilla."
Lähde:
www.kristinusko-raamattu.argumentti.fi/eksegetiikka_historiallinen_raamatuntutkimus.php?id=37
Lisää Raamatun tulkitsemisesta.
52
1073
Vastaukset
- Edgari!!
Sua viisaammatkin on käyneet kautta aikojen kinaa Raamatusta ja sen sanomasta.
Muistan nuorena yliopistonkirjastossa vietetyistä tunneista kun luin viisaiden väittelyistä. sen verran huomasin, että kukaan ei voinut kumota plkkuakaan Raamatusta, mutta turhaa väittelyä kylläkin sai aikaan loputtomiin.- Ihmisen viisaus
Jos kukaan ei muistaaksesi pystynyt kumoamaan märehtivän
pupun mysteeriä, tai nelijalkaisten heinäsirkkojen
ihmettä, puhumattakaan lepakkolinnuista tai monta
sataa vuotta vanhoista ukoista, vaikka Jumala oli
ilmoittanut ihmisen suurimman iän saavan olla 120v.
Voi vika olla pikemminkin muistissasi, kuin noissa
viisaissa, mutta älä huoli, koska aivot toimivat
sähkökemiallisesti, saa sinunkin muistia lääkkein
parannettua. - huolenpidostasi
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Jos kukaan ei muistaaksesi pystynyt kumoamaan märehtivän
pupun mysteeriä, tai nelijalkaisten heinäsirkkojen
ihmettä, puhumattakaan lepakkolinnuista tai monta
sataa vuotta vanhoista ukoista, vaikka Jumala oli
ilmoittanut ihmisen suurimman iän saavan olla 120v.
Voi vika olla pikemminkin muistissasi, kuin noissa
viisaissa, mutta älä huoli, koska aivot toimivat
sähkökemiallisesti, saa sinunkin muistia lääkkein
parannettua.Et tunne Raamattua ilmeisesti.
Otappa ja lue sieltä.
Ihmisen iälle Jumala laittoi rajan 120 vuotiaaksi vasta jossain vaihetta historiaa. Aina ei niin ollut kyllä Nooa ja muut elivät satojakin vuosia.
Tiede se vaan löytää totuuksia jotka tukevat Raamattua, mutta kuten kirjoitin väittelyille ei tule loppua. - Ihmisen viisaus
huolenpidostasi kirjoitti:
Et tunne Raamattua ilmeisesti.
Otappa ja lue sieltä.
Ihmisen iälle Jumala laittoi rajan 120 vuotiaaksi vasta jossain vaihetta historiaa. Aina ei niin ollut kyllä Nooa ja muut elivät satojakin vuosia.
Tiede se vaan löytää totuuksia jotka tukevat Raamattua, mutta kuten kirjoitin väittelyille ei tule loppua.Jeanne Calment syntyi 21.2.1875 Kuoli 4.8.1997.
Ikää siis ehti kertyä 122v. 164pv.
Vai onkohan kyseessä demoni, vai tuliko se Jumalan
ilmoitus vasta vuonna 1998?
Taisi tulla loppu tälle väittelylle vai? - on todella
huolenpidostasi kirjoitti:
Et tunne Raamattua ilmeisesti.
Otappa ja lue sieltä.
Ihmisen iälle Jumala laittoi rajan 120 vuotiaaksi vasta jossain vaihetta historiaa. Aina ei niin ollut kyllä Nooa ja muut elivät satojakin vuosia.
Tiede se vaan löytää totuuksia jotka tukevat Raamattua, mutta kuten kirjoitin väittelyille ei tule loppua.on todella hyvä uutinen, että voimme luottaa täysin Jumalan sanaan ja sen virheettömyyteen sekä siihen, että näennäisiin ristiriitoihin löytyy aina ratkaiseva vastaus
- Raamattusi!!
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Jeanne Calment syntyi 21.2.1875 Kuoli 4.8.1997.
Ikää siis ehti kertyä 122v. 164pv.
Vai onkohan kyseessä demoni, vai tuliko se Jumalan
ilmoitus vasta vuonna 1998?
Taisi tulla loppu tälle väittelylle vai?Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
Siis toi on ihanne, mutta jotkut kuolee nuorempana, joku voi elää jonkun vuoden yli.
Minusta pitää yvin paikkansa,
Tiede ei käsitä miksi ihminen ei elä vanhemmaksi, mutta mitään tieteellistä estettä sille ei olisi. - Ihmisen viisaus
Raamattusi!! kirjoitti:
Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
Siis toi on ihanne, mutta jotkut kuolee nuorempana, joku voi elää jonkun vuoden yli.
Minusta pitää yvin paikkansa,
Tiede ei käsitä miksi ihminen ei elä vanhemmaksi, mutta mitään tieteellistä estettä sille ei olisi.Edellisessä viestissäsi kirjoitit Jumalan säätäneen
tuon 120v. ihmisen yläikärajaksi, vasta Nooan jälkeen?
Nyt kirjoitat kyseessä olevan vain ohjearvo, jota
ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti, kunhan
Jumala vain suositteli asiaa?
Teit jonkinlaisen ennätyksen, sinun muuttumaton
Jumalan sana kesti muuttumattomana noin puoli tuntia.
Jotkut ne tälläkin palstalla kirjoittelevat, ottavat
hieman enemmän tosissaan nuo Jumalan sanat, kuin
sinä, jolle ne nyt on vain ohjeita, joista ei toinna
juuri välittää. Hyvä niin ystäväiseni. - mimmi on?
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Edellisessä viestissäsi kirjoitit Jumalan säätäneen
tuon 120v. ihmisen yläikärajaksi, vasta Nooan jälkeen?
Nyt kirjoitat kyseessä olevan vain ohjearvo, jota
ei tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti, kunhan
Jumala vain suositteli asiaa?
Teit jonkinlaisen ennätyksen, sinun muuttumaton
Jumalan sana kesti muuttumattomana noin puoli tuntia.
Jotkut ne tälläkin palstalla kirjoittelevat, ottavat
hieman enemmän tosissaan nuo Jumalan sanat, kuin
sinä, jolle ne nyt on vain ohjeita, joista ei toinna
juuri välittää. Hyvä niin ystäväiseni.En usko hänen eläneen 127 vuotiaaksi.
Ei se mikään noin arvio ollut, Mutta eikö tosi asia ole, että ihmiset elävät alle 120 vuotiaaksi, vaikka tieteen mukaan voisi elää paljon vanhemmaksi.
Mutta kun Jumalansana ei salli. - to....
mimmi on? kirjoitti:
En usko hänen eläneen 127 vuotiaaksi.
Ei se mikään noin arvio ollut, Mutta eikö tosi asia ole, että ihmiset elävät alle 120 vuotiaaksi, vaikka tieteen mukaan voisi elää paljon vanhemmaksi.
Mutta kun Jumalansana ei salli.vilisee lähes 1000 vuotiaita tyyppejä.
- Ihmisen viisaus
mimmi on? kirjoitti:
En usko hänen eläneen 127 vuotiaaksi.
Ei se mikään noin arvio ollut, Mutta eikö tosi asia ole, että ihmiset elävät alle 120 vuotiaaksi, vaikka tieteen mukaan voisi elää paljon vanhemmaksi.
Mutta kun Jumalansana ei salli.Voisit aivan hyvin googlettaa tuon henkilön nimen,
ja tarkastaa asian, mutta koska tiedät olevasi
väärässä, ilmoitat vain "en usko koko asiaan"
Pateettista.
Käy hieman sivistämässä itseäsi, äläkä väitä olevaa
olemattomaksi.
PS:Eikö jo hieman hävetä, kun todistelusi vaipuu
tasolle "En usko, eikö muka ole?" - mummoni
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Voisit aivan hyvin googlettaa tuon henkilön nimen,
ja tarkastaa asian, mutta koska tiedät olevasi
väärässä, ilmoitat vain "en usko koko asiaan"
Pateettista.
Käy hieman sivistämässä itseäsi, äläkä väitä olevaa
olemattomaksi.
PS:Eikö jo hieman hävetä, kun todistelusi vaipuu
tasolle "En usko, eikö muka ole?"Miksi ihmiset eivät elä pidempään?
Vaikka muutaman tuhat vuotta, eiks edellinen sitä sulta kyselly? - Ihmisen viisaus
mummoni kirjoitti:
Miksi ihmiset eivät elä pidempään?
