Eläinlauman evoluutio...

Tarkoitat tietysti evoguruja ja heidän tulkintoihinsa varauksettomasti uskomista. Ja aina uuden tiedon jälkeen yhtä uskollisesti!
Plää plää nuole persettäs.

lauman seuraa johtajaa - tyylistä. Siellähän se vasta arvostelu ja eri mieltä oleminen onkin ankarasti kiellettyä, tietääkseni.

>

Vai että ilves oikein poimii pupu kun niin tahtoo ? Tuon mukaan ilveksen nälästä johtuva kuolema on mahdottomuus. Vaan mitenpä on reaalitodellisuudessa ? Aivan, ilves elää niukkuudessa ja saa pupun kiinni, jos saa - eikä tietenkään läheskään joka kerta.

Pupua voi auttaa nopeat jalat ja herkkä kuulo sekä varovainen asenne. Esim. taivaalta tulevaan uhkaan vaikuttaa tietysti väritys.

>

Miten tällainen vertaus voidaan tehdä ? Totta on tietysti se, että joillakin lajeilla on todiaan kovat oltavat, mutta että niitä pystyttäisiin vertaamaan toisiinsa, hmm.

niukkuudessa kirjoitti:

>

Vai että ilves oikein poimii pupu kun niin tahtoo ? Tuon mukaan ilveksen nälästä johtuva kuolema on mahdottomuus. Vaan mitenpä on reaalitodellisuudessa ? Aivan, ilves elää niukkuudessa ja saa pupun kiinni, jos saa - eikä tietenkään läheskään joka kerta.

Pupua voi auttaa nopeat jalat ja herkkä kuulo sekä varovainen asenne. Esim. taivaalta tulevaan uhkaan vaikuttaa tietysti väritys.

>

Miten tällainen vertaus voidaan tehdä ? Totta on tietysti se, että joillakin lajeilla on todiaan kovat oltavat, mutta että niitä pystyttäisiin vertaamaan toisiinsa, hmm.

Lue lisää

Miten tällainen vertaus voidaan tehdä ? Totta on tietysti se, että joillakin lajeilla on todiaan kovat oltavat, mutta että niitä pystyttäisiin vertaamaan toisiinsa, hmm.

Garibulauma Kanadassa jossa lauman reunasta sudet saavat heikoimmat.
Muussa osassa laumaa voi olla vaikka kuinka heikkoja ja silti turvassa.
Savannilla on monien lajien jäseniä yhdessä laiduntamassa eikä siellä suinkaan hitaimmat riistalajit ole sen heikommassa asemassa.
Krokodiilit saavat saaliinsa täysin sattumanvaraisesti kun savannilta siirtyvät eläimet ylittävät virtoja.

En ole nähnyt yhtään hukkaan mennyttä ilveksen jänisjäljitystä vaikka olen niitä monen talven aikana seuraillut. Tämä talvi oli ilvekselle erittäin helppo vähälumisuuden vuoksi.
Täällä meillä on ihan ilvekset lähistöllämme vuoden ympäri. Ilves on siitä hyvä, ettei siitä ole juuri ihmiselle vaaraa.
Ja peuroista voi sanoa, että jos ilves on paikalla, niin se ottaa ne paikkakunnalta loppuun jos haluaa.
Täälläkin oli vuosia parinkymmenen valkohäntäpeuran lauma jota ei tänä talvena ole enää näkynyt.
Ainoa sopeutuminen joka peuraa auttaa on siirtyä muualle jossa ei ole ilveksiä.
Ja vastaava tilanne on Lapissa porolla.
Ei poro säily sudelta sen vuoksi, että se olisi kykenevä sitä välttämään sopeutumalla.
Ainoa tapa on luononoloissa se, että saaliin ja saalistajien määrät pitävät tasapainon keskenään.
Kylläinen susi ei ole porolle vaaraksi!
Sairaat saaliseläimet ovat terveiden henkivakuutus, ei hyväkään kunto.

esim.m. kirjoitti:

Miten tällainen vertaus voidaan tehdä ? Totta on tietysti se, että joillakin lajeilla on todiaan kovat oltavat, mutta että niitä pystyttäisiin vertaamaan toisiinsa, hmm.

Garibulauma Kanadassa jossa lauman reunasta sudet saavat heikoimmat.
Muussa osassa laumaa voi olla vaikka kuinka heikkoja ja silti turvassa.
Savannilla on monien lajien jäseniä yhdessä laiduntamassa eikä siellä suinkaan hitaimmat riistalajit ole sen heikommassa asemassa.
Krokodiilit saavat saaliinsa täysin sattumanvaraisesti kun savannilta siirtyvät eläimet ylittävät virtoja.

En ole nähnyt yhtään hukkaan mennyttä ilveksen jänisjäljitystä vaikka olen niitä monen talven aikana seuraillut. Tämä talvi oli ilvekselle erittäin helppo vähälumisuuden vuoksi.
Täällä meillä on ihan ilvekset lähistöllämme vuoden ympäri. Ilves on siitä hyvä, ettei siitä ole juuri ihmiselle vaaraa.
Ja peuroista voi sanoa, että jos ilves on paikalla, niin se ottaa ne paikkakunnalta loppuun jos haluaa.
Täälläkin oli vuosia parinkymmenen valkohäntäpeuran lauma jota ei tänä talvena ole enää näkynyt.
Ainoa sopeutuminen joka peuraa auttaa on siirtyä muualle jossa ei ole ilveksiä.
Ja vastaava tilanne on Lapissa porolla.
Ei poro säily sudelta sen vuoksi, että se olisi kykenevä sitä välttämään sopeutumalla.
Ainoa tapa on luononoloissa se, että saaliin ja saalistajien määrät pitävät tasapainon keskenään.
Kylläinen susi ei ole porolle vaaraksi!
Sairaat saaliseläimet ovat terveiden henkivakuutus, ei hyväkään kunto.

