Mieheni siskon lapsellinen käytös kummastuttaa ja vihastuttaa. Hän on oikea juorukello(juoruaa kaikista ja kaikesta siis aivan älytön) ja liioittelee asioita tosissaan. Mieheni teki remonttia ja välillä se heijastui meidän väleihin ja eiköhän sisko sekaannu siihenkin ja juorua siitä heti äidilleen kertoen oman näkökulman ja vielä muisti sanasta sanaan mitä olin sanonut,kun oli laittanut oman tyttönsä asialle urkkimaan meidän menoa(siskon lapset vielä nauhottavat kännykällään puheita)aivan tosi. Sitten miehen äiti soittaa minulle ja kyselee pojastaan ettei poika voi kahvilla edes käydä, kun minä panettelen koko ajan.! Voi voi mitä porukkaa täytyy sanoa. No välithän siinä meni siskoon ja hän ei edes ymmärrä miksi?Eipä huvita tytön synttäreillekkään kutsua vaikka vielä kummi onkin. Ei anteeksi pyyntöä ei mitään. Miehen äidin kanssa saatiin sovittuu, ihme kyllä. Ei liioin huvittaisi olla tekemisissä kenenkään miehen suvun jäsenen kanssa, mutta tytön takia käydään anoppilassa. Ahistaa vaan ne synttärit,kun tyttö täyttää 3v toukokuussa ja miehen sukulaisia en haluaisi kutsua kun ei väleissäkään olla. Mikä neuvoksi?
Miehen siskon käytös
156
60113
Vastaukset
- Se tehosi
Noin pahaan tilanteeseen ei voi muuta neuvoa antaa kuin että nostat kissan pöydälle. Kerro heidän jokaisen kuullen mitä noista kyttäämisistä ja juoruamisista ajattelet. Se voi suututtaa heistä jonkun mutta älä siitä välitä. Jos he ovat järkeviä he kyllä ajattelevat asiaa.
- kumbalaia
Ei se varmaan edes tiedosta ongelmaa, vikahan on tietenkin minussa, kun minä patistin miestäni. Miehen äiti sentään myönsi virheensä, toisin kun tämä miehen sisko.
- anopilta sittenkin
kumbalaia kirjoitti:
Ei se varmaan edes tiedosta ongelmaa, vikahan on tietenkin minussa, kun minä patistin miestäni. Miehen äiti sentään myönsi virheensä, toisin kun tämä miehen sisko.
Ei aivan toivoton tapaus se anoppi, kun myönsi virheensä. Älä venytä liian pitkälle sitä, vaan ole jalo häntä kohtaan, nimittäin harva anoppi myöntää virheensä. Jätä sisko-ongelma anopilles, hänhän on kyseisen henkilön äiti. Hyvä tosiaan ajatella sitä teitin omaa 3-vuotiasta. Ja nythän tiedät varoa sanojasi siskon läsnäollessa. Luottamuksen voi pettää vain kerran ja hänen kohdallaanhan se nyt sitte meni. Olisikin tyhmää luottaa enää tollaseen tyyppiin. Kait se sun miehes nyt itse osaa puolensa pitää teidän perheessä, ettei tarvitse siskon ryhtyä asialle.
- kumbalaia
anopilta sittenkin kirjoitti:
Ei aivan toivoton tapaus se anoppi, kun myönsi virheensä. Älä venytä liian pitkälle sitä, vaan ole jalo häntä kohtaan, nimittäin harva anoppi myöntää virheensä. Jätä sisko-ongelma anopilles, hänhän on kyseisen henkilön äiti. Hyvä tosiaan ajatella sitä teitin omaa 3-vuotiasta. Ja nythän tiedät varoa sanojasi siskon läsnäollessa. Luottamuksen voi pettää vain kerran ja hänen kohdallaanhan se nyt sitte meni. Olisikin tyhmää luottaa enää tollaseen tyyppiin. Kait se sun miehes nyt itse osaa puolensa pitää teidän perheessä, ettei tarvitse siskon ryhtyä asialle.
Kyl me saatiin onneksi anopin kanssa sovittua(kumpikin myönsi virheensä, muttei sit alettu uudestaan läpikäymään) ja käymme anoppilassa melkein joka viikko tai toinen. Ongelmana onkin tää sisko armas, joka varmaan on juorunnut kaikille hänen näkökulmansa ja hänellä kyllä riittää omassakin elämässään huolehtimista(viisi lasta), kehtaa silti työntää nokkansa meidän asioihin, josta ei välttämättä edes tiedä asian oikeaa laitaa..
- nimetön parka
Itsehän olen psykopaatti miehen hakkaaja, erään avokin sukulaisen mukaan. En tiiä mitä se tälläkin hetkellä minusta juoruaa lopulle suvulle, vaan päätin että antaa juoruta. Jos joltakin kuulen tästä nii kyllä aion oikaista asian. Nii aiko avokkiki. Olen nii monta rumaa sanaa sanonu tästä henkilöstä että antaa nyt olla =D Mutta voin sanoa että harvemmin noin lapsellisia "aikuisia" tapaan. Onhan se kyllä pakostakin paha olla mieleltään, kun miettii että Kuulemma on avokin elämän pilannu ja että hän minua pelkää. Oman äitini kommentti oli että semmosella ukolla joka semmonen nyssykkä on, ei tee mitään. Olen kyllä ihan samaa mieltä, kylläkin koska avokilla ei mitään syytä ole minua pelätä x) ihan ollaan yhteistuumin keskusteltu, ja varmisitn että enhän vain varmasti ole pelottava hullu. Tämmösille tapaksille en voi kuin nauraa, sillä en ymmärrä miten joku voi niin lapsellinen olla.
- ...ons..
kumbalaia kirjoitti:
Kyl me saatiin onneksi anopin kanssa sovittua(kumpikin myönsi virheensä, muttei sit alettu uudestaan läpikäymään) ja käymme anoppilassa melkein joka viikko tai toinen. Ongelmana onkin tää sisko armas, joka varmaan on juorunnut kaikille hänen näkökulmansa ja hänellä kyllä riittää omassakin elämässään huolehtimista(viisi lasta), kehtaa silti työntää nokkansa meidän asioihin, josta ei välttämättä edes tiedä asian oikeaa laitaa..
...pään muoto ????
...ole naimissa näitten sukulaisten kanssa, mutta ymmärrän kyllä, miten rasittavaa se on ja syö teidän keskinäisiä välejä.
Omaan kokemukseeni perustuen ehdotan, että teet juuri niinkuin edellä neuvottiin ja nostat kissanpöydälle, ellei se auta ei sun tarvii olla niitten kanssa missään tekemisissä. Viimeinen konsti on nostaa kytkintä, mutta kokeile muita keinoja ensin!- riidoissa
miehen sukulaisten ja kavereiden kanssa! Mistä ihmeestä se johtuu?
- kiva käly!
riidoissa kirjoitti:
miehen sukulaisten ja kavereiden kanssa! Mistä ihmeestä se johtuu?
Mutta miehille kelpaa naiset järjestyksessä riitaisimmasta alaspäin. Kun en tykkää riidellä, olen jotenkin kumma. En kelpaa. Ja kohtalosiskoja riittää.
- tmo
kumbalaia kirjoitti:
Kyl me saatiin onneksi anopin kanssa sovittua(kumpikin myönsi virheensä, muttei sit alettu uudestaan läpikäymään) ja käymme anoppilassa melkein joka viikko tai toinen. Ongelmana onkin tää sisko armas, joka varmaan on juorunnut kaikille hänen näkökulmansa ja hänellä kyllä riittää omassakin elämässään huolehtimista(viisi lasta), kehtaa silti työntää nokkansa meidän asioihin, josta ei välttämättä edes tiedä asian oikeaa laitaa..
toi vikinä täällä,on tässä maailmassa muitakin ongelmii ku joku miehen sisko ! Mitä sä tääl uikutat ja puukotat selkään? senku sanot suoraan mitä mieltä oot siitä,onhan sulla suu jolla voit ilmaista m.piteesi. Mut tääl on ilmeisesti niin helppo puukottaa takaapäin,ku se sisko ei voi puolustautuu. Vali vali,mieheni sisko on aivan kamala,voi jeesus sentään et on ongelma.
- niiiiiiin
Kissa täytyy nostaa pöydälle, vaikka ihmisiä on monenlaisia, tuntuisi kuitenkin että aikuinen ihminen älyää, että on vähän idioottimaista tehdä näin. Ja minä tunnen erään ihmisen joka on tottunut siihen, että saa aina anteeksi, mitä ikinä sitten tekeekään. Olen yrittänyt sanoa ystävilleni, että nyt ei enää tarvitse antaa anteeksi, mutta he eivät osaa pitää päätöstään. On tämä henkilö jotenkin älynnyt, että on tehnyt väärin, mutta vielä on jotain vikaa.
- rauhaa rakastava
tmo kirjoitti:
toi vikinä täällä,on tässä maailmassa muitakin ongelmii ku joku miehen sisko ! Mitä sä tääl uikutat ja puukotat selkään? senku sanot suoraan mitä mieltä oot siitä,onhan sulla suu jolla voit ilmaista m.piteesi. Mut tääl on ilmeisesti niin helppo puukottaa takaapäin,ku se sisko ei voi puolustautuu. Vali vali,mieheni sisko on aivan kamala,voi jeesus sentään et on ongelma.
Sun on helppo sanoa kun oot vissiin samanlainen kun se kyseinen sisko.Siis jääkylmä
- mieheni sisko oikea virtahepo
Mieheni sisko on ollut koko pitkän suhteemme ajan miehestäni mustasukkainen. Tilanne ajautui siihen pisteeseen, että lopetin yhteydenpidon. Hän on ollut perheen prinsessa, jota kaikkien on pitänyt palvoa ja passata. Kun mieheni tapasi minut, niin sehän ei meinnut sopia alkuunkaan hänen pilallepassattuun elämäänsä. Mieheni olisi pitänyt olla hänen kanssaan jatkuvasti jossain tekemisissä. Soitella ja kysellä, kysellä ja soitella. Alkuun ajattelin, että onpa hienoa kun on noin läheiset välit, mutta jossain vaiheessa se kieltämättä vaan alkoi ahdistaa. Hän jopa kuvitteli, että mieheni ja minun yhteinen koti on hänenkin kotinsa, eli hän voi mennä penkomaan kaappeja tai puuttua meidän ruuanlaittoon. Hänelle pienikin ongelma on maailmanluokan ongelma, jota kaikkien pitää ymmärtää, voivotella ja sääliä. Ja paljon paljon muuta, mutta hän on anoppiakin pahempi virtahepo!
- ja paskan puhuja
joka levittelee keskustelu palstoillakin perättömiä huhuja omasta suvustaan ,koskien mm miestäni ja lapsiamme ?
Sairas joka dominoi koko asuin ympäristöään.
Onneksi asumme toisessa kaupungissa ja välimatkaa on n 150 km ,mutta silti.
Sen ämmän omatkin pennut on kyllästyneet sen hillumiseen ja suunnittele sen toimittamista tahdonvastaiseen. - suku
ja paskan puhuja kirjoitti:
joka levittelee keskustelu palstoillakin perättömiä huhuja omasta suvustaan ,koskien mm miestäni ja lapsiamme ?
Sairas joka dominoi koko asuin ympäristöään.
Onneksi asumme toisessa kaupungissa ja välimatkaa on n 150 km ,mutta silti.
Sen ämmän omatkin pennut on kyllästyneet sen hillumiseen ja suunnittele sen toimittamista tahdonvastaiseen.Onpa niin samanlaisia tarinoita, kun meidän perheemme. Mieheni sisko on niin piloille hemmoteltu ja nykyään ei tulla yhtään toimeen. Aikoinaan kanssa järjesteli meidän kaappeja ja pyyhki nurkkia yms. Ja vielä nykyäänkin käy isänsä tililtä ottamassa rahaa vaikka on työssä käyvä ja vielä naimisissa jo. Ja tässä perheessä lapset on asetettu niin eri arvoiseen asemaan kun mahdollista. Tuntuu itsestä niin pahalta mieheni puolesta.
Laittakaa meiliosoitteita olisi mukava purkaa asioita enemmänkin. - on VIELÄ kiva
suku kirjoitti:
Onpa niin samanlaisia tarinoita, kun meidän perheemme. Mieheni sisko on niin piloille hemmoteltu ja nykyään ei tulla yhtään toimeen. Aikoinaan kanssa järjesteli meidän kaappeja ja pyyhki nurkkia yms. Ja vielä nykyäänkin käy isänsä tililtä ottamassa rahaa vaikka on työssä käyvä ja vielä naimisissa jo. Ja tässä perheessä lapset on asetettu niin eri arvoiseen asemaan kun mahdollista. Tuntuu itsestä niin pahalta mieheni puolesta.
Laittakaa meiliosoitteita olisi mukava purkaa asioita enemmänkin.Muuttuukohan ne miesten siskot jotenkin kun menee miehen kanssa naimisiin? Pitäisköhän välttää? ;)
- Miehesi sisar
suku kirjoitti:
Onpa niin samanlaisia tarinoita, kun meidän perheemme. Mieheni sisko on niin piloille hemmoteltu ja nykyään ei tulla yhtään toimeen. Aikoinaan kanssa järjesteli meidän kaappeja ja pyyhki nurkkia yms. Ja vielä nykyäänkin käy isänsä tililtä ottamassa rahaa vaikka on työssä käyvä ja vielä naimisissa jo. Ja tässä perheessä lapset on asetettu niin eri arvoiseen asemaan kun mahdollista. Tuntuu itsestä niin pahalta mieheni puolesta.
Laittakaa meiliosoitteita olisi mukava purkaa asioita enemmänkin.Hei.
Olen erään naisen aviomiehen sisar. Hänen miehensä eli minun veljeni oli minulle maailman tärkein ihminen yli 15-vuotta. Sitten tuli "se" nainen ja vei hänet minulta. Me teimme veljeni kanssa kaikkea yhdessä ennen sitä "ämmää", ja koska se eukko oli myöskin mustasukkainen veljestäni, niin kaikki yhteydenpito ja yhteiset asiat loppuivat veljeni kanssa, ja sitten siitä "eukosta" tuli veljeni prinsessa. Hän ei suostunut jakamaan miestään, ja olen ajat sitten tajunnut miksi, omien kokemusteni kautta. Joten anteeksi on annettu puolin ja toisin, niin on helpompi elää.
Nyt tästä on kulunut aikaa yli 20-vuotta, ja tunteet ovat tasoittuneet puolin ja toisin. Minulla on jo ollut omat karvaat kokemukseni oman mieheni "pikku prinsessa-siskosta", joka on ihan samanlainen nainen kuin minäkin olen ollut.
Nyt on siitäkin kulunut aikaa jo yli 20-vuotta, ja ei nyt ihan henkiystäviä olla, mutta anteeksi on annettu puolin ja toisin. Ja varmasti en olisi antanut paikkaani hänelle minäkään, puhumattakaan että olisin jakanut mieheni seuraa kenenkään kanssa.
Oli tervettä tajuta sekin, että jos näkee vähän syvemmälle kuin omalta kannaltaan asioita, voi tajutakin enemmän myös muiden elämää.
Tästä on ollut hyötyä myös työpaikoilla ja muissa ihmissuhteissa. Kaikkihan me ollaan lopulta samanlaisia.
Jokainen ihminen on kypsymätön ja raakile. Niin oli veljeni vaimokin, niin olin minäkin ja niinpä myös mieheni sisko. Kypsytty on jokainen, se on varma asia, omien kokemustemme kautta.
Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisi pitänyt yrittää niellä kiukkunsa, ja olla ainakin vastaamatta samalla mitalla takaisin. Olisi voinut olla vähemmän mykkäkouluja (niitä kesti useita vuosia molempien kanssa). Nyt ei auta jossitella enää, pääasia, ettei menty hautaan katkeruuksien kanssa, me kukaan. Elämä on lyhyt ja anteeksi antaminen ja ymmärtäminen on työlästä, mutta viisasta. Aika parantaa... - nainen5
Miehesi sisar kirjoitti:
Hei.
Olen erään naisen aviomiehen sisar. Hänen miehensä eli minun veljeni oli minulle maailman tärkein ihminen yli 15-vuotta. Sitten tuli "se" nainen ja vei hänet minulta. Me teimme veljeni kanssa kaikkea yhdessä ennen sitä "ämmää", ja koska se eukko oli myöskin mustasukkainen veljestäni, niin kaikki yhteydenpito ja yhteiset asiat loppuivat veljeni kanssa, ja sitten siitä "eukosta" tuli veljeni prinsessa. Hän ei suostunut jakamaan miestään, ja olen ajat sitten tajunnut miksi, omien kokemusteni kautta. Joten anteeksi on annettu puolin ja toisin, niin on helpompi elää.