Vaikka muutaman tuhat vuotta, eiks edellinen sitä sulta kyselly?Jos kerran biologian tunnit, tuli lintsattua jo
ala-asteelta lähtien (kuten tuollaisen kysyjälle on
eittämättä tapahtunut) niin on aika lukea (osaathan
kirjoittaakin) hieman biologiaa.
Sieltä se selviää, miksi LÄHES poikkeuksetta ihminen
kuolee ennen 120 ikävuottaan, ja siirtyy luonnon
kiertokulkuun matojen mahan kautta. Siihen löytyy
parempikin totuus, kuin Jumalan ihme, jota eittämättä
yrität löytää.
Edellinen taisi kysyä sitä, mutta kyseessä oli
varmaan vitsi, koska noin tietämättömiä ihmisiä ei
ole sivistysvaltiossa.
Huumorimiehiä taidat itsekin olla, sillä tuskin noin
lapsellisia sinäkään tosissasi kyselet. - totuus!!
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Jos kerran biologian tunnit, tuli lintsattua jo
ala-asteelta lähtien (kuten tuollaisen kysyjälle on
eittämättä tapahtunut) niin on aika lukea (osaathan
kirjoittaakin) hieman biologiaa.
Sieltä se selviää, miksi LÄHES poikkeuksetta ihminen
kuolee ennen 120 ikävuottaan, ja siirtyy luonnon
kiertokulkuun matojen mahan kautta. Siihen löytyy
parempikin totuus, kuin Jumalan ihme, jota eittämättä
yrität löytää.
Edellinen taisi kysyä sitä, mutta kyseessä oli
varmaan vitsi, koska noin tietämättömiä ihmisiä ei
ole sivistysvaltiossa.
Huumorimiehiä taidat itsekin olla, sillä tuskin noin
lapsellisia sinäkään tosissasi kyselet.Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
Eli oliko se vedenpaisumisen jälkeen ihmiset alkoi elää alle 120 vuotiaiksi. Siksi siellä on 1000 vuotiaita tyyppejä Raamatussa. Siisvain ennen Vedenpaisumista.
Tiede ja biologia on ihmeissään miksi ihminen ei elä kauemmin. - Ihmisen viisaus
totuus!! kirjoitti:
Silloin Herra sanoi: "Minun henkeni ei ole vallitseva ihmisessä iankaikkisesti, koska hän on liha. Niin olkoon hänen aikansa sata kaksikymmentä vuotta."
Eli oliko se vedenpaisumisen jälkeen ihmiset alkoi elää alle 120 vuotiaiksi. Siksi siellä on 1000 vuotiaita tyyppejä Raamatussa. Siisvain ennen Vedenpaisumista.
Tiede ja biologia on ihmeissään miksi ihminen ei elä kauemmin.Niin minulta jäi huomaamatta koko vedenpaisumus!
Tiedätkö tarkkaa ajankohtaa, en tiedä siitä muuta
kuin, että se on ollut jälkeen 04.08.1997, koska
silloin kuoli Jeanne Calment korkeassa 122 vuoden
ja 164 päivän iässä.
Rauha hänen muistolleen. - minunkin puolestani
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Niin minulta jäi huomaamatta koko vedenpaisumus!
Tiedätkö tarkkaa ajankohtaa, en tiedä siitä muuta
kuin, että se on ollut jälkeen 04.08.1997, koska
silloin kuoli Jeanne Calment korkeassa 122 vuoden
ja 164 päivän iässä.
Rauha hänen muistolleen.Oisko pari karkausvuotta syynä?
Eli olisikin 119 vuotta?
Raamattu kuitenkin on ehdoton totuus! - Ihmisen viisaus
minunkin puolestani kirjoitti:
Oisko pari karkausvuotta syynä?
Eli olisikin 119 vuotta?
Raamattu kuitenkin on ehdoton totuus!Varmaan harmittaa nuo pari vuotta liikaa, (ei tosin
simua, koska olet pelkkä trolli) mutta
eipä niitä mikään poiskaan ota, mummi sattui kaiken
lisäksi asumaan vilkkaassa satamakaupungissa lapsuutensa,
joten kirkonkirjatkin on aukottomat.
PS:Olet niin tyhmä trolli, että pahaa tekee. - pahoinvointiisi
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Varmaan harmittaa nuo pari vuotta liikaa, (ei tosin
simua, koska olet pelkkä trolli) mutta
eipä niitä mikään poiskaan ota, mummi sattui kaiken
lisäksi asumaan vilkkaassa satamakaupungissa lapsuutensa,
joten kirkonkirjatkin on aukottomat.
PS:Olet niin tyhmä trolli, että pahaa tekee.Eenok eli mummoas vanhemmaks.
Tosin Siperian lakeuksilla piimän juojat elelevät kuulema vanhoiksi, kait 150, et sil viisiin. - oppilas x
Minäkin muistan aikanaan kaupunginkirjastossa olessani,että Hesari taisi olla hieman myöhässä ja poruhan siitä syntyi...
- ällikkä
kun ihminen alkaa selittämään mitä raamatun jakeissa tai lauseissa perimmältään tarkoitetaan.Jokaisena aikana, ja usein myös tänäkin päivänä erinlaiset seurakunnat selittävät samat paikat eri tavalla.Sitä esiintyy myös saman seurakunnan sisällä.Silloin on kyse kohdan tulkinta,eikä ehdoton totuus,vaikka usein niin annettaan ymmärtää.Ihminen kun on ja tulee olemaan maanpäällä vaeltaessaan vajavainen kaikessa,myös raamatun tulkinnoissa.
- ookeen
No niinhän se on joiltain osin, mutta perustotuudet ja Kymmenenkäskyä ovat selvää ku pläkki jokaiselle, niistä ei liikaa tulkinnallista eroa tule.
Sen sijaan Jeesuksen opetuksista antamisesta tai muusta yllä outoa kyllä löytyy tulkinta eroja.
Ja sitten syntyy eriseuroja. - J.Edgar
ihan aina. Yhtä Raamatun totuutta ei ole olemassakaan.
- ällikkä
ookeen kirjoitti:
No niinhän se on joiltain osin, mutta perustotuudet ja Kymmenenkäskyä ovat selvää ku pläkki jokaiselle, niistä ei liikaa tulkinnallista eroa tule.
Sen sijaan Jeesuksen opetuksista antamisesta tai muusta yllä outoa kyllä löytyy tulkinta eroja.
Ja sitten syntyy eriseuroja.eri seurakunnissa.Toisille se tarkoittaa älä murhaa,eli tappaa voi sodassa,rangaistuksena teoista ja ne ovat kuulemma Jumalan tahto.Toisille se taas on ehdoton käsky,eli ei saa tappaa missään oloissa.Eli jopa niistä kymmenestä käskystä, on useita eri tulkintoja.Älä tee huorin, on vähintään yhtä tulkinnan varainen ja uskovia jakava käsky.
J.Edgar kirjoitti:
ihan aina. Yhtä Raamatun totuutta ei ole olemassakaan.
oikeassa, sillä Raamattu sanoo Jeesuksen puhuneen kansalle vain vertauksilla:
Matt. 13:34
"Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla, ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään;"
Mark. 4:34
"ja ilman vertausta hän ei puhunut heille. Mutta opetuslapsillensa hän selitti kaikki, kun he olivat yksikseen."
Luin jostakin kirjoituksesta Raamatun syntyhistoriaa, jossa kerrottiin ainakin ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla vielä olleen sellainen kirjakäärö kuin "Jeesuksen puheiden selitykset opetuslapsille", mutta sen sisältö on ollut nousevalle kirkkolaitokselle niin kuumaa kamaa, että piispat määräsivät sen takavarikoitavaksi tai poltettavaksi.
Kirjoituksessa mainittiin yhden sellaisen käärön nimilehdestä jääneen pieni pala osittain palaneena todistukseksi, että kirjakäärö on ollut olemassa.
- to...
tekstit nyt ovat osana Raamattua tiennyt kirjoittavansa "raamattua". Ajatus että osa kirjoituksista olisi pyhiä ja sitovia ei ollut juutalaisuudessakaan kovin vanha. Qumranin löydöt ovat osoittaneet että eri lahkot seurasivat kukin omia oppejaan, niillä oli siis omat kirjoitukset, joita ei ollut muilla. Niistäkin jotka olivat yhteisiä, oli monia toisistaan poikkeavia versioita.
