TIILIKATTEEN IKÄ

Ystävän asialla

Ystäväni kertoi seuraavaa:

Lahtelainen taloyhtiö, jonka kerrosala n. 700m2, on tilannut 50-vuotta vanhan vesikaton kuntoarvion paikalliselta insinööritoimistolta. Kuntoarvion (joka siis ei ole yhtä laaja kuin kuntotutkimus) on tehnyt yksi insinööri ja vain silmämääräisenä. Kuntoarviossa on tarkasteltu vesikattorakenteiden (kaikki alkuperäisiä puurakenteita) ja tiilivesikatteen kuntoa.

Kuntoarvio on 'tyrmäävä' kaikkien muiden kuin vesikatteen kantavien puisten rakenteiden osaltaja. Kuntoarviossa mainitaan, että vesikate aluskatteineen, varusteineen ja pellityksineen on kaikilta osin heti peruskorjauksen tarpeessa.

Kuntoarviossa vesikatteen korjauksen osalta annetaan olettaa, että jokin muu korjaustapa kuin vanhan olemassaolevan vesikatteen korjaaminen (joitakin tiilejä vaihtamalla tms.) olisi taloudellisesti järkevämpää. Kuntoarviossa ei suoraan sanota, että järkevintä olisi tilata kokonaan uusi vesikate paikalliselta kattofirmalta, mutta tämä viesti on kuitenkin tulkittavissa ja senkin osalta, että kuntoarvion tehnyt insinööri pitää toimipistettään samassa osoitteessa kuin paikallinen kattofirma (Lemminkäinen). Lisäksi taloyhtiön hallituksessa istuu paikallinen kattokorjausfirman toimitusjohtaja jolla tiettävästi ollut yhteistyötä ko. insinöörin kanssa.

Mitäs mieltä tällä palstalla ollaan asiasta? Onko niin, että että tiilinen vesikate tulee Suomessa yleisesti ikänsä päähän 50vuoden vanhana?

Löytyykö Suomesta vaihtoehtoista asiantuntijuutta 50 vuotta vanhan kerrostalon vesikatteen peruskorjaukselle niin, että olemassaolevaa vesikatetta ei tarvitsisi ainakaan kokonaan vaihtaa johonkin Lemminkäisen (tai sen alihankkijan) peltikatteeseen?

Entä onko muita ehdotuksia miten asiaa kannattaa ehdottaa hoidettavan?

22

11473

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vesseli

      tiilikattoa tartte mennä esim. muuhun katteeseen vaihtamaan! Entiset tiilet ladotte pois ja asennatte uuden aluskatteen ja kaikki läpiviennit nykyaikaistatte. Tosin jos on paljon rikkinäisiä tiiliä, niin sen aikaisia kattotiilejä ei välttämättä löydy enää varastoista. Uudet hivenen eri kokoisia.. Taloyhtiöllä kannattaa järjestää urakkakilpailu korjauksesta! Yksi vaihtoehto on, jos on kysymyksessä harjakatto, niin uusitta vain toisen lappeen tiilet ja toiselle lappeelle jää paljon korjaus tiiliä..

      • vastauksesta

        Kiitos vastauksesta.


        Edelleen puhun vain ystäväni puolesta ja niinkuin olen asiasta kuullut.


        Näin itsekin olen ajatellut, mutta tilanteessa erityispiirteenä on vain se miten asiaa on viety etiäpäin ehkä muilla perusteilla ja päämäärillä kuin taloudellisuuden ja mielekkyyden. Uskoakseni taloyhtiötä pyritään käyttämään paikallisen Lemminkäisen kattoasiakkaana - "ja sillä sipuli".

        Käsitykseni on, että poltetusta tiilestä rakennetulla harjakattoisella tiilikatteella mennään Suomessakin selkeästi yli 60vuotta. Talon kattotiilet ovat hyvin yleisiä saksalaisvalmisteisia tiilejä ja Saksassa niillä mennään pitkälle toistasataa vuotta ja pidempäänkin. Pohjolan pakkasissa ehkä ei yhtä pitkään, mutta pidän todella hämmästyttävänä jos asiantuntija väittää, että 50 vuotta olisi ikäloppu tiilikatteelle. Näin kutenkin olen kuullut että asiantuntijat silloin tällöin tekevät.

        Ko. kiinteistössä silmämääräisesti tehdyssä vesikatteen kuntoarviossa jätetään mainitsematta varsinaisten vaurioiden tarkka määrä ja laatu. Mainitaan, että siellä täällä näkyy tapahtuneen vesivalumia ja että näkyvissä on myös katon lappeilla painumia tiililadonnassa, jotka ovat seurausta tiilen alla olevien puuruoteiden paikallisista lahovaurioista bitumikermisen aluskatteen päällä. Lahovaurioita ei kuitenkaan ole tarkemmin kartoitettu ja kuntoarviossa toisaalla kuitenkin mainitaan, että katkenneita tai lohjenneita tiiliä ei katteen lappeilla ole määrällisesti paljoa. Jos näin on niin miten olisi mahdollista, että katteen puurakenteet olisivat merkittävässä määrin lahovaurioituneet? Vesikatteen rakennustapa on ollut aikansa mukainen eikä tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä ja ongelmaa.

        Tulkintani on, että vesikate on siis kokonaisuutena itseasiassa pääosin ehjä ja kun näin on niin eivät myöskään vesikatteen alapuoliset puurakenteetkaan, joiden päällä bitumikermi, voi olla kovin huonossa kunnossa kuin korkeintaan satunnaisesti jollain vuotoaluella.

        Kuitenkin, silmämääräinen kuntoarvio näyttää johtaneen sen tekijän sellaiseen tulkintaan, että mikään pikkukorjaaminen ei varsinaisesti riitä tai ole taloudellisesti järkevää, siitäkään huolimatta, että taloyhtiöllä on käyttämättömiä kattotiilejäkin pinoissa pitkin ullakkoa.

        Kuntoarviossa ehdotetaan selkeästi pikaisia toimia koko vesikatteen korjaamiseksi, mutta kielletään kuitenkin pienimuotoisen korjaamisen mahdollisuus.

        Mielestäni koko asiassa pahasti haisee lahtelaisen harmaantalouden alihankintaketju paikalliselle ja Suomessa merkittävälle rakennusalan yritykselle, Lemminkäiselle.

        Ja taloyhtiön hallituksessa istuu kaveri joka nimenomaisesti toimii myös paikallisen Katto-Lemminkäisen alihankkijana.

        Mielenkiintoista.


      • se on
        vastauksesta kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta.


        Edelleen puhun vain ystäväni puolesta ja niinkuin olen asiasta kuullut.


        Näin itsekin olen ajatellut, mutta tilanteessa erityispiirteenä on vain se miten asiaa on viety etiäpäin ehkä muilla perusteilla ja päämäärillä kuin taloudellisuuden ja mielekkyyden. Uskoakseni taloyhtiötä pyritään käyttämään paikallisen Lemminkäisen kattoasiakkaana - "ja sillä sipuli".

        Käsitykseni on, että poltetusta tiilestä rakennetulla harjakattoisella tiilikatteella mennään Suomessakin selkeästi yli 60vuotta. Talon kattotiilet ovat hyvin yleisiä saksalaisvalmisteisia tiilejä ja Saksassa niillä mennään pitkälle toistasataa vuotta ja pidempäänkin. Pohjolan pakkasissa ehkä ei yhtä pitkään, mutta pidän todella hämmästyttävänä jos asiantuntija väittää, että 50 vuotta olisi ikäloppu tiilikatteelle. Näin kutenkin olen kuullut että asiantuntijat silloin tällöin tekevät.

        Ko. kiinteistössä silmämääräisesti tehdyssä vesikatteen kuntoarviossa jätetään mainitsematta varsinaisten vaurioiden tarkka määrä ja laatu. Mainitaan, että siellä täällä näkyy tapahtuneen vesivalumia ja että näkyvissä on myös katon lappeilla painumia tiililadonnassa, jotka ovat seurausta tiilen alla olevien puuruoteiden paikallisista lahovaurioista bitumikermisen aluskatteen päällä. Lahovaurioita ei kuitenkaan ole tarkemmin kartoitettu ja kuntoarviossa toisaalla kuitenkin mainitaan, että katkenneita tai lohjenneita tiiliä ei katteen lappeilla ole määrällisesti paljoa. Jos näin on niin miten olisi mahdollista, että katteen puurakenteet olisivat merkittävässä määrin lahovaurioituneet? Vesikatteen rakennustapa on ollut aikansa mukainen eikä tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä ja ongelmaa.

        Tulkintani on, että vesikate on siis kokonaisuutena itseasiassa pääosin ehjä ja kun näin on niin eivät myöskään vesikatteen alapuoliset puurakenteetkaan, joiden päällä bitumikermi, voi olla kovin huonossa kunnossa kuin korkeintaan satunnaisesti jollain vuotoaluella.

        Kuitenkin, silmämääräinen kuntoarvio näyttää johtaneen sen tekijän sellaiseen tulkintaan, että mikään pikkukorjaaminen ei varsinaisesti riitä tai ole taloudellisesti järkevää, siitäkään huolimatta, että taloyhtiöllä on käyttämättömiä kattotiilejäkin pinoissa pitkin ullakkoa.

        Kuntoarviossa ehdotetaan selkeästi pikaisia toimia koko vesikatteen korjaamiseksi, mutta kielletään kuitenkin pienimuotoisen korjaamisen mahdollisuus.

        Mielestäni koko asiassa pahasti haisee lahtelaisen harmaantalouden alihankintaketju paikalliselle ja Suomessa merkittävälle rakennusalan yritykselle, Lemminkäiselle.

        Ja taloyhtiön hallituksessa istuu kaveri joka nimenomaisesti toimii myös paikallisen Katto-Lemminkäisen alihankkijana.

        Mielenkiintoista.

        että "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt".
        Ihan suoralta kädeltä en menis mitään kartelliteorioita viljelemään.Kysymyksessähän ei taida olla niinkään niiden tiilien kunto, vaan katto kokonaisuudessaan.Kyllähän tiilikattoja korjanneet näkevät jo alhaalta, jos ruoteet alkavat olla tiensä päässä.Se, että kustannuksiltaan järkevämpää on uusia koko katto, voi johtua työn määrästä (työ = kallista).Vanhan katon osakorjaukset saattavat tulla jopa kalliimmaksi, kuin kokonaan uuden teko.
        Yhden kustannusarvion perusteella on vaikea tehdä arvioita kustannusten paikkansapitävyydestä.
        Voisihan sitä ajatella niinkinpäin, että jos on suhteita urakoitsijaan, niin on mahdollisuus saada jopa edullisemminkin.
        Arvaillahan aina saa, mutta tietoa se ei lisää.
        Niinkun ei nyt kyllä tämäkään kommentti, sori.


      • vaan laulattaa
        se on kirjoitti:

        että "sen lauluja laulat, kenen leipää syöt".
        Ihan suoralta kädeltä en menis mitään kartelliteorioita viljelemään.Kysymyksessähän ei taida olla niinkään niiden tiilien kunto, vaan katto kokonaisuudessaan.Kyllähän tiilikattoja korjanneet näkevät jo alhaalta, jos ruoteet alkavat olla tiensä päässä.Se, että kustannuksiltaan järkevämpää on uusia koko katto, voi johtua työn määrästä (työ = kallista).Vanhan katon osakorjaukset saattavat tulla jopa kalliimmaksi, kuin kokonaan uuden teko.
        Yhden kustannusarvion perusteella on vaikea tehdä arvioita kustannusten paikkansapitävyydestä.
        Voisihan sitä ajatella niinkinpäin, että jos on suhteita urakoitsijaan, niin on mahdollisuus saada jopa edullisemminkin.
        Arvaillahan aina saa, mutta tietoa se ei lisää.
        Niinkun ei nyt kyllä tämäkään kommentti, sori.

        On tosiaan olemassa ainakin pieni ja kaunis teoreettinen mahdollisuus, että oltaisiin vain ja ainoastaan taloyhtiön etua ajamassa.

        Työ on suomalaiselle kukkarolle kallista, tämä on tosi ja näin on varmasti kerrostalojen peruskorjauksissa.

        Osakorjauksiin on myös vaikeampaa saada tarjouksia ja tekijöitä kuin suurempiin projekteihin.

        Ruoteetkin oletettavasti kuluvat suomen ilmastoissa nopeammin kuin varsinainen tiilikate. (Tai näin on ainakin opittu yleisesti puhumaan.)

        Perusteista siis koko vesikatteen kertauusimiselle vaikka 20-30vuotta ennen koko katon teknisen iän loppuunkulumista siis on löydettävissä tai ainakin keksittävissä ja tällaistahan tämän alan asiantuntijoiden kielikin usein on.

        Mielenkiintoista tässä tietenkin on se, että jos kerrostalo tulee joiltain osin teknisen käyttöikänsä päähän yleisen rakennusmateriaali opin mukaan 70 vuotiaana niin taloudellinen käyttöikä ylittyy paljon aikaisemmin, esim. 50vuotiaana. Jos taloyhtiö hankkii uuden vesikatteen jolle myyjä kehuu vähintäänkin 50vuoden teknistäkäyttöikää niin on todellakin turha odottaa, että tämä käyttöikä käytännössä ylittyisi. Taloudellinen käyttöikä tulee sen aikaisten asiantuntijoiden mielestä takuulla päätepisteeseen
        viimeistään tuolloin 50vuoden kohdalla ja paremminkin esim. 10 vuotta aikaisemmin, koska silloin tämä rakennusmateriaali on selkeästi jo vanhentunut ja sen korjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää suhteessa siihen, että korvataan koko rakennuksen ongelma kohta jollain uudemmalla materiaalilla.

        Asuntoyhtiön päätöksenteko prosessi on tietenkin oma juttunsa koko korjausrakentamisessa. Omakotitalossa omistaja voi vaikuttaa paljon suoremmin kuin osakas taloyhtiössä. Omakotitaloissa harvemmin vaihdetaankaan vesikatteita kauttaaltaan -50 vuoden iässä teknisen käyttöiän ylittymisen vuoksi.

        Silti, olisi mielenkiintoista tietää löytyykö Suomesta kerrostalojen tiilikatteiden osalta yli 70 vuotta kestänyttä käyttö-, korjaustapa- ja huoltohistoriaa sekä -osaamista ja -palvelua?

        Lemminkäiseltähän tällaista ei ainakaan löydy, ymmärtääkseni.


    • Vesseli

      on täysin aluskatteen varassa, ja kattomateriaalina jo ominaispainoltaan aika painava! Ruoteet voi olla täysin lahoamattomat, mutta yleensä aina joutuu tiilikattoa oikaisemaan, kun se täysin korjataan, koska iän myötä kantavat puurakenteet antavat hieman periksi. Tiilikattohan on iältään lähes ikuinen, kun vaan korjaillaan rikkinäiset tiilet vuosittain..Aluskate määrää katon iän ja se voi olla 50- vuotta. Mut kuten aiemmin jo sanoin, niin kannattaa ehdottomasti taloyhtiön pitää tarjouskilpailu. Tällöin jää pois arvailut, et homma ois jo pedattu jollekkin yritykselle..

    • .....

      Itselläni on taloni katolla 47 vuotta vanha tiilikatto ja kyllä tiilet alkavat aika haperoita olla, ei katolla voi kyllä enää kävellä tiiliä rikkomatta. Alla on huopakatto, joten vettä kyllä katto pitää.
      Että ihan asiallista on tuon ikäinen tiilikatto jo remontoida ja järjestää asiasta kunnon tarjouskilpailu, tiilivalmistajia löytyy ainakin kolme(kaksi kotimaista ja yksi ruotsalainen) ja kohta lama iskee rakennusalalle, joten tarjouksentekijöitä urakasta kyllä löytyy ja taitaapa kohta hintatasokin laskea.

    • Viestin aloittanut

      Tämän keskustelun aloittaneena kiitän tulleista kommenteista. Niiden perusteella todellakin voisi vetää johtopäätöksen, että tiilikatteen käyttöikä suomessa liikkuu keskimäärin 50-60vuoden paikkeilla. Maallikkona oletin, että käyttöikä olisi ollut pidempi, ainakin 100vuotta, koska ymmärtääkseni esim. pohjois-Saksassa tiilikattojen käyttöikä ihan yleisesti taitaa olla reilusti yli 100vuotta. Mutta Saksan ilmasto on tietysti hieman eri - ainakin on ollut.


      MUUTAMA YLEINEN KYSYMYS TÄNNE:

      Mikä suhde on käytännössä tiilikatteen teknisellä ja taloudellisella iällä Suomessa?

      Asiantuntijoillehan nämä kaksi ikää ovat eri asioita, joiden avulla voidaan auttaa laskemaan todellista tiilikatteen käyttöikää. Eli kuinka paljon aikaisemmin teknisen käyttöiän loppuunkulumista tiilikatteita suositellaan Suomen oloissa vaihdettavan sen vuoksi, että ikääntyneen katteen huoltotoimet alkavat olla tyyriitä?


      Onko suomalaisesta tiilikattojen huoltamisesta ja korjaamisesta kirjoitettu 'mitään' ja löytyykö kirjallisuutta jossa kerrotaan, että tiilikattoja on Suomessa pidetty ja huollettu yli 50vuotiaiksi, ehkä jopa 100vuotiaiksi?


      Suosituksia tiilikattojen korjaamisen asiantuntijoista/-tahoista Suomessa (Päijät-Hämeen alueella - jos mahdollista), jotka eivät ole heti myymässä kokonaan uutta vesikatetta?

    • PL-

      Minua ihmetyttää epäluuloisuus tarkistajaa ja mahdollista kattourakoitsijaa kohtaan, sillä voihan taloyhtiö teettää uuden kartoituksen jollain toisella henkilöllä (yrityksellä). Tilatkaa se yritys vaikka Helsingistä tai Rovaniemeltä niin tuskin heillä on yhteyksiä Lahden "rakennusmafiaan"?? Sitten jos päädytään kattoremonttiin niin voihan tarjouksia pyytää useammilta yrityksiltä kuin vain Lemminkäiseltä. Päätös katon kohtalosta (uusitaanko, vai ei) kannattaisi tehdä kuitenkin ajoissa, koska tarjousten tekemiseen/saamiseen menee jonkin verran aikaa.

      Yhtään vähättälemättä saksalaisten kattotiilien laatua, niin on varmaan mahdotonta 100 % arvioida jonkun tuotteen elinkaari. Ei siis voida sanoa täsmällisesti, että tämä katto kestää nyt 60-vuotta, koska se on sen ja sen valmistajan tekemä. Katteen olosuhteet ja tehdyt huollot vaikuttavat katteen ikään. Itse kattotiilet saattavat olla vielä käytettävää tavaraa, mutta alusrakenteet voivat olla tiensä päässä. Alusrakenteissa voi olla lahoa vuotojen tai kondensoitumisen takia. Jos alusrakenteita joudutaan suuremmissa määrin korjaamaan ja vaihtamaan niin joudutaan myös purkamaan itse tiilikattoakin. Kun puretaan niin luultavammin osa tiilistä myös rikkoutuu. Tarvitaan siis uusia tilalle. Mistä saa vanhan mallisia tiiliä onkin sitten uusi pulma, ja jos saadaankin niin vanha katto on patinoitunut ihan eriväriseksi kuin uudet tiilet. Osan tiiliä vaihtamalla katosta tulee laikukas.

      Toinen seikka on kustannukset. Miten kalliiksi tulee katon osittainen korjailu? Tuskin yksikään yritys antaa urakkahintaa katon korjailuun, vaan laskuttaa korjauksesta tuntiveloituksella, jolloin kokonaiskustannukset jäävät avoimeksi. Miten paljon tällaisella korjailulla saadaan katolle lisäikää? Kymmenenkö vuotta, ja sitten on taas uusi remontti edessä? Tältä pohjalta ajateltuna kertakirpaisu tuntuisi järkevimmältä, eli tehdään kunnon remontti vaikka se tuntuukin maksavan tällä hetkellä enemmän. Luultavammin pitkällä juoksulla se tulee kuitenkin halvemmaksi. Sitäpaitsi uusi huolellisesti ja hyvin tehty katto nostaa kiinteistön arvoa.

      Ehkä eniten tässä harmittaa se, että remontin takia yhtiövastike nousee ja jos elelee tiukalla budjetilla se ei ole toivottavaa. Toisaalta tuskin hinnat kääntyvät pienemmiksi, vaikka miten odoteltaisiin...

      • 50 vuoden välein

        Kiitos kommenteista jotka kaikki arvokkaita huomioita.

        Edelleen minua kuitenkin ehkä tilanteessa eniten hämmästyttää se, että Suomessa oletettavasti ajatellaan, että tiilikatteen yleinen käyttöikä on n. 50-60vuotta? Minusta tämä on vähän, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, olen asian suhteen maallikko.

        Mitä lahtelaiseen grynderi-, rakennus- ja kiinteistön hallinnan mafiaan tulee niin sitä varmasti voi vapaasti ihmetellä kukin asiaa edes orastavasti ymmärtävä. Mielenkiintoista on nähdä ja kuulla miten asia ehkä liukuu myös suuremman yleisön tietoon.


      • .....
        50 vuoden välein kirjoitti:

        Kiitos kommenteista jotka kaikki arvokkaita huomioita.

        Edelleen minua kuitenkin ehkä tilanteessa eniten hämmästyttää se, että Suomessa oletettavasti ajatellaan, että tiilikatteen yleinen käyttöikä on n. 50-60vuotta? Minusta tämä on vähän, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, olen asian suhteen maallikko.

        Mitä lahtelaiseen grynderi-, rakennus- ja kiinteistön hallinnan mafiaan tulee niin sitä varmasti voi vapaasti ihmetellä kukin asiaa edes orastavasti ymmärtävä. Mielenkiintoista on nähdä ja kuulla miten asia ehkä liukuu myös suuremman yleisön tietoon.

        On olemassa vanhoja nk. savesta polttamalla tehtyjä tiilejä ja sitten nykyään kaupan olevia betonikattotiilejä.Ensiksimainittuja saattaa hyvinkin löytyä iätään yli sata vuotta,jälkimmäiset ovat näitä puoli vuosisataa kestäviä.
        Suomen olosuhteet verrattuna keskieuroopaan ovat erilaiset, täällä katto sulaa ja jäätyy, joka aiheuttaa eroosiota. Tiili on huokoista ainetta ja kun se kostean syksyn jälkeen jäätyy, niin rakenne on varsin kovilla.


      • rakennusmafiat
        50 vuoden välein kirjoitti:

        Kiitos kommenteista jotka kaikki arvokkaita huomioita.

        Edelleen minua kuitenkin ehkä tilanteessa eniten hämmästyttää se, että Suomessa oletettavasti ajatellaan, että tiilikatteen yleinen käyttöikä on n. 50-60vuotta? Minusta tämä on vähän, mutta kuten olen aiemminkin sanonut, olen asian suhteen maallikko.

        Mitä lahtelaiseen grynderi-, rakennus- ja kiinteistön hallinnan mafiaan tulee niin sitä varmasti voi vapaasti ihmetellä kukin asiaa edes orastavasti ymmärtävä. Mielenkiintoista on nähdä ja kuulla miten asia ehkä liukuu myös suuremman yleisön tietoon.

        on ihan höpö höpö juttuja..


      • joopa joo
        rakennusmafiat kirjoitti:

        on ihan höpö höpö juttuja..

        Lemminkäinen on luotettava suomalainen yritys, joka on aina pyrkinyt palvelemaan asikkaitaan tarjoten vain kustannustehokkaimpia ratkaisuja todellisiin tarpeisiin... niin kuin tässäkin: http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article52106.ece
        "Asfalttikartellista jaettiin miljoonasakot"

        Millaista kattoa taloyhtiöön ollaan tarjoamassa? Nythän tiedetään, että tiilikatto 'kesti' 50 vuotta vaikka olisi pitänyt kestää 100 vuotta. Kannattaisiko selvittää, mikä meni pieleen, ottaa opiksi ja tehdä uusi savitiilikatto?


      • suu puhtaaksi
        joopa joo kirjoitti:

        Lemminkäinen on luotettava suomalainen yritys, joka on aina pyrkinyt palvelemaan asikkaitaan tarjoten vain kustannustehokkaimpia ratkaisuja todellisiin tarpeisiin... niin kuin tässäkin: http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article52106.ece
        "Asfalttikartellista jaettiin miljoonasakot"

        Millaista kattoa taloyhtiöön ollaan tarjoamassa? Nythän tiedetään, että tiilikatto 'kesti' 50 vuotta vaikka olisi pitänyt kestää 100 vuotta. Kannattaisiko selvittää, mikä meni pieleen, ottaa opiksi ja tehdä uusi savitiilikatto?

        Tämän viestin (thread:in) aloittaneena kiitän edellisestä kommentista.


        No, puhutaan nyt sitten suu puhtaaksi kun kerran asia niin tuntuu muitakin kiinnostavan.


        Juuri näin itsekin ajattelen Lemminkäisen liiketoiminnan taustoista ja mielenkiinnolla olen seurannut viime syksyistä oikeudenkäyntiä sekä sitä miten Suomen kunnat mahdollisesti reagoivat asiaan.

        Eli jos joku tällä areenalla alkaa vastaväittämään sen osalta, että Lemminkäisellä ei olisi minkäänlaista kartellihistoriaa niin ehdotan, että harkitsee asiaa hieman tarkemmin.

        Varmuuden vuoksi pitänee kuitenkin sanoa, että minulla ei ole mitään varsinaista tietoa siitä, olisiko nyt jokin taho toiminut ko. asiassa lainvastaisesti tai suunnittelisiko toimivansa.

        Mutta väitän seuranneeni lahtelaista korjausrakentamisen asiaa sivusta, niin sivusta kuin maallikko ja tavallinen kadunmies voi, ja tuon näkemykseni esille tältä perustalta.


        KERROTAANPA JOITAIN KADUNMIEHEN HAVAINTOJA:

        - Lahden seudulla Lemminkäisellä on merkittävässä määrin liiketoimintaa, erityisesti tie- ja kattourakointia (ei siinä pahaa sinänsä)

        - Lahden kaupungilla on todella pitkät perinteet Lemminkäisen konsernin yksinomaisesta käyttämisestä niin tie- kuin muissakin hankkeissa (ei siinäkään pahaa sinänsä)

        - Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastaja Tuomas Lindroosin mukaan "Päijät-Hämeen kaupungit rikkovat lakia jättäessään tarkistamatta alihankkijoiden taustoja. Syynä on tiedon puute noin vuoden vanhasta laista""Laki velvoittaa tilaajaa tarkistamaan, että alihankkija on huolehtinut lakisääteisistä velvoitteistaan. Harmaan talouden kitkemiseksi työsuojelupiiri on tehnyt tarkastuksia esimerkiksi Lahden, Heinolan ja Orimattilan kaupunkien tekemiin alihankintasopimuksiin. Kaikista kaupungeista löytyi huomautettavaa. Tarkastaja Tuomas Lindroos uskoo, että tarkastukset lisäävät tietoa laista ja auttavat sen noudattamisessa." (4.12.07, YLE Lahden Radio) (Ehkä tässäkään asiassa ei vielä ole mitään pahaa...)

        - talo josta tässä yhteydessä on puhuttu on nimenomaisesti julkisivunsa tyylikkyyden osalta kehuttu Lahden kaupungin museon julkaisussa "Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista" vuodelta 2000 ja katufasadi kuvan kera. Koska myös katto luetaan julkisivuun kuuluvaksi voisi ehkä päätellä, että katossa on tapahtunut todella merkittävää huononemista viimeisen 7 vuoden aikana.

        - edelleenkin on mielestäni käsittämätöntä, että savitiilikatto pitää vaihtaa uuteen 50-vuotiaana: näin uskon että tässä tapauksessa tulee käymään - ja siltä perustalta miten olen kuullut että asiaa on viety ja viedään eteenpäin kyseisessä taloyhtiössä ja miten asiaan mahdollisesti liittyy jokin muukin kuin vain taloyhtiön intressi. Korostan kuitenkin, että varsinaisesta taloyhtiön ulkopuolisesta intressistä minulla ei ole tosiasiallista tietoa, aprikoin kuitenkin sen mahdollisuutta ja mielelläni kuulen kommentteja tähän liittyen: onko vastaavia kokemuksia tms?


      • kysymyksiin
        joopa joo kirjoitti:

        Lemminkäinen on luotettava suomalainen yritys, joka on aina pyrkinyt palvelemaan asikkaitaan tarjoten vain kustannustehokkaimpia ratkaisuja todellisiin tarpeisiin... niin kuin tässäkin: http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article52106.ece
        "Asfalttikartellista jaettiin miljoonasakot"

        Millaista kattoa taloyhtiöön ollaan tarjoamassa? Nythän tiedetään, että tiilikatto 'kesti' 50 vuotta vaikka olisi pitänyt kestää 100 vuotta. Kannattaisiko selvittää, mikä meni pieleen, ottaa opiksi ja tehdä uusi savitiilikatto?

        Vastaan vielä seuraaviin kysymyksiin:

        1. "Millaista kattoa taloyhtiöön ollaan tarjoamassa?

        Tuttavani kertoman mukaan:
        - ko. taloyhtiö ei ole vielä tehnyt päätöstä katon peruskorjausremontista, mutta taloyhtiö 'selvittelee' kattoremontti asiaa ja siitä käydään alustavaa keskustelua yhtiökokouksessakin

        - taloyhtiön hallituksessa oleva rakennusurakoitsija oli jo vuonna 2004 oma-aloitteisesti ja ilman taloyhtiön pyyntöä pyytänyt paikalliselta kattofirmalta tarjouksen koko tiilikatteen vaihtamiseksi peltikatteeksi (tämän enempää koskien ko. tarjouspyyntöä ja tarjousta en asiasta ole kuullut). Ko. tarjouksesta taloyhtiössä ei ole tehty päätöksiä.

        - ymmärtääkseni taloyhtiön johdossa koko tiilikatteen korvaaminen peltikatteella on jo ennätetty tulkita ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi: näin olen ymmärtänyt, koska olen kuullut että nimenomaisesti talon johto olisi tulkinnut tiilikatteen olevan ongelma, niin nyt kuin tulevaisuudessa.


        2. Nythän tiedetään, että tiilikatto 'kesti' 50 vuotta vaikka olisi pitänyt kestää 100 vuotta. Kannattaisiko selvittää, mikä meni pieleen, ottaa opiksi ja tehdä uusi savitiilikatto? "

        Tämä varmasti olisi yksi ja oikein mielenkiintoinenkin ratkaisu. Talo on todellakin Lahden kaupungin museon toimesta kehuttu julkisivultaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi ja kaupunkikuvan kannalta merkittäväksi. Katto kuuluu olennaisesti julkisivuun ja kaupunkikuvaan. Punainen tiilikate on tässä kontekstissa aina hyvin erityinen asia. Tosin, mikään ei kuitenkaan ole ikuista, kaupunkikin muuttuu ja sitä mukaan myös käsitys kaupunkikuvasta. Myös peltikate on yleisesti hyväksytty tiilikatteen korvaaja ja onhan siinä tunnustetusti omia hyviä puoliaankin - toisaalta ongelmiakin.

        Ehdotus uudesta tiilikatteesta ja niin rakennettuna että pyritään oppimaan aiemmista virheistä on jokatapauksessa mielenkiintoinen. Pitäneen pistää siitä viestiä etiäpäin. Ehkä tällaista voisi jopa pitää jonkinlaisena esimerkkitekonakin. Toinen asia on kuitenkin se miten tiilikate pärjää nykyisille muille katemateriaaleille taloudellisilta ja teknisiltä ominaisuuksiltaan? Lisäksi mielestäni ongelmana oli, että tämä nyt katosta tehty silmämääräinen kuntoarvio ei vastaa laadultaan puolueetonta kuntotutkimusta. Kuntoarvio on käsittääkseni kuntotutkimusta suppeampi kunnon kartoitus. Puolueettomuuteen en usko tässä nykyisessä kuntoarviossa senttiäkään.


    • jos kiinnostaa

      Kattotiili josta täällä on ollut puhe on:

      - kaksikouruinen savitiili
      - n. 39cm 21,5cm
      - peruspunertava
      - takana lukee Keramia
      - viereisen tiilen kiinnitysura on kaksikouruinen
      - kiinnitystassuja/ulokkeita yläpuolen tiileen on tiilentakapuolella kahdessa rivissä kaksi, siis yht. 4
      - kiinnitystassuja/ulokkeita alapuoliseen tiileen on yhdessä rivissä kaksi.
      - valmistettu oletettavasti vuosina 1947-48
      - päältä karhean oloinen eli ei taida olla lasitettu (?)
      - Lahden kaupunginmuseo ja siellä rakennusperinnön asiantuntijat ovat kehuneet kattoa kauniiksi

      • lausunto

        Löytyisiköhän rakennusperinnön asiantuntijoilta osaamista katon kunnon ja korjaustarpeen arvioimiseen? Olisi ainakin kattourakoitsijoista riippumaton näkemys.


      • puolueettomat?
        lausunto kirjoitti:

        Löytyisiköhän rakennusperinnön asiantuntijoilta osaamista katon kunnon ja korjaustarpeen arvioimiseen? Olisi ainakin kattourakoitsijoista riippumaton näkemys.

        Tästä asiasta minäkin, tämän keskustelun aloittanut, haluaisin kuulla: siis suosituksia ns. puolueettomista tiilikaton kuntotarkastajista.

        Alan pikkuhiljaa olla melko epätoivoinen asian suhteen eli näkemykseni on, että joka helevatan kattokuntoarvioäijä on jokatapauksessa jonkun kattofirman leivissä ja lisäksi on taloyhtiön hallituksessa istuvan henkilön merkittävä kauppakumppani.


      • vöppä
        puolueettomat? kirjoitti:

        Tästä asiasta minäkin, tämän keskustelun aloittanut, haluaisin kuulla: siis suosituksia ns. puolueettomista tiilikaton kuntotarkastajista.

        Alan pikkuhiljaa olla melko epätoivoinen asian suhteen eli näkemykseni on, että joka helevatan kattokuntoarvioäijä on jokatapauksessa jonkun kattofirman leivissä ja lisäksi on taloyhtiön hallituksessa istuvan henkilön merkittävä kauppakumppani.

        Muakin ihmetyttää noihin kattokorjauksiin liityen, kun asinatuntijat selvittävät, ja hallitukset esittävät yhtiön jäsenille tiilikattojen uusimisia jo 30 vuoden jälkeen ( ilmeisesti ( betonikattotiiliä) Hinnat joita osakkaille edotetaan ovat pöyrisyttäviä, lähentelee 100 €/ lape m2, taitaa olla näiiäkin hommissa joku "hyväveli" systeemi, sitten sitä perustellaan vielä valtion avustuksella, kun on tuplahinta !!!


    • savitiilikatto-asiasta

      SUOMEN KIINTEISTÖLEHTI, 2006 NRO.2, s. 32-33, Artikkeli: "Museotoimiston katolle löytyi vanhaa vastaava savikattotiili".

      Artikkeli kertoi kuinka Lahden kaupunginmuseon omistamaan, vuonna 1925 rakennettuun, harja- ja savitiilikattoiseen rakennukseen (osoitteessa Vuorikatu 27, iso omakotitalo, entinen eläinlääkärin talo) tehtiin katon peruskorjaus vuonna 2005. Katon peruskojaus tehtiin siis 80 VUOTTA talon/katon rakentamisen jälkeen ja peruskorjauksessa uusittiin mm. vanha savikattotiili-vesikate kauttaaltaan vastaavaan savitiilikatteeseen ja samalla kattorakenteet tutkittiin kauttaaltaan ja uusittiin TARVITTAESSA. Urakoitsijana Lemminkäinen Katto Oy. Korjaus maksoi 40000euroa.
         Uudeksi savitiileksi Lahden kaupunginmuseon rakennukseen asennettiin Lafarge Roofingin Saksassa valmistettava Granat-savikattotiili. Ko. kattotiilestä on artikkelissa kuva ja se muistuttaa tismalleen samanlaista kuin tässä viestiketjussa puhutun Lahtelaisen talon kattotiili. Talon alkuperäisestä kattotiilestä ei ole muuta mainintaa kuin, että se muistutti suurelta osin nyt asennettua uutta kattotiiltä. Tulkintani mukaan (ko. artikkelin kuvan perusteella) on mahdollista, että alkuperäinen kattotiili olisi ollut joko aivan sama tai ainakin saman valmistajan aikaisempi versio tiilestä, jota asennettiin n. 20-25 vuotta myöhemmin toiseen Lahtelaiseen taloon josta täällä on aiemmin nimenomaisesti keskusteltu. Eli veikkaan että kysymyksessä on suomalaisvalmisteinen Tiileri:n Keramia (kaksikouruinen) savikattotiili.
         
      Artikkelista voi vetää ainakin seuraavia johtopäätöksiä:
      - Lemminkäinen Katto Oy:llä on ainakin kokemusta tiilikattojen korjaamisesta
      - vastaavasti Lahden kaupungin museolla on kokemusta Lemminkäisen käyttämisestä omissa hankkeissaan
      - Vuorikatu 27 vanha savitiilikate oli oletettavasti 80VUODEN ikäisenä vielä teknisiltä ominaisuuksiltaan kohtuu kuntoinen: artikkelissa ei savitiilen kuntoa erityisemmin parjata, ei mainita, että olisi ollut paljon katkenneita tiiliä tai muuten pahasti vaurioituneita. Jotkut tiilet olivat "osittain rapautuneita" mutta tämän laajemmin asiaa ei kuvata.
      - oletettavasti Vuorikatu 27 savitiilikate olisi teknisiltä ominaisuuksiiltaan kestänyt vielä pidempäänkin, kymmeniäkin vuosia
      - suurimpana ongelmana Vuorikatu 27:ssä todettiin katon korjauksen yhteydessä osittain vaurioitunut vesikatteen alapuolinen laudoitus. Artikkelissa kuitenkin mainitaan kattoruoteita ja laudoitusta näyttävän kuvan kera, että kattorakenteita uusittiin tarvittaessa. Oletan, että kaikki kantavat rakenteet olivat niin hyväkuntoisia, että ne säilyttettiin. Artikkeli ei tarkkaanottaen kerro, että miltäosin laudoitusta ja ruoteita uusiittiin: on mahdollista, että laudoitusta tai jopa ruoteitakaan ei olisi kauttaaltaan uusittu. Myöskään aluskatteen bitumikermistä tms. materiaalista ja sen uusimisesta ei artikkelissa mainita sellaista, että tämä olisivat kokonaan uusittu.


      Yleisenä johtopäätöksenä voi näin ollen tulkita, että:

      - hyvin tehdyllä ja huolletulla savitiili katolla mennään Suomessa vähintään 80-VUOTTA ja oletettavasti usein 100VUOTTA tai enemmän. (Vuorikatu 27 alkuperäinen katto oli ehkä hyvin tehty, mutta ei välttämättä täysin hyvin hoidettu - omistaja oli vaihtunut yksityisomistajasta Lahden kaupungiksi.)

      - kun kattoasiantuntija väittää silmämääräisen kuntoarvion perusteella, että vastaavalla tavalla rakennettu ja samassa kaupungissa sijaitseva savitiilikatto on tullut niin teknisen kuin taloudellisen käyttöikänsä päähän jo 50 vuotiaana on mahdollista, että asiantuntijan väitteet perustuvat jollekin muulle kuin katon todelliselle kunnolle ja ko. taloyhtiön yksinomaiselle intressille. Tai, sitten katto on alunalkujaankin rakennettu huonosti tai jopa väärin tai sen huolto on ollut jotain muuta kuin yleisen hyvän tavan mukaista.

      • spade 65

        teettäkää konesaumakattoja kestää yli sata vuotta hyvin hoidettuna.EIKÄ VUODA


      • Anonyymi

        Olisi kiva kuulla,mihin tässä päädyttiin. Tehtiinkö uusi katto ja missä kunnossa puretut puuosat ja
        tiilet oikeasti olivat. Ja kuinka kalliiksi katon uusiminen tuli.


      • Anonyymi
        spade 65 kirjoitti:

        teettäkää konesaumakattoja kestää yli sata vuotta hyvin hoidettuna.EIKÄ VUODA

        Tällaiseen arvokohteeseen ei saa lupaa pellin käyttöön. Jotain rajaa sentään vielä on.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"

      Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde
      Ensitreffit alttarilla
      26
      2778
    2. Ymmärrän paremmin kuin koskaan

      Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän
      Tunteet
      29
      2312
    3. 148
      2264
    4. Hullu liikenteessä?

      Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.
      Kiuruvesi
      53
      2190
    5. Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"

      Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti
      Suomalaiset julkkikset
      21
      1802
    6. Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?

      Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks
      NATO
      389
      1662
    7. Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta

      Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään
      Maailman menoa
      98
      1597
    8. Pyhäinpäivän aamua

      Oikein hyvää huomenta ja rauhallista päivää. ❄️😊🥱☕❤️
      Ikävä
      298
      1485
    9. Varokaa! Lunta voi sataa kohta!

      Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm
      Maailman menoa
      13
      1419
    10. Kunta ostaa kivitipun

      Kunnanjohtajan tuleva uusi ostokohde
      Lappajärvi
      133
      1418
    Aihe