Nyt tästä on kulunut aikaa yli 20-vuotta, ja tunteet ovat tasoittuneet puolin ja toisin. Minulla on jo ollut omat karvaat kokemukseni oman mieheni "pikku prinsessa-siskosta", joka on ihan samanlainen nainen kuin minäkin olen ollut.
Nyt on siitäkin kulunut aikaa jo yli 20-vuotta, ja ei nyt ihan henkiystäviä olla, mutta anteeksi on annettu puolin ja toisin. Ja varmasti en olisi antanut paikkaani hänelle minäkään, puhumattakaan että olisin jakanut mieheni seuraa kenenkään kanssa.
Oli tervettä tajuta sekin, että jos näkee vähän syvemmälle kuin omalta kannaltaan asioita, voi tajutakin enemmän myös muiden elämää.
Tästä on ollut hyötyä myös työpaikoilla ja muissa ihmissuhteissa. Kaikkihan me ollaan lopulta samanlaisia.
Jokainen ihminen on kypsymätön ja raakile. Niin oli veljeni vaimokin, niin olin minäkin ja niinpä myös mieheni sisko. Kypsytty on jokainen, se on varma asia, omien kokemustemme kautta.
Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisi pitänyt yrittää niellä kiukkunsa, ja olla ainakin vastaamatta samalla mitalla takaisin. Olisi voinut olla vähemmän mykkäkouluja (niitä kesti useita vuosia molempien kanssa). Nyt ei auta jossitella enää, pääasia, ettei menty hautaan katkeruuksien kanssa, me kukaan. Elämä on lyhyt ja anteeksi antaminen ja ymmärtäminen on työlästä, mutta viisasta. Aika parantaa...kiinnyitkö veljeesi? Eikö sinulla ole omaa miestä kun teitte kaikki veljen kanssa?
Veljesi meni naimisiin ja halusit olla kolmantena perheessä. Outoa sinulta. - Miehesi sisar
nainen5 kirjoitti:
kiinnyitkö veljeesi? Eikö sinulla ole omaa miestä kun teitte kaikki veljen kanssa?
Veljesi meni naimisiin ja halusit olla kolmantena perheessä. Outoa sinulta.Kukapa ei kiintyisi omaan veljeensä? Omituinen kysymys sinulta. Ja jos luit viestini, niin siinähän kerrottiin, että olen ollut naimisissa jo yli 20-vuotta. Lue viesti läpi huolella, ja kommentoi vasta sitten.
- 15v tärkein ihminen
nainen5 kirjoitti:
kiinnyitkö veljeesi? Eikö sinulla ole omaa miestä kun teitte kaikki veljen kanssa?
Veljesi meni naimisiin ja halusit olla kolmantena perheessä. Outoa sinulta.niin kai hän oli 15 vuotias. Kai sisarukset saavat kiintyä toisiinsa ja tehdä kaikkea kivaa yhdessä?
- nainen5
Miehesi sisar kirjoitti:
Kukapa ei kiintyisi omaan veljeensä? Omituinen kysymys sinulta. Ja jos luit viestini, niin siinähän kerrottiin, että olen ollut naimisissa jo yli 20-vuotta. Lue viesti läpi huolella, ja kommentoi vasta sitten.
en ymmärräkkän. Minulla myös veli ja minulla oma perhe niinkuin veljellänikin.
En vaan osaa kiintyä veljeeni. Mieheni ja lapseni minulle tärkeimmät. Suomme molemmat rauhan toistemme perheille.
Minulla ja veljelläni oma elämä, mutta kuitenkaan välimme eivät ole huonot.
Siksi en ymmärrä. Sori vaan. - tapahtuu
15v tärkein ihminen kirjoitti:
niin kai hän oli 15 vuotias. Kai sisarukset saavat kiintyä toisiinsa ja tehdä kaikkea kivaa yhdessä?
No kyllähän ne monet sisarukset harrastavat jopa seksiä keskenään. Voisko tällainen mustasukkaisuus johtua sellaisesta?
- 5 lapsen perheestä
nainen5 kirjoitti:
en ymmärräkkän. Minulla myös veli ja minulla oma perhe niinkuin veljellänikin.
En vaan osaa kiintyä veljeeni. Mieheni ja lapseni minulle tärkeimmät. Suomme molemmat rauhan toistemme perheille.
Minulla ja veljelläni oma elämä, mutta kuitenkaan välimme eivät ole huonot.
Siksi en ymmärrä. Sori vaan.Perheen viidestä lapsesta eivät nämä lapset enää nuoriakaan ole. Aikaa sitten muutettu omilleen ja perustettu perheitä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi ollut pakko luopua suhteista lähimmäisiin. Mummolat, sisaret ja heidän perheet, oma perhe, puolisoiden lähimmäiset... Kenenkään ei tarvitse olla vähempiarvoinen yhden ''suuren perheen'' keskuudessa, vaikka kaikilla onkin omat elämänmenot.
Sisaret ovat rakkaita, läheisiä ja kuuluvat perheeseen, jossa itse kasvoi. Kuitenkin kannattaa tehdä itselleen selväksi, että sisar on sisar ja puoliso on puoliso. Molemmat voi valita, mutta ongelmien välttämiseksi kannattaa jättää intiimimmät suhteet sisarten kanssa. Sisarta voi ajatella enemmänkin vaikkapa hyvänä ystävänä, jonka kaveruuden voi hyvinkin jakaa vaikka omankin puolison kanssa, vai miksikäs ei?.
Rakkaudessa on parempi olla vertaamatta sisarta ja puolisoa keskenään rakkauden ollessa täysin erilaista.
Vaikka omakin perhe ja puolisot on jo perustettu ja löydetty, niin ovathan ne vanhemmat ja sisaret yhtälailla läheisiä nekin, ja ihan hyvä heitäkin on välillä tavata, ja pitää välejä yllä! Ei tarvitse sitten valita, kenen kanssa joutuu linjat katkaisemaan... Ja kun on valinnut ihmisen, jonka kanssa haluaa elää ja mennä vaikka naimisiin, niin suositeltavaa olisi oppia tuntemaan, ja pyrkiä väleihin myös tämän suvun kanssa.
Tehkää vieraiuja koko perheiden kesken, ja päättäkää mennä vaikka koko porukassa mökkeilemään jonnekin. Kyllä siinä saa välejä ehostettua puoleen ja toiseen, ja on hauskaa!
Siinä ehkä jotain näkökulmaa, johon edes ajatustasolla tuntuisi mielekkäältä pyrkiä.
Ainakin se on käytännön kokemuksella tuntunut erittäin hyvältä kaikin puolin! - noile kahdelle jostain kate...
tapahtuu kirjoitti:
No kyllähän ne monet sisarukset harrastavat jopa seksiä keskenään. Voisko tällainen mustasukkaisuus johtua sellaisesta?
Lapset syynä? remonttitaitoinen mies? jurppiiko, ellei oma mies osaa remontoida...
- niissä oletusrajoissa
tapahtuu kirjoitti:
No kyllähän ne monet sisarukset harrastavat jopa seksiä keskenään. Voisko tällainen mustasukkaisuus johtua sellaisesta?
Asia menee täysin uusiin mittakaavoihin, jos sisarten välillä on seksuaalista kanssakäymistä ja intohimoista rakkautta.
Aloitusviestissä ei ainakaan suoraan myönetty että asia olisi niinkään ääritapaus, joten saattaa olla jopa turhaa ottaa seksisuhdetta sisariin tähän edes kyseeseen.
Jos jalkapalloon ei saa ilmaa pumpulla, niin on melko turhaa murehtia sitä, miten vaikeaa olisi täyttää se mehupillillä. - arghhh
Vähän samanlaisia kokemuksia kuin muillakin ärsyttävästä ja raivostuttavasta avopuolison siskosta. Muun muassa hän kertoo vain miehelleni kaikkia asioita ja "salaisuuksia", joita ei sitten saa kertoa minulle. Erityisesti hänessä ärsyttää se, että hän oikeasti kuvittelee olevansa parempi kuin muut ja kaikki mitä hän tekee on jotenkin niin oikein ja hyvää. Hän on kyllä herkästi arvostelemassa muita mutta hänestä tai hänen tekemistään valinnoista ei saa kritisoida. Vaikka minä ja mieheni ollaan sovittu joistain asioista niin hän kuvittelee voivansa kävellä yli näiden päätösten. Hän on täysin kykenemätön näkemään realiteetteja ja ilmeisesti mielenterveyskin on jo alkanut heittää mutta silti kuvittelee olevansa maailman paras ihminen.
- vitun kiva
ja paskan puhuja kirjoitti:
joka levittelee keskustelu palstoillakin perättömiä huhuja omasta suvustaan ,koskien mm miestäni ja lapsiamme ?
Sairas joka dominoi koko asuin ympäristöään.
Onneksi asumme toisessa kaupungissa ja välimatkaa on n 150 km ,mutta silti.
Sen ämmän omatkin pennut on kyllästyneet sen hillumiseen ja suunnittele sen toimittamista tahdonvastaiseen.vaikkei muu perhe sitä ymmärräkään, ei aina ees sisko.
Ihmiset, toistanne ymmärtäkää, niin suuri, suuri on maa.
(Tai jotain) - ähhähä
Miehesi sisar kirjoitti:
Hei.
Olen erään naisen aviomiehen sisar. Hänen miehensä eli minun veljeni oli minulle maailman tärkein ihminen yli 15-vuotta. Sitten tuli "se" nainen ja vei hänet minulta. Me teimme veljeni kanssa kaikkea yhdessä ennen sitä "ämmää", ja koska se eukko oli myöskin mustasukkainen veljestäni, niin kaikki yhteydenpito ja yhteiset asiat loppuivat veljeni kanssa, ja sitten siitä "eukosta" tuli veljeni prinsessa. Hän ei suostunut jakamaan miestään, ja olen ajat sitten tajunnut miksi, omien kokemusteni kautta. Joten anteeksi on annettu puolin ja toisin, niin on helpompi elää.
Nyt tästä on kulunut aikaa yli 20-vuotta, ja tunteet ovat tasoittuneet puolin ja toisin. Minulla on jo ollut omat karvaat kokemukseni oman mieheni "pikku prinsessa-siskosta", joka on ihan samanlainen nainen kuin minäkin olen ollut.
Nyt on siitäkin kulunut aikaa jo yli 20-vuotta, ja ei nyt ihan henkiystäviä olla, mutta anteeksi on annettu puolin ja toisin. Ja varmasti en olisi antanut paikkaani hänelle minäkään, puhumattakaan että olisin jakanut mieheni seuraa kenenkään kanssa.
Oli tervettä tajuta sekin, että jos näkee vähän syvemmälle kuin omalta kannaltaan asioita, voi tajutakin enemmän myös muiden elämää.
Tästä on ollut hyötyä myös työpaikoilla ja muissa ihmissuhteissa. Kaikkihan me ollaan lopulta samanlaisia.
Jokainen ihminen on kypsymätön ja raakile. Niin oli veljeni vaimokin, niin olin minäkin ja niinpä myös mieheni sisko. Kypsytty on jokainen, se on varma asia, omien kokemustemme kautta.
Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisi pitänyt yrittää niellä kiukkunsa, ja olla ainakin vastaamatta samalla mitalla takaisin. Olisi voinut olla vähemmän mykkäkouluja (niitä kesti useita vuosia molempien kanssa). Nyt ei auta jossitella enää, pääasia, ettei menty hautaan katkeruuksien kanssa, me kukaan. Elämä on lyhyt ja anteeksi antaminen ja ymmärtäminen on työlästä, mutta viisasta. Aika parantaa...Sitähän se kertoo, jos "se" nainen on vienyt veljesi sinulta. Nähtävästi olet vanhemmiten tullut järkiisi.
"Sen" "ämmän" kuuluukin viedä se veli sinulta, paitsi jos aiotte lisääntyä veljesi kanssa keskenänne. Mikä ei liene suotavaa.
Sisko paran kuuluu niellä kiukkunsa. Ei hän voi ryhtyä veljensä vaimoksi.
Itse en (kieltämättä) ymmärrä tätä veljeen kohdistuvaa mustasukkaisuutta. Mutta minähän olenkin vain
siskon sisko - Teppo
ähhähä kirjoitti:
Sitähän se kertoo, jos "se" nainen on vienyt veljesi sinulta. Nähtävästi olet vanhemmiten tullut järkiisi.
"Sen" "ämmän" kuuluukin viedä se veli sinulta, paitsi jos aiotte lisääntyä veljesi kanssa keskenänne. Mikä ei liene suotavaa.
Sisko paran kuuluu niellä kiukkunsa. Ei hän voi ryhtyä veljensä vaimoksi.
Itse en (kieltämättä) ymmärrä tätä veljeen kohdistuvaa mustasukkaisuutta. Mutta minähän olenkin vain
siskon siskoLuitko viestiä loppuun asti, sisko tosiaan lopulta nieli kiukkunsa, ymmärsi ja oppi tilanteesta. 15-vuotias ei vielä välttämättä osaa ajatella asiaa kaikilta kanteilta.
- loppuun asti
Teppo kirjoitti:
Luitko viestiä loppuun asti, sisko tosiaan lopulta nieli kiukkunsa, ymmärsi ja oppi tilanteesta. 15-vuotias ei vielä välttämättä osaa ajatella asiaa kaikilta kanteilta.
Ihmettelen vain sitä, miten kauan ihmisiltä menee, että hyväksyvät elämän tosiasiat. Pitäisihän tuon nyt olla itsestään selvää, että ihmiset hankkivat partnerin muualta kuin omasta sisarusparvestaan, ja tämä uusi perhe menee (sen kuuluu mennä!) lapsuuden perheen edelle.
Ihmettelen sitä, miten paljon ihmisten parisuhteet ovat kamppailua irti heidän perusperheistään. Ei ihme, että eroja tulee niin paljon. Ihmisen pitäisi olla vapaa solmimaan parisuhde, ei sitä saisi käyttää kampena irti lapsuuden perheestä.
Sitä paitsi 15-vuotias on ylipäätään liian nuori perustamaan minkäänlaista pysyvää parisuhdetta. Hän ei todellakaan vielä "osaa ajatella asiaa kaikilta kanteilta". Niinpä 15-vuotiaiden seurustelut pitäisikin jättää omaan (sinänsä arvokkaaseen) aikuista kepeämpään arvoonsa. Jos se johtaa avioliittoon... huh huh.
Ikävä kyllä 15-vuotiaina solmivat avioliittoon johtavan parisuhteen juuri ne epäkypsimmät (tämä on nähty!). He lisääntyvät 18-22-vuotiaina, eroavat ja tekevät toisen satsin ennen kuin (henkisesti) kypsemmät ehtivät edes löytää sitä oikeaa. Ja sitten ihmetellään, miksi nuorten pahoinvointi lisääntyy! Ilmiselvää: mitä raasulimpi ihminen, sitä nopeammin ja enemmän hän lisääntyy. "Tyhmien" sukupolvikierto on 20 vuotta, "fiksujen" 30. Silloin kun "fiksu" on äiti, tampiompi on jo mummo. Ja useammalle lapsenlapselle kuin se fiksu koskaan. Ja mitä tekevätkään nämä moneen kertaan eronneiden, nuorena naitujen syrjäytymiskierteessä pyristelemättä syöksyvät lapsukaiset? Dokaavat, lisääntyvät ja jäävät ilman peruskoulun päästötodistusta - tai viimeistään tulevat potkaistuksi ulos amiksesta. Kuka elättääkään kenet?
Voi tätä elämää, on helppoa olla, jos ei tarvitse katsoa sitä läheltä. loppuun asti kirjoitti:
Ihmettelen vain sitä, miten kauan ihmisiltä menee, että hyväksyvät elämän tosiasiat. Pitäisihän tuon nyt olla itsestään selvää, että ihmiset hankkivat partnerin muualta kuin omasta sisarusparvestaan, ja tämä uusi perhe menee (sen kuuluu mennä!) lapsuuden perheen edelle.
Ihmettelen sitä, miten paljon ihmisten parisuhteet ovat kamppailua irti heidän perusperheistään. Ei ihme, että eroja tulee niin paljon. Ihmisen pitäisi olla vapaa solmimaan parisuhde, ei sitä saisi käyttää kampena irti lapsuuden perheestä.