- oikein.
Ei niissä löydöissä ole paljoakaan eroavaisuuksia. On samat totuudet pikkaisen erilailla kerrottuna. Kuten Neljässä evankeliumissakin.
- Ihmisen viisaus
oikein. kirjoitti:
Ei niissä löydöissä ole paljoakaan eroavaisuuksia. On samat totuudet pikkaisen erilailla kerrottuna. Kuten Neljässä evankeliumissakin.
Esimerkkinä vaikka Johanneksen evankeliumi, jossa
mainitaan Jeesuksen olevan Jumalan poika, jota kukaan
muu ei muistanut mainita, mutta mitäs pienistä. - to...
oikein. kirjoitti:
Ei niissä löydöissä ole paljoakaan eroavaisuuksia. On samat totuudet pikkaisen erilailla kerrottuna. Kuten Neljässä evankeliumissakin.
onko sinusta sama noudattaako levitikusta vai esselaisten Tohorot'ia?
- ehdoton totuus!!!!!!!!!!!!!!!
Evankeliumien aitous
Ensiksi on vastattava haasteeseen evankeliumien aitoudesta. Mistä tiedämme, että Jeesuksen opetuslapset Matteus ja Johannes sekä Pietarin ja Paavalin kumppanit Markus ja Luukas ovat heidän mukaansa nimettyjen Raamatussamme olevien evankeliumien takana? Mistä tiedämme, että lähes 2000 vuotta sitten kirjoitetut tekstit ovat pysyneet samoina meidän päiviimme saakka? Miksi hyväksymme vain Raamatun evankeliumit emmekä muita varhaisia evankeliumeita?
Kristittyjen onneksi Uuden testamentin tekstien aitoudesta on enemmän historiallista näyttöä kuin mistään muista antiikin ajan kirjoituksista. Ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta on useita todisteita siitä, että evankeliumit ovat todella saaneet syntynsä apostolisissa käsissä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Eusebiuksen kirkkohistoriassa siteerattu apostoli Johanneksen opetuslapsen Polykarpoksen opetuslapsi Ireneus Lyonilainen, joka kirjoitti 100-luvun loppupuolella:
”Matteus julkaisi heprealaisten keskuudessa kirjoitetun evankeliumin, kun Pietari ja Paavali olivat Roomassa julistamassa evankeliumia ja perustamassa kirkkoa. Heidän lähtönsä jälkeen Markus, Pietarin oppilas ja tulkki, jätti meille kirjallisesti sen, mitä Pietari julisti. Luukas, Paavalin kumppani, pani kirjaan Paavalin julistaman evankeliumin. Sitten myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin oleskellessaan Efesossa Aasiassa.” (Kirkkohistoria 5:8:2–4, Harhaoppeja vastaan 3:1:1)
Evankeliumien alkuperästä oltiin ensimmäisillä vuosisadoilla laajasti samaa mieltä, eikä ole päteviä todisteita vaihtoehtoisista kirjoittajista. Jos alkukirkko olisi itse keksinyt evankeliumit ja valehdellut niiden kirjoittajista, harhaoppiset olisivat saaneet siitä mainion tilaisuuden todistaa kristityt huijareiksi, eivätkä he olisi hyväksyneet näitä evankeliumeja. Tapahtui kuitenkin päinvastoin – kirkon vastustajat käyttivät myös lähteinään apostolisia evankeliumeita.
Kirkko olisi tuskin myöskään valinnut kahta apostolien joukkoon kuulumatonta (Markus ja Luukas) sekä paheksuttua publikaania (Matteus) evankeliumien kirjoittajiksi. Jos he olisivat halunneet teksteilleen uskottavuutta, he olisivat tehneet kuten esimerkiksi gnostilaiset julkaistessaan omat evankeliuminsa – he nimesivät ne mm. Pietarin, Marian ja Tuomaksen mukaan.
Evankeliumien tekstien säilymisestä vääristelemättöminä on myös valtavan vahvaa todistusaineistoa. Kun suurin osa säilyneestä antiikin kirjallisuudesta on vain muutaman muinaisen käsikirjoituksen varassa, Uuden testamentin teksteistä on olemassa noin 24 000 käsikirjoitusta eri kielillä eri aikoina ja eri paikoissa. Kun muut antiikin kirjallisuuden säilyneet käsikirjoitukset ovat peräisin 500–1500 vuotta alkuperäistekstin kirjoittamisen jälkeiseltä ajalta, Uuden testamentin käsikirjoituksia on säilynyt ajalta, joka on vain sukupolven päässä alkuperäiskirjojen kirjoittamishetkestä (ensimmäinen katkelma Johanneksen evankeliumista n. vuodelta 125).
Tämän lisäksi varhaisten kristittyjen kirjoittamien muiden tekstien sisältämistä sitaateista voitaisiin koota koko Uusi testamentti muutamia jakeita lukuun ottamatta, ja koska kirkkoisien jatkumo alkaa apostolisista ajoista asti, ei Uuden testamentin vääristyminen ole sijoitettavissa mihinkään ajanjaksoon.
Vaikka eri käsikirjoituksissa onkin useita eroavaisuuksia, nämä johtuvat lähinnä kirjoitusvirheistä ja muista epäolennaisista seikoista. Yksikään kristillinen opinkappale ei perustu raamatunkohtaan, jonka epäiltäisiin olevan myöhempi lisäys. Kaiken kaikkiaan 97–99% Raamatuissamme olevasta Uudesta testamentista on varmasti alkuperäisessä muodossaan, ja variaatiotkin on yleensä merkitty mukaan alaviittein.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Uuden testamentin tekstit ovat varmasti tarkimmat ja luotettavimmat aikoihimme asti säilyneet antiikinaikaiset kirjoitukset. Evankeliumeita ei voi torjua historiallisin perustein, sillä silloin jouduttaisiin torjumaan samalla koko muinainen historia – ainoa syy olla uskomatta niihin onkin niiden ihmeellisessä sisällössä, jonka luotettavuutta tutkimme seuraavaksi.- Ihmisen viisaus
Kun todistellaan jonkun kirjoituksen aitoutta, toisella
kirjoituksella, joka on kirjoitettu juuri todistamaan
tuon ensimmäisen aitoutta, on todistuksen arvo kuitenkin
aivan puhdas nolla.
Esimerkiksi Johanneksen evankeliumi on todennäköisesti
koottu Magdalan Marian kirjoituksien pohjalta.
Gnostilaisissa kirjoituksissa on usein mainittu
Jeesuksen rakkaimman opetuslapsen olleen Magdalan
Maria, mutta se on todistettavasti vaihdettu
Johannekseksi, koska Jeesuksesta tehtiin "neitsyt"
koska se sopi paremmin katolilaisille papeille,
jotka kieltäytyivät lihanhimoista.
Koko evankeliumi nimettiin Johanneksen mukaan,
koska Lyonin piispa Irenaeus väitti toisen
vuosisadan lopulla kuulleensa asiasta nuorena
mahdollisesti Polykarpoksen näin kertoneen.
Kirjoituksen uskotaan tehdyn kolmessa osassa, joista
viimeisin vuoden 160-paikkeilla.
Kalevalankin on muuttumaton teos, mutta se ei
tee Väinämöisestä todellista Jumalaa, eli vaikka
kuinka todistelet raamatun pysyvyyttä, sillä ei ole
kuitenkaan mitään tekemistä todellisten historiallisten
tapahtumien kanssa, kuten voit itsekin historiaa
lukemalla todeta.
- lyhyesti!!
Evankeliumien luotettavuus
Evankeliumien luotettavuuteen liittyen voidaan esittää useita kysymyksiä. Oliko evankelistojen tarkoitus kirjoittaa historiaa vai myyttejä? Oliko heillä kyky kirjoittaa historiaa? Kuinka varhaisia evankeliumien tekstit ovat? Vahvistaako vai kumoaako Raamatun ulkopuolinen historia evankeliumien tarinan todenmukaisuuden? Onko evankeliumien kuva Jeesuksesta luotettava?
Ensinnäkin näemme Luukkaan evankeliumista, että hänen tarkoituksenaan oli kirjoittaa tarkan tutkimuksen pohjalta silminnäkijöiden todistamat tapahtumat yhtenäisenä esityksenä (Luuk. 1:1–4). Koska Matteus ja Markus kirjoittivat suurimmaksi osaksi samoista tapahtumista ja samalla tyylillä, voidaan olettaa heidän tarkoituksensa olleen sama kuin Luukkaalla.