Lue lisää

>

Eikö ne silloin osaa suojautua paremmin lauman antaman suojan turvin (eli ovat sopeutuneet tällä keinoin) ? Tokihan siis pitää muistaa, että kyse on todennäköisyyspelistä: keskimäärin heikompi joutuu helpommin saaliiksi, mutta ei ole mikään automaatti tai evoluutioteorian kannalta pakollista, että heikoin aina jää saaliiksi. Keskimäärin heikompia jää enemmän saaliiksi.

>

Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä. Sinänsä ei ole olemassakaan mitään asteikkoa, millä mitattaisiin sopeutuneisuutta. Tietysti voidaan miettiä, onko sopeutunein se, jolla on suurin populaatio tai suurin levinneisyys tms., mutta ei sopeutumisastetta voi mitata yhteismitallisesti joidenkin eläinlajien kesken.

>

Usein esim. lauman suoja tai varovaisuus pelastaa ne, jotka osaavat siitä hyötyä. Näin siis myös krokotiilin saalistuspaine ajaa geenistöä johonkin suuntaan ajan kuluessa.

>

Tuo ei vaan tue biologian kirjoja kovin paljon. Toki uudella lumella jänisjahti on helpompaa kuin vanhalla, mutta mietis nyt esim. tilannetta kun viikkoon ei ole satanut lunta: jälkiä on suunnilleen joka puolella. Mitäpä jälkeä siinä lähdet seuraamaan. Ja toki ilveksen kannalta saattaa olla helppoja saaliskausia, mutta uudella lumella tapahtunut saalistus ei kovin monta viikkoa ilvestä elätä. Tuossakin oli muuten mielenkiintoista se, että selitit tämän talven olleen ilvekselle erityisen helppo kun toisaalta selitit, kuinka ilves saa saaliin 100 % varmuudella. Mielestäni tässä on ristiriita. Ja vaikka olisikin jokin aika, jolloin ilves saisi ruokaa "poimimalla", niin osa vuodesta menee kuitenkin valikoitumalla - ja se valikoituminen (vaikka se olisi kuinka pientä valintaa) on edellytys evoluutiolle.

>

Juurihan väitit, että mitään henkivakuutusta ei ole vaan saalistaja ottaa halutessaan ("ai niin tänään on keskiviikko ja tulee Salatut elämät - enpä nyt halua saalista", heh hee) vaikka kaikki saaliseläimet. Nyt taas selität, kuinka sairaat ovat niitä saaliseläimiä.

>

Näinhän se on: jos saalista on vähän, saalistajat kuolevat nälkään, ja jos ruokaa on paljon, niin siitä riittää useammalle.

on selityksesi kirjoitti:

>

Eikö ne silloin osaa suojautua paremmin lauman antaman suojan turvin (eli ovat sopeutuneet tällä keinoin) ? Tokihan siis pitää muistaa, että kyse on todennäköisyyspelistä: keskimäärin heikompi joutuu helpommin saaliiksi, mutta ei ole mikään automaatti tai evoluutioteorian kannalta pakollista, että heikoin aina jää saaliiksi. Keskimäärin heikompia jää enemmän saaliiksi.

>

Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä. Sinänsä ei ole olemassakaan mitään asteikkoa, millä mitattaisiin sopeutuneisuutta. Tietysti voidaan miettiä, onko sopeutunein se, jolla on suurin populaatio tai suurin levinneisyys tms., mutta ei sopeutumisastetta voi mitata yhteismitallisesti joidenkin eläinlajien kesken.

>

Usein esim. lauman suoja tai varovaisuus pelastaa ne, jotka osaavat siitä hyötyä. Näin siis myös krokotiilin saalistuspaine ajaa geenistöä johonkin suuntaan ajan kuluessa.

>

Tuo ei vaan tue biologian kirjoja kovin paljon. Toki uudella lumella jänisjahti on helpompaa kuin vanhalla, mutta mietis nyt esim. tilannetta kun viikkoon ei ole satanut lunta: jälkiä on suunnilleen joka puolella. Mitäpä jälkeä siinä lähdet seuraamaan. Ja toki ilveksen kannalta saattaa olla helppoja saaliskausia, mutta uudella lumella tapahtunut saalistus ei kovin monta viikkoa ilvestä elätä. Tuossakin oli muuten mielenkiintoista se, että selitit tämän talven olleen ilvekselle erityisen helppo kun toisaalta selitit, kuinka ilves saa saaliin 100 % varmuudella. Mielestäni tässä on ristiriita. Ja vaikka olisikin jokin aika, jolloin ilves saisi ruokaa "poimimalla", niin osa vuodesta menee kuitenkin valikoitumalla - ja se valikoituminen (vaikka se olisi kuinka pientä valintaa) on edellytys evoluutiolle.

>

Juurihan väitit, että mitään henkivakuutusta ei ole vaan saalistaja ottaa halutessaan ("ai niin tänään on keskiviikko ja tulee Salatut elämät - enpä nyt halua saalista", heh hee) vaikka kaikki saaliseläimet. Nyt taas selität, kuinka sairaat ovat niitä saaliseläimiä.

>

Näinhän se on: jos saalista on vähän, saalistajat kuolevat nälkään, ja jos ruokaa on paljon, niin siitä riittää useammalle.

