tänään on ollut huhuja että Stora-Enso ja UPM yhdistyvät, ja se merkitsee automaattisesti että puun hinta romahtaa, vähintäänkin puolittuu kun ei ole enää niin suurta kilpailua, metsänomistajat saavat nyt sitä lääkettä mitä ovat tilanneetkin.
Puun hinta romahtaa kohta
sijoittaja,
344429
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
vaikuttaako se kenties metsän hintoihin millään tavalla?
se vaikuttaa kun on yksi suurostaja pois pelistä kun kaksi suurostajaa lyö hynttyyt yhteen, senhän sanoo jo terve maalaisjärkikin mitä tuleman pitää.
myydään tietty ruottalaisille
vetäisit tuotannon laskusuhdanteessa tehdyistä fuusioista johtopäätöksen jossa jommankumman täytyy olla likviditeettikriisissä tai yritysten yhdistymisellä tavoitellaan synergiaetuja purkamalla päällekkäisiä toimintoja ja samalla pyritään turvaamaan sijoittajien varallisuutta.
Tai toisella yhtiöistä ei ole sijoittamatonta varallisuutta talouden tasapinottamiseen.
mitä tuo sinun sössötys tarkoittaa
kaikin mahdollisin keinoin.
tavoittena:
- liikevaihdon kasvu
- markkinaosuuden kasvattaminen
- toiminnan tehostaminen
joka voidaan suorittaa
-vähentämällä keskinäistä kilpailua samalla markkina-alueella
-laskemalla tuotantoa
-yhdistämällä toimintoja ja karsimalla päällekkäisyyksiä pois
-hakemalla säästöjä lähinnä työntekijöitä vähentämällä ja tuotantolaitoksia sulkemalla.
Mutta eihän yritys voi noin tiedottaa aikeestaan sillä se johtaisi epäluottamukseen sijoittajien keskuudessa, jopa paniikkiin.
Todennäköisesti yhtiöt vain hakevat suurempaa kokoa, pärjätäkseen kilpailussa maailmalla paremmin.
Fuusio on huono ratkaisu rapakunnossa olevalle yritykselle, tosin joskus se on ainoa tapa pelastaa edes jotain omistajille.
Hetkauttaako miljarditappiot Amerinmaalla kenties Suomessa voittonsa kerääviä puuyhtiöitä?
Täältä heidän taas pitää saada kunnon voitot, että voivat sijoittaa takinliepeet liehuen roskaluokan yrityksiin? Joten puun hintaa vaan alemmas.
Siksihän metsäteollisuus on luopunut osin metsistäänkin, kun ne ei kannata ja sioittajat maksoi silmät ummessa mitä he älysi pyytää:)
menettivät myös mahdolisuuden puun hintasäännöstelyyn myydessään metsäomaisuutensa.
Sijoittalle on aivan sama tuleeko tuotto puusta vai osingosta ja osakkeen arvon noususta.
Spekulanteille on tuottoisinta aikaa silloin kun kurssit heilahtelevat jos pääsevät kostumaan heilahteluista.
Jos puun hinta romahtaa ryhdyn ostajaksi aivan kuin 15 vuotta sitten. Muutaman vuoden olen myynyt 90-luvulla ostettuja puita ja kassassa on rahaa metsätilakauppoihin kunhan vain hinnat romahtaisi...
ostan silloin kuin on halpaa ja myyn sillon kun on kallista ja nyt on mukava olla miljönääri juuri tekemättä mitään.
Mikään kilpailuvirasto ei anna Storan ja UPM yhdistyä.
Mikäli näin käy, niin silloin toimii isoisän ohje.
Eli metsää ei myydä, ennenkuin hinta on tarpeeksi hyvä.
Tämä on hyvin yksinkertainen ja vuorenvarmasti toimiva sääntö.
puunsaannin vaikeutuminen tilanteessa jolloin metsäteollisuuden ongelmana on liian kallis kuitupuu ja heikko saatavuus.
Saadakseen puuta liikkeelle valtionohjaus on esittämässä veroporkkanoita ja keppejä.