Johannes puolestaan toteaa evankeliuminsa tarkoituksen seuraavasti: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” (Joh. 20:31) Tämän perusteella monet ovat ajatelleet Johanneksen evankeliumin olevan myyteillä kaunisteltua teologiaa eikä luotettavaa historiaa, varsinkin kun se eroaa selvästi muista evankeliumeista.
Johannes ei kuitenkaan olisi voinut perustaa teologisia väitteitään tyhjän päälle. On mielenkiintoista huomata, että Johanneksen evankeliumi sisältää muita enemmän viittauksia kronologisiin, maantieteellisiin ja topografisiin yksityiskohtiin (ja moderni arkeologia on vahvistanut Johanneksen kuvaukset pitäviksi), joten Johanneksenkin kirjoitukset liittyivät selvästi historiaan. Itsestään kolmannessa persoonassa kirjoittaen Johannes päättää evankeliuminsa sanoihin: ”Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava.” (Joh. 21:24)
On monia hyviä syitä olettaa, että evankelistat kykenivät kirjoittamaan historiaa. Juutalaisessa kulttuurissa, jossa ei ollut tietokoneita eikä kirjanpainoa, ulkoa opettelulla oli suuri asema. Kuten nykyään monet muslimit osaavat ulkoa koko Koraanin, juutalaiset opettelivat ulkoa Vanhan testamentin tekstejä. Samoin ensimmäiset kristityt toistivat varmasti jatkuvasti Jeesuksen opetuksia kokouksissaan ja oppivat täten helposti ulkoa Messiaan sanomiset.
Tätäkin tärkeämpi seikka lienee kuitenkin evankeliumien varhainen kirjoittamisajankohta. Liberaalit tai ei-kristilliset lähteet usein ajoittavat evankeliumit vuosille 70–100. Kiinnekohtana maalliseen historiaan on vuonna 70 tapahtunut roomalaisten hyökkäys Jerusalemiin, kaupungin valtaaminen ja temppelin tuhoaminen. Maallisen ajoituksen perustana on alkuolettamus, että Jeesus ei voinut oikeasti ennustaa temppelin tuhoutumista sukupolven kuluessa (Mark. 13:1–2, 30; Luuk. 21:5–38), joten teksti on varmasti kirjoitettu temppelin tuhoutumisen jälkeen.
Todellisuudessa juuri tämä seikka puhuu sen puolesta, että synoptiset evankeliumit kirjoitettiin ennen vuotta 70. Evankeliumeista saa käsityksen, että temppeli on vielä pystyssä ja että sen tuhoutuminen tapahtuu samaan aikaan kuin maailmanloppu (Matt. 24, Mark. 13, Luuk. 21). Koska maailmanloppu ei tullut vuonna 70, evankelistat olisivat varmasti ”korjanneet” tämän seikan, jos he olisivat kirjoittaneet temppelin tuhoutumisen jälkeen.
Tämä on myös vahva osoitus evankelistojen ja ensimmäisten kristittyjen rehellisyydestä evankeliumien kirjoituksessa ja kopioimisessa – jos he olisivat olleet huijareita, he olisivat varmasti muuttaneet tämän kohdan vähemmän häkellyttävään ja epäileviä kysymyksiä herättävään muotoon. Ainoa selitys evankeliumien teksteille on se, että niiden kirjoittajat uskollisesti kertoivat sen, minkä olivat nähneet tai kuulleet.
Itse asiassa on hyviä syitä olettaa synoptisten evankeliumien olevan peräisin 50–60-luvuilta. Tämä ajoitus perustuu mm. siihen, että Apostolien teot, joka on jatko-osa Luukkaan evankeliumille (Luuk. 1:1–4, Ap.t. 1:1–2), loppuu ikään kuin kesken Paavalin ollessa Roomassa. Tiedämme muusta historiasta Paavalin kuolleen Roomassa marttyyrina 60-luvun puolivälissä, ja Luukas olisi takuuvarmasti kertonut kaiken tästä alkukirkolle valtavan merkittävästä tapahtumasta, jos se olisi Apostolien tekojen kirjoitushetkellä jo tapahtunut.
Apostolien tekojen kerronta loppuu kuitenkin lyhyeen 60-luvun alun tapahtumiin, ja kun kerran Luukkaan evankeliumi kirjoitettiin ennen Apostolien tekoja, on sekin ajoitettava aikaisintaan 60-luvun alkuun. Jos Markuksen oletetaan olevan vanhin evankeliumi, kuten nykyään usein tehdään, on se sijoitettava 50-luvulle. Myös kielelliset tutkimukset ovat tukeneet tällaista ajoitusta.
Kirkkoisien ja tekstinsisäisten todisteiden perusteella Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan käyttämät ja kirjoittamat materiaalit on kaikki sijoitettava Jeesuksen kuoleman aikaisen sukupolven vuosikymmenille. Johanneksen evankeliumi puolestaan lienee peräisin 90-luvulta (jolloin Johannes lienee ollut n. 80-vuotias), ja tuona aikana vallinneet kulttuurilliset ja teologiset painotukset sekä Johanneksen suhde synoptisiin evankeliumeihin auttavat selittämään hänen evankeliuminsa erilaisen lähestymistavan Jeesuksen elämään ja opetuksiin.
Evankeliumien Jeesus
Olivatpa ensimmäiset evankeliumit peräisin sitten 50-tai 70-luvuilta, ne ovat joka tapauksessa ajallisesti niin lähellä niiden kuvailemia tapahtumia, etteivät mitkään myytit olisi voineet kehittyä yleisesti uskottaviksi. Myytit vaativat vähintään kaksi täyttä sukupolvea, jotta todelliset tapahtumat pääsisivät pyyhkiytymään ihmisyhteisön muistista.
Juuri tähän aikaan (eli toisen vuosisadan alussa) alkavatkin ilmestyä gnostilaiset evankeliumit, joiden sisältö on selvästi kuvitteellisen myyttistä. Ensimmäiset kristityt pitivät kuitenkin alusta asti vain neljää evankeliumia tosina, eikä missään kirkolliskokouksessa valikoitu sopivia evankeliumeita monien joukosta, vaan vahvistettiin aina tiedossa ollut perinne.
Neljän hyväksytyn evankeliumin historiallista luotettavuutta voidaan testata niiden ulkopuolisten dokumenttien todistuksen perusteella. Evankelistojen ei voida sanoa keksineen kertomusta Jeesuksesta 60–90-luvuilla, koska Paavalin kirjeet ovat tunnustetusti evankeliumeita aiempia kristillisiä dokumentteja, ja niiden sisältämät tiedot vahvistavat evankeliumien kertomukset Jeesuksesta luotettaviksi.
Erityisen mielenkiintoinen on Paavalin siteeraama varhaiskristillinen uskontunnustus, joka on peräisin 30–40-luvuilta: ”Ennen muuta annoin teille tiedoksi tämän, minkä itse olin saanut vastaanottaa: Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu, ja hän ilmestyi Keefakselle ja sitten niille kahdelletoista.” (1. Kor. 15:3–5)
Usko Jeesuksen ylösnousemukseen ei siis ole peräisin myöhemmiltä ajoilta, vaan ensimmäisten kristittyjen tuntema Jeesus oli aina kuoleman voittanut Kristus. Mistään ei-yliluonnollisesta ”historiallisesta” Jeesuksesta ei ole mitään todisteita, vaan historian Jeesus oli aina sama kuin uskon Jeesus – todellinen historiallinen henkilö, joka todellisuudessa teki ihmeitä ja nousi kuolleista.
Tietomme Jeesuksesta eivät suinkaan perustu pelkästään Raamatun teksteihin. Uuden testamentin tekstien historiallisuuden puolesta puhuvat useat maallisen historian kirjoitukset. Kristittyjen kirjoitusten lisäksi sekä juutalaiset että roomalaiset lähteet mainitsevat Jeesuksen ja kristinuskon alun.
Juutalainen historioitsija Josefus kirjoitti ensimmäisellä vuosisadalla Jeesuksesta lyhyesti kahteen otteeseen, ja juutalaisten Talmudiin sisältyvät maininnat Jeesuksesta vahvistavat sen, että Jeesus teki ihmeitä ja että Maria ei tullut raskaaksi oman miehensä avulla (vaikka Talmud tietenkin selittää nämä eri tavalla kuin evankeliumit).