Lue lisää

...Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä....

Voisitko luetella nopeuden lisäksi joitain eläinlaumaan sopivia muita tapoja ettei jää mielipiteesi vain pelkäksi heitoksi.

ristiriitasi ensin kirjoitti:

...Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä....

Voisitko luetella nopeuden lisäksi joitain eläinlaumaan sopivia muita tapoja ettei jää mielipiteesi vain pelkäksi heitoksi.

Lue lisää

Oliko tämä nyt sitten taas ihan tosissaan kirjoitettu kysymys...? Suosittelen joskus katsomaan televisiosta esim tämmöistä ohjelmaa;

http://www.yle.fi/avaraluonto/

Jos sinun lahkossa television katselu on kovasti kiellettyä, niin kirjastosta löytyy varmasti luontoa käsittelevää kirjallisuutta sinunkin makuun.

Kävisikö sinun makuun joku näistä?
- Varovaisuus
- Kuuloaisti
- Näköaisti
- Hajuaisti
- Sarvet
- Suojaväri

Mutta et kai nyt ihan vakavissasi ajatellut että nopeus on ainoa tapa jolla eläin voi sopeutua ympäristöönsä?

ristiriitasi ensin kirjoitti:

...Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä....

Voisitko luetella nopeuden lisäksi joitain eläinlaumaan sopivia muita tapoja ettei jää mielipiteesi vain pelkäksi heitoksi.

Lue lisää

>

Hyvä, tajusit, että viestisi kumoaa jo itse itsensä.



Minun viestistä et sen sijaan löytänyt ristiriitaa, jos kuvittelet "Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa" olevan sellainen.

>

Kaikki eläimet eivät ole laumaeläimiä, mutta esim. väri, laumakäyttäytyminen, tiettyjen turvaetäisyyksien oppiminen, ketteryys, kestävyys, tautiensietokyky, piiloutumiskyky, puolustusreaktiot (esim. potkut) jne. ovat esimerkkinä kysymästäsi - ja nämäkin ovat vain esimerkkejä pelkästään saaliiksi joutumiseen vaikuttavista tekijöistä (kun ei puhuta muusta sopeutumisesta).



Sinun vuorosi, ole hyvä (http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000034378989) ! Vai seuraako tästä taas täydellinen radiohiljaisuus ?

on selityksesi kirjoitti:

>

Eikö ne silloin osaa suojautua paremmin lauman antaman suojan turvin (eli ovat sopeutuneet tällä keinoin) ? Tokihan siis pitää muistaa, että kyse on todennäköisyyspelistä: keskimäärin heikompi joutuu helpommin saaliiksi, mutta ei ole mikään automaatti tai evoluutioteorian kannalta pakollista, että heikoin aina jää saaliiksi. Keskimäärin heikompia jää enemmän saaliiksi.

>

Ei kai nopeus sentään ole ainoa sopeutumistapa. Siksipä, katsos, onkin vaikea verrata heikkoutta kun eliöillä on eri tapoja sopeutua elinympäristöönsä. Sinänsä ei ole olemassakaan mitään asteikkoa, millä mitattaisiin sopeutuneisuutta. Tietysti voidaan miettiä, onko sopeutunein se, jolla on suurin populaatio tai suurin levinneisyys tms., mutta ei sopeutumisastetta voi mitata yhteismitallisesti joidenkin eläinlajien kesken.

>

Usein esim. lauman suoja tai varovaisuus pelastaa ne, jotka osaavat siitä hyötyä. Näin siis myös krokotiilin saalistuspaine ajaa geenistöä johonkin suuntaan ajan kuluessa.

>

Tuo ei vaan tue biologian kirjoja kovin paljon. Toki uudella lumella jänisjahti on helpompaa kuin vanhalla, mutta mietis nyt esim. tilannetta kun viikkoon ei ole satanut lunta: jälkiä on suunnilleen joka puolella. Mitäpä jälkeä siinä lähdet seuraamaan. Ja toki ilveksen kannalta saattaa olla helppoja saaliskausia, mutta uudella lumella tapahtunut saalistus ei kovin monta viikkoa ilvestä elätä. Tuossakin oli muuten mielenkiintoista se, että selitit tämän talven olleen ilvekselle erityisen helppo kun toisaalta selitit, kuinka ilves saa saaliin 100 % varmuudella. Mielestäni tässä on ristiriita. Ja vaikka olisikin jokin aika, jolloin ilves saisi ruokaa "poimimalla", niin osa vuodesta menee kuitenkin valikoitumalla - ja se valikoituminen (vaikka se olisi kuinka pientä valintaa) on edellytys evoluutiolle.

>

Juurihan väitit, että mitään henkivakuutusta ei ole vaan saalistaja ottaa halutessaan ("ai niin tänään on keskiviikko ja tulee Salatut elämät - enpä nyt halua saalista", heh hee) vaikka kaikki saaliseläimet. Nyt taas selität, kuinka sairaat ovat niitä saaliseläimiä.

>

Näinhän se on: jos saalista on vähän, saalistajat kuolevat nälkään, ja jos ruokaa on paljon, niin siitä riittää useammalle.