Miten metsänomistaja toimisi ja mitä metsäyhtiöiden olettaisi tekevän tilanteessa jolloin kysyntä ylittäisi tarjonnan ?
minäpä myyn pulikat pois lahoamasta, ja ostanpa rahoilla halpoja osakkeita...:)
Rahantuloa ei voi estää...:)
Puuntuonti tyrehtyy Suomeen,kun Neukut saa puutullit kohdalleen.Vastaavasti tehtaat huutaa varsinkin kuitupuuta Suomessa.Kuitupuun hinta tulee pysymään nykyisellä tasolla,Itteltä kuitukasa nosteltiin tukkirekkaan samaa tahtiin kun ajokone purki kuormaansa. Puuliitto ostaa varsinkin kuitupuuta koska pula siitä tuntuu olevan.
En ollut kovin hyvillä mielin kun katselin harvennusjälkeä ja puun jakautumaa kuitu/ tukki.
Puut ajettu taimikon halki n.300m ja kone oli uinut aikasyvällä suon reunoilla olevilla kuusikoissa. Perkule että pisti harmittamaan.
Ostoasiamies kuittasi huomautukseni taimikon tuhoista sanomalla että länsi Suomessa on totuttu siihen että syviä ajouria syntyy aina.
No minä päättelin mielessä viimenen kerta oli siinä.Ajakoot sitten sieltä Kaakkois-Suomen tehtailleen puut sieltä.
tunnu onnistuvan millään joten kesäkorjattaville leimikoille tullaan maksamaan korkeampaa hintaa.
Miksi et kertonut siitä huhusta, että Metsäliitto liittyy uuteen suuryhtiöön. kilpailuvirasto hyväksyy yhtymiset, koska nykyisten yhtiöiden osakkeenomistajille on pakko saada lisää tuottoja. Muuten Suomen hallitusherroja ei enää kutsuta rahamaailman herrojen kokouksiin.
Ei ne Suomen herrat ole tähänkään asti itse kokoukseen päässeet, ovat olleet siellä eteisessä ja odotelleet käskyjä, mitä on annettu ...
että S-E ostaa pohjois Suomesta 480000 ha metsäalueen turvatakseen puunsaanin muutamille tehtailleen lähinnä Kemin ja Oulun tuotantoyksiköihin.
Anjalankoski,Imatra,Uimaharju ja Varkaus ajetaan alas huhti-heinäkuun ajaksi.
Kyseisillä paikoilla lomautuksiin ei tarvitse turvautua ,sillä yhtiö siirtää vapautuvan väkensä hakkuutyömaale jonka keskuspaikaksi saneerataan Kemijärvi.
Erillisiä yt-neuvotteluja ei käydä koska on katsottu metsäteollisuuden työsopimuksen sisältävän myös puuhuoltoon liittyvät työt.
Kemijärvellä annetaan henkilökunnalle uuden toimenkuvan vaatima muuntokoulutus,jossa osa väestä tulee toimimaan logistiikan tehtävissä ja valtaosa huolehtii hakkuista.
Hakkuut on tarkoitus tehdä miestyönä/naistyönä moottorisahoja apuna käyttäen,ja tätä tarkoitusta varten S-E on hankkinut Kiinan toimipisteidensä kautta Huskqvarna merkkisiä moottorisahoja 3000 kpl + tavittavat suojainvarusteet.
Työ suoritetaan turvallisuus syistä vain valoisana aikana.
Palkkaus perustuu jo käytössä oleviin konetaksoihin korotettuna 15 %.
Logistiikan puolelle on laskettu tarvittavan 1800 henkilöä ja valinta sinne suoritetaan soveltuvuuskokeiden perusteella.
Puutavarankuljetukseen on hankittu paikallisilta paliskunnilta tarvittava kalusto.
Tavoittena on saada 2,25 milj.m3 kuitupuuta hakattua ja kuljetettua lähialueen tehtaille.Tukkipuu lastataan Rovaniemen terminaalista edelleen kuljetettavaksi myöhemmin osoitettaville laitoksille koska sahatukin kysyntä on laskenut hintoja kannattavuusrajan alle.