Roomalainen historioitsija Tacitus kirjoitti toisen vuosisadan alussa, että Jeesus kärsi kuolemantuomion Tiberiuksen aikana ja että kristinusko oli levinnyt Roomaan. Jo ennen Tacitusta Plinius nuorempi kirjoitti kristityistä, jotka pitivät Kristusta jumalanaan keisarin sijasta, minkä vuoksi heitä rangaistiin. Samoihin aikoihin myös Suetonius niin ikään mainitsi kristityt ja heidän rangaistuksensa (ja mahdollisesti Jeesukseen viittaavan ”Krestuksen”) keisari Neron ja keisari Claudiuksen elämäkerroissa.
Siispä Raamatun ulkopuolisista lähteistä voidaan saada selville, että keisari Tiberiuksen aikana tapettiin Jerusalemissa juutalainen ihmeitä tehnyt Jeesus-niminen mies ja että pian hänen kuolemansa jälkeen Rooman valtakunnassa levisi uskonto, jonka edustajat pitivät häntä Jumalana ja uskoivat niin vahvasti hänen nousseen kuolleista, että olivat valmiina kärsimään tunnustuksensa aiheuttamat rangaistukset.
Tämä sopii yhteen Uuden testamentin kuvauksen kanssa ja selittyy tyydyttävästi vain sillä, että Jeesus todella nousi kuolleista. Itse evankeliumien ansiosta saamme suoran sisäpiirin katsauksen niihin tapahtumiin ja opetuksiin, joiden vuoksi kristinusko syntyi.
Jeesuksen jumaluus ja Raamatun inspiraatio
Markuksen evankeliumi kertoo Jeesuksen ennustaneen itsestään: “Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.” (Mark. 9:31) Vain viikkoja Jeesuksen kuoleman jälkeen Pietari saarnasi Jerusalemissa: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia.” (Ap.t. 2:32) Pietari ei olisi voinut saarnata Jeesuksen kuolinkaupungissa hänen ylösnousemustaan vain viikkoja teloituksen jälkeen, jos Jeesus ei todella olisi noussut kuolleista. Juoni olisi paljastettu, kukaan ei olisi uskonut.
On merkittävää, että juuri Jeesus eikä kuka tahansa oli noussut kuolleista, sillä hän oli ennustanut nousevansa kuolleista toisin kuin kuka tahansa muu ihminen. Pietarille ja hänen kuulijoilleen Jeesuksen ylösnousemus merkitsi Israelin Jumalan hyväksyntää ja vahvistusta Jeesuksen opetusten suhteen – kristinusko oli saanut jumalallisen todistuksen.
On ymmärrettävä, että Israelin Jumala ei herättänyt kuolleista ketä tahansa hyvää moraaliopettajaa tai pelkkää profeettaa. Kukaan hyvä opettaja tai pelkkä profeetta ei ole koskaan väittänyt omistavansa jumalallista oikeutta syntien anteeksiantamiseen (Mark. 2:5-11) eikä uskaltanut sanoa mitään seuraavankaltaisia asioita: “Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.” (Matt. 11:27) Tämän lauseen autenttisuuden tunnustavat liberaaleimmatkin tutkijat, sillä alkukirkko ei olisi pannut Jeesuksen suuhun lausetta, jonka mukaan Poikaa ei tunneta, sillä ensimmäisille kristityille Poika oli tehnyt itsensä tunnetuksi.
On selvää, että vain mielipuoli, valehtelija tai Jumala voisi vakavasti esittää tällaisia väitteitä. Koska ensimmäiset kristityt tunsivat Jeesuksen ja tiesivät, ettei hän ollut sekopää eikä valehtelija (jokainen Uuden testamentin lukenut lienee samaa mieltä), ja koska he olivat nähneet hänen ylösnousemuksensa, he päättelivät viimeisen ja ainoan loogisen vaihtoehdon olevan totta. Johannes (Joh. 1:1), Pietari (2. Piet. 1:1) ja Paavali (Tit. 2:13) kaikki kutsuvat Jeesusta Jumalaksi.
Tähän asti olemme käyttäneet Uutta testamenttia luotettavana historiallisena lähteenä, emme Jumalan sanana. Nouseekin kysymys siitä, voiko kukaan kristitty perustella Raamatun olevan Jumalan innoittamaa virheetöntä. Protestanteille tämä tuottaa ongelmia, sillä he uskovat yksin Raamatun olevan Jumalan ilmoitusta. He eivät voi argumentoida Raamatun inspiraatiota itse Raamatun todistuksen perusteella, koska samalla perusteella voisi todistaa Koraanin inspiraation. Joskus he päätyvät vetoamaan pelkkään uskoon tai siihen, että Raamatun sanoma on osoittautunut käytännössä todeksi ja toimivaksi. Samalla järkeilyllä voidaan kuitenkin uskoa minkä tahansa kirjan inspiraatio.
Joskus protestantit sanovat, että heillä on kokemus siitä, että Pyhä Henki on todistanut heille, että Raamattu on Jumalan sanaa. Samalla perusteella pitäisi kuitenkin uskoa Mormonin kirjan olevan inspiroitu, kuten mormonit väittävät Pyhän Hengen heille todistavan. Katolisella kirkolla ei ole samaa ongelmaa, sillä se ei usko yksin Raamatun olevan ainoa erehtymätön Jumalan sanan lähde. Seuraavaksi tutkimme, miten evankeliumien historiallinen luotettavuus, Jeesuksen jumaluus ja kirkon opetus Jumalan sanasta yhdessä todistavat Raamatun inspiraation.
Kirkon opetus
Katolilainen voi uskoa Raamatun olevan Jumalan sanaa ilman loogisesti virheellisiä kehäpäätelmiä. Kun ensin osoitetaan edellä käsitelty Uuden testamentin luotettavuus ja otetaan huomioon sen selvä opetus Jeesuksen jumaluudesta, jonka hänen historiallinen ylösnousemuksensa vahvistaa, voimme hyväksyä Jeesuksen olevan yhtä Israelin Jumalan kanssa. Kun täten historiallisin perustein voimme uskoa Jeesuksen olevan Jumala, on meidän loogisesti uskottava hänen opetuksensa totuus.
Kun sitten näemme, että Jeesus perusti voittamattoman kirkon (Matt. 16:18), jonka opetuksen totuuden Jumala itse takaisi kaikkina aikoina (Matt. 18:18, 28:20, Luuk. 10:16, Joh. 14:16, 16:13) ja huomaamme tuon kirkon opettavan Raamatun olevan Jumalan sanaa, voimme uskoa Jeesuksen lupauksen perusteella kirkon opetuksen Raamatun inspiraatiosta olevan totta. Tässä ei ole kyse kehäpäätelmästä, jossa Jumalan sana perustellaan kirkon opetuksella ja kirkon opetus Jumalan sanalla. Sen sijaan kirkon opetus perustellaan Kristuksen opetuksella ja jumaluudella, jotka puolestaan perustellaan Uuden testamentin dokumenttien historiallisella luotettavuudella (ei siis inspiraatiolla).
Kaikesta huolimatta monet katolilaiset luulevat voivansa olla uskomatta Raamatun inspiraatioon. Katolilainen ei kuitenkaan voi olla katolilainen ja uskoa Raamatun olevan erehtyväistä ihmisten sanaa Jumalasta. Katolinen kirkko opettaa virallisesti ja erehtymättömästi, että Raamattu on kokonaisuudessaan erehtymätöntä ja virheetöntä Jumalan sanaa.
Vatikaanin toinen kirkolliskokous totesi kirkon opetuksen seuraavasti: ”Jumalan ilmoitus, jonka pyhän Raamatun kirjat sisältävät ja tarjoavat, on Pyhän Hengen innoituksesta pantu kirjaan. Apostolisen uskon nojalla pyhä kirkko pitää sekä Vanhan että Uuden testamentin kirjoja kokonaisuudessaan ja kaikkine osineen pyhinä ja kanonisina, sillä Pyhän Hengen innoituksesta kirjoitettuina (vrt. Joh. 20:31; 2. Tim. 3:16; 2. Piet. 1:19–21; 3:15–16) niiden tekijänä on Jumala ja ne on sellaisina annettu kirkolle.”