Lue lisää

Hyvä. Peli ei ole kahden välistä, vaan tekijöitä on monta. Esimerkiksi alttius loisille tai sairauksille on eräs tekijä. Mainitsin jo toisessa vastauksessa, että esimerkiksi kantavaksi tuleminen yhtaikaa on ollut tapa, jolla laumaeläimet ovat puolustautuneet. Jo pelkästään laumoissa eläminen on suoja, mutta sitä vastassa on taas ruohon tai veden riittävyys. Savannilla eri kasvinsyöjät ovat sopeutuneet erilaisiin kasvilajeihin. Esimerkkejä on lukuisia. Peli ei koskaan ole lopusa, vaan olosuhteet muuttuvat koko ajan ja se vaikuttaa pelaajiin. Siten luonto muuttuu.

Höpö höpö!
Eipä pidä paikkaansa.
Maailma on täpötäynnä keskinketaisuuksien lisääntymistä. Eikä mikään laji näytä lisääntyvän parempiensa kautta.
Gebardi on tuhon partaalla parhaistaan huolimatta.
Mikään laji ei kestäisi vain ehdottomien parhaiden lisääntymistä kuolematta sukupuuttoon geenipoolin kaventuessa näin.
Mitä korkeampi taso asetetaan paremmuudelle kriteeriksi ,sitä nopeampi tuho odottaa.

ei tosiaankaan kirjoitti:

Höpö höpö!
Eipä pidä paikkaansa.
Maailma on täpötäynnä keskinketaisuuksien lisääntymistä. Eikä mikään laji näytä lisääntyvän parempiensa kautta.
Gebardi on tuhon partaalla parhaistaan huolimatta.
Mikään laji ei kestäisi vain ehdottomien parhaiden lisääntymistä kuolematta sukupuuttoon geenipoolin kaventuessa näin.
Mitä korkeampi taso asetetaan paremmuudelle kriteeriksi ,sitä nopeampi tuho odottaa.

Lue lisää

Et taida tietää paljonkaan gepardeista. Ne ovat uhanalaisia, koska Afrikka on kokemassa kuivuuskautta, ja ympäristö on muuttumassa epäsuotuisaksi gepardeille. Lisäksi kannoista suuri osa majailee maatalousalueilla, joen niitä surmataan. Vain luonnonsuojelualueilla ne saavat olla rauhassa, mikä on johtanut lajin sisäsiittoisuuteen (sisäsiittoisuudesta ja sen vaikutuksesta luonnonvalintaan lue alla oleva linkki).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisäsiittoisuus

sharyn kirjoitti:

Et taida tietää paljonkaan gepardeista. Ne ovat uhanalaisia, koska Afrikka on kokemassa kuivuuskautta, ja ympäristö on muuttumassa epäsuotuisaksi gepardeille. Lisäksi kannoista suuri osa majailee maatalousalueilla, joen niitä surmataan. Vain luonnonsuojelualueilla ne saavat olla rauhassa, mikä on johtanut lajin sisäsiittoisuuteen (sisäsiittoisuudesta ja sen vaikutuksesta luonnonvalintaan lue alla oleva linkki).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sisäsiittoisuus

Lue lisää

Jos nykyiset gebardit ovat vuosimiljooniin nyt kaikkein sopeutuneimpia niin miksi ne eivät pärjää?
Sehän on maailman nopein peto!

herää kirjoitti:

Jos nykyiset gebardit ovat vuosimiljooniin nyt kaikkein sopeutuneimpia niin miksi ne eivät pärjää?
Sehän on maailman nopein peto!

Lue edes viesti, johon yrität vastata, jooko ? Vai onko se liikaa pyydetty ?

>

Juuri Sharyn Sinulle kertoi, miksi gepardi ei enää olekaan mahtava peto (kuivuus ja maanviljely).

>

Joo, mutta ei pärjää kiväärin luodille, mikäli ihmiset lahtaa mailleen tulleet pedot.

Sinulle selvitettiin kirjoitti:

Lue edes viesti, johon yrität vastata, jooko ? Vai onko se liikaa pyydetty ?

>

Juuri Sharyn Sinulle kertoi, miksi gepardi ei enää olekaan mahtava peto (kuivuus ja maanviljely).

>

Joo, mutta ei pärjää kiväärin luodille, mikäli ihmiset lahtaa mailleen tulleet pedot.

Lue lisää

Eivät ihmiset ole gepardin perikadon syynä vaan gepardin poikasia jahtaavat ja lahtaavat leijonat.

vaan höpäjät kirjoitti:

Eivät ihmiset ole gepardin perikadon syynä vaan gepardin poikasia jahtaavat ja lahtaavat leijonat.

Olisiko mahdollisesti jotain todistetta väitteellesi? Ja sekin että kuinkas nyt yhtäkkiä jellona olisi muuttunut uhkakaksi gepardin pennuille? Olisiko ihmisen syytä? Onko ihmisen ansiosta gepardi ja leijona ahdistettu samoille alueille? Olisko gepardin luontaiset lisääntymispaikat hävitetty?

Välimuotohan on varmistettu suora yhteys kahden sukulaisen suvusta!
Oletus ei ole varmistettua tietoa.
Ulkomuoto eikä yksittäinen piirre ei ole varmistuksen perusteluksi kelpaava.
Mehän tunnemme harmaalokin ja selkälokin.
Nille on osoitettu yhteys todistetavalla tavalla, sillä sen vaiheet ovat nähtävinä vieläkin kierrettäessä pohjoinen napapiirivyöhyke ympäri .
Muuntumavaiheet asustavat eri kehitysvaiheina tuon ympyrän alueella ja kohtaavat meillä uudelleen kahtena eri lajina.
Jos vastaavaa löytyisi jollain muulla lajeilla se riittäisi todisteeksi.
Susia löytyy myös eri näköisinä, mutta ne ovat säteittäistä muuntumista eli rinnakkaisia rotuja.