Sitä paitsi 15-vuotias on ylipäätään liian nuori perustamaan minkäänlaista pysyvää parisuhdetta. Hän ei todellakaan vielä "osaa ajatella asiaa kaikilta kanteilta". Niinpä 15-vuotiaiden seurustelut pitäisikin jättää omaan (sinänsä arvokkaaseen) aikuista kepeämpään arvoonsa. Jos se johtaa avioliittoon... huh huh.
Ikävä kyllä 15-vuotiaina solmivat avioliittoon johtavan parisuhteen juuri ne epäkypsimmät (tämä on nähty!). He lisääntyvät 18-22-vuotiaina, eroavat ja tekevät toisen satsin ennen kuin (henkisesti) kypsemmät ehtivät edes löytää sitä oikeaa. Ja sitten ihmetellään, miksi nuorten pahoinvointi lisääntyy! Ilmiselvää: mitä raasulimpi ihminen, sitä nopeammin ja enemmän hän lisääntyy. "Tyhmien" sukupolvikierto on 20 vuotta, "fiksujen" 30. Silloin kun "fiksu" on äiti, tampiompi on jo mummo. Ja useammalle lapsenlapselle kuin se fiksu koskaan. Ja mitä tekevätkään nämä moneen kertaan eronneiden, nuorena naitujen syrjäytymiskierteessä pyristelemättä syöksyvät lapsukaiset? Dokaavat, lisääntyvät ja jäävät ilman peruskoulun päästötodistusta - tai viimeistään tulevat potkaistuksi ulos amiksesta. Kuka elättääkään kenet?
Voi tätä elämää, on helppoa olla, jos ei tarvitse katsoa sitä läheltä.Minun siskoni oli ainaki mustis. Monta vuotta olin yksinhuoltaja ja minulla oli aikaa myös siskolle. Löysin vihdoinkin miehen ja aika vaan meni hänen kanssa enemmän. Rakastuin mieheen ja hankimme talon. Siskoni oli 15-16. Sain kuulla kaikki haukut ja morkikkset ja masennukset, kun minulla ei ollut enää aikaa hänelle.
Hän itse on seurustellut jo useamman vuoden. Mutta silti suuttui minulle kun minä löysin miehen."Minulla ei ollu aikaa", "En rakastanut häntä", Ei enää puhuttu", " ei voinu tulla millon vain käymään" Meidän ikäeroki on 12 vuotta. Veljeni kanssa meillä ei ole ongelmaa. Hän on minua pari vuotta nuorempi. Mutta aika näyttää kuin sen jössikän käy kun se löytää naisen itselleen. Kuinka siskoni sitten taas suhtautuu häneen.
Siskoni on jo kasvanut hieman. Istumme saunailtoja kahden ja puhumme paljon. Koska kuitenki. HÄN ON RAKAS PIKKUSISKO joka hakee meistä vanhemmista sisaruksista tukea, apua, lohtua, kaveruutta, ystävyyttä. Ei tulisi mieleenkään hylätä.Annan hänen myrskytä välillä, kyllä hän laantuu ja pyytää anteeksi. Siskoki pitää oppia tuntee.- reippaasti vastaan
silmille
- velikulta prkl
Miehesi sisar kirjoitti:
Hei.
Olen erään naisen aviomiehen sisar. Hänen miehensä eli minun veljeni oli minulle maailman tärkein ihminen yli 15-vuotta. Sitten tuli "se" nainen ja vei hänet minulta. Me teimme veljeni kanssa kaikkea yhdessä ennen sitä "ämmää", ja koska se eukko oli myöskin mustasukkainen veljestäni, niin kaikki yhteydenpito ja yhteiset asiat loppuivat veljeni kanssa, ja sitten siitä "eukosta" tuli veljeni prinsessa. Hän ei suostunut jakamaan miestään, ja olen ajat sitten tajunnut miksi, omien kokemusteni kautta. Joten anteeksi on annettu puolin ja toisin, niin on helpompi elää.
Nyt tästä on kulunut aikaa yli 20-vuotta, ja tunteet ovat tasoittuneet puolin ja toisin. Minulla on jo ollut omat karvaat kokemukseni oman mieheni "pikku prinsessa-siskosta", joka on ihan samanlainen nainen kuin minäkin olen ollut.
Nyt on siitäkin kulunut aikaa jo yli 20-vuotta, ja ei nyt ihan henkiystäviä olla, mutta anteeksi on annettu puolin ja toisin. Ja varmasti en olisi antanut paikkaani hänelle minäkään, puhumattakaan että olisin jakanut mieheni seuraa kenenkään kanssa.
Oli tervettä tajuta sekin, että jos näkee vähän syvemmälle kuin omalta kannaltaan asioita, voi tajutakin enemmän myös muiden elämää.
Tästä on ollut hyötyä myös työpaikoilla ja muissa ihmissuhteissa. Kaikkihan me ollaan lopulta samanlaisia.
Jokainen ihminen on kypsymätön ja raakile. Niin oli veljeni vaimokin, niin olin minäkin ja niinpä myös mieheni sisko. Kypsytty on jokainen, se on varma asia, omien kokemustemme kautta.
Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisi pitänyt yrittää niellä kiukkunsa, ja olla ainakin vastaamatta samalla mitalla takaisin. Olisi voinut olla vähemmän mykkäkouluja (niitä kesti useita vuosia molempien kanssa). Nyt ei auta jossitella enää, pääasia, ettei menty hautaan katkeruuksien kanssa, me kukaan. Elämä on lyhyt ja anteeksi antaminen ja ymmärtäminen on työlästä, mutta viisasta. Aika parantaa...muutettuani vaimoni kanssa toiselle paikkakunnalle kauas sukulaisistani, vaimostani alettiin puhua pahaa ja ilkeillä koska hänen katsottiin katkaisseen välini sukulaisiin. tosiasiassa minä olin se joka välit katkaisin. ja olen siitä onnellinen.
Miehesi sisar kirjoitti:
Hei.
Olen erään naisen aviomiehen sisar. Hänen miehensä eli minun veljeni oli minulle maailman tärkein ihminen yli 15-vuotta. Sitten tuli "se" nainen ja vei hänet minulta. Me teimme veljeni kanssa kaikkea yhdessä ennen sitä "ämmää", ja koska se eukko oli myöskin mustasukkainen veljestäni, niin kaikki yhteydenpito ja yhteiset asiat loppuivat veljeni kanssa, ja sitten siitä "eukosta" tuli veljeni prinsessa. Hän ei suostunut jakamaan miestään, ja olen ajat sitten tajunnut miksi, omien kokemusteni kautta. Joten anteeksi on annettu puolin ja toisin, niin on helpompi elää.
Nyt tästä on kulunut aikaa yli 20-vuotta, ja tunteet ovat tasoittuneet puolin ja toisin. Minulla on jo ollut omat karvaat kokemukseni oman mieheni "pikku prinsessa-siskosta", joka on ihan samanlainen nainen kuin minäkin olen ollut.
Nyt on siitäkin kulunut aikaa jo yli 20-vuotta, ja ei nyt ihan henkiystäviä olla, mutta anteeksi on annettu puolin ja toisin. Ja varmasti en olisi antanut paikkaani hänelle minäkään, puhumattakaan että olisin jakanut mieheni seuraa kenenkään kanssa.
Oli tervettä tajuta sekin, että jos näkee vähän syvemmälle kuin omalta kannaltaan asioita, voi tajutakin enemmän myös muiden elämää.
Tästä on ollut hyötyä myös työpaikoilla ja muissa ihmissuhteissa. Kaikkihan me ollaan lopulta samanlaisia.
Jokainen ihminen on kypsymätön ja raakile. Niin oli veljeni vaimokin, niin olin minäkin ja niinpä myös mieheni sisko. Kypsytty on jokainen, se on varma asia, omien kokemustemme kautta.
Jos jotain olisin tehnyt toisin, olisi pitänyt yrittää niellä kiukkunsa, ja olla ainakin vastaamatta samalla mitalla takaisin. Olisi voinut olla vähemmän mykkäkouluja (niitä kesti useita vuosia molempien kanssa). Nyt ei auta jossitella enää, pääasia, ettei menty hautaan katkeruuksien kanssa, me kukaan. Elämä on lyhyt ja anteeksi antaminen ja ymmärtäminen on työlästä, mutta viisasta. Aika parantaa...onnea! sinulla on sitä järkeä mitä monella ei ole. olet selvittänyt asiat ja vaikka kaikki ei voinut muuttua miksi se oli ennen niin parempi laiha sopu kuin ei ollenkaan. miten monet ihmiset katkaisevat välinsä vuosiksi kun ei kypsytä ja uskalleta puhua , pyytää anteeksi ja tunnustaa virheitänsä.
itse jo useamman vuoden ollut epäsovussa. porukka haukkuu seläntakana mutta ei pyynnöistä huolimatta uskalleta ppuhua silmästä silmään. miten aikuinen ihminen voi kuulo puheisiin uskoa ? ja ettei edes ole halua kuulla toista osapuolta ? jotkut ihmiset ovat tosi hyviä manipuloimaan.
olen kuitenkin huomannut että se totuus aina tulee esille, vaikka aikaa kuluukin ja näin on tapahtunut jo monessa juorussa.
- auttaa
Täydellinen pesäero ko. tyyppeihin!
Meillä kyseiseen siskoon on etäisyyttä 5000 km elikkä toisessa maassa asuu. Onneksi! Kyseinen miehen sisko on ruvennut tappelemaan oman avomiehensä siskon kanssa ja siitä jopa anoppini huomautti miehelleni, pojalleen, että miten se sisko noin tekee. Aiemmin syy oli minussa, mutta nyt on anoppi alkanut huomaamaan hiukan missä vika!! Anoppi on kohtalaisesti (asuu myös 5000 km päässä) minua kohdellut aina, jos jotain pintä ei lasketa. Siinä mielessä hyvä anoppi minulla.
Kun sontaa rupesi niskaan tippumaan siskon osalta, niin haistatin vitut ja huorat kerralla ja ämmäpä hiljeni. Anopilleni, omalle äidilleen, ei puhu mitään, koska hän joutuu sairaalakuntoon heti, siis ihan oikeasti. Kaikki yrittävät välttää mitään liian raskasta tai riitelyä anopin kuullen. Näin meillä. Oma mies ei pahemmin seurustele kyseisen siskon kanssa, juuri siitä syystä, että hänenkin mielstään syy on siskossa, joka ei edes tajua anteeksi pyytää. Tänne sisko ei ole tervetullut kylään ja soittelemaan. Tosin mieheni ei riitelekään siskon kanssa, pitää vain etäisyyttä.
SIis, sinulel neuvo: tee täydellinen pesäero. Älä mene koskaan tai vie lapsiasi samaan tilaan kyseisen ÄMMÄN kanssa!! Se on lapsillesikin vain hyväksi. Etsi korvaavia kavereitasi tms. kyseisen ämmän tilalle!!!- Onnekas
Eli laita välit poikki vaivihkaa miehesi siskon kanssa ja anna hanen ihmetellä, mikä tuli. Kyllä anoppi sitten selittää tilanteen ja se korjaantuu....tai sitten ei, mutta etpä siinä mitään häviä. lapsille toki kannattaa kertoa kummistaan ja varovasti, mutta asianmukaisesti kertoa tilanteesta: valitkoon itse myöhemmin, haluavatko ottaa yhteyttä. minulla nykyään hyvä tilanne: anoppi ja vaimon sisarukset ok ja toisinpäin vaimolla vielä parempi: ei appivanhempia, eikä mulla sisaruksia. :)
- viitti kitusti
Aikoinaan taistelin jatkuvasti puolisoni sukulaisen kanssa. Lopulta meni niin överiksi että oli pakko katkaista välit. 3 vuotta mykkäkoulua ja rupes välit korjaantumaan. Tajuaa onneksi että ei tule liian lähelle, pamahtaa muuten toiset kolme vuotta!
- The child
Onnekas kirjoitti:
Eli laita välit poikki vaivihkaa miehesi siskon kanssa ja anna hanen ihmetellä, mikä tuli. Kyllä anoppi sitten selittää tilanteen ja se korjaantuu....tai sitten ei, mutta etpä siinä mitään häviä. lapsille toki kannattaa kertoa kummistaan ja varovasti, mutta asianmukaisesti kertoa tilanteesta: valitkoon itse myöhemmin, haluavatko ottaa yhteyttä. minulla nykyään hyvä tilanne: anoppi ja vaimon sisarukset ok ja toisinpäin vaimolla vielä parempi: ei appivanhempia, eikä mulla sisaruksia. :)
On ollu keskustelua siitä, että siskot tulee mustasukkasiks, kun menee naimisiin.
Kannattaako muuttaa mahollisimman kauas suvusta ja olla pitämättä yhteyttä?
Ajatelkaa lapsia! Lapset jää ilman tätiä, se satuttaa, että äiti riitelee lähisukulaisten kanssa.
Ketjun alottajalla tilanne on kyllä ihan toinen, jos miehen sisko muuttuu tollaseks ämmäks. - 5000km
Kolme vuotta olisi meidänkin tapauksessa ollut ihana asia! Mutta meillä se on nyt 10 vuotta ja toiset 10 vielä päälle tulossa!!
Vaikka on tuo etäisyys..omia häitämme ei pystytty pitämään ongelmallisen miehen siskon takia. Mentiin vaan kaksistamme naimisiin, ilman muita läsnäolijoita. Olisin halunnut häät mutta se ei ole yhden ihmisen takia mahdollista..
- pahempia
Pahempia kuin anopit tai toinen vaihtoehto,
todellisia ystäviä. - minttu41
Sun taytyy keskustella miehes kanssa jos han ei saa asoita jarjestymaan , niin sanot vaan etta et voi elaa tallaisessa suvussa , ja haluat erota . tama teidan juttunne vaikuttaa myos sinun ja miehesi valeihin ja nain heijastuu lapseenne. Sanot vaan etta et voi lapsen kanssa jatkaa nain sairaassa ja musta sukkaisessa suvussa .
- Peter.pan
Henkilökohtaisuuksia ei kannattaisi hoitaa lasten välityksellä ja kustannuksella, sillä lapsihan siinä joutuu kärsimään ja kantamaan todellisen vastuun aikuisten virheistä.
Molemminpuoliset anteeksipyynnöt voisivat olla paikallaan, jotta asiat selviää ja välit palautuu. Vankkojen ihmissuhteiden mittari on juuri häiriöiden ja kiistatilanteiden sietäminen,
ja niiden ratkaiseminen, aivan jokainen päivä kun ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista kenellekään, eli on vähän itsestä kiinni, kuinka asia etenee vai jääkö se ikuiseksi epäluottamukseksi väleillenne.
Yleensä oma henkilökohtainen (tai sitten juuri päinvastainen) käytös/olemus vieraassa ihmisessä ärsyttää eniten, joten voi olla aihetta myös itsetutkisteluun, kannattaako sukulaisistaan puhua selän takana sellaista, mitä ei voisi silmikkäin sanoa, suku kun pitää puolensa ulkoisia uhkia vastaan.
Valheellinen ainainen toisten panettelu on taas aihepiiri, johon ei oikein voi mitenkään vaikuttaa, eikä sellaiseen oikeastaan kannnata lähteä mukaan oikaisemaan, elää vain omaa elämää ja antaa ihmisten ajatella mitä tahtoo, kateushan ja toisen epävarmuus yleensä niissä läpi paistaa jne.
Kyllähän kummit kuuluu ainakin kutsua lapsen juhliin, ellei siitä ole lapselle fyysistä tai psyykkistä uhkaa. Toisaalta vanhempana on toimittu vastuuttomasti, mikäli lasta rangaistaan huonoilla kummeilla, jotka eivät voi tai osaa toimia lapsen kehityksen kannalta tukevasti.
Yleensä kaiken ihmisten väliset kilvoittelut ja valtapelit voi selittää molemminpuoliseksi väärinkäsitykseksi, jos ajattelen näin,
toinen ajattelee ja tekee näin,
mutta jos pidän mielipiteeni pidättyväisempänä,
toinenkin voi rentoutua olemaan ihan oma itsensä,
kun osoittautuukin, ettei uhkakuva niin vaarallinen tai todellinen ollutkaan.
Mikäli toisia mielii kritisoida, on oltava valmis näyttämään konkreettisesti parempia mallisuorituksia, pelkällä toisten haukkumisella kun siirtää moraalisen vastuun itselleen, vaikka itsestä tuntuu hyvältä vaatia toisilta laatua.