Samassa dokumentissa jatketaan toteamalla, että tämä ei poista Raamatun inhimillistä puolta: “Mutta Jumala valitsi pyhiä kirjoja laatimaan ihmisiä, joiden hän antoi käyttää omia kykyjään ja voimiaan, niin että he hänen vaikutuksessaan heissä ja heidän kauttaan toimivat kirjoittajina sanan oikeassa merkityksessä pannen kirjaan kaiken sen ja ainoastaan sen, mitä hän tahtoi. Koska kaikkea, mitä inspiroidut kirjoittajat eli hagiografit vakuuttavat, on pidettävä Pyhän Hengen vakuuttamana, niin on tunnustettava Raamatun opettavan horjumattomasti, uskollisesti ja erehtymättömästi sen totuuden, jonka Jumala meidän autuutemme vuoksi on tahtonut saada Raamattuun kirjoitetuksi.” (Dei Verbum 11)
Jotkut ovat yrittäneet päätellä, että koska Raamattu opettaa ”erehtymättömästi sen totuuden, jonka Jumala meidän autuutemme vuoksi on tahtonut saada Raamattuun kirjoitetuksi”, olisi mahdollista olla uskomatta Raamatun virheettömyyteen muissa kuin pelastumiseen liittyvissä kysymyksissä.
Kirkko ei kuitenkaan suinkaan opeta yhdessäkään virallisessa dokumentissaan, että Raamatussa voidaan ajatella olevan historiallisia, tieteellisiä tai mitään muitakaan virheitä. Päinvastoin useat paavit ovat selvin sanoin opettaneet, että Raamattu on kaikilta osiltaan virheetön, ja tämä pysyy kirkon opetuksena. Paavi Leo XIII totesi, että “on ehdottoman väärin ja kiellettyä joko supistaa inspiraatiota tiettyihin pyhien kirjoitusten osiin tai myöntää, että pyhä kirjoittaja on tehnyt virheen” ja tuomitsi ajattelutavan, jonka mukaan “jumalallinen inspiraatio koskee uskon ja moraalin asioita eikä mitään muuta” (Providentissimus Deus 20).
Vatikaanin toinen kirkolliskokous vain vahvisti kirkon jatkuvan uskon ja opetti, että Raamattu on kaikkine osineen Pyhän Hengen innoittama ja virheetön, ja tämä kokonaisuus on olemassa meidän pelastumisemme vuoksi. Tämä ei tarkoita sitä, ettei nykystandardeilla mitattuna Raamatussa olisi historiallisia tai tieteellisiä epätarkkuuksia, sillä Raamatun kirjoittajat eivät aina tarkoittaneet kirjoittaa historiaa tai tiedettä niin kuin me asian ymmärrämme. Raamattu ilmaisee virheettömästi sen, mitä Jumala ja kirjoittajat tarkoittivat.
Tämä tarkoittaa sitä, että kristityt eivät voi sivuuttaa Raamatun näennäisiä ristiriitoja sanomalla, että kyseessä on inhimillinen virhe, sillä uskomme velvoittaa meitä pitämään Raamattua virheettömänä. Tämä saattaa kuulostaa huonolta uutiselta, mutta itse asiassa on todella hyvä uutinen, että voimme luottaa täysin Jumalan sanaan ja sen virheettömyyteen sekä siihen, että näennäisiin ristiriitoihin löytyy aina ratkaiseva vastaus. (Eräs kattava ja laadukas suomenkielinen vastaus lukuisiin väitettyihin Raamatun ristiriitoihin löytyy täältä).
Kristityt ovat lukeneet ja tutkineet Raamattua jo 2000 vuotta, joten he ovat moneen kertaan kohdanneet ja ratkaisseet näennäiset ongelmat, kun kerran kirkko edelleen vakaasti julistaa Raamatun inspiraatiota ja virheettömyyttä. Kristityt voivat olla iloisia ja kiitollisia tästä suurenmoisesta Jumalan lahjasta: ”Jokainen pyhä, Jumalan Hengestä syntynyt kirjoitus on hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi ja kasvatukseksi Jumalan tahdon mukaiseen elämään. Näin Jumalan ihmisestä tulee täydellinen ja kaikkeen hyvään kykenevä.” (2. Tim. 3:16–17) Antiikin aikana kirjoituksia käytettiin suullisen opetuksen muistin apuneuvona. Suullinen opetus oli ensisijainen opetuksen muoto - eihän suurin osa kansasta edes osannut lukea.
On oikeastaan sanomattakin selvää etteivät Uuden Testamentin kirjoittajat pitäneet kirjoituksiaan Jumalan sanana: mainitseehan Paavalikin kirjeissään jostakin yksityisesta kirjoittamastaan asiasta: "mutta minkä NYT SANON, sanon Herran sanana". -On selvää, ettei Paavalin olisi tarvinnut painottaa jotain yksityistä sanomaansa seikkaa Herran sanana mikäli hän olisi ymmärtänyt kaikki omat kirjoituksessa Herran sanaksi.
Toora oli juutalaiskristityille Jumalan sanaa; pakanakristityille ei edes se koska eihän juutalainen laki ollut koskenut ennenkään, ennen heidän kristityikisi kääntymistään, heitä.- sulle tuli?
Olisit lukenut noi pitkät rimpsut, kun sai Edvardinkin hiljaiseksi.
Eli historia ja muut lähteet todistavat vastaansanomattomasti Evankeliumien olevan totta/ Jumalan sanaa. sulle tuli? kirjoitti:
Olisit lukenut noi pitkät rimpsut, kun sai Edvardinkin hiljaiseksi.
Eli historia ja muut lähteet todistavat vastaansanomattomasti Evankeliumien olevan totta/ Jumalan sanaa.Evankeliumit ja koko Uusi Testamentti saavat olla sinulle ja koko kristikunnalle Jumalan sanaa - ja näinhän kristillisen käsityksen mukaan onkin.
Kyse aloituksessa oli ymmärtääkseni kuitenkin siitä, ymmärsivätkö Uuden Testamentin kirjoittajat ja toimittajat kirjoittavansa Jumalan sanaa vai eivät. Nähdäksen he eivät näin ymmärtäneet. Erilaisia "kristillisiä, pyhiä kirjoituksia" oli toki liikkeellä paljon enemmän kuin ne mitä on nykyisessä Uudessa Testamentissamme. UT:n kaanoniin valittiin sitten aikanaan suuresta joukosta tietyillä kriteereillä sopivimmiksi katsottavat kirjoitukset - jotkin tosin melkoisen kädenväännön tuloksena - joille suotiin pyhinä pidettävien kirjoitusten ohjeellinen arvovalta. Näin näistä kirjoituksista tuli Jumalan sanaa.- vai noinko
Epiktetos kirjoitti:
Evankeliumit ja koko Uusi Testamentti saavat olla sinulle ja koko kristikunnalle Jumalan sanaa - ja näinhän kristillisen käsityksen mukaan onkin.
Kyse aloituksessa oli ymmärtääkseni kuitenkin siitä, ymmärsivätkö Uuden Testamentin kirjoittajat ja toimittajat kirjoittavansa Jumalan sanaa vai eivät. Nähdäksen he eivät näin ymmärtäneet. Erilaisia "kristillisiä, pyhiä kirjoituksia" oli toki liikkeellä paljon enemmän kuin ne mitä on nykyisessä Uudessa Testamentissamme. UT:n kaanoniin valittiin sitten aikanaan suuresta joukosta tietyillä kriteereillä sopivimmiksi katsottavat kirjoitukset - jotkin tosin melkoisen kädenväännön tuloksena - joille suotiin pyhinä pidettävien kirjoitusten ohjeellinen arvovalta. Näin näistä kirjoituksista tuli Jumalan sanaa.Sitä en tisekkään usko, että esimerkiksi Luukas tiesi että on kirjoittamassa Raamattua. Kun hän varmaksi havaittuja ja todistettuja asioita kirjoitti.
Siitä olen aivan varma, että Raamattu on kokonansa syntynyt Jumalanhengen ohjauksessa ja nuhteessa ja se on kokonansa Jumalansanaa meille ihmisille. Sanaa joka toimii kun tekee niinkuin sinne on kirjoitettu. - VIITSITTE
vai noinko kirjoitti:
Sitä en tisekkään usko, että esimerkiksi Luukas tiesi että on kirjoittamassa Raamattua. Kun hän varmaksi havaittuja ja todistettuja asioita kirjoitti.