Koiraroduissa ei voida pitää mitään yhtä susilajia esivanhempana vaan niilläkin on omia irtiottoja eri susityypeistä.
Koirien tarkka alkuperä susista on vielä epäselvää niinkauan kunnes voidaan osoittaa niille se lähtöpiste, josta susikannan lajista kukin koirarotu varmuudella on jalostunut.

Sukupuuteoriat ovat teorioita jotka odottavat VARMOJA TODISTEITA: oletuksia saakin olla, kunhan niitä ei sekoiteta totuuteen kuten nykyisin sukupuita pohtivat tutkijat liian innostuksen vallassa tekevät, ja saavat siitä aiheellisesti vinot naurut aina kun joutuvat korjaamaan.
Ans kattoo vaan!

Ei kysymys ole Outsiderin kohdalla enää tiedon puutteesta, sillä tuo on hänelle kerrottu jo monet kerrat.

Outsider on yksinkertaisesti vaan aivan helvetin tyhmä.

Se että jokainen gnu ei saa elinkelpoja jälkeläisiä johtuu muuttumisesta huonompaan suuntaan eikä siitä, että gnut eivät ole elinkelpoisia sellaisenaan.
Jo Raamatussa oli kampurajalkaisia ihmisiä mainittu ja myös sellaisia jotka eivät saaneet lapsia.
Se ei ollut mikään todiste Raamatun uskottavuutta vastaan tuolloinkaan. Saaran lapsettomuudella oli selvä perustekin.
Jos nuo erilaisuudet lajin sisällä ovat jollekin uskonnolliselle ryhmälle ongelmaa, niin se ongelma ei liity ainakaan Raamattuun.
Joten olisi välttämättömän kiva kuulla, mihin oikeastaan pyrit viestilläsi.
Itse puolestaan voin perustella omankin näkemykseni asioihin ihan vapaasti.
Ei evoluutiontapaisen kehittymisenkään kanssa ole Raamatun puolesta ongelmaa. Ongeman aiheuttavat tulkinnat joita ei voi varmentaa tosiksi.
Luomiskertomus on tietynmuotoinen ihan järkevästä syystä, ja se liittyy oleellisesti Raamatun muuhun kertomisen kaavaan.

huono peruste kirjoitti:

Se että jokainen gnu ei saa elinkelpoja jälkeläisiä johtuu muuttumisesta huonompaan suuntaan eikä siitä, että gnut eivät ole elinkelpoisia sellaisenaan.
Jo Raamatussa oli kampurajalkaisia ihmisiä mainittu ja myös sellaisia jotka eivät saaneet lapsia.
Se ei ollut mikään todiste Raamatun uskottavuutta vastaan tuolloinkaan. Saaran lapsettomuudella oli selvä perustekin.
Jos nuo erilaisuudet lajin sisällä ovat jollekin uskonnolliselle ryhmälle ongelmaa, niin se ongelma ei liity ainakaan Raamattuun.
Joten olisi välttämättömän kiva kuulla, mihin oikeastaan pyrit viestilläsi.
Itse puolestaan voin perustella omankin näkemykseni asioihin ihan vapaasti.
Ei evoluutiontapaisen kehittymisenkään kanssa ole Raamatun puolesta ongelmaa. Ongeman aiheuttavat tulkinnat joita ei voi varmentaa tosiksi.
Luomiskertomus on tietynmuotoinen ihan järkevästä syystä, ja se liittyy oleellisesti Raamatun muuhun kertomisen kaavaan.

Lue lisää

tua on joka kerta niin ärsyttävää kaikkien douppaajien lässytystä siitä kenen satu on paras..ja douppaajilla tarkoitan kaikkia jotka vetää herskasta jeesukseen, ei mitään eroa mitä vetää aina oma satu on ainoa oikea.. tässä totuus ei ole mitään korkeampaa voimaa jonka taakse verhoutua aina kun pitäisi itse tehdä jollekkin asialle jotain, sitten sanotaan että se oli jumalan tahto tai että paholainen saa tekemään noin.. v...u mitä paskaa aina on tekosyy ihmiselle niin kauan kun ajatellaan etta joku korkeampi voima ohjaa tai saa tekemään noin. tässä totuus elämä on se paratiisi(oli se kuinka paska tahansa, niinku se suurimmalla osalle köyhää maailmaa onkin) ei ole mitään kuoleman jälkeistä elämää jota varten pitäisi koko ainoan elämänsä ajan hukata kaiken maailman satukirjoihin ja pyllistelyihin ja jankkaamiseen jostain paskasta minkä itse on heikkona hetkenään uskonut.. tehkää hyviä tekoja toisille ihmisille sen ainoan elämän aikana jonka jälkeen kaikki on ohi. loppu slut ja tehkää tämä kaikki ilman sitä ajatusta että taivaassa tavataan, vaan tehkää se siksi että se on se ihmisen paratiisi kun parantaa koko maapallon elämää sen ainoan ajan eli elämän.....

satuun uskovaisten lässytystä kirjoitti:

tua on joka kerta niin ärsyttävää kaikkien douppaajien lässytystä siitä kenen satu on paras..ja douppaajilla tarkoitan kaikkia jotka vetää herskasta jeesukseen, ei mitään eroa mitä vetää aina oma satu on ainoa oikea.. tässä totuus ei ole mitään korkeampaa voimaa jonka taakse verhoutua aina kun pitäisi itse tehdä jollekkin asialle jotain, sitten sanotaan että se oli jumalan tahto tai että paholainen saa tekemään noin.. v...u mitä paskaa aina on tekosyy ihmiselle niin kauan kun ajatellaan etta joku korkeampi voima ohjaa tai saa tekemään noin. tässä totuus elämä on se paratiisi(oli se kuinka paska tahansa, niinku se suurimmalla osalle köyhää maailmaa onkin) ei ole mitään kuoleman jälkeistä elämää jota varten pitäisi koko ainoan elämänsä ajan hukata kaiken maailman satukirjoihin ja pyllistelyihin ja jankkaamiseen jostain paskasta minkä itse on heikkona hetkenään uskonut.. tehkää hyviä tekoja toisille ihmisille sen ainoan elämän aikana jonka jälkeen kaikki on ohi. loppu slut ja tehkää tämä kaikki ilman sitä ajatusta että taivaassa tavataan, vaan tehkää se siksi että se on se ihmisen paratiisi kun parantaa koko maapallon elämää sen ainoan ajan eli elämän.....

Lue lisää

Evoluutioteorian väitteet kumotaan vastaväitteellä ja sinulta puuttuivat perustelut.
Pitkästä viestistäsi mikään kohta ei ollut vastausta mihinkään edellisen viestin kohtaan.
Et edes ymmärtänyt mistä oli kyse.
Tavallisesti vastaväittäjä tuntee tarkasti väitteensä kohteen, mutta sinä et tuntenut.
Todistelusi jäi torsoksi.

Kukaan ei ole todistanut ,että sopeutuneimmuus olisi ollut niillä parempi, jotka ovat jääneet sukuaan jatkamaan.
Mistä ne hölmöt ovat tulleet keskuuteemme ja miksi hölmöt tulevat raskaiksi vahingossa?

faarivaa kirjoitti:

Kukaan ei ole todistanut ,että sopeutuneimmuus olisi ollut niillä parempi, jotka ovat jääneet sukuaan jatkamaan.
Mistä ne hölmöt ovat tulleet keskuuteemme ja miksi hölmöt tulevat raskaiksi vahingossa?

Lue lisää

>

Kuitenkin jotkut bakteerit "jatkavat sukuaan" kunhan ovat sopeutuneet kestämään antibioottia ympärillään. Kait tuota voi sanoa paremmaksi sopeutumiseksi niihin bakteereihin nähden, jotka eivät selviydy antibiootista, vai mitä.

MOT

Eikö tosiaan ? kirjoitti:

>

Kuitenkin jotkut bakteerit "jatkavat sukuaan" kunhan ovat sopeutuneet kestämään antibioottia ympärillään. Kait tuota voi sanoa paremmaksi sopeutumiseksi niihin bakteereihin nähden, jotka eivät selviydy antibiootista, vai mitä.

MOT

Lue lisää

Ymmärsit väärin.
Eihän se, että myös lääkkeisiin sopeutumista tapahtuu ole selitys sille, että useat muutkin selviytyvät ihan ilman lääkesopeutumistakin.
Maailman eliöitä ei voi arvottaa sopeutuneisuudella koska joka lajin sisällä on varsin huonoja esimerkkejä sopeutuneisuudesta jos niitä arvioitaisiin luokittelulla.
Ja normaali eliö pärjää ikuisesti normaalioloissa.
Kun vertaamme nykyisiä eläimiä muinaisiin , niin muinaiset pärjäisivät varsin hyvin sellaisenaan.
Kuolemahan jättää joka tapauksessa jälkeensä jokaisen ja niitähän fossiilit edustavat, luonnollisesti kuolleita.
Kukaan ei voi sanoa, että joku fossiilinen eläin oli huono soputumaan tai sai huonoja jälkeläisiä.
Mitään sopetumaparemmuutta muinaisten ja nykyisten välille ei kukaan ole todistettavasti edes esittänyt.

faarivaa kirjoitti:

Kukaan ei ole todistanut ,että sopeutuneimmuus olisi ollut niillä parempi, jotka ovat jääneet sukuaan jatkamaan.
Mistä ne hölmöt ovat tulleet keskuuteemme ja miksi hölmöt tulevat raskaiksi vahingossa?

Lue lisää

luonnonvalinta ei toimi niinkuin muilla eläimillä, koska ihminen pitää huolta myös yhteiskuntamme "hölmöistä" ja heikoista - ja niin pitääkin. Älä vääristele asioita. Darvinismia ja luonnonvalintaa ei voi soveltaa ihmisen lisääntymiseen ja ihmisyksilöiden menestymiseen. Monista kretukommenteista tähänkin ketjuun paistaa tyrmäävä tietämättömyys ja vieraantuneisuus luonnosta.

faarivaa kirjoitti:

Ymmärsit väärin.
Eihän se, että myös lääkkeisiin sopeutumista tapahtuu ole selitys sille, että useat muutkin selviytyvät ihan ilman lääkesopeutumistakin.
Maailman eliöitä ei voi arvottaa sopeutuneisuudella koska joka lajin sisällä on varsin huonoja esimerkkejä sopeutuneisuudesta jos niitä arvioitaisiin luokittelulla.
Ja normaali eliö pärjää ikuisesti normaalioloissa.
Kun vertaamme nykyisiä eläimiä muinaisiin , niin muinaiset pärjäisivät varsin hyvin sellaisenaan.
Kuolemahan jättää joka tapauksessa jälkeensä jokaisen ja niitähän fossiilit edustavat, luonnollisesti kuolleita.
Kukaan ei voi sanoa, että joku fossiilinen eläin oli huono soputumaan tai sai huonoja jälkeläisiä.
Mitään sopetumaparemmuutta muinaisten ja nykyisten välille ei kukaan ole todistettavasti edes esittänyt.