S-E johto uskoo aikaisemman kokemuksen perusteella väkensä suoriutuvan tehtävästä,eikä näe tarpeelliseksi pyytää kilpailevia tarjouksia muilta urakoitsijoilta.
Samalla johto katsoo hankkeen saaman julkisuuden parantavan ulkoista yrityskuvaa ja avaamaan uusia mahdollisuuksia egologisesti tuotetun sellun maailmanmarkkinoille.
Me kilpailemme laadulla,emme hinnalla.
eräs tärkeä asia, nimittäin Kemijärvelle menee jo nyt rautatie ja sen sähköisstäminen aloitetaan ensi kesänä joten olisi kyllä ollut edullisempaa perustaa se terminaalialue Kemijärvelle,,,,tässä se taas nähdään kun on amatöörit asialla, heh heh heh he.
raakapuu terminaalilla on riittävä valmius läpäistä kasiteltävä puumäärä,lisäksi Kemijärven ratatyöt olisivat esteenä kuljetuskapasiteetin nostamiselle.
Kemijärven puutavaralähetysten odotetaan lisääntyvän noin 800 000 m3 tänä vuonna,ja niistä huolehtii MH ja ML.
yhistyykin mutta puun hinta tulee nousemaan koska sen on pakko nousta...kukaan anna omaisuuttaan ilmatteeks kellekkään ..ei ees puoli ilmatteeks niinkuin nykyään on kuitupuun hinnat
Tosiasiassa paperitehtaan kustannuksista puu on n. 4 %. SIIS NELJÄ %.
Energian hinnannousu rassaa moninkertaisesti.
Suurin syy huonoon kannattavuuteen on dollarin kurssi. Jos tämä kurssimuutos putsattaisiin pois niin metsäyhtiöt olisivat todella kannattavia.
Silti ihmettelen sitä iänikuista paskan jauhantaa että metsänomistaja ja VAIN mo on syynä aina kaikkeen.
Näin on!
jotta paperitehtaan puukustannus on vain neljä prosenttia, uskotko muuten itekään tuohon väittämään, matkit vain muiden hokemaa,,luin itsekin noita vanhoja tilastoja mistä kyseinen neljä prosenttia on, ja se oli nimenomaan kantohinnan osuus massateollisuudessa, lisäksi teollisuus osti haketta ja ulkomaan puuta,
sellutonniin menee puuta noin 5,5 kiintokuutiota ja sellutonni on noin 500 €, siis tuolla sinun teoriallasi laskettuna puukuutio saisi maksaa vain noin neljä euroa kiinnolta, siis ajatteleppa itekin asiaa vähän tarkemmin ennenkuin kirjoittelet täyttä humpuukin puun osuudesta, muuten kirjoituksessa oli täyttä asiaa.
voidaan korjata tutkimalla.
Sellun valmistus perustuu metsävarojen kokonaisvaltaiselle hyödyntämiselle.
kokonaisvaltainen = mitään ei jätetä hyödyntämättä
Raaka-ainepohjasta riippuen sellut jaetaan pitkäkuituisiin havupuuselluihin ja lyhytkuituisiin lehtipuuselluihin. Raaka-aineena käytetään harvennuspuuta, sahapuun korjaamisessa syntyvää latvapuuta, sahahaketta ja sahanpurua. Sahauksessa syntyvän hakkeen ja purun hyötykäyttö parantaa mekaanisen metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä.
Sellun valmistuskustannuksiin vaikuttavista tekijöistä
merkittävimmät olivat puun kuoripitoisuus
(16,8–20,0 til-%), kuiva-tuoretiheys (385–443
kg/m3) ja sulfaattimassan saanto (kokonaissaanto
44,2–47,8 % kappaluvussa 30). Puun kulutukseksi
muutettuna vaihtelu oli 5,81–7,03 kuorellista kiintokuutiometriä
valkaistua 90-prosenttista sellutonnia
kohti. Vaihteluväli (noin 1,2 m3/t) vastaa nykyisillä
kuitupuun tehdashinnoilla lähes 50:tä euroa sellutonnia
kohti.
http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff02/ff024614.pdf
Väitän että jokaisen sellutonnin valmistukseen ei osteta/kulu maintsemaasi 5,5 kiintokuutiota puuta.