Siitä olen aivan varma, että Raamattu on kokonansa syntynyt Jumalanhengen ohjauksessa ja nuhteessa ja se on kokonansa Jumalansanaa meille ihmisille. Sanaa joka toimii kun tekee niinkuin sinne on kirjoitettu.JATKAA TÄLLAISTA. ANTAISITTE NYT TUON EGVARTT5ELIN JO OLLA OMASSA TYHMYYDESSÄÄN. VAI OLETTEKO TE KAIKKI NIIN TYHMIÄ JA JUMALATTOMIA. TEHKÄÄ NYT PARANNUS. TÄMÄHÄN NÄYTTÄÄ SILTÄ, KUIN USKOVAT OLISIVAT VÄHÄ-ÄLYISIÄ, JOS NYT USKOVIA OLETTEKAAN.
- Edwari kiusaa
VIITSITTE kirjoitti:
JATKAA TÄLLAISTA. ANTAISITTE NYT TUON EGVARTT5ELIN JO OLLA OMASSA TYHMYYDESSÄÄN. VAI OLETTEKO TE KAIKKI NIIN TYHMIÄ JA JUMALATTOMIA. TEHKÄÄ NYT PARANNUS. TÄMÄHÄN NÄYTTÄÄ SILTÄ, KUIN USKOVAT OLISIVAT VÄHÄ-ÄLYISIÄ, JOS NYT USKOVIA OLETTEKAAN.
Kiusataan takas,,
- Ihmisen viisaus
VIITSITTE kirjoitti:
JATKAA TÄLLAISTA. ANTAISITTE NYT TUON EGVARTT5ELIN JO OLLA OMASSA TYHMYYDESSÄÄN. VAI OLETTEKO TE KAIKKI NIIN TYHMIÄ JA JUMALATTOMIA. TEHKÄÄ NYT PARANNUS. TÄMÄHÄN NÄYTTÄÄ SILTÄ, KUIN USKOVAT OLISIVAT VÄHÄ-ÄLYISIÄ, JOS NYT USKOVIA OLETTEKAAN.
Olet oikeassa, kyllä raamattuun sokeasti uskovien
jutut on aika kaukana tervepäisten ajatuksista.
Mutta saattaa noista joku oikeastikin uskoa niitä
vanhoja paimentolaistarinoita. - Evankeliumit
Ihmisen viisaus kirjoitti:
Olet oikeassa, kyllä raamattuun sokeasti uskovien
jutut on aika kaukana tervepäisten ajatuksista.
Mutta saattaa noista joku oikeastikin uskoa niitä
vanhoja paimentolaistarinoita.Historian luotettavimpia todisteita on juuri evankeliumeista.
Eli ei mitään paimenten jorinoita iltanuotiolla hassispiippu suupielessä. - Ihmisen viisaus
Evankeliumit kirjoitti:
Historian luotettavimpia todisteita on juuri evankeliumeista.
Eli ei mitään paimenten jorinoita iltanuotiolla hassispiippu suupielessä.Kirjoitit sitten tuon, juuri sellaisen keskustelujonon
jatkoksi, missä oli todistettu evankeliumien olevan
ristiriidassa todellisen historian kanssa.
Paremminkin voisi osua. (-; - to...
Evankeliumit kirjoitti:
Historian luotettavimpia todisteita on juuri evankeliumeista.
Eli ei mitään paimenten jorinoita iltanuotiolla hassispiippu suupielessä.ovat keskenään ristriitaisia ja sen lisäksi niillä on tarkoitus tuoda esiin ja levittää uutta uskontoa, ne eivät ole, tai yritä olla historiankirjoitusta, vaan ovat julistusta.
- historiallista näyttöä
to... kirjoitti:
ovat keskenään ristriitaisia ja sen lisäksi niillä on tarkoitus tuoda esiin ja levittää uutta uskontoa, ne eivät ole, tai yritä olla historiankirjoitusta, vaan ovat julistusta.
Kristittyjen onneksi Uuden testamentin tekstien aitoudesta on enemmän historiallista näyttöä kuin mistään muista antiikin ajan kirjoituksista. Ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta on useita todisteita siitä, että evankeliumit ovat todella saaneet syntynsä apostolisissa käsissä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Eusebiuksen kirkkohistoriassa siteerattu apostoli Johanneksen opetuslapsen Polykarpoksen opetuslapsi Ireneus Lyonilainen, joka kirjoitti 100-luvun loppupuolella:
”Matteus julkaisi heprealaisten keskuudessa kirjoitetun evankeliumin, kun Pietari ja Paavali olivat Roomassa julistamassa evankeliumia ja perustamassa kirkkoa. Heidän lähtönsä jälkeen Markus, Pietarin oppilas ja tulkki, jätti meille kirjallisesti sen, mitä Pietari julisti. Luukas, Paavalin kumppani, pani kirjaan Paavalin julistaman evankeliumin. Sitten myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin oleskellessaan Efesossa Aasiassa.” (Kirkkohistoria 5:8:2–4, Harhaoppeja vastaan 3:1:1) - Irenaeus Lyonilainen
historiallista näyttöä kirjoitti:
Kristittyjen onneksi Uuden testamentin tekstien aitoudesta on enemmän historiallista näyttöä kuin mistään muista antiikin ajan kirjoituksista. Ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta on useita todisteita siitä, että evankeliumit ovat todella saaneet syntynsä apostolisissa käsissä. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Eusebiuksen kirkkohistoriassa siteerattu apostoli Johanneksen opetuslapsen Polykarpoksen opetuslapsi Ireneus Lyonilainen, joka kirjoitti 100-luvun loppupuolella:
”Matteus julkaisi heprealaisten keskuudessa kirjoitetun evankeliumin, kun Pietari ja Paavali olivat Roomassa julistamassa evankeliumia ja perustamassa kirkkoa. Heidän lähtönsä jälkeen Markus, Pietarin oppilas ja tulkki, jätti meille kirjallisesti sen, mitä Pietari julisti. Luukas, Paavalin kumppani, pani kirjaan Paavalin julistaman evankeliumin. Sitten myös Johannes, Herran opetuslapsi, joka oli nojautunut hänen rintaansa vasten, julkaisi evankeliumin oleskellessaan Efesossa Aasiassa.” (Kirkkohistoria 5:8:2–4, Harhaoppeja vastaan 3:1:1)nuo asiat niin varmasti tietää? Hänhän elikin vasta noin sata vuotta jälkeenpäin ja Eusebus vasta joskus 300-luvulla.
- olemassa noin 24 000
Irenaeus Lyonilainen kirjoitti:
nuo asiat niin varmasti tietää? Hänhän elikin vasta noin sata vuotta jälkeenpäin ja Eusebus vasta joskus 300-luvulla.
Evankeliumien tekstien säilymisestä vääristelemättöminä on myös valtavan vahvaa todistusaineistoa. Kun suurin osa säilyneestä antiikin kirjallisuudesta on vain muutaman muinaisen käsikirjoituksen varassa, Uuden testamentin teksteistä on olemassa noin 24 000 käsikirjoitusta eri kielillä eri aikoina ja eri paikoissa. Kun muut antiikin kirjallisuuden säilyneet käsikirjoitukset ovat peräisin 500–1500 vuotta alkuperäistekstin kirjoittamisen jälkeiseltä ajalta, Uuden testamentin käsikirjoituksia on säilynyt ajalta, joka on vain sukupolven päässä alkuperäiskirjojen kirjoittamishetkestä (ensimmäinen katkelma Johanneksen evankeliumista n. vuodelta 125).
- toinen toisensa perästä
surullista luettavaa henkilöltä, joka on kieltänyt raamatun Jumalan Sanana. Syy tähän on se, ettet tunne, etkä ole kohdannut Herraa Jeesusta ylösnousseena.
"Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään".
Oletko ajatellut mistä johtuu päättäväinen halusi kieltää Jumalan Sana ja Jeesuksen ristillä hankkima lunastus?
Raamattu kuitenkin kertoo, että aikojen lopulla kaltaisiasi Herran Jeesuksen kieltäjiä tulee monia. Sinun kirjoituksesi eivät vaikuta niihin, jotka ovat tulleet tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan, mutta voivat johdattaa monen etsivät pois hänen luotaan, joka on ainoa tie Isän luokse.