Lue lisää

>

En sentään.

>

Mutta se on, että myös tuolla tavoin voi löytää oman "ekolokeronsa" kunhan sopeutuu lääkkeeseen.

>

Tämä on silkaa faktaa. Mutta luonnollisesti niistä, jotka eivät selviydy, voidaan jälkikäteen sanoa, että olivat heikosti sopeutuneet vallitseviin tai muuttuviin oloihin (ja selviytyjät ovat paremmin sopeutuneet).

>

Niin paitsi ettei mitään normaalioloja ole olemassakaan. Elinympäristöt muuttuu välttämättäkin koko ajan (vaikka vaan jonkin lajin runsausvaihtelut tai kallion rapautuminen).

>

Jep, omassa ajassaan - ja nuohan eivät sinänsä ole vertailukelpoisia. Toki jos jokin muinainen kömpelöhkö kasvissyöjä pistettäisiin savannille, niin eipä siinä kovin kauan menisi kun se olisi pistelty parempiin suihin.

>

Aivan, koska se oli aikansa paras mahdollinen sopeuma ko. olosuhteisiin.

jokin ydin kirjoitti:

>

En sentään.

>

Mutta se on, että myös tuolla tavoin voi löytää oman "ekolokeronsa" kunhan sopeutuu lääkkeeseen.

>

Tämä on silkaa faktaa. Mutta luonnollisesti niistä, jotka eivät selviydy, voidaan jälkikäteen sanoa, että olivat heikosti sopeutuneet vallitseviin tai muuttuviin oloihin (ja selviytyjät ovat paremmin sopeutuneet).

>

Niin paitsi ettei mitään normaalioloja ole olemassakaan. Elinympäristöt muuttuu välttämättäkin koko ajan (vaikka vaan jonkin lajin runsausvaihtelut tai kallion rapautuminen).

>

Jep, omassa ajassaan - ja nuohan eivät sinänsä ole vertailukelpoisia. Toki jos jokin muinainen kömpelöhkö kasvissyöjä pistettäisiin savannille, niin eipä siinä kovin kauan menisi kun se olisi pistelty parempiin suihin.

>

Aivan, koska se oli aikansa paras mahdollinen sopeuma ko. olosuhteisiin.

Lue lisää

/////Jep, omassa ajassaan - ja nuohan eivät sinänsä ole vertailukelpoisia. Toki jos jokin muinainen kömpelöhkö kasvissyöjä pistettäisiin savannille, niin eipä siinä kovin kauan menisi kun se olisi pistelty parempiin suihin.\\\\

Mites on sitten mahdollista että kömpelöitten ja käytännössä taistelukyvyttömien ihmisapinoitten eli siis meidän esivanhempiemme sanotaan pärjänneen savannilla.

Vedotaan siihen miten niillä oli järkeä ja sillä pärjäsivät. Kun tulee 10 nälkäistä leijonaa tai 20 nälkäistä hyeenaa ja vastassa on 10 pienikokoista ihmisapinaa pelkät kivenmurikat käsissään niin turha siinä on vedota järkeen. Eipä taida matemattiinen kyvykkyys tai kyky tutkia tähtitaivasta paljon auttaa siinä tilanteessa vai mitä ajattelette.

paljastellaan kirjoitti:

/////Jep, omassa ajassaan - ja nuohan eivät sinänsä ole vertailukelpoisia. Toki jos jokin muinainen kömpelöhkö kasvissyöjä pistettäisiin savannille, niin eipä siinä kovin kauan menisi kun se olisi pistelty parempiin suihin.\\\\

Mites on sitten mahdollista että kömpelöitten ja käytännössä taistelukyvyttömien ihmisapinoitten eli siis meidän esivanhempiemme sanotaan pärjänneen savannilla.

Vedotaan siihen miten niillä oli järkeä ja sillä pärjäsivät. Kun tulee 10 nälkäistä leijonaa tai 20 nälkäistä hyeenaa ja vastassa on 10 pienikokoista ihmisapinaa pelkät kivenmurikat käsissään niin turha siinä on vedota järkeen. Eipä taida matemattiinen kyvykkyys tai kyky tutkia tähtitaivasta paljon auttaa siinä tilanteessa vai mitä ajattelette.

Lue lisää

>

Ihan noin villinä veikkauksena: ei elo varmasti mitään herkkua silloin ole ollut. Mutta toki monilla lajeilla on selviytymiskeinonsa myös siinä leijonien aiheuttamassa saalistuspaineessa. Kait se ihmisapinakin oppi elämään paikoissa, mihin leijona ei tule - kun tosiaan tuollainen kohtaaminen leijonan kanssa on melkoisen fataali. Tietysti laumana voi seipäin tms. saada yksinäisen leijonan kellistettyäkin.

ristiriitoja ? kirjoitti:

>

Ihan noin villinä veikkauksena: ei elo varmasti mitään herkkua silloin ole ollut. Mutta toki monilla lajeilla on selviytymiskeinonsa myös siinä leijonien aiheuttamassa saalistuspaineessa. Kait se ihmisapinakin oppi elämään paikoissa, mihin leijona ei tule - kun tosiaan tuollainen kohtaaminen leijonan kanssa on melkoisen fataali. Tietysti laumana voi seipäin tms. saada yksinäisen leijonan kellistettyäkin.

Lue lisää

Evoluutioteoriaa opettavat tavoittelevat opettamisen auktoriteettia maailmankatsomuksensa läpiviemiseen.

Ihminen on kömpelömpi nuyt kuin mikään apinalaji maailmassa.
Eikä nuo varhaiset fossiilit vetäneet vertoja nykyisten kaduntallaajien kömpelyydelle ja neuvottomuudelle pärjätä savannilla.

HUOMIOITA kirjoitti:

Evoluutioteoriaa opettavat tavoittelevat opettamisen auktoriteettia maailmankatsomuksensa läpiviemiseen.

Ihminen on kömpelömpi nuyt kuin mikään apinalaji maailmassa.
Eikä nuo varhaiset fossiilit vetäneet vertoja nykyisten kaduntallaajien kömpelyydelle ja neuvottomuudelle pärjätä savannilla.

Lue lisää

>

Lainaan sanomaasi: "Ei mitään todistetta".

Juuh, varmasti maailmanlaajuinen biologian opettajien salaliitto pyrkii auktoriteettiasemaan viemällä oppilaiden ajattelutapaan todisteellista tieteellistä tietoa evoluutiosta - vähän kuin fysiikan opettajatkin pyrkivät auktoriteetillaan viemään läpi todisteellista tieteellistä tietoa painovoimasta. Poikkeuksettahan jokaisen fysiikan, kemian, biologian, historian, maantieteen, matematiikan opettaja joutuu allekirjoittamaan salaisen paperin, missä hän sitoutuu tavoittelemaan auktoriteettiasemaa oman (tosin tieteellisesti todisteellisen) näkemyksensä viemiseen oppilaiden ajattelutapaan. Vai joutuuko sittenkään ?

>

Niin ja silti vielä nykypäivänäkin jengiä elää savanneilla. Ehkäpä heillä on jokin muu selviytymiskeino kuin ketteryys ?

HUOMIOITA kirjoitti:

Evoluutioteoriaa opettavat tavoittelevat opettamisen auktoriteettia maailmankatsomuksensa läpiviemiseen.

Ihminen on kömpelömpi nuyt kuin mikään apinalaji maailmassa.
Eikä nuo varhaiset fossiilit vetäneet vertoja nykyisten kaduntallaajien kömpelyydelle ja neuvottomuudelle pärjätä savannilla.

Lue lisää

Onko nämä ihmiset oikeasti tosissaan näiden kirjoitusten kanssa?! Ei taida olla ihmisen tyhmyydellä mitään rajaa.

Taitaa mennä usko ihmisen hyvyyteen tällä palstalla seikkaillessa.

ristiriitoja ? kirjoitti:

>

Ihan noin villinä veikkauksena: ei elo varmasti mitään herkkua silloin ole ollut. Mutta toki monilla lajeilla on selviytymiskeinonsa myös siinä leijonien aiheuttamassa saalistuspaineessa. Kait se ihmisapinakin oppi elämään paikoissa, mihin leijona ei tule - kun tosiaan tuollainen kohtaaminen leijonan kanssa on melkoisen fataali. Tietysti laumana voi seipäin tms. saada yksinäisen leijonan kellistettyäkin.

Lue lisää

***Mutta toki monilla lajeilla on selviytymiskeinonsa myös siinä leijonien aiheuttamassa saalistuspaineessa.***

Kertoisitko pari keinoa millä esimerkin tapauksessa voisi selvitä. Minä onneton kun en keksi yhtäkään. Lisäksi, kun leijonat tai hyeenat oppisivat miten helppoa on ihminen saalistaa ja syödä eivät ne muuta pyydystäisikään kuin niitä niin kauan kuin yksikin kaksijalkainen savannia tallaisi. Eli laulun loppu olisi tullut aika pian.

***Kait se ihmisapinakin oppi elämään paikoissa, mihin leijona ei tule - kun tosiaan tuollainen kohtaaminen leijonan kanssa on melkoisen fataali.***

Käsittääkseni leijona tulee savannilla joka paikkaan mistä se tietää/uskoo ruokaa löytävänsä. Kiipeäähän se melko hyvin puuhunkin. Myöskin on väärin puhua kohtaamisesta "leijonan" kanssa. Pitänee puhua "leijonien" kanssa koska leijona, kuten hyeenakin, on laumaeläin.

***Tietysti laumana voi seipäin tms. saada yksinäisen leijonan kellistettyäkin.***

Viittaan edelliseen. Leijonat eivät kulje yksin, muut kuin sairaat yksilöt. Myös nuoret urokset liikkuvat kahden tai kolmen tai isommissakin ryhmissä. Olisi siinä seipäilläkin huitomista. Tosin aika turhaa puuhaa taitaisi olla, veikkaan.

Gnu saa viisi poikasta. Yksi näistä poikasista syntyy jostain syystä vaikkapa sokeana.
Tämä sokea yksilö ei selviä täysikasvuiseksi, joten se ei saa jälkeläisiä.

___________
Sokean poistaminen ei ole mitenkään gnun kehittymistä.
Eihän sokea gnu edusta tyypillistä gnuta.

Miksi pitää esittää animaatioita dinosauruksista ikäänkuin ne olisivat tosia?
Ei mikään eläin ole milloinkaan liikkunut niin epäuskottavasti kuin nuo dinot tekee.

Leijonauros karsii jopa leijonanpennut pois.
Ja se taas on hyvää kauriille.
Me emme silti näe luonnossa havattavan suuruista edullista muuntumista sopeutumisessa.
Karibut ovat olleet samanlaisia vuosituhansia.
Mammutilla tai norsulla ei löydy esihistoriasta fossiilisia sukulaisia joita voisi pitää surina esimuotoina eikä monelle muullekaan eläinlