Uusin Harry Potter - huono suomennos

Muistaakseni sivulla 760 loppupuolella sivua kerrotaan, että Harryn ollessa näkymättömyysviittansa alla, hän otti esiin Dracon miekan?? Pitäsi varmaankin olla Dracon taikasauvan.

Lisäksi ihmetyttää se, että miten Neville sai lopussa Rohkelikon mmiekan lajitteluhatusta, kun se jo aiemmin oli palautettu Irwetaan maahisille. Tämähän saattaa olla tietysti taikuutta, mutta ihmetyttää silti. Kun Harry aikanaan sai miekan (Salaisuuksien kammio) hatusta, oli miekka muutenkin vielä koulussa (rehtorilla?).

::,,:: kirjoitti:

Muistaakseni sivulla 760 loppupuolella sivua kerrotaan, että Harryn ollessa näkymättömyysviittansa alla, hän otti esiin Dracon miekan?? Pitäsi varmaankin olla Dracon taikasauvan.

Lisäksi ihmetyttää se, että miten Neville sai lopussa Rohkelikon mmiekan lajitteluhatusta, kun se jo aiemmin oli palautettu Irwetaan maahisille. Tämähän saattaa olla tietysti taikuutta, mutta ihmetyttää silti. Kun Harry aikanaan sai miekan (Salaisuuksien kammio) hatusta, oli miekka muutenkin vielä koulussa (rehtorilla?).

Lue lisää

miekan hatusta samalla tavalla kuin Harry SK:ssa. Siinähän todetaan, että vain aito Rohkelikko voi vetää miekan hatusta. Molemmat pojat, Neville ja Harry siis, ovat rohkelikkoja

tanzu84 kirjoitti:

miekan hatusta samalla tavalla kuin Harry SK:ssa. Siinähän todetaan, että vain aito Rohkelikko voi vetää miekan hatusta. Molemmat pojat, Neville ja Harry siis, ovat rohkelikkoja

Lue lisää

Tarkoitin noilla suomennosvirheillä kömpelöä suomenkieltä. Esim. sanaa "melkein" käytetään
suomenkielenvastaisesti. Vai oliko se "vähemmän"... Ja sitten vikalla sivulla on lause: "Kun Harry katsoi häntä, hän laski kätensä poissaolevana alas ja kosketti otsansa salama-arpea." Kohta: "häntä, hän" tarkoittaa samaa henkilöä. Samansorttisia virheitä oli pari muuallakin. Sitten joku "erikoisen sanan" suomennos oli mielestäni huono.

::,,:: kirjoitti:

Muistaakseni sivulla 760 loppupuolella sivua kerrotaan, että Harryn ollessa näkymättömyysviittansa alla, hän otti esiin Dracon miekan?? Pitäsi varmaankin olla Dracon taikasauvan.

Lisäksi ihmetyttää se, että miten Neville sai lopussa Rohkelikon mmiekan lajitteluhatusta, kun se jo aiemmin oli palautettu Irwetaan maahisille. Tämähän saattaa olla tietysti taikuutta, mutta ihmetyttää silti. Kun Harry aikanaan sai miekan (Salaisuuksien kammio) hatusta, oli miekka muutenkin vielä koulussa (rehtorilla?).

Lue lisää

Dracon miekan :) Sauvan se kyllä pitäisi olla. Kertokaa lisää! Voiko tuollaisista virheistä ilmoittaa jonnekin, jotta ne korjattaisiin tuleviin painoksiin?

tanzu84 kirjoitti:

miekan hatusta samalla tavalla kuin Harry SK:ssa. Siinähän todetaan, että vain aito Rohkelikko voi vetää miekan hatusta. Molemmat pojat, Neville ja Harry siis, ovat rohkelikkoja

Lue lisää

Rohkelikon miekkahan oli ennen Nevilleä palautettu maahisille. Miten se siis enää voi ilmestyä lajitteluhattuun?

Tämä ei varmaankaan ole suomentajan vika, vaan alkuperäisen kirjailijan.

Silloin kun Harry sai miekan, se oli vielä koulussa, ei maahisilla.

Missään ei kerrottu, että vituttikohan maahisia, kun taas kerran menettivät tekemänsä miekan. Maahisten mukaanhan heidän tekemiä tavaroita ei koskaan osteta, vaan ainoastaan vuokrataan. Kun alkuperäinen vuokraaja esim. kuolee, pitäisi maahisten mukaan esineen palautua heille, eikä velhon / noidan perillisille.

::,,:: kirjoitti:

Muistaakseni sivulla 760 loppupuolella sivua kerrotaan, että Harryn ollessa näkymättömyysviittansa alla, hän otti esiin Dracon miekan?? Pitäsi varmaankin olla Dracon taikasauvan.

Lisäksi ihmetyttää se, että miten Neville sai lopussa Rohkelikon mmiekan lajitteluhatusta, kun se jo aiemmin oli palautettu Irwetaan maahisille. Tämähän saattaa olla tietysti taikuutta, mutta ihmetyttää silti. Kun Harry aikanaan sai miekan (Salaisuuksien kammio) hatusta, oli miekka muutenkin vielä koulussa (rehtorilla?).

Lue lisää

kiitos.

bjuppett kirjoitti:

kiitos.

neinen

??? kirjoitti:

Rohkelikon miekkahan oli ennen Nevilleä palautettu maahisille. Miten se siis enää voi ilmestyä lajitteluhattuun?

Tämä ei varmaankaan ole suomentajan vika, vaan alkuperäisen kirjailijan.

Silloin kun Harry sai miekan, se oli vielä koulussa, ei maahisilla.

Missään ei kerrottu, että vituttikohan maahisia, kun taas kerran menettivät tekemänsä miekan. Maahisten mukaanhan heidän tekemiä tavaroita ei koskaan osteta, vaan ainoastaan vuokrataan. Kun alkuperäinen vuokraaja esim. kuolee, pitäisi maahisten mukaan esineen palautua heille, eikä velhon / noidan perillisille.

Lue lisää

Kuten aiemmin sanottu, vain aito rohkelikko voi vetää miekan hatusta, olkoon miekka sitten tylypahkassa tai vaikka *******.

Vaikka se ei olekaan sanatarkka käännös, suomennos on mielestäni loistava, siinä tulee jotenkin suomen kielen kauneus esiin. "The last enemy that shall be destroyed is death." -"Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema."

Mun mielestä toi on kaikkein paras lause kaikissa pottereissa... Varmaa ainut, mikä on totta nuissa kirjoissa XD

Piiu kirjoitti:

Tarkoitin noilla suomennosvirheillä kömpelöä suomenkieltä. Esim. sanaa "melkein" käytetään
suomenkielenvastaisesti. Vai oliko se "vähemmän"... Ja sitten vikalla sivulla on lause: "Kun Harry katsoi häntä, hän laski kätensä poissaolevana alas ja kosketti otsansa salama-arpea." Kohta: "häntä, hän" tarkoittaa samaa henkilöä. Samansorttisia virheitä oli pari muuallakin. Sitten joku "erikoisen sanan" suomennos oli mielestäni huono.

Lue lisää

Kun Harry katsoi häntä, hän laski kätensä poissaolevana alas ja kosketti otsansa salama-arpea.
Sana "hän" tarkoittaa Harrya sillä kenelläkään muulla ei ole salama-arpea otsassa.Eli toisin sanoen "Harryn katsoessa häntä, HARRY laski kätensä poissaolevana alas ja kosketti otsansa salama-arpea.

ole virhe, vaan Kuhnusarvio muisti Ronin nimen väärin.

...

minunkin mielestäni tämä oli parhaiten sanottuja juttuja koko potter kv;ssa.. "Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema."
Saa jotenkin vaan kylmät väreet tulemaa

dumblidoore kirjoitti:

minunkin mielestäni tämä oli parhaiten sanottuja juttuja koko potter kv;ssa.. "Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema."
Saa jotenkin vaan kylmät väreet tulemaa

Mun mielestä suomennokset on ihan huippuja, eikä niissä ole mitään "hävettävää".

Ringettepimu kirjoitti:

Mun mielestä suomennokset on ihan huippuja, eikä niissä ole mitään "hävettävää".

Mä bongasin kaks kirjotusvirhettä >8)

JustSomeone kirjoitti:

Mä bongasin kaks kirjotusvirhettä >8)

;)Kylhän mäkii löysin iltalehdestä ku siin luki "Harry Potter ja kuoleman pyhimykset" Aika se kirjottaja ol hölmö!

aasasasfdsg kirjoitti:

;)Kylhän mäkii löysin iltalehdestä ku siin luki "Harry Potter ja kuoleman pyhimykset" Aika se kirjottaja ol hölmö!

pyhimykset oli vain semmoinen "vapaa käännös" kirjan nimelle. Silloinhan ei vielä edes tiedetty mikä kirjan suomenkieliseksi nimeksi tulee.

JustSomeone kirjoitti:

Mä bongasin kaks kirjotusvirhettä >8)

No, on paha jos kaks kirjotusvirhettä löytää. Perkele.

Koittakaa itse lukea englanniksi Rowlingin kirjoituksia tai suomentaa koko kirja. Ja yrittäkää ymmärtää myös se, ettei kääntäjä käännä kaikkea suoraa!!!

Kapari-Jatta on mielestäni hyvä suomentaja, jolle monet muut suomentajat häviävät 6-0. >:/

luonnonlahjakkuus kirjoitti:

No, on paha jos kaks kirjotusvirhettä löytää. Perkele.

Koittakaa itse lukea englanniksi Rowlingin kirjoituksia tai suomentaa koko kirja. Ja yrittäkää ymmärtää myös se, ettei kääntäjä käännä kaikkea suoraa!!!

Kapari-Jatta on mielestäni hyvä suomentaja, jolle monet muut suomentajat häviävät 6-0. >:/

Lue lisää

se, että kirjan kääntäminen ei ole todellakaan sitä, että otetaan kirja eteen ja aletaan suomentamaan. Sanoja pitää pyöritellä ja miettiä todella tarkkaan. kannattaa lukea muuten Kaparin kirjoittama kirja Pollomuhku ja Posityyhtynen.

Tuo on totta, monista kirjoista ja elokuvista löytää "piiloviitteitä" Raamattuun, myös Pottereista, vaikka Rowlinghan taitaa olla ateisti? Tuo lause on itsellekin jäänyt ihan silmiin pistävästi mieleen, koska ihmettelin sitä, että Rowling oli käyttänyt sitä kirjassaan. Lause on kaunis ja täyttä totta :) Vaikka en itse pidäkään kuolemaa vihollisena...

Muuten olen viimeiseen kirjaan hieman pettynyt, ensinnäkin alku oli tosi sekava, sitten alkoi jo pitkästyttää ainainen pakeneminen, telttailu ja epätoivo, tuntui itsekin olo ihan epätoivoiselta (siinä suhteessa huonosti kirjoitettu Rowlingilta, ikinä aiemmissa kirjoissa ei tullut pitkästymisen tunnetta tai samanlaista epätoivoa, että kumpa tapahtuisi edes jotain hyvää!). Kirja oli ainakin minulle aivan liian SYNKKÄ, kaipasin iloisia hetkiä ja että Harry saisi edes hetken rauhaa olla Ginnyn kanssa ;)

Loppu oli ihan hirveä pettymys minulle. Oli ihanaa, että kirja päättyi onnellisesti, mutta olisin halunnut, että kirja jatkuu loppuun siitä, mihin se päättyi, kun Harry pääsi vihdoin nukkumaan Oljon tuoma voileipä mielessään! Mitä mieltä muut olette? Kaipasin hirveästi vielä yhtä kappaletta, missä olisi kerrottu, miten Tylypahkaa alettiin korjata ennalleen, haudattu vainajat (Tonks, Lupin, Fred ym.), aurinko olisi taas paistanut, kaikki iloitsevat Voldemortin kukistumisesta, Harry löytää Ginnyn ja he alkavat seurustella, lukuvuosi päättyy onnellisesti ja Harry palaa Kotikoloon, missä hänellä on aikaa olla Ginnyn sekä Ronin ja Hermionen kanssa ja suunnitella tulevaisuutta ja elää vapaata elämää... Olikohan Rowlingilla kiire saada päätös kirjalle, minusta ainakin tuntuu, että upea kirjasarja loppui töksähtäen, jätti paljon kysymyksiä ilman vastauksia... Mm. Mitä tapahtui Dursleylle, miten kävi Kalmanhanaukiolle, ilmestyikö rehtorin kansliaan myös Kalkaroksen muotokuva???

Toivoisi melkein jatko-osaa viimeiselle kirjalle! Loppupään "19-vuotta eteenpäin" oli täyttä potaskaa, olen varma että suurinta osaa lukijoista olisi kiinnostanut saada kirja kunnialla päätökseen, tietää mitä taistelun jälkeen tapahtui todella, eikä lukea 36-vuotiaan Harryn perhe-elämästä... Lasten nimet olivat kyllä ihanat, täytyy sanoa :)

Jospa Rowling tekisi vielä täydennys-jatko-osan, niin kirjasarja olisi täydellinen!

MaiRanda kirjoitti:

Tuo on totta, monista kirjoista ja elokuvista löytää "piiloviitteitä" Raamattuun, myös Pottereista, vaikka Rowlinghan taitaa olla ateisti? Tuo lause on itsellekin jäänyt ihan silmiin pistävästi mieleen, koska ihmettelin sitä, että Rowling oli käyttänyt sitä kirjassaan. Lause on kaunis ja täyttä totta :) Vaikka en itse pidäkään kuolemaa vihollisena...

Muuten olen viimeiseen kirjaan hieman pettynyt, ensinnäkin alku oli tosi sekava, sitten alkoi jo pitkästyttää ainainen pakeneminen, telttailu ja epätoivo, tuntui itsekin olo ihan epätoivoiselta (siinä suhteessa huonosti kirjoitettu Rowlingilta, ikinä aiemmissa kirjoissa ei tullut pitkästymisen tunnetta tai samanlaista epätoivoa, että kumpa tapahtuisi edes jotain hyvää!). Kirja oli ainakin minulle aivan liian SYNKKÄ, kaipasin iloisia hetkiä ja että Harry saisi edes hetken rauhaa olla Ginnyn kanssa ;)

Loppu oli ihan hirveä pettymys minulle. Oli ihanaa, että kirja päättyi onnellisesti, mutta olisin halunnut, että kirja jatkuu loppuun siitä, mihin se päättyi, kun Harry pääsi vihdoin nukkumaan Oljon tuoma voileipä mielessään! Mitä mieltä muut olette? Kaipasin hirveästi vielä yhtä kappaletta, missä olisi kerrottu, miten Tylypahkaa alettiin korjata ennalleen, haudattu vainajat (Tonks, Lupin, Fred ym.), aurinko olisi taas paistanut, kaikki iloitsevat Voldemortin kukistumisesta, Harry löytää Ginnyn ja he alkavat seurustella, lukuvuosi päättyy onnellisesti ja Harry palaa Kotikoloon, missä hänellä on aikaa olla Ginnyn sekä Ronin ja Hermionen kanssa ja suunnitella tulevaisuutta ja elää vapaata elämää... Olikohan Rowlingilla kiire saada päätös kirjalle, minusta ainakin tuntuu, että upea kirjasarja loppui töksähtäen, jätti paljon kysymyksiä ilman vastauksia... Mm. Mitä tapahtui Dursleylle, miten kävi Kalmanhanaukiolle, ilmestyikö rehtorin kansliaan myös Kalkaroksen muotokuva???

Toivoisi melkein jatko-osaa viimeiselle kirjalle! Loppupään "19-vuotta eteenpäin" oli täyttä potaskaa, olen varma että suurinta osaa lukijoista olisi kiinnostanut saada kirja kunnialla päätökseen, tietää mitä taistelun jälkeen tapahtui todella, eikä lukea 36-vuotiaan Harryn perhe-elämästä... Lasten nimet olivat kyllä ihanat, täytyy sanoa :)

Jospa Rowling tekisi vielä täydennys-jatko-osan, niin kirjasarja olisi täydellinen!

Lue lisää

Harry ottaa esiin dracon miekan, Harryn näkymättömyysviitan alla.
:'D

.....
:'DD
..............
Ei, ei ei :D
*Kuolen nauruun*
----------
Joo liikaa fanficcejä

MaiRanda kirjoitti:

Tuo on totta, monista kirjoista ja elokuvista löytää "piiloviitteitä" Raamattuun, myös Pottereista, vaikka Rowlinghan taitaa olla ateisti? Tuo lause on itsellekin jäänyt ihan silmiin pistävästi mieleen, koska ihmettelin sitä, että Rowling oli käyttänyt sitä kirjassaan. Lause on kaunis ja täyttä totta :) Vaikka en itse pidäkään kuolemaa vihollisena...

Muuten olen viimeiseen kirjaan hieman pettynyt, ensinnäkin alku oli tosi sekava, sitten alkoi jo pitkästyttää ainainen pakeneminen, telttailu ja epätoivo, tuntui itsekin olo ihan epätoivoiselta (siinä suhteessa huonosti kirjoitettu Rowlingilta, ikinä aiemmissa kirjoissa ei tullut pitkästymisen tunnetta tai samanlaista epätoivoa, että kumpa tapahtuisi edes jotain hyvää!). Kirja oli ainakin minulle aivan liian SYNKKÄ, kaipasin iloisia hetkiä ja että Harry saisi edes hetken rauhaa olla Ginnyn kanssa ;)

Loppu oli ihan hirveä pettymys minulle. Oli ihanaa, että kirja päättyi onnellisesti, mutta olisin halunnut, että kirja jatkuu loppuun siitä, mihin se päättyi, kun Harry pääsi vihdoin nukkumaan Oljon tuoma voileipä mielessään! Mitä mieltä muut olette? Kaipasin hirveästi vielä yhtä kappaletta, missä olisi kerrottu, miten Tylypahkaa alettiin korjata ennalleen, haudattu vainajat (Tonks, Lupin, Fred ym.), aurinko olisi taas paistanut, kaikki iloitsevat Voldemortin kukistumisesta, Harry löytää Ginnyn ja he alkavat seurustella, lukuvuosi päättyy onnellisesti ja Harry palaa Kotikoloon, missä hänellä on aikaa olla Ginnyn sekä Ronin ja Hermionen kanssa ja suunnitella tulevaisuutta ja elää vapaata elämää... Olikohan Rowlingilla kiire saada päätös kirjalle, minusta ainakin tuntuu, että upea kirjasarja loppui töksähtäen, jätti paljon kysymyksiä ilman vastauksia... Mm. Mitä tapahtui Dursleylle, miten kävi Kalmanhanaukiolle, ilmestyikö rehtorin kansliaan myös Kalkaroksen muotokuva???

Toivoisi melkein jatko-osaa viimeiselle kirjalle! Loppupään "19-vuotta eteenpäin" oli täyttä potaskaa, olen varma että suurinta osaa lukijoista olisi kiinnostanut saada kirja kunnialla päätökseen, tietää mitä taistelun jälkeen tapahtui todella, eikä lukea 36-vuotiaan Harryn perhe-elämästä... Lasten nimet olivat kyllä ihanat, täytyy sanoa :)

Jospa Rowling tekisi vielä täydennys-jatko-osan, niin kirjasarja olisi täydellinen!

Lue lisää

Mä kirjotan omaa HP kirjaa,ja mun luokka kamut tykkää et mä oon liian pieni siihen ja mä oon kahekksan,kyllähän sen voi kirjoitaa vaikka olis kuus tai neljä.

moikka moi kirjoitti:

Mä kirjotan omaa HP kirjaa,ja mun luokka kamut tykkää et mä oon liian pieni siihen ja mä oon kahekksan,kyllähän sen voi kirjoitaa vaikka olis kuus tai neljä.

???????????????????!!!!!

miekka :'D kirjoitti:

Harry ottaa esiin dracon miekan, Harryn näkymättömyysviitan alla.
:'D

.....
:'DD
..............
Ei, ei ei :D
*Kuolen nauruun*
----------
Joo liikaa fanficcejä

Lue lisää

*REPS*

moikka moi kirjoitti:

Mä kirjotan omaa HP kirjaa,ja mun luokka kamut tykkää et mä oon liian pieni siihen ja mä oon kahekksan,kyllähän sen voi kirjoitaa vaikka olis kuus tai neljä.

Näemmä et osaa kirjottaa ees Suomi24 -viestiä oikein :3 Lopeta suosiolla.

Jaana Kapari-Jatta kirjoittaa McGarmiwan nimestä näin kirjassaan Pollomuhku ja Posityyhtynen:

"-- sukunimi oli englanniksi McGonagall. Kun joku on "gone a gall", hän on raivosta mieletön, vaikkei sanonta olekaan kovin tavallinen. -- Gonagall ei kuulosta suomeksi ollenkaan kipakalta vaan ennemmin pehmoiselta. Piti ruveta etsimään jotakin ärhäkkää Mc-alkuun sopivaa. Aikani pyöriteltyäni muistin hyvän suomalaisen sanan karmiva ja päätin muunnella sitä hieman, jottei se ole nimeksi liian suoraviivainen. Siitä se syntyi. McGarmiwa."