Tiedän, että sanani katoavat tuuleen, koska olet "apostolin tiesi" valinnut, mutta voisit siirtyä vapaa-ajattelijoiden ja ateistien palstoille, joilla varmasti saarnasi saisivat toivomaasi kannatusta.- M@k3
Teille tietämättömille historiaa, olisit kiitollinen.
- ei tunne
M@k3 kirjoitti:
Teille tietämättömille historiaa, olisit kiitollinen.
Herraa Jeesusta ylösnousseena.
Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa (ts Kristusta), sanoi Jeesus. Ja siihenhän sinäkin kompastut niin kuin hän onkin kompastuskallio. - M@k3
ei tunne kirjoitti:
Herraa Jeesusta ylösnousseena.
Te eksytte, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa (ts Kristusta), sanoi Jeesus. Ja siihenhän sinäkin kompastut niin kuin hän onkin kompastuskallio.Ateistit keskimäärin tuntevat raamatun paremmin kuin kristityt ja uskallan väittää että minä ja Edgard tunnemme paremmin kuin kukaan tällä palstalla liikkuva itseään uudestisyntyneeksi väittävä tuntee.
Todisteena väitökselleni on lukemattomat voitetut väittelyt kyseisesten henkilöiden kanssa vuosien varrella. - outoa..
M@k3 kirjoitti:
Ateistit keskimäärin tuntevat raamatun paremmin kuin kristityt ja uskallan väittää että minä ja Edgard tunnemme paremmin kuin kukaan tällä palstalla liikkuva itseään uudestisyntyneeksi väittävä tuntee.
Todisteena väitökselleni on lukemattomat voitetut väittelyt kyseisesten henkilöiden kanssa vuosien varrella.niinhän se on. Ihminen joka oikeasti tuntee raamatun, sen synnyn,kristinuskon historian jne, sellaisen on mahdotonta tulla uskoon. miksi? Koko asia on verrattavissa joulupukkiin, sen verran hyvin tämä koko raamattu ja kristinusko pystytään kumoamaan....noh sama kun väittelis lapsen kanssa asioista:)niinniin....lapsenkaltaisten on taivasten valtakunta....ettei tarvi sitä kohtaa kopsata.
- J.Edgar
M@k3 kirjoitti:
Ateistit keskimäärin tuntevat raamatun paremmin kuin kristityt ja uskallan väittää että minä ja Edgard tunnemme paremmin kuin kukaan tällä palstalla liikkuva itseään uudestisyntyneeksi väittävä tuntee.
Todisteena väitökselleni on lukemattomat voitetut väittelyt kyseisesten henkilöiden kanssa vuosien varrella.Piti vähän seikkailla luonnossa välillä, ja siellä ei viitsi pilata tunnelmaa kanniskelemalla läppäriä repussaan.
Teidän uskovien kanssa ei kannata keskustella raamatutukimuksesta, koska ette tunne aihetta eikä teitä kiinnosta tutustuakaan, mikä on valitettavaa.
Uskoville jos kelle, luulisi syvemmästä raamatuntuntemuksesta olevan hyötyä.
Te koette eksegetiikan hyökkäyksenä Raamattua ja uskoanne vastaan. Jo siitä näkee, ettette tunne edes perusasioita.
Kyllä Jumalaan voi hyvin uskoa, vaikka tietäisi tosiasiat Raamatun tekstien historiallisesta luotettavuudesta. Kun ne tietää, ymmärtää samalla Raamatun sisältämät ristiriidat, eivätkä ne haittaa enää uskoa.
Arvelen nimittäin, että uskova lukiessaan Raamattua ajatuksen kanssa ilman vaaleanpunaisia silmälaseja, huomaa kyllä, että kaikki ei täsmää.
Raamatuntutkimus selittää osittain nuo epätäsmällisyydet. Ei tutkijoita kiinnosta yksityiskohdat, esimerkkinä vaikka märehtivä jänis tai kiven sijainti Jeesuksen haudan suulla. He tutkivat isompia asioita.
Vaikka te ette uskokaan, niin tutkijan perusominaisuus nykyään on mahdollisimman suuri sitoutumattomuus lähtöolettamiin. Täysin objektiivista tutkijaa ei ole olemassakaan, mutta voimakkaasti asenteellinen tutkija on kohta entinen tutkija.
Raamatuntutkimuksesta on kirjoitettu suomeksikin runsaasti kirjoja. Helpoimmin ne löytyvät, kun hakee netistä hakusanalla "raamatuntutkimus" tai menee paikkakuntansa kirjastoon (tai kirjastojen yhteisjärjestelmaan netissä) ja käyttää samaa hakusanaa. Eri kirjoittajien luotettavuus/asenteellisuus selviää helposti netistä nimellä hakemalla.
Katselkaa välillä uskoanne vähän kauempaa ja tuulettakaa päätänne, joka joillakin on selvästi ummehtunut pahan kerran.
Ystävällisesti J.E - ASIAA todella
J.Edgar kirjoitti:
Piti vähän seikkailla luonnossa välillä, ja siellä ei viitsi pilata tunnelmaa kanniskelemalla läppäriä repussaan.
Teidän uskovien kanssa ei kannata keskustella raamatutukimuksesta, koska ette tunne aihetta eikä teitä kiinnosta tutustuakaan, mikä on valitettavaa.
Uskoville jos kelle, luulisi syvemmästä raamatuntuntemuksesta olevan hyötyä.
Te koette eksegetiikan hyökkäyksenä Raamattua ja uskoanne vastaan. Jo siitä näkee, ettette tunne edes perusasioita.
Kyllä Jumalaan voi hyvin uskoa, vaikka tietäisi tosiasiat Raamatun tekstien historiallisesta luotettavuudesta. Kun ne tietää, ymmärtää samalla Raamatun sisältämät ristiriidat, eivätkä ne haittaa enää uskoa.
Arvelen nimittäin, että uskova lukiessaan Raamattua ajatuksen kanssa ilman vaaleanpunaisia silmälaseja, huomaa kyllä, että kaikki ei täsmää.
Raamatuntutkimus selittää osittain nuo epätäsmällisyydet. Ei tutkijoita kiinnosta yksityiskohdat, esimerkkinä vaikka märehtivä jänis tai kiven sijainti Jeesuksen haudan suulla. He tutkivat isompia asioita.
Vaikka te ette uskokaan, niin tutkijan perusominaisuus nykyään on mahdollisimman suuri sitoutumattomuus lähtöolettamiin. Täysin objektiivista tutkijaa ei ole olemassakaan, mutta voimakkaasti asenteellinen tutkija on kohta entinen tutkija.
Raamatuntutkimuksesta on kirjoitettu suomeksikin runsaasti kirjoja. Helpoimmin ne löytyvät, kun hakee netistä hakusanalla "raamatuntutkimus" tai menee paikkakuntansa kirjastoon (tai kirjastojen yhteisjärjestelmaan netissä) ja käyttää samaa hakusanaa. Eri kirjoittajien luotettavuus/asenteellisuus selviää helposti netistä nimellä hakemalla.
Katselkaa välillä uskoanne vähän kauempaa ja tuulettakaa päätänne, joka joillakin on selvästi ummehtunut pahan kerran.
Ystävällisesti J.EOlet aivan oikeassa. Minusta nämä väittelijäsi ovat luopioita, jotka eivät käsitä, että ei Jeesusta tarvitse puolustaa, ei hän ole alakynnessä. Tutkisivat tosiaankin ja nimenomaan tutkisivat omaa sisintään eli omaatuntoaan.
- keskustelua täälläkin
palstalla oikein mukavasti. Siitä vaan kirjoittelemaan. Idioottejako te olette?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kunpa minä tietäisin
Olisipa minulla tietoa, siitä oletko sinä nainen kiinnostunut minusta, miehestä joka tätäkirjoittaa, vai olenko minä aiv302806- 1422636
- 1372197
Syitä välttelyyn
En ennen ole kokenut tällaista. Miksi vältellään jos on ihastunut vai onko se aina merkki siitä ettei kiinnosta?1162143Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.131880Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0161591394Tiedätkö ketään toista jolla on sama kaivattu
Eli joka ikävöisi samaa henkilöä tällä palstalla? Tai muualla? Tiedätkö miten kaivattu suhtautuu tähän toiseen verrattu311236Miksi kaivattunne
ei pystynyt koskaan kertomaan tunteistaan? Teitkö oikean valinnan kun lähdit etääntymään? Kuinka kauan olisi pitänyt odo951204Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt891172Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno381128