Olet kuitenkin sukusi ja miehesikin suvun jäsen hyvässä ja pahassa, joten omalla toiminnallasi ainakin joko lujitat tai heikennät henkilökemioita, mikään suku tai ihminen kun ei ole täydellinen. Suku on siis joko paras tuki tai pahin uhka, aivan kuin itse siihen suhtautuu. - Suvun uhri
Suku on pahin! Meillä alkoi episodit miehn suvun kanssa siinä vaiheessa, kun ilmoitimme menevämme naimisiin. Kukaan heistä, ei edes mieheni perheestä, halunnut osallistua hääohjelmaan tai muutenkaan auttaa valmisteluissa. Anoppi jopa kielsi tietyn tyyppisen ohjelman. Mieheni olisi kieltänyt koko perhettään tulemasta häihin, mutta minä en halunnut olla ihan niin jyrkkä. Anoppi tuli ja sisko lapsineen. Appi ei eikä ole tähän päivään mennessä edes onnitellut. Siskoista puheenollen, mistä tämä viestiketju alunperin alkoi, niin tämä emäntä tuli sinne aivan käsittämättömissä vaatteissa. Samoin lapsensa. Siis jokainenhan pukeutuu niin kuin voi, mutta kyllä häät ovat sellainen tilaisuus, jossa täytyy kunnioittaa hääparia ja muita vieraita pukeutumisellaan. Pahinta oli se, että yhdellä lapsista oli päällään meidän lapsilta saama joku vanha ja kulunut vaate. Perhe kuitenkin tiesi, miten paljon me sastsasimme häihin, vaatteisiin jne. Minä sitten tein vastaiskun, lapsellista tiedän, mutta en voinut olla tekemättä. Sisko valmistui toiseen ammattiin ja me jätimme huomioimatta koko homman. Tässä on tulossa ylioppilasjuhlia&muita ja meidän perhe loistaa poissaololla.
- papermoon
MINUN mielestäni sun pitäisi keskustella miehesi siskon kanssa ja sanoa että olet pahoittanut mielesi hänen käytöksestään.Ei kannata pitää kaikkea mielipahaa sisällään,kun se just katkeroittaa ja se on sit huonompi juttu.Jos sisko ei ymmärrä puheesi jälkeenkään,niin sano suoraan ettet halua olla tekemisissä vaikka kuinka olisi kummi.Kyllä posti tuo kummin lahjat ja kortit perille.Ja jos ei halua enää muistaa kummilastaankaan,niin se on hänen vahinkonsa.Sillon on kyllä täys idiootti jos kummilapselleen kostaa....
- suvuton
Itselläni vanhemmat laittoivat välit poikki isäni sisaruksiin kun olin pieni, ja äitini on julistanut inhoavansa heitä.
En siis tunne heitä ollenkaan.
Tässä taannoin kuitenkin törmännyt sukulaisiin (älkää kysykö miten) ja kyllä hävettää.
Mutta onneksi osataan vältellä hyvin.
Toisen sukuni (äidin) taas tiedän, mutta en itse halua heihin pitää yhteyttä enkä olla tekemisissäkään. Miksi olisin, kun en ole isänkään sukuun.
Jos etsit vastausta kysymykseen miten tyttösi käy jos hänet vieroitetaan suvustaan niin se on että ei se nyt niin kamalaa ole. Eipä noilla tädeillä/sedillä/kummitädeillä/serkuilla/sisaruksilla mitään tee.- minä vaan
ai ei tee sukulaisilla mitään??Mun mielestä on tyhmää,kun aikuiset siirtävät vihanpitonsa polvelta toiselle.Antaa lapsen itse päättää haluaako olla tekemisissä vai ei.Oma lapseni pitää yhteyttä serkkuihinsa,täteihin ja setäänsä vaikka minä en.Lapseni on oikein tyytyväinen.En hauku heitä,vaan annan tavata ja pidän mölyt mahassani.Nehän ovat MINUN mielipiteitäni.Serkut mesettelevät ja kyselevät koska lapseni taas tulee isälleen enkä pidä sitä todellakaan pahana vaan olen iloinen että hänestä välitetään!
- suku on pahin
Jos suku on täynnä torveloita tai psykopaatteja (kuten minulla), on parempi pysyä heistä erossa ja vastata vain muodollisesti silloin tällöin ehkä tipahteleviin toivotuksiin ja tervehdyksiin. Mitä sitä elämäänsä pilaamaan.
Toisaalta sympaattisiin sukulaisiin kannattaa se yhteys pitää. Joka tapauksessa tärkein viitekehyksemme ovat parhaat ystävämme (hoitakaa heitä!!!), olivat he sitten siskoja, serkkuja tai vanhoja koulukavereita. Ihmisen pitää hakeutua kaltaiseensa seuraan, ja omena voi pudota tosi kauaskin puusta. - dfgdfg34535
minä vaan kirjoitti:
ai ei tee sukulaisilla mitään??Mun mielestä on tyhmää,kun aikuiset siirtävät vihanpitonsa polvelta toiselle.Antaa lapsen itse päättää haluaako olla tekemisissä vai ei.Oma lapseni pitää yhteyttä serkkuihinsa,täteihin ja setäänsä vaikka minä en.Lapseni on oikein tyytyväinen.En hauku heitä,vaan annan tavata ja pidän mölyt mahassani.Nehän ovat MINUN mielipiteitäni.Serkut mesettelevät ja kyselevät koska lapseni taas tulee isälleen enkä pidä sitä todellakaan pahana vaan olen iloinen että hänestä välitetään!
"ai ei tee sukulaisilla mitään?"
katsos kun se on ihan samanlainen juttu kun joku, joka tykkää suuresta kaverilaumasta, ihmettelee kun jollakin on vain 1-2 parasta kaveria, eikä liutaa hyvänpäiväntuttuja.
ihmiset ovat erilaisia. ei kukaan kuole siihen että suvusta "puuttuu" täti tai kaksi. kaikilla vanhemilla ei edes ole koskaan ollutkaan sisaruksia, onko heidän lapsensa sitten jotenkin vajavaisia?
"Antaa lapsen itse päättää haluaako olla tekemisissä vai ei"
Mitenkähän lapsi tämän oikein päättää, jos serkkujen luona vierailu vaatii vanhempien myötävaikutusta??? - yhden veljeni
perheen ja hänen vaimonsa eli kälyni kanssa halua olla tekemisissä pakollista enempiä.
Veljeni oli lapsuuteni pilaaja, seksuaalinen häiritsijäni ja pitkään ennen kuin peli pantiin poikki.
Ei haittaa mitenkään, sama, vaikka heitä ei olisi olemassakaan. Toivon vaan, ettei veljeni taipumus ole periytyvää ja sama touhuilu jatku veljeni lasten omissa perheissä jossain muodossa.
- Merellä;=))
Hups mietihän mitä voisit tehdä välien parantamiseksi, ei koskaan kukaan yksin riitele, ja miehelläsikin on perhe ei vain sinulla joten lusikka kauniisti käteen ja sovun tekoon.
- Nimetön
lol sanon minä tietääkö miehes jos se vois jotai sanoo?
- Caritsa
Et näemmä kovinkaan paljon ovien ulkopuolella käy, jos tuollainen asia huolestuttaa??
Lähinnähän tuo on huvittavaa.
Tuolla asenteellahan juuri pidät yllä teidän (tällaista sairasta) suhdetta!
Jokaisella on näkökulmia avarampia sekä kapeampia...mielenkiintoista olisi aina kuulla vastapuolen kommentti asiaan. En usko että tarinanne olisivat kovinkaan yhtenäiset.
Keskity perheeseesi, rakkauteen sekä lapseesi äläkä käytä voimiasi julkiseen kädenvääntöön sukulaistasi vastaan. Mitä hyödyt?
Saat eriäviä mielipiteitä sekä mahdollisesti kostonhimoasi (mikä on ilmiselvää) tyydytettyä.
Katso peiliin.
- suskitar76
oli aikoinaan asiat. se olikin osa syy miksi meille tuli ero aikoinaan mieheni kanssa. myös meidän lapsia haukuttiin kehitysvammaisiksi, kun ei kävellyt ennen vuoden ikää.
mieheni ei koskaan puolustanut minua, vaikka minusta keksittiin mitä uskomattomimpia juttuja.
nyt olen uusissa naimisissa ja ja minulla on aivan ihanat appivanhemmat ja mieheni sukulaisten kanssa tulen jopa paremmin juttuun, kuin omieni...heh.
lasten vuoksi joudun silti edelleen olemaan lasteni isän sukulaisten kanssa tekemisissä, mutta nyt kun en ole enään ns. piikki lihassa, tulen jo entisen anopin kanssa ihan ok toimeen...
kaipa hän tajuaa, että jos ei käyttäydy, ei näe lapsiakaan....vaikken koskaan ole edes sellaisesta uhkaillut tai mitään... - En minäkään
Olen huomannut oman mieheni suvusta, että ei tarvitse kutsua, sitä osataan tulla muutenkin ja oikein isolla porukalla, niin että tanner tömisee.
- sama juttu meilläkin
Meillä miehen sisko kehuu edelleen miehen ex-vaimoa vaikka erosta on yli viisi vuotta. Kummitytön syntymäpäivät eivät kiinnosta, joulu- ym. lahjoja on turha odottaa. Nyt olen ollut parisen kuukautta välit poikki siskon kanssa ja ilma on paljon parempaa hengittää. Edes lapsi ei osaa kaivata, kun ei ole koskaan mitään häneltä saanut.
- En ihmettele!
Yleensä, kun ei tule toimeen jonkun kanssa, kannattaa tsekata, olisko omassa käytöksessä jotain parannettavaa/muutettavaa. Kuulostat siltä, että en ihmettele, jos miehen sisko hiukka jäynää.. :))))
Joko olet itse lapsellinen, tai sitten varsin sekava kirjoittaja. En minä ainakaan ymmärtänyt sinun pointtiasi, mutta täällä näyttää olevan paljon sinun henkisiäsi. :))))- heijastuu..?
Ja tässä näemme kyseisen siskon vastauksen..
- vastaus.
Muillakin palstoilla on todettu, että Katso peiliin -kansanviisaus on enempi niinkuin ilkeilyä... kuin suurta psykologiaa.
- huomaa
Miten pöljä aihe tämmönen on käsiteltäväksi yleisesti. Isolla otsikolla. Tavallinen perhe-elämän ongelma, kaikilla meillä näitä on. Ja tosiaan ihan eka pitäis mennä peilin eteen kirjoittajan. Voisko olla, että miehen suku on jostain asiasta huolissaan ihan aiheesta?
(Huom. tiedän sekä esimerkin, jossa äiti soitteli naidun poikansa perään, onko tällä lämpimät sukat jalassa; että itseni, josta suku on ollut ihan syystä huolissaan. En tietty voinut myöntää.)
- Gevlar
Se Suomalais-Ugrilainen ihmisrotu. Villieläinten metsästys hengenpitimeksi oli katkeraa taistelua. Siitä on verenperintönä se katkera KATEUS...
- an-kara
Herttanen aika...ÄLÄ SITTEN KUTSU!!! Sinä olet oman elämäsi herra ja päätät mikä on sinulle ja lapsellesi sopivaa seuraa...jos sukulaiset eivät osaa käyttäytyä, niin miksi hinkua pahaa mieltä omaan elämäänsä...
- Niinkuin.........
aina lapsilleni 9 ja 11 vuotiaille lapsilleni sanon: RIITAAN TARVITAAN A I N A KAKSI!! Kukapa sitä nyt yksikseen........... ;)))))
itselläni on todella hyvä ja läheinen suhde niin anoppiin kuin mieheni sisarruksiin!!Siitä saan olla kiitollinen, kun lukee näitä palstan juttujanne!!!
Ja pitää muistaa että, jokaisella on näkemys/ tuntemus/katsoo asioita eri kantilta,ja niitä pitää kunnioittaa myös!En tarkoita sitää että saa toisesta puhua paskaa selän takana,en!Sitä en hyväksy lainkaan.
Elämän varrella olen oppinut että aina, aina kannattaa nostaa kissa pöydälle jos on jokin asia hampaankolossa!!!Mitä sitä kannattaa menettää yöunet jonkin tyhmän asian takia!Onneksi meillä on suu ja ääni millä saamme sanotuksi asioita!Tsemppiä teille kaille!!ja nauttikaa elämästä ja ihanasta ilmasta:)- Nimetön
Minulla on ollut monta hankalaa anoppia ja myös
yksi hankala miehen sisko silloin kun anoppi kerrankin ei ollut hankala. On tullut loput kaikkien näiden tapausten kanssa. Tuloksena kammo anoppeja ja miesten sukulaisia kohtaan. En enää uskalla tutustua kenenkään sukuun. Nykyään saan paniikkihäiriön miesten äiteihin tutustumisesta ja suhteet loppuvat siihen, etten halua tutustua anoppiin. - kutsu.
Et tietenkään kutsu, ellei huvita.
Tai kutsut, koska ne toiset kuitenkin haluavat nähdä lapsia ja teitä, joten teet joskus toisillekin mieliksi. Eihän se niin usein kohdalle osu. Kutsuuko ne puolestaan kylään? Menettekö? - kateellinen...
Ehkä se on sitä kuuluisaa peniskateutta...
- Lydia
Olen itsekin tänne aikaisemmin kirjoittanut mieheni siskosta.
Meillä tilanne oli ihan holtiton.
Tapasin mieheni vuonna -98.Ensin miehen sisko oli aika normaali mutta kun hän tajusi suhteemme vakavuuden alkoi sekoilu.
Pahimmalta tuntui ettei miehen muu perhe tai suku noteerannut terrori siskon käytöstä mitenkään muuten kuin että : Noh sillä on pikkasen vaikeaa.
Kai nyt on vaikeaa jos koko ajan mollaa ja haukkuu ja kiusaa ihmisiä.
No menimme aika pian naimisiin ja tämä terrori sisko tuli häihimme kiukuttelemaan.Minulla oli siinä vaiheessa ja aika lailla mitta täysi tuota käytöstä.
Meni vielä vuosi kun ryhdyin odottamaan esikoistamme ja siitähän se riemu repesi.
Tämä terrori sisko kertoi muulle perheelle että kiusaan häntä ja puhun hänestä pahaa.Seurauksena siitä oli se että mieheni veli soitti minulle vihaisen puhelun.Olin aivan ällikällä lyöty.
Noh synnytin lapsen ja synnytys oli tosi vaikea.
Jouduin hätäsektioon ,sain kohtutulehduksen ja lapsemme joutui happikaappiin.
Sanoimme ihmisille ettei nyt olisi vielä hyvä hetki tulla uutta pienokaistamme katsomaan.
Siitäkös tämä sisko suuttui,ja sanoi meille että jos hänen aikansa tulla lasta katsomaan ei sovi,hän ei halua mokomaa ikinä nähdäkkään.
Olin taas ihan pihalla,kuinka joku voi käyttäytyä noin.
Pahinta tuossa ihmisessä on se että kun häntä näkee livenä vaikka lastemme juhlissa ,niin hän on niin mielin kielin,vaikka tunnen sisimmissäni että kaikki mitä hän sanoo on valhetta.Ja kun juhlat ovat ohi niin tunnen olevani kuin tyhjä kuori.Kun kaikki energiani olisi imetty kuiviin.
Tilanne meni puolitoista vuotta sitten niin pahaksi ,että meidän oli pakkko katkaista välimme tähän ihmiseen.Tämä kun rupesi vaatimaan että meidän tulisi erota.Että minä olen tullut hänen ja hänen veljensä väliin.
Samalla tämä terrori sisko selitti minulle kuinka kaikki heidän suvussaan vihaavat minua.Olin aivan loppu.
Ja miehenikin havahtui tilanteeseen kun näytin erään haukkuma meilin minkä tämä terrori sisko oli minulle laittanut.
Silloin tämä sisko sai meille porttikiellon.
Mutta vielä mitä olimme nimenomaan kieltäneet häntä tulemasta meille niin silti hän tuli.
Oli lapsemme synttäri juhlat,talo täynnä pientä juhla väkeä ja siinä hän seisoo ovellamme mairea hymy päällä .Olin tyrmistynyt ja loukkaantunut.
Emme kehdanneet heittää tätä siskoa niska perse otteella kadulle koska kyse oli lasten juhlista ja paikkalla oli muutakin väkeä.
Mutta kun juhlat oli ohi mieheni soitti sellaisella raivolla tälle siskolle etten sitä ikinä unohda.
Tänä vuonna emme sitten lasten juhlia ole laittaneetkaan mieheni sukulaisille koska tuo terrori sisko ujuttaisi itsensä mukaan.
Tilanne on meillä siis ollut tosi paha,nyt elämä on helpompaa kun tämä terrori sisko on kokonaan poistettu kuvioista.
Olen tätä asiaa aikaisemminkin tutkinut ja täälläkin kyselyä laittanut ja huomasin että kuinka yleistä on että miehen sisko on aivan pipipää.Aikaisemmissa aloittamissani ketjuissa kävi ilmi että avioparit,avoparit ja seurustelevat parit olivat jopa eronneet miehen siskon takia.
Itse olin tuon miehen siskon takia ihan hajalla ja itseni takia oli pakko ottaa selvää mikä sitä ihmistä rassaa.Päädyin siihen että tämä sisko on sairaalloisen narsistinen sillä kaikki jutut mitä luin sairaalloisesta narsismista osui tuohon terrori siskoon.
No ei auta,tollaisen ihmisen kynnysmatoksi voi toki jäädäkin ,mutta oma terveys siinä menee.Me päätimme ettemme eroa hänen pyynnöstään vaan eristimme hänet kokonaan elämästämme.Ja hyvä niin! - yhden siskon uhri
Narsistien ominaisuuksia
1. Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
2. Ei katumusta virheiden tai väärintekojen jälkeen.
3. Epäluotettava, kykenemätön sitoutumaan.
4. Ei piittaa tekojensa seurauksista.
5. Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa.
6. Omatunto vajavainen tai olematon.
7. Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
8. Hyvä julkisivu (yksi tai useampia) jolla tehdä vaikutus ja saada valta.
9. Huono stressinsietokyky. Herkkä suuttumaan ja raivoamaan.
10. Oikeutettu manipuloimaan ihmisiä täyttääkseen tarpeensa.
11. Järkiperäistää helposti. Elää järjellä. Vääntää keskustelun omaksi edukseen toisen kustannuksella. Jos joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
12. Piintynyt valehtelu.
13. Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä.
14. Ei todellisia arvoja. Opportunisti. Arvot vaihtuvat tilanteen mukaan.
15. Antaa itsestään usein empaattisen ja ymmärtäväisen vaikutelman jotta voisi manipuloida muita.
16. Vihaisia ja ailahtelevia tunnetiloja.
17. Käyttää seksiä kontrolloimiseen.
18. Ei jaa omia ajatuksiaan, motiivejaan eikä tunteitaan.
19. Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana.
20. Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa.
21. Salainen elämä. Piilottaa rahansa, ystävänsä ja aktiviteettinsa.
22. Pitää muiden ärsyttämisestä. Pitää kaaoksen ja hajaannuksen luomisesta ilman syytä.
23. Ailahtelevat tunteet - muuttuu hetkessä mukavasta vihaiseksi ilman merkittävää syytä.
24. Epäonnistuu usein taloudellisten asioiden hoitamisessa.
25. Ilmaisee harvoin arvostusta.
26. Suureellinen. Vakuuttunut siitä että hän tietää enemmän kuin muut ja tekee kaiken oikein.
27. Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa.
28. Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on näyttelemistä tai turhautumista mutta ei surua.
29. Rikkoo ihmisten sydämet tehdäkseen heistä hänessä riippuvia.
30. Tarvitsee uhkauksia tai painostusta saadakseen muut pysymään lähellään.
31. Sabotoi kumppania. Haluaa tämän olevan onnellinen vain itsensä kautta. Ei salli kumppanille ulkopuolisia tuttavia eikä kiinnostuksen kohteita.
32. Hyvin ristiriitainen.
33. Vakuuttava. Täytyy vakuuttaa muut tulemaan hänen puolelleen.
34. Kätkee todellisen itsensä. Aina "päällä".
35. Ystävällinen vain jos saa sinulta sen mitä hän tahtoo.
36. Hänen on oltava oikeassa, voitettava ja näytettävä hyvältä.
37. Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy.
38. Ei puhu avoimesti. Salaiset motiivit.
39. Kontrolloi muiden rahoja mutta käyttää itse vapaasti.
40. Jatkuva "Olen OK ja voin hyvin, eikä minun tarvitse kuunnella sinun näkökantojasi tai ajatuksiasi".
41. Kokee olevansa aina väärinymmärretty.
42. Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
43. Ei kuuntele koska ei välitä.
44. Hänen tunteistaan puhutaan mutta ei kumppanin.
45. Ei ole kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta.
46. Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä.
Tämä lista on syntynyt yhteistyössä narsistien ja heidän uhriensa kanssa. Kiitos kaikille.
( sivulta: http://www.healingeagle.net/Fin/Quotes/NarcisChar.html )- Merja
Onpa kumma ettei ole pahemmin tutkittu tätä siskojen epätervettä narsismia.Aina kuvataan että jonkun kumppani ja useimmiten mies on narsisti ,vaikka selkeästä nämä miesten siskot on ihan oma ryhmänsä.
Itse löysin yhden jutun ja suosittelisinkin kaikkia naisia lukemaan kyseisen saitin jutut.Ne auttavat ymmärtämään mitä tuollaisen "pipipää" siskon päässä liikkuu.
Tässä yksi juttu ja loppuun laitan linkin.
Narsistit vihaavat onnellisuutta ja iloa ja riemua ja pirteyttä - lyhyesti sanottuna, he vihaavat elämää itseänsä.
Tämän omituisen taipumuksen taustalla on muutamia psykologisia voimia, jotka ovat käynnissä yhtäaikaisesti (narsistina oleminen on hyvin kaoottista).
Ensimmäinen on patologinen kateus.
Narsisti on koko ajan kateellinen muille ihmisille: heidän menestykselleen, heidän luonteelleen, heidän sivistykselleen, heidän lapsilleen, heidän ajatuksilleen, sille että he kykenevät tuntemaan, heidän hyville hetkilleen, heidän menneisyydelleen, heidän tulevaisuudelleen, heidän nykyisyydelleen, heidän puolisoilleen, heidän ystävilleen tai rakastajilleen, heidän asuinpaikalleen…
Mikä tahansa voi laukaista purevan ja happaman kateuden puuskan. Mutta mikään muu ei muistuta narsistia niin kokonaisvaltaisesti hänen kateellisesta elämänkokemuksestaan, kuin onnellisuus. Narsistit sivaltavat onnellisia ihmisiä, koska he eivät kestä omaa nalkuttavan halveksuntansa kokemusta.
Sitten on narsistinen tuska.
Narsisti pitää itseään maailman keskipisteenä ja lähimpiensä ja rakkaimpiensa elämän lähtökohtana. Hän on kaikkien tunteiden lähde, kaiken kehityksen - positiivisen ja negatiivisen - aikaansaaja, akseli, ensimmäinen syy, ainoa syy, liikuttaja, ravistelija, hajottaja, tukipilari, ikuisesti korvaamaton.
Se, että narsisti näkee jonkun toisen olevan onnellinen syistä, joilla ei ole mitään tekemistä hänen kanssaan, on katkera ja kirpeä tämän suureellisen fantasian arvostelma. Se osoittaa hänelle, että hän on muiden ihmisten elämässä vain yksi monista syistä, ilmiöistä, liipaisevista tekijöistä ja katalyyteistä. Että hänen kiertoratansa ulkopuolella tapahtuu asioita ilman hänen toimintaansa ja aloitteellisuuttansa. Että hän ei ole etuoikeutettu eikä ainutlaatuinen.
Narsisti heijastaa identiteettinsä. Hän kanavoi negatiiviset tunteensa muiden ihmisten kautta, lähimpiensä kautta. Hän synnyttää muissa onnettomuutta ja synkkämielisyyttä voidakseen kokea oman kurjuutensa. Hän liittää väistämättä tällaisen surullisuuden syyn joko itseensä, sen aiheuttajana - tai surullisen ihmisen "patologisuuteen".
"Sinä olet jatkuvasti masentunut, sinun pitäisi mennä terapeutille" on tavallinen lausahdus.
Narsisti - yrittäessään säilyttää masennuksen tilan kunnes se palvelee jotakin puhdistavaa kokemusta - ponnistelee pitääkseen sitä yllä ja muistuttaa jatkuvasti sen olemassaolosta. "Näytät tänään niin surulliselta/huonovointiselta/kalpealta. Onko jokin pielessä? Voinko auttaa sinua? Viime ajat eivät ole varmaan olleet helppoja?"
Viimeisenä, mutta ei vähiten tärkeänä, on kontrollin menettämisen liioiteltu pelko.
Narsisti kokee kontrolloivansa inhimillistä ympäristöään enimmäkseen manipuloimalla ja pääasiassa emotionaalisella kiristämisellä ja vääristelyllä. Tämä ei ole kovin kaukana todellisuudesta. Narsisti vaimentaa kaikki emotionaalisen itsenäisyyden merkit. Hän kokee uhkana ja vähättelynä tunteet, jotka eivät ole suoraan tai epäsuorasti hänen tai hänen tekojensa synnyttämiä. Jonkun toisen onnellisuuden pilaaminen on narsistin tapa muistuttaa jokaista: olen täällä, olen kaikkivaltias, sinä olet minun armoillani ja sinä olet onnellinen vain kun minä käsken sinun olla.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
Täältä löytyy lisää narsismista.
Lopuksi tsemppiä ja jaksamista kaikille niille jotka ovat joutuneet tekemisiin narsistin kanssa. - narsisti
Merja kirjoitti:
Onpa kumma ettei ole pahemmin tutkittu tätä siskojen epätervettä narsismia.Aina kuvataan että jonkun kumppani ja useimmiten mies on narsisti ,vaikka selkeästä nämä miesten siskot on ihan oma ryhmänsä.
Itse löysin yhden jutun ja suosittelisinkin kaikkia naisia lukemaan kyseisen saitin jutut.Ne auttavat ymmärtämään mitä tuollaisen "pipipää" siskon päässä liikkuu.
Tässä yksi juttu ja loppuun laitan linkin.
Narsistit vihaavat onnellisuutta ja iloa ja riemua ja pirteyttä - lyhyesti sanottuna, he vihaavat elämää itseänsä.
Tämän omituisen taipumuksen taustalla on muutamia psykologisia voimia, jotka ovat käynnissä yhtäaikaisesti (narsistina oleminen on hyvin kaoottista).
Ensimmäinen on patologinen kateus.
Narsisti on koko ajan kateellinen muille ihmisille: heidän menestykselleen, heidän luonteelleen, heidän sivistykselleen, heidän lapsilleen, heidän ajatuksilleen, sille että he kykenevät tuntemaan, heidän hyville hetkilleen, heidän menneisyydelleen, heidän tulevaisuudelleen, heidän nykyisyydelleen, heidän puolisoilleen, heidän ystävilleen tai rakastajilleen, heidän asuinpaikalleen…
Mikä tahansa voi laukaista purevan ja happaman kateuden puuskan. Mutta mikään muu ei muistuta narsistia niin kokonaisvaltaisesti hänen kateellisesta elämänkokemuksestaan, kuin onnellisuus. Narsistit sivaltavat onnellisia ihmisiä, koska he eivät kestä omaa nalkuttavan halveksuntansa kokemusta.
Sitten on narsistinen tuska.
Narsisti pitää itseään maailman keskipisteenä ja lähimpiensä ja rakkaimpiensa elämän lähtökohtana. Hän on kaikkien tunteiden lähde, kaiken kehityksen - positiivisen ja negatiivisen - aikaansaaja, akseli, ensimmäinen syy, ainoa syy, liikuttaja, ravistelija, hajottaja, tukipilari, ikuisesti korvaamaton.
Se, että narsisti näkee jonkun toisen olevan onnellinen syistä, joilla ei ole mitään tekemistä hänen kanssaan, on katkera ja kirpeä tämän suureellisen fantasian arvostelma. Se osoittaa hänelle, että hän on muiden ihmisten elämässä vain yksi monista syistä, ilmiöistä, liipaisevista tekijöistä ja katalyyteistä. Että hänen kiertoratansa ulkopuolella tapahtuu asioita ilman hänen toimintaansa ja aloitteellisuuttansa. Että hän ei ole etuoikeutettu eikä ainutlaatuinen.
Narsisti heijastaa identiteettinsä. Hän kanavoi negatiiviset tunteensa muiden ihmisten kautta, lähimpiensä kautta. Hän synnyttää muissa onnettomuutta ja synkkämielisyyttä voidakseen kokea oman kurjuutensa. Hän liittää väistämättä tällaisen surullisuuden syyn joko itseensä, sen aiheuttajana - tai surullisen ihmisen "patologisuuteen".
"Sinä olet jatkuvasti masentunut, sinun pitäisi mennä terapeutille" on tavallinen lausahdus.
Narsisti - yrittäessään säilyttää masennuksen tilan kunnes se palvelee jotakin puhdistavaa kokemusta - ponnistelee pitääkseen sitä yllä ja muistuttaa jatkuvasti sen olemassaolosta. "Näytät tänään niin surulliselta/huonovointiselta/kalpealta. Onko jokin pielessä? Voinko auttaa sinua? Viime ajat eivät ole varmaan olleet helppoja?"
Viimeisenä, mutta ei vähiten tärkeänä, on kontrollin menettämisen liioiteltu pelko.
Narsisti kokee kontrolloivansa inhimillistä ympäristöään enimmäkseen manipuloimalla ja pääasiassa emotionaalisella kiristämisellä ja vääristelyllä. Tämä ei ole kovin kaukana todellisuudesta. Narsisti vaimentaa kaikki emotionaalisen itsenäisyyden merkit. Hän kokee uhkana ja vähättelynä tunteet, jotka eivät ole suoraan tai epäsuorasti hänen tai hänen tekojensa synnyttämiä. Jonkun toisen onnellisuuden pilaaminen on narsistin tapa muistuttaa jokaista: olen täällä, olen kaikkivaltias, sinä olet minun armoillani ja sinä olet onnellinen vain kun minä käsken sinun olla.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Survive.html
Täältä löytyy lisää narsismista.
Lopuksi tsemppiä ja jaksamista kaikille niille jotka ovat joutuneet tekemisiin narsistin kanssa.taidan olla narsisti. Olen jatkuvasti pahalla päällä, ajattelen koko ajan itseäni ja omaa elämääni, olen katelliinen ja katkera muille niin paljon että olen ihan poikki. Käyttäydyn väkivaltaisesti menettäessäni kontrollin itsestäni, en vihaa onnellisuutta mutta pelkään sitä kuollakseni, pelkään elämää, pelkään kuolemaa, pelkään että elämäni kuluu hukkaan, pelkään rakastamista, nautin jos saan osakseni rakkautta, salailen omia asioitani jotta kukaan ei voisi käyttää minua hyväkseen, mutta itse käytän hyväkseni muiden heikkouksia, toivon salaa että monet ihmiset pitäisivät minusta, koen olevani monelle se tukipilari jolle monet uskoutuvat, näin minulla on kaikkien heikkoudet tiedossani ja näin kukaan ei voi minulle tehdä pahaa sillä tiedän heistä liikaa iskisin takaisin liian kovaa niillä tiedoilla. koskaan en kuitenkaan kenenkään salaisuuksia paljasta kenellekkään, ne ovat tavallaan vain siltä varalta jos jokun hyökkäisi minua vastaan.
Nyt ensimmäistä kertaa elämässäni olen sisäistänyt nämä ongelmani, olen toki ennenkin ne tiennyt, mutta en ole osannut elää toisin. en kyl vieläkään.
Mitä teen? Miten voi elää toisin? - nnnarsisti
narsisti kirjoitti:
taidan olla narsisti. Olen jatkuvasti pahalla päällä, ajattelen koko ajan itseäni ja omaa elämääni, olen katelliinen ja katkera muille niin paljon että olen ihan poikki. Käyttäydyn väkivaltaisesti menettäessäni kontrollin itsestäni, en vihaa onnellisuutta mutta pelkään sitä kuollakseni, pelkään elämää, pelkään kuolemaa, pelkään että elämäni kuluu hukkaan, pelkään rakastamista, nautin jos saan osakseni rakkautta, salailen omia asioitani jotta kukaan ei voisi käyttää minua hyväkseen, mutta itse käytän hyväkseni muiden heikkouksia, toivon salaa että monet ihmiset pitäisivät minusta, koen olevani monelle se tukipilari jolle monet uskoutuvat, näin minulla on kaikkien heikkoudet tiedossani ja näin kukaan ei voi minulle tehdä pahaa sillä tiedän heistä liikaa iskisin takaisin liian kovaa niillä tiedoilla. koskaan en kuitenkaan kenenkään salaisuuksia paljasta kenellekkään, ne ovat tavallaan vain siltä varalta jos jokun hyökkäisi minua vastaan.
Nyt ensimmäistä kertaa elämässäni olen sisäistänyt nämä ongelmani, olen toki ennenkin ne tiennyt, mutta en ole osannut elää toisin. en kyl vieläkään.
Mitä teen? Miten voi elää toisin?koska katsot juuri peiliin. Analysoit itseäsi liian tarkasti.
Itsekeskeinen saatat kyllä olla, et itsekäs. Mutta se ei välttämättä ole vaiva muille kuin itsellesi, koska silloin juuri kieriskelet omissa liemissäsi.
Narsisti ei voisi tuollaista kirjoittaa, ei mitenkään.
Elät toisin jo sillä, että pohdit näitä asioita. Veikkaan, että olet 20 mies. Sinusta tulee kuule vielä oikein ihana ukkeli, kunhan kasvat. Hieno ihminen joka tapauksessa.
- Suku kiittää ja kumartaa
Kirjoittaja kertoo huolistan yksittäiseen keskusteluun ja löytää sukuselvityksensä Suomi24-etusivulta, josta koko suku näkee ja tunnistaa ystävät ja naapurit. Huonompi juttu jatkokanssakäymistä suvun kesken ajatellen.
- yks toy*
Kyllä ny tais tulla piste tuolle liitolle?
-En AINAKAAN MINÄ .."sulattais" tuollaista juoruilijaa joka kaikelle kansalle julistaa..???-HEIPPA sanoisin..>> - suomi24:ää
että tällaisen totaalisen triviaalin asian viitsivät nostaa etusivulle. Tosin onhan siellä muutakin lannoitusainetta, kuten Painajaisten Poikamiehen edesottamukset. Oikeasti tärkeitä asioita keskusteluun, kiitooooos!
- ***
...että pääsivulle päätynyt esimerkki on ainoa laatuaan tässä maassa?
...että koko suku tai koko suomi lukee näitä juttuja täällä?
Tsemppiä kirjoittajalle ja *virtuaalihali*
evvk
- huomataan
..kuinka käy kun ei hankita sitä "omaa elämää".Puututaan toisten asioihin mitkä ei oikeesti kuulu...mutta silti älä anna vaikuttaa kun sentään kummikin on,,,sanoisin suoraan kaikkien kuullen että asia on nyt näin että me toimitaan ja eletään tällä tavalla ja on loukkaavaa kuulla tällaista toimintaa selän takana...tai vielä parempaa jos sanoo hyvinkin johdattelevasti ja rivien välistä että varmaan menee perille asianosaisille..lapsia on turha tähän sekoittaa...ihmetyttää kyllä että millainen siitä lapsesta tulee kun äiti vielä kehottelee "vaklimaan"
- päättelemme
Ihmisten pääasiallinen ongelma on
TYHMYYS.
Ei millään pahalla.
- NSH
Meidän huushollissa olen tottunut siihen, että vaikka jonkin sukulaisen kanssa ei tullakaan toimeen, vaikka kummi olisikin, niin ihan lapsen takia tämäkin kutsutaan. Siinä pitää sitten vain kestää muutama tunti, ja vaikka seurustella muiden vieraiden kanssa.
Mutta, tee miten itsestäsi parhaalta tuntuu... :)- NSH
...että itselläni ei ole lapsia, ja muutin vasta pois kotoa. Äitini ei kuitenkaan tule toimeen siskoni kummin kanssa, mutta siskoni itse pitää kummistaan paljon, ja siksi äiti tämän meille juhliin aina kutsuukin...
- minäkö petturi joka seisoin...
joo, minun mieheni sisko harrasti irtosuhteita oman avoliittonsa ulkopuolella minkä kerkesi, päällepäin leikki enkeliprinsessaa (kyseessä 25v)
kun mieheni kuoli, hän syytti minua mieheni pettämisestä sellaisen ihmisen kanssa, johon itse oli ihastunut ja johon oli ollut suhde juuri sinä aikana mistä minua syytti eli mieheni sairastumisen aikana. eli kun olin vanha tuttu tämän ihmisen kanssa, mieheni siskolla ilmeni mustasukkaisuus ja julisti sitten koko mieheni suvulle tästä "pettämisestäni". nyt koko suku on minut hylännyt ja haukkunut kun olen niin julma.
tämmöstä! - hahhahhahhahhhah
...mun siskon käytös kummastuttaa. Ja hänen miehensä, ja miehen äidin ja isän, sekä omien vanhempieni. Ja me ollaan sentään tavallinen suku, työssäni näen paljon pahempaa.
Onhan meitä moneksi. Vähällä olet päässyt, jos tuollainen hetkauttaa, ja: kaikkea sitä Suomi24:kin etusivulleen nostaa. Haloo!!!
Perhe on pahin. Et tiedä vielä mitään.- Caritsa
Ai että osut naulankantaan.
Mietin vain miten pienistä me sitten provosoidutaan, että tänne ihan (olen mielestäni täysipäinen) pitää kirjoittaa ja ottaa kantaa.
Tällaisiin huuhaa juttuihin. Taidan itsekin mennä peilin eteen : ))
Ylempänä aiempi kommenttini.
Kaikki se kestää kaikki se.... - joonaikoihineletty
Näkisitpä isäni suvun! Herra heiltä kaikkia hyvästi varjelkoon.
- OLLAAN OUTOJA..
joonaikoihineletty kirjoitti:
Näkisitpä isäni suvun! Herra heiltä kaikkia hyvästi varjelkoon.
Caritsa...
Että viitsinkin.
Kai tällaiseenkin saa sortua joskus, kunhan ei tule tavaksi.
Viittaan taas edelliseen sekä Caritsan kirjoituksiin.
Mukavaa kevättä meille viisaammille : )))
Ymmärtää ken ymmärtää...
- Nimetön
Hoitakaa vain omat asianne, me hoidetaan itse omat, juoruaminen ja paskan jauhaminen saa loppua ja tästä tuli tieto nyt! piste. AMEN
- on pahin
Muista,että elät miehesi kanssa,et suvun kanssa.Älä kutsu synttäreille,äläkä ole tekemisissä,jos se sopii miehellesi,niin kaikki ok.Jätä omaan arvoonsa ja elä onnellisena miehesi ja tyttäresi kanssa omaa elämäänne!anoppilassa käy,koska lapsesi tarvitsee isovanhemmat,mutta muuten haistata pitkät!toivon sinulle ja perheellesi hyvää jatkoa ja iloista kesän odotusta!Tsemppiä!
- seestynyt
Tällaisia epärehellisiä ja manipuloivia ihmisiä on eri arvioiden mukaan 1-5% väestöstä, joten niitä tulee väistämättä vastaan jokaisella jossain vaiheessa elämää, ellei elä suurinpiirtein erakkona. :) Niitä mellastaa työpaikoilla, kouluissa, kaveripiireissä ja milloin missäkin. Mielestäni tästä asiasta pitäisi tiedottaa mediassa enemmän että tuollaisten ihmisten tunnistaminen olisi helpompaa, suurin osa ihmisistä kun ei taida edes tietää mistä on kyse ja odottavat että kyseiset ihmiset parantavat joskus tapansa tms.
Omastakin elämästä tulee mieleen pari-kolme, jotka olen onneksi jättänyt taakseni. Kannattaa lukea Wikipedian artikkeli: http://fi.wikipedia.org/wiki/Psykopatia - ex-vaimo
Mieheni ja minun välit sotki taas mieheni veli joka poikamiehenä antoi avioliittoneuvoja veljelleen joka tietysti läheisriippuvana uskoi kaiken... veli jopa oli kiinnostunut seksielämästämme ja antoi minulle neuvojaan minkälainen nainen minun pitäsi olla. Hän jopa käski minun hommata tyttöystävän itselleen... sairasta... lähdin avioliitosta kun en saanut ääntäni kuuluville... nyt ex haluaa käydä lomillaan luonani( selostaen kaiken tekemisemme veljelleen edelleen). Kokemuksia? Mikä avuksi?
- Nouky
Sanot rohkeesti että ei tarvi tulla! :) helppohan se
tälläi on kirjottaa,mutta rohkeutta sulle!sukulaiset osaa olla rasittavia...
Tsemppiä!:) - TarjaL
Sinä siis kiellät nyt sitten siskoa, joka on lapsen kummi kyläilemästä? Etkä edes kerro hänelle miksi? Voiko ihminen enää julmemmin ja itsekkäämmin toimia... Katso itse peiliin! Itse olen veljeni pojan kummi ja jos minua kiellettäisiin tulemasta kylään veljeni poikaa tapaamaan niin kyllä kälyni kanssa selvitettäisiin välit ja puhuttaisiin asia auki vähän äkkiä.
Onko mieleesi juolahtanut sanoa siskolle suoraan, että olet loukkaantunut tämän juoruilusta? Äitini ystävätär ei ole nähnyt kolmeen vuoteen! lapsen lastaan kun kommentoi yhdellä reissulla asunnon mattoa. Mikään anteeksipyyntö ei auta kun miniä otti niin nokkiinsa... Kyseinen mummi on todella masentunut ja hautoo jopa itsemurhaa kun ikävöi sekä poikaansa että pojan poikaansa, joiden luokse ei saa mennä miniän vuoksi lähellekään. Miniä kuulemma jättää miehen heti, jos tämä tapaa äitiään edes kerran...Voiko sairaampaa touhua enää olla.
PUHUKAA hyvät ihmiset ongelmista suoraan, älkääkä eristäkö ketään ulkopuolelle. Jos ei asiallinen puhe tehoa niin sitten vasta voitte miettiä välien katkaisua.- suoraan puhuminen
voi usein olla sitä että vain se toinen saa puhua. Minulla on sellainen sisko, joka jyrää ihan minkä tahansa asian omiin uriinsa. Minä en jaksa enää, olen aivan finaalissa hänen kanssaan.
Aina se puhuminen ei vain ole mahdollista. - TarjaL
suoraan puhuminen kirjoitti:
voi usein olla sitä että vain se toinen saa puhua. Minulla on sellainen sisko, joka jyrää ihan minkä tahansa asian omiin uriinsa. Minä en jaksa enää, olen aivan finaalissa hänen kanssaan.
Aina se puhuminen ei vain ole mahdollista.Jos kerrot, että juoruaminen loukkaa niin sano suoraan, että välit menee ellei lopu! Ole tiukkana. Lähes kaikkihan juoruaa jotain. Ihan kaikkea ei kannata tosissaan ottaa.
- tämänkin tehnyt
suoraan puhuminen kirjoitti:
voi usein olla sitä että vain se toinen saa puhua. Minulla on sellainen sisko, joka jyrää ihan minkä tahansa asian omiin uriinsa. Minä en jaksa enää, olen aivan finaalissa hänen kanssaan.
Aina se puhuminen ei vain ole mahdollista.Varaa aika esim. terveyskeskuspsykologille. Jos sisko tai muu vaikea läheinen ei suostu mukaan, yksinkin käyminen auttaa.
Minä kävin aikanani itkemässä siskoani psykologille. Ensin olin katkera, kun hän vain sanoi: tämä ei ole sinun ongelmasi. Kuinka niin ei ole, minähän siitä kärsin. Sitten tajusin: tämä ei ole minun ongelmani. Siitä pikkuhiljaa alkoi vapautuminen siskon jyrän alta. - ja joutaa
hullujenhuoneelle. Siellä ne on hulluja ja saa lääkityksen. Ja sähköä tarvittaessa niin että rätinä käy.
Se joka itsensä tappaa, on ikuisesti helvetissä.
- Tarjatuulia71
Sinä siis kiellät nyt sitten siskoa, joka on lapsen kummi kyläilemästä? Etkä edes kerro hänelle miksi? Voiko ihminen enää julmemmin ja itsekkäämmin toimia... Katso itse peiliin! Itse olen veljeni pojan kummi ja jos minua kiellettäisiin tulemasta kylään veljeni poikaa tapaamaan niin kyllä kälyni kanssa selvitettäisiin välit ja puhuttaisiin asia auki vähän äkkiä.
Onko mieleesi juolahtanut sanoa siskolle suoraan, että olet loukkaantunut tämän juoruilusta? Äitini ystävätär ei ole nähnyt kolmeen vuoteen! lapsen lastaan kun kommentoi yhdellä reissulla asunnon mattoa. Mikään anteeksipyyntö ei auta kun miniä otti niin nokkiinsa... Kyseinen mummi on todella masentunut ja hautoo jopa itsemurhaa kun ikävöi sekä poikaansa että pojan poikaansa, joiden luokse ei saa mennä miniän vuoksi lähellekään. Miniä kuulemma jättää miehen heti, jos tämä tapaa äitiään edes kerran...Voiko sairaampaa touhua enää olla.
PUHUKAA hyvät ihmiset ongelmista suoraan, älkääkä eristäkö ketään ulkopuolelle. Jos ei asiallinen puhe tehoa niin sitten vasta voitte miettiä välien katkaisua.- se hahhahhahhahhah!
Itsekeskeisyys (eri asia kuin itsekkyys, huom!), pikkusieluisuus, nirppanokkaisuus, herkkänahkaisuus... siinä tämän s. -70-l. sukupolven syntejä. Ja myöhemmät ovat aina vain pahempia. Voi voi kun joku ajatteli pahasti, tai ainakin luulen niin, melkein oikein sattui pumpulissa kasvaneeseen hipiääni.
Mene sinäkin hyvä ihminen itseesi! Miehesi äiti rakastaa miestäsi, ja hän on paikalla, vaikka (piakkoin) eroattekin. Samoin miehesi sisko rakastaa veljeään. Muista heidän lähtökohtansa, ja mene vastaan. - not like a lady
Niin karmeeta luettavaa, mutta niin totaalisen totta monessa, monessa suhteessa.
Omat pettymykset, harmit, luulot puretaan uusimpaan, sukuun tulevaan - vaikka ihminen itse ei missään mielessä halua tunkeutua koko sukuun, haluaa vaan oman yhteisen elämän sen yhden ainoan, oman rakkaansa kanssa - hän ei edes halu-
aisi tutustua 'hela' sukuun.
Enää ei eletä 'Wihuri, Valden-' sukujen aikaa.
Nyt on jokaisen pärjättävä omillaan.
Enää ei ole patruunoita, jotka suurinpiirtein elättivät aikoinaan jälkipolvensakin.
Järki käteen ihmissuhteissakin.
Kenellekään ei pahaa toivoen, vaan päinvastoin
siinä, missä sinä loukkasit, minä toivon sinulle
kaikkea hyvää.
- Aurora-angelica
Tyhmiä ja ilkeitä ihmisiä joutuu kestämään tässä maailmassa. Ei heitä aina pakoonkaan pääse. Mä oon kokenu kans. Eikä aviomiehestäkään usein ole apua. Hän se vasta kusessa on, joutuu kumartaan molempiin suuntiin, kun rakastaa vaimoaan eikä haluais rikkoa suhteita omaan sukuunsa . On tosi vaikeaa hylätä
äitinsä ja siskonsa. Se sisko on tosi sairas henkilö, hoitoon pitäis panna, psykiatrille !
Jos saisit ne synttärit meneen läpi jotenkin, vaikka pakkopullana, jos joku tukis sua siellä apuna, paras ystävättäresi vaikka ?- TarjaL
"Se sisko on tosi sairas henkilö, hoitoon pitäis panna, psykiatrille "
Löytyiskö jokin vähän helpompi ratkaisu, esim. puhuminen? Ei ketään vielä juoruilusta psykiatrille tarvitse laittaa. - Aurora-Angelica
TarjaL kirjoitti:
"Se sisko on tosi sairas henkilö, hoitoon pitäis panna, psykiatrille "
Löytyiskö jokin vähän helpompi ratkaisu, esim. puhuminen? Ei ketään vielä juoruilusta psykiatrille tarvitse laittaa.No, tuli aika raju kommentti minulta, anteeksi.
Olet oikeassa, ensin pitäisi keskustella, eikä heti
psykiatrille. Mutta tavalliset ihmiset eivät aina
osaa tai jaksa keskustella hankalan ihmisen kanssa.
Siinä voi mennä monta vuotta ennenkuin juoruilu ja pahansuopuus saadaan loppumaan. Sinä aikana ehtii aiheutua paljon ikävää perheessä ja suvussa. Lapsi ei tajua, miksi kaikkia sukulaisia ei voi tavata ym.
Pahinta, että avioparin suhde voi pilaantua jne.
Jos ei itse osaa, ehkä psykologi tai terapeutti voisi neuvoa tätä juoruilun kohteeksi joutunutta perhettä. - mennä psykologille
Aurora-Angelica kirjoitti:
No, tuli aika raju kommentti minulta, anteeksi.
Olet oikeassa, ensin pitäisi keskustella, eikä heti
psykiatrille. Mutta tavalliset ihmiset eivät aina
osaa tai jaksa keskustella hankalan ihmisen kanssa.
Siinä voi mennä monta vuotta ennenkuin juoruilu ja pahansuopuus saadaan loppumaan. Sinä aikana ehtii aiheutua paljon ikävää perheessä ja suvussa. Lapsi ei tajua, miksi kaikkia sukulaisia ei voi tavata ym.
Pahinta, että avioparin suhde voi pilaantua jne.
Jos ei itse osaa, ehkä psykologi tai terapeutti voisi neuvoa tätä juoruilun kohteeksi joutunutta perhettä.Ylipäätään ihmisten kannattais madaltaa kynnystä käyttää esim. tk-psykologin palveluja. Siitä on oikeasti apua ihan taviksille, eikä kenestäkään tee "hullua" se, jos käy vähän itkeskelemässä psykon tuolissa. Tästä voitais ottaa oppia amerikkalaisilta, ne hoitaa psyykeään niin kuin kroppaansakin.
Siis: eikö mielemme ole huollon arvoinen? Kaikki tietää (toivottavasti), miten hyvää tekee, kun saa purkaa huoliaan parhaalle ystävälleen. Ammattipsykosta on vielä täsmällisempi apu.
- pöydälle
Jutteleppa miehesi kanssa ja Te yhdessä otatte asian suvun kanssa esille. Miehesi pitää tukea tässä asiassa Sinun mielipidettä. Itse olin joskus samanlaisessa tilanteessa. Yksin yritin selviytyä, kun ei äijältä saanu mitään tukea. Hymis vaan, kun otin asian puheeks. Pikkuhiljaa olimme siinä pisteessä, tuli ero. Ei pelkästään tämä syynä, mutta osa syyllinen oli tää juttu. En syyttäny puolison vanhempia, vaan puolisoa, kun antoi asiat mennä siihen pisteeseen. Tehkää pian jotain, ettei oma liittonne kärsi. Jaksamista ja kaikkee hyvää..
- samaakokenut
Hei Älä pidä asia piilossa vaan nosta kissa pöydälle eli asia esille kaikkien asianosaisten kanssa. Siis aikuisten ja lapsienkin kanssa, mikäli ovat jo päälle kymmenen. Vaikka miehesi sisaren lapset kuuluu heidän äitinsä kouluttaa.
Pyydät asianosaiset joko omalle maaperällesi tai sitten molemmille (kaikille, jos useampi) osapuolille vieras maaperä ja keskustelkaa.
Kerro miltä SINUSTA tuntuu sellainen käytös ja että se ärsyttää sinua ja samalla voit kysyä onko jokin asia mikä toisia sinussa ärsyttää. Koska jokin asiahan se on, kun kerran moiseen ovat alkaneet.
Laita kaikki kortit pöytään, se kannattaa (yleensä), koska saat ainakin itsellesi sielun rauhan ja voit hymyillä asialle. Kaikkea toisten sanomaa ja tekemisiä ei aina kannata ottaa ihan vakavasti, vaan joskus voi viitata kintaalla.
Keskustele myös miehesi kanssa asiasta ja kysy kuinka hän on asiat kokenut.
Toivotan sinulle onnea yrityksessä ja avioliitossasi - Malla57
Olen sitä mieltä että, sinä et ole tilivelvollinen miehen sukulaisille missään nimessä, oma miehesi ja lapsesi ovat sinun elämässäsi tärkeimmät.
Jos asian kauniisti ilmoittaa heille ja jos he eivät sen jälkeen käy kylässä ei se ole sinun syysi vaan jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen.
Mummi on tärkeä lapsille ja se on hyvä jos hänen kanssa on hyvissä väleissä, mutta sellaset siskot voi "hyppää pituutta" jos eivät ymmärrä että jokainen elää omaa elämäänsä niin hyvin kuin taitaa.
Olisi hyvä ettei mies joudu "valinta tilanteisiin", vaan saisi pitää oman entisen perheensä ja oman nykyisen perheensä erillään omine mielipiteineen, koska jokainen on kuitenkin omasta mielestään oikeassa.
Ei kannata ajautua riitaan... - Miriam Tku
Itse olin vastaavan tyyppisessä tilanteessa aiemmin.
Jätin mieheni, lapset toki sain itselleni. Sen takaa jo Suomessa oleva käytäntö.
Tapasin kuukautta myöhemmin nykyisen mieheni, jolla ei vastaavaa rasitetta ole. Mieheni onkin Turkkilainen.
Suosittelen samaa kaikille naisille, mikäli haluatte parantaa elämänlaatuanne. Lisäksi seksielämä on fantastista!- vihdoin asiaa
Turkkilaiset on oikeasti kivoja. Ei itselläni ole omaa, mutta kokeillut olen. En mene intiimeihin yksityiskohtiin, mutta... heh heh. Eikä kuitenkaan arabien ikäviä rasitteita.
Että vaihetettaanko puhheenaihetta? - Sini 33v.
Itse suosin myös ulkomaalaisia, tummia suklaasilmiä.
Kalvakkaat ja tunneköyhät sekä kateelliset suomalaiset kaljamahat on historiaa.
Itsellä on salskea ori. - ....
Tähän viestiin en voi kyllä sanoa kuin että HUH HUH!!!
- voi voi
Kun ongelmia pakoilee tai ne lakaisee maton alle niin niitä ei enää ole? Hyvä neuvo jokaiseen ongelmaa. Eiköhän laiteta samalla kaikki vammaiset, kaljamahaiset ja muuten erilaiset lappiin reservaattiin.
Jos kaksi ihmistä on luvannut toisilleen taistella elämän myrskyissä yhdessä niin älkööt sitä vaikeuttako kateelliset sukulaiset eikä asiaa tuntemattomat ulkopuoliset. Ei yhteiselämä aina helppoa ole mutta jos ei yritä saattaa asioita paremmiksi niin ei ne välttämättä itsestään parane. Muillakin on ollut ongelmia, joista on selvitty, kiitos keskinäisen tuen ja sopimisen. Jättämällä olisi päädytty vain ojasta allikkoon.
- Dampiel
Tuo kuullostaa silta että Miehesi sisko on kateellinen teille ja siitäkös tuollainen käytös.
Minä sanoisin sille siskolle että pitäköönhuoli omista asioista.- nomenobscurus
Palstan kirjoittajat lienevät lähestulkoon kaikki noin kolmenkympin molemminpuolin. Ainakin jutuista päätellen. Antakaa vain rauhassa elämän kulua parikymmentä vuotta, ja kirjoitelkaa sitten uudestaan vähän pienemmillä verenpaineilla.
- ei ihan kaikki
nomenobscurus kirjoitti:
Palstan kirjoittajat lienevät lähestulkoon kaikki noin kolmenkympin molemminpuolin. Ainakin jutuista päätellen. Antakaa vain rauhassa elämän kulua parikymmentä vuotta, ja kirjoitelkaa sitten uudestaan vähän pienemmillä verenpaineilla.
Kyllä täällä moni toppuutteleekin, jos tarkemmin luet. Muttei ehkä moni alle nelikymppinen?
Elämä on niin kauhean vereslihalla murrosiässä ja kun on just siitä päässyt... Aika korjaa.
- Paraplan
Kaikki on puhumasta kiinni. Pidät olla tosi vahvaa, että puhua niistä asioista suoran niiden kanssa kuka on aiheuttanut semmoisen tilanteen. Ei lapselta saas ottaa pois hänen mummin ja muita lähipiirin ihmisiä. Lapsuus kärsii siitä, kun aikuiset ei osapa puhua välit selväksi.
- tääs näitä kateellisia
taitaa siskolla olla oma lehmä ojassa ja kateuden kukko kainalossa. aiheuta ruokamyrkytys koko suvulle niin eivät tule vähään aikaan käymään. toivottavasti.
- homosaaabienssi
Alajärveltä.Huono itsetunto ja huonot hampaat !!!! Ei oikeesti mitään todellista tekemistä vaan oman huonon itsetunnon paikkaamista toisten nuoleskelulla.Jos ei kaikki suju niin kuin itse haluaa niin sitten otetaan herne nenään.Erittäin vaikeita tapauksia ja kovia valehtelemaan.Mahd.pakkoläkitys ??
- vähän itsekritiikkiä
Onko tämä nyt ihan totta semmoinen asia, joka kannattaa nostaa etusivun isoksi otsikoksi?
Herrajumala mitä soopaa! Ettäkö ihan ristiriitoja sukulaisten kanssa? Voi voi.
No, onhan se hyvä merkki, jos ei Suomen(24)maassa mitään merkittävämpääkään tapahdu.- hedek
keskustelut paritusohjelmistako olis sinun mielestäsi parempia aiheita, niinkuin eilinen pääaihe oli
- parempia
hedek kirjoitti:
keskustelut paritusohjelmistako olis sinun mielestäsi parempia aiheita, niinkuin eilinen pääaihe oli
En lukenut ollenkaan, enkä varmaan olis tykännyt, jos olisin lukenut. Miksi päättelet, että mielestäni "paritusohjelmat" olis parempia aiheita? Älä pane sanoja suuhuni äläkä ajatuksia päähäni. On muitakin vaihtoehtoja.
Mielestäni päivänpolttavien asioiden puiminen olisi tärkeää. Ei ihmissuhdepornon. - paritusohjelmille
hedek kirjoitti:
keskustelut paritusohjelmistako olis sinun mielestäsi parempia aiheita, niinkuin eilinen pääaihe oli
on tää ihmissuhdeporno?
Ei todellakaan. Nosta nokkasi siitä Seiskasta ja herää maailmaan. Ei kaikki elä salkkarielämää, ei edes kaikki Suomi24:n asiakkaat - Aviomies ja veli
Herrajjestas sentään. Aika yksioikoisia lääkkeitä naisilta näitä "miehen siskoja" kohtaan. Että välit poikki vaan, sillä se tokenee kun ei muuten tule MINUN kanssa toimeen. Kuka se nyt on se narsisti sitten.
En ole psykiatri, mutta tuossa listassa narsistin tunnusmerkeistä jotenkin kalskahti tuo "elää järjellä". Onkos nämä jonkun horoskooppitieteilijän määrityksiä. Mitä vikaa siinä järjellä elämissessä on? - nainen samaa mieltä
Aviomies ja veli kirjoitti:
Herrajjestas sentään. Aika yksioikoisia lääkkeitä naisilta näitä "miehen siskoja" kohtaan. Että välit poikki vaan, sillä se tokenee kun ei muuten tule MINUN kanssa toimeen. Kuka se nyt on se narsisti sitten.
En ole psykiatri, mutta tuossa listassa narsistin tunnusmerkeistä jotenkin kalskahti tuo "elää järjellä". Onkos nämä jonkun horoskooppitieteilijän määrityksiä. Mitä vikaa siinä järjellä elämissessä on?Vastasit mun suomi24:ää arvostelevaan kommenttiin, mutta samaa mieltä todella oon.
Ihan ensimmäiseksi pitäis mennä peilin eteen, sitten itse psykologille. Eikä panna välejä poikki ennen kuin viime hädässä.
Kammottaa katsoa, kun sukulaiset ei tule toimeen keskenään jonkin ääliömäisen pikkuasian takia. Sivistyneen käytöksen alkeet vois koskea kyllä toisilleen sukua oleviakin.
- Oot
Ei tuommoista menoa voi tervejärkinen hyväksyä-ei!
Alappa ensin kasvaa siitä teinilaavista ulos.
Sinähän se oot naimisissa sen miehes kanssa. Appivanhemmat ja systerit ei saa siihen avisarkeen sekaantua. - BUMBULI
Olipas ihanan helpottavaa ja mittasuhteita muuttavaa lukea, että toisillakin kälyillä on ollut vastaavia kauhukokemuksia kuin minulla!
Anoppi on kymppi miinus, mutta käly(eikös sitä sanaa saa käyttää miehen siskosta?) kaikkea muuta. Tällä hetkellä hyvänpäiväntuttu-välit vaan luottamus on mennyt aikaisempina vuosina. Keksi juttuja, sotki asioita ja vaikka mitä ikävää ja inhottavaa, suorastaan sairasta hän järjesti ja keksi. Ei varmaan moni edes puhuisi vastaavasti käyttäytyvälle henkilölle. Ja uskomatonta, mutta totta, se on mustasukkaisuutta kälyn puolelta. Näin on todennut anopillekin ihan ulkopuolinen ihminen. Ja minä olin niin tyhmä, että kuvittelin kälyn pitävän minusta. No, siihen asti, kun hän tajusi, että MEILLÄ MENEE HYVIN JA VIHILLE ASTI. ;) Sorry vaan käly, en aio toimistasi enää välittää.- kiva käly
onpa hauska todeta olevansa näin erinomainen! Meillä on lankomiehen kanssa mainio hiljainen sielunymmärrys, kumpikin ollaan suvun epäkelpoja. Että onpa kiva todeta kaikkien näiden kammottavien vääränkoivun sukulaisten seassa olevansa oikea valopilkku.
Kiitti!
- kummina
Suvussa on se hyvä puoli, että vaikka pidät pari kolme vuotta taukoo näkemisellä, se ei vaikuta siihen ovatko ne enää tuttuja. Tyttö on vasta 3 vuotta se tuskin muistaa juuri siitä syntymäpäivästä mitään. Itselläni ei juuri ole syntymäpäiviä vietetty ja hyvä ihminen on minusta tullut. Ostakaa itse lahja tytöllenne se tuskin kuitenkaan muistaisi mistä sekin on tullut. Kummius on yliarvostettu juttu, jos ootte tosiuskovia viekää tyttö kirkkoon tai muuta vastaavaa. Muuten on turhaa ylikorostaa kummin merkitystä, kummin tärkein tehtävähän on opastaa kummilasta uskon asioissa. Kun pitää sukulaiset kaukana ja kerää ympärille ystäviä mielikin pysyy iloisempana. Jaksamista teille.
- Cyborgduke
Sisko ja veli ovat ikuisesti todella läheisiä keskenään! Varsinkin jos on kyseessä Isoveli&pikkusisko niin sellaisen sisarussuhde ei lopu koskaan! Moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyeen ja on muutenkin hyvin tärkeä hänen elämässään!
- onko tosiaan näin
Cyborgduke kirjoitti:
Sisko ja veli ovat ikuisesti todella läheisiä keskenään! Varsinkin jos on kyseessä Isoveli&pikkusisko niin sellaisen sisarussuhde ei lopu koskaan! Moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyeen ja on muutenkin hyvin tärkeä hänen elämässään!
Ettäkö moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyyden? Toivon, että olet väärässä, ja vain itse harhautunut uskomaan näin. Järkyttävää.
Mutta itselläni on kyllä huonoja kokemuksia pikkuveljestä, jota isosisko (äidin jälkeen) on paaponut piloille. Isosiskon kanssa tulen erittäin hyvin toimeen, koska itse niin haluan, mutta pikkuveli on jäänyt vauva-asteelle eikä kykene (minun hyvästä tahdostani huolimatta) pitämään oma-aloitteisesti yhteyttä yhteiseen lapseemme. Kaikki tapahtuu isosiskon kautta. Tapahtuisi luultavasti isovanhempien kautta, jos olisivat elossa. - edelliseen viestiini:
onko tosiaan näin kirjoitti:
Ettäkö moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyyden? Toivon, että olet väärässä, ja vain itse harhautunut uskomaan näin. Järkyttävää.
Mutta itselläni on kyllä huonoja kokemuksia pikkuveljestä, jota isosisko (äidin jälkeen) on paaponut piloille. Isosiskon kanssa tulen erittäin hyvin toimeen, koska itse niin haluan, mutta pikkuveli on jäänyt vauva-asteelle eikä kykene (minun hyvästä tahdostani huolimatta) pitämään oma-aloitteisesti yhteyttä yhteiseen lapseemme. Kaikki tapahtuu isosiskon kautta. Tapahtuisi luultavasti isovanhempien kautta, jos olisivat elossa.Jos sinä, cyborgduke, oletkin vienyt pikkusiskosi neitsyyden, 99% isoveljistä ei sitä tee. Heillä on sen verran ymmärrystä välttää sukurutsaa. Insesti sitä paitsi ällöttää terveitä ihmisiä.
Sinun toimintasi ei ole mikään normi. Se on pahimmanlaatuinen rikos. Mene hoitoon. - piiamarti
edelliseen viestiini: kirjoitti:
Jos sinä, cyborgduke, oletkin vienyt pikkusiskosi neitsyyden, 99% isoveljistä ei sitä tee. Heillä on sen verran ymmärrystä välttää sukurutsaa. Insesti sitä paitsi ällöttää terveitä ihmisiä.
Sinun toimintasi ei ole mikään normi. Se on pahimmanlaatuinen rikos. Mene hoitoon.Minulta vei oma isoveli neitsyyden kun olin 15w jas hän oli 19w! en ole katunut sitä pyyntöä koskaan ja veli on rakkain asia elämässäni.
- KRlSTENSTEWART
onko tosiaan näin kirjoitti:
Ettäkö moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyyden? Toivon, että olet väärässä, ja vain itse harhautunut uskomaan näin. Järkyttävää.
Mutta itselläni on kyllä huonoja kokemuksia pikkuveljestä, jota isosisko (äidin jälkeen) on paaponut piloille. Isosiskon kanssa tulen erittäin hyvin toimeen, koska itse niin haluan, mutta pikkuveli on jäänyt vauva-asteelle eikä kykene (minun hyvästä tahdostani huolimatta) pitämään oma-aloitteisesti yhteyttä yhteiseen lapseemme. Kaikki tapahtuu isosiskon kautta. Tapahtuisi luultavasti isovanhempien kautta, jos olisivat elossa.Insesti on terveellistä jos käyttää ehkäisyä =)
- Jasmiiina
onko tosiaan näin kirjoitti:
Ettäkö moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyyden? Toivon, että olet väärässä, ja vain itse harhautunut uskomaan näin. Järkyttävää.
Mutta itselläni on kyllä huonoja kokemuksia pikkuveljestä, jota isosisko (äidin jälkeen) on paaponut piloille. Isosiskon kanssa tulen erittäin hyvin toimeen, koska itse niin haluan, mutta pikkuveli on jäänyt vauva-asteelle eikä kykene (minun hyvästä tahdostani huolimatta) pitämään oma-aloitteisesti yhteyttä yhteiseen lapseemme. Kaikki tapahtuu isosiskon kautta. Tapahtuisi luultavasti isovanhempien kautta, jos olisivat elossa.Ai sulla on veljes kanssa yhteinen lapsi? ymmärsinkö oikein?
Niin on minullakin mutta ei sitä tarvii kenenkään tietää :) - Mıkælsøn
Cyborgduke kirjoitti:
Sisko ja veli ovat ikuisesti todella läheisiä keskenään! Varsinkin jos on kyseessä Isoveli&pikkusisko niin sellaisen sisarussuhde ei lopu koskaan! Moni isoveli vie pikkusiskonsa neitsyeen ja on muutenkin hyvin tärkeä hänen elämässään!
Tekikö hyvää teille? sen ymmärrän jos serkut haluaa pitää keskenään "kivaa" mutta sisarukset ovat kuitenkin sisaruxia ja niitä ei saa kuxia. Sanonta menee: "Mitä serkumpi sitä herkumpi, siskoa ei saa kiskoa (sexuaalisesti)".
- sovussa
Älä valita ota ero,ero ero,alkaa elämä helpottaan.
- Teekkari
Täysin käsittämätöntä että tällainen juttu oli nostettu Suomi24:n etusivulle. Laadutonta ja käsittämätöntä kuraa. Missähän vika tässäkin tapauksessa on?
- urputtaa
useaan otteeseen ihan samasta asiasta. Onko Suomi24:ssä mitään tahoa, mihin voisi suoraan ottaa yhteyttä? Laadutonta.
Ihan kuin ei maailmassa olisi tähdellisempiäkin aisoita yleisesti vatvottavaksi. Hitsin pimpulat, kohta vaihdan kotisivua... prkl.
Kuten sanoit, täysin käsittämätöntä.
T. Opetar.
- isä33
Kannattaa ottaa niin rauhassa kun voi ja kertoa kaikille osapuolille niin paljon kun voi että missä mennään. Siis tosissaan puhua niin suoraan kun vaan voi ja rauhassa. Myös se että miltä mikäkin tuntuu.. se on tärkein juttu.
- Sauber
Jätä se Sika!
- vaikeeta aina
Sitä se sisäsiittoisuus tuottaa. Ihmisiä, jotka eivät tule keskenään toimeen. Geenivika.
- löysin rantein
ja nussitte toisianne viikon ristiin ja rastiin nii loppuu noi lapselliset "saippuasarjaleikit".
- mklo
Meilläkin välit ovat sukuilaisiin molemmin puolin (siis osaan) tulehtunut pahasti samaisista syistä, eli he tietävät meidän elämästä enemmän kuin me itse!!! Se on ärsyttävää, eikä kenenkään tarvitse sietää mokomaa asiaa.
Lasten synttäreiden tulisi olla aina iloinen tapahtuma, joten jätette kylmästi kutsumatta kaikki tämmöiset ylimääräiset henkilöt. Kyllä lapsikin aistii, jos jotain on vialla, ja sekin voi jo pilata henelle tärkeän päivän.
ME kutsumme nykyään vain ne, jotka yhteyttä pitävät hyvällä. Vaikka mieheni veli on tytön toinen kummi, eipä hänellä ole synttäreille mitään asiaa, jos ei osaa käyttäytyä. En halua , että tyttö imee hänestä esimerkkiä tai käytöstapoja.
Asiat voi sitten puhua aikuisten kesken niin, että lapset ovat muualla, jos puhuttavaa on. Tässä teidän tilanteessa en edes enää neuvottelisi!!!! - omaishoitaja
Voit olla pystypäin ihan missä vaan. Jos alat erottua porukasta niin sinua haukutaan vielä takankin päin ja vain siitä syystä että teillä on ihan normaalia elämää kotona. Itketään, nauretaan, tapellaan ja pyydetään anteeksi. Jos tämän takia jäät pois suvun karkeloista niin silloinhan tunnet syyllisyyttä. Eihän l asten tarvitse kärsiä aikuisten virheistä? Ei kun tuultapäin. Näytä ettei sinulla ole ainakaan mitään anteeksi pydettävää.
- kutsua
koko suku paikalle. Kutsu vain ns. pakolliset niin minä tein, kuten mummo, pappa jne. . En käy anoppilassa kuin viralliset vierailut synttärit ja äitienpäivä ja joulu. Ne kestän juuri ja juuri. Liitto kyllä on kestänyt jo yli 30 vuotta.
- Lea vm.79
Mun on ihan pakko kans kirjoittaa tänne noista sairaista siskoista.
Mun miehen sisko lukeutuu kans noihin sekopäihin.
Hän on sairaaloisen mustasukkainen omasta veljestään,hän on jopa vaatinut meitä eroamaan.
Hänellä on vissiin joku sairas fantasia päästä tilalleni perheeseeni,eli ryhtyä äidiksi lapsillemme ja elää veljensä kanssa.
Tämä on täysin rivien välistä luettua ,mutta kuitenkin.
Hän sanoi minulle kerran että minä muka olisin mustasukkainen, koska hänen veljellään on muitakin naisia.Mietin mielessäni kuin vitussa voisin olla mustasukkainen ,kun kyseessä on pikkusisko.
Siis jööses sentään.
Itselläni on isoveli,isosisko,pikkuveli ja pikkusisko ja vastaavaa sairaalloista käytöstä en ole heidän puoleltaan koskaan kokenut eikä ole myöskään mieheni.
Jotenkin sisarukseni ovat tajunneet sen että aviosuhde ajaa sisarussuhteen edelle.Tätä asiaa mieheni sisar ei ole koskaan tajunnut.
Toki rakastan sisaruksiani mutta oma perheeni tulee silti aina ensin.
Täällä moni kirjoittaja ei tunnu tajuavan sitä kuinka raskasta on elää tuollaisen ihmisen läheisyydessä.
Joskus ajattelin että kyllä mä jaksan niin kauan kuin se ei muuta meille elämään,mutta toisin kävi.
Mieheni sisko kirjoitteli minulle viha kirjeitä joissa kertoi kaikkien suvussa vihaavan minua,kirjeitä joissa toivoi meidän eroavan ja samassa lauseessa sisko toivoi kuitenkin voivansa viettää aikaa lastemme kanssa. Hän soitti minulle muka anteeksipyyntö puhelun mutta kun tartuin luuriin ,hän sanoi ettei kadu mitään tekemäänsä tai sanomaansa.
Vaikka kielsimme häntä tulemasta meille hän tuli.
Oli todella hurjaa joutua karjumaan ihmiselle että lähestymiskieltoko sulle pitää hankkia, vai mikset sä tajua.
Mutta tää ihminen ei tajua.Me emme nykyisin koko perhe mene enää miehen suvun juhliin tai tapaamisiin,sillä tämä sisar ensin valehtelee olevansa töissä ja sitten kun menemme sinne juhliin siellä tämä sisko jo odottaa.Nyt olemme onneksi tämänkin oppineet.
Olemme päättäneet ettemme eroa jonkun psykopaatin siskon takia ,emmekä myöskään halua että lapsemme ovat tämän kanssa tekemisissä.
Meille tätä siskoa ,tätä ihmistä ei enää ole.
Veri ei tosiaankaan ole vettä sakeampaa.
On ihmeellistä lukea kuinka yleistä tämä myöskin näyttää olevan.
Pakko kertoa esimerkki myös omasta suvusta. Oma isäni ajautui oman siskonsa kanssa myös niin suuriin riitoihin(äitini takia) että jouduimme muuttamaan eri maahan.Mutta tämä isäni pipipää sisko tuli jopa perässämme vaatimaan ,että vanhempani eroaisivat. Hänkin soitteli sairaita puheluita ja kirjoitteli sairaita kirjeitä.
Tuohon tätiimme emme ole pitäneet yhteyttä sitten vuoden 1985 jälkeen.
Mutta mikä noita sairaita siskoja riivaa?
Mitä ne haluaa veljestään?
Haluaako ne perheen veljensä kanssa?
Vai mitä?
Joka tapauksessa eihän toi tervettä ole.
Sairaille siskoille viesti: HANKKIKAA NYT VITUSSA OMA ELÄMÄ,OMA MIES JA NE OMAT LAPSENNE.
Kiiitos ja kumarrus:) - ANOPIT JA SUKU
KANNATTAA HETI TEHDÄ SELVÄKSI SILLE MIEHESI SISKOLLE HÄNEN KÄYTTÄYTYMINEN. MIKÄ OIKEUS HÄNELLÄ ON TULLA AIKUISTEN IHMISTEN VÄLEIHIN. TAITAA OLLA SAIRAS SELLAINEN SUKULAINEN. KERRO HÄNELLE, VAIKKA OLETKIN MIEHENI SISAR, NIIN HOITAKOON OMAT ASIANSA VAAN. HÄNELTÄ TAITAA PUUTTUA "ELÄMÄ" ITSELTÄÄN :)
- kärsivä mies
Ei tässä mitään yllätystä ole!
Jokainen mies,joka menee naisen kanssa yhteen,saa varautua siihen,että jossakin vaiheessa alkaa tulemaan ongelmia tyyliin:nainen vs. nainen.
Rasittaa kun joutuu olemaan mukana ja välit tuntuvat menevän lähes aiheettomasti poikki.
Naiset eivät nähtävästi oikein kestä toisiaan.- -on--
niin kateellisia toisilleen, kaikesta, vaatteista, ulkonäöstä, asunnosta, autosta, kellä on kesämökki niin voi voi sentään. Kyttäilyä ja kyräilyä riittää. Mutta paskat siitä, kyyläilköön. Kateudesta syntyy kaikki eripura.
- Kauheaa!
Ja ovat olevinaan toinen toistaan parempia ja osaavampia ym.ym.(ainakin omasta mielestään)! Sitä itsekehun määrää...Siinä sitä vasta onkin kestämistä, LUOJA!!!
- tattinen
Elikkäs, minusta siskot ovat jotenkin enemmän mustasukkaisia veljistään kuin muista siskoista samoin myös äidit pojistaan, ettei tässäkin vain olisi se mustasukkaisuus takana? itse olen pikkusisko ja oma veljeni on ollut aina tiennäyttäjäni, hetki sitten veljeni alkoikin seurustella uuden tyttöystävänsä kanssa johon minulla ilmeni suuresti ennakkoluuloja, olin aina tottunut esittämään uuden näkökannan asioille esimerkiksi harrastusmahdollisuuksille, ja niistähän se riita sitten syntyikin :O , mutta kerran veljeni uuden kumppanin kanssa riideltyämme oikein kunnolla ilma puhdistui ja ymmärsin paikkani, joka on heidän parisuhteensa ulkopuolella!! nyttemmin olemmekin veljeni tyttöystävän kanssa oikein hyvissä väleissä.., ennen en miettinyt sanojani ja käytöstäni siinä luulossa, että olen jotenkin etuoikeutettu tunnettuani veljeni kokoelämäni ajalta ja juuri koska hänhän on minun veljeni!, aloin kuitenkin omassa päässäni miettimään myös veljeäni ja hänen tyttöystäväänsä. Minullakin on poikaystävä eikä veljeni ole ikinä sanonut pahaa sanaa hänestä. joten kaikki te ''katkerat siskot'' , annetaan niiden sisarusten tehdä omat valintansa ja eletään sen mukaan :)
- Camilla34
Minullakin on veljiä, jopa useampi kappale. Silti en jaksa olla kiinnostunut heidän tekemisistään tai heideän vaimojensa tekemisistä. Eiköhän niillä muillakin siskoilla ole ihan oma elämä ja siinä tekemistä riittävästi. Suuruuden hullua ajatella että miehienne siskojen elämä pyörisi perheidenne ympärillä..
- viiskuuskytiässä
Camilla34 kirjoitti:
Minullakin on veljiä, jopa useampi kappale. Silti en jaksa olla kiinnostunut heidän tekemisistään tai heideän vaimojensa tekemisistä. Eiköhän niillä muillakin siskoilla ole ihan oma elämä ja siinä tekemistä riittävästi. Suuruuden hullua ajatella että miehienne siskojen elämä pyörisi perheidenne ympärillä..
tuollainen
- plaaaah...
no aika ylimieliseltä kuullostat itsekkin, taitaa kaikissa osapuolissa olla tasapuolisesti syytä
- siskon kanssa
nyt menee? Onhan tuosta alkuperäisestä vuodatuksestasi jo niin kauan (v.2008).
Ja tyttönnekin jo 5 vuotias.- ..........
mies sellainen on,että antaa siskonsa ohjailla ja ei ole vaimonsa puolta.Voi tietysti olla kyse siitäkin,että sisko luulee velvollisuudekseen huolehtia sisaruksestaan,ja usein vanhemmiten voi korostua tämä piirre.
Varsinkin jos veli on kannellut vaimostaan jotain siskolle,silloin veli on syyllinen,ei sisko.
- Katala vaimo?
Kyllä ne ovat usein myös näiden veljien tyttikset, jotka kokevat suurta mustasukkaisuutta veljien siskoihin - onhan heille elinikäinen suhde heihin ihan lapsuudesta asti - vaikeahan sitä kuviota ja yhteyttä on rikkoa - ja siksi moni vaimokki kokee suurta katkeruutta ja inhokkiutta siskoa kohtaan juurikin. Ei ole kovin yksipuolisia nämä inhokkiudet siiis - kannattaisi sukuun pyrkivän myös muistaa, että nai sukuun ja jos osoittaa inhoa muuta perhettä kohtaan, ei ole ihme, jos välit kärjistyvät tai jopa katkeavat. Monet siskot väistyvät näiden omistushaluisten ja mustasukkaisten vaimokkien takia veljiensä elämästä kokonaan - juurikin heidän OMAN KATALAN JA ILKEÄN käytöksen vuoksi.
Nimim. kokemusta on - miehen vaimo
Mieheni sisko on ainoa tyttö sisaruksista ja pilalle lellitty vaikka jo aikuinen nainen. Hän vetää appivanhempia kuin pässejä narussa ja on oikea anopin kullanmuru jota paapotaan kun mitäkin uusavutonta. Tytär on heille lapsista tärkein, häntä autetaan kaikin tavoin ja hänen muksujaan hoidetaan lähes päivittäin. Emme ole juurikaan tekemisissä keskenämme, onneksi, mitä nyt pakolliset sukujuhlat ym. Lapsuuden perhettään ei valitettavasti voi valita mutta onneksi sentää oman perheensä voi. Miksi siis pitäisi kutsua juhliin ihmisiä, joiden kanssa ei tekemisissä ja joista ei liiemmin edes pidä? Parempi elää omaa elämäänsä ihan rauhassa ilman kaikenmaailman miehensiskoja ja veljenvaimoja. Kyllä niitä ystäviä ja ihania ihmisiä riittää perheen ja suvun ulkopuoleltakin!
- aikuisuutta
ei pitäs kannella omasta puolisosta siskoilleen, sillä oma puoliso on ykkönen ja sisko kakkonen..
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek195203Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5602658Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.192392Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1512220- 242027
- 821654
- 1461545
- 1271261
- 128946
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40899