Vaan n.5-6,5 kuorellista kiintokuutiota kuituupuuta hyödynnettäessä syntyy yhtenä tuotteena 1 tonni sellua jonka kuiva-ainepitoisuus on n. 90 %.
Mitä muita rahassa mitattavia tuotteita kyseisestä kuitupuumäärästä syntyy prosessin aikana?
Vai laskeeko metsäteollisuus uhranneensa 5,5 x 40 € = 220 € = 1 sellutonnin valmistukseen hankitun puuraaka-aineen kustannus.
muustakin puusta kuin ojitusaluemännikön ensiharvennuspuusta.
Raaka-aineena käytetään harvennuspuuta, sahapuun korjaamisessa syntyvää latvapuuta, sahahaketta ja sahanpurua.
Eikö se ollut tuolla sanottu.
viisaana ihmisenä että mihin laitetaan ne pienet puut avohakkuulla joista ole sahapuuksi.
No poltetaan tieteski.
Kukapa niitä puoli-ilmaiseksi sellunkeittäjille antaisi, ropsista on mukavampi tehdä klapia kuin harvennusrangoista.
aiemmin selväksi että ne päätyvät kuitukasaan.
Sekin tuli että sellunkeitossa saanto on n. 50% kuituraaka-ainetta/m3.
Joten se toinen puoli joka jäi ennen järvien ja jokien täyteaineeksi on opittu ottamaan hyötykäyttöön taloudellisista syistä,ei pelkästään ekologisista syistä.
Joten teknologinen kehitys tällä alueella on parantanut sekä puuraaka-aineen hyödyntämistä että kannattavuutta selluteollisuudessa.
Siis ostaessaa sitä kantohintaista puuta 5,5 m3 saadaan siitä 1m3 sellua ja 2,25 kuution edestä energiaa,jolle tosin tulee kustannuksia ennenkuin se saadaan polttoon.
Ellei sitä lientä hyödynnettäisi energiana ja samalla kerättäisi talteen keittoliemen kemikaaleja olisvat sellunvalmistuksen kustannukset korkeammat energian-,kemikaalien- ja puun korjauksen sekä kuljetuksen osalta tai liemen jatkosäilytyksen osalta koska vesistöihin sitä ei saa enään laskea.
Huomaa vielä että puu mitataan kaupanteossa sieltä kuoren alta mutta nyt sellun raaka-aineen osalta on puhuttu kuorellisesta kuutiosta.
Jos se kantohinta on n.15-22 € /m3 ja edellinen sepustus otetaan huomioon ja se sattuu pitämään paikkansa niin paljonko sitä "neitseellistä" kuitupuuta pitää siihen sellutonniin sotkea?
että noissa kirjoituksissa saattaa mahdollisesti olla vedätyksen makua, minusta tuntuu vähän siltä.
ja kaupankäynnistä kyse,niin jokainen osapuoli vedättää oman etunsa mukaisesti.
Minua kiinnostaa lähinnä puun osalta aiheutuvat kustannukset ja metsänomistamisen sekä teollisuusosakkeiden tuotto Suomessa pitkällä aikavälillä.
Osakesäästäminen on järkevä tapa yrittää ansaita,samoin tulisi metsänomistamisen kohdalla olla.
Metsäomaisuuden osaalla lisäomistuksen haaliminen on huomattavasti vaikeampaa koska salkusta tulee liian hajautettu.
Myytävät kohteet ovat pieniä ja kohteiden tuotto-odotukset vaihtelevat aivan eri tavalla kuin paperiosakkeiden,lisäksi ne ovat vaikeammin realisoitavissa.
Näkeehän tuon metsäteollisuudenkin ongelmasta saada puu liikkeelle....tasaisena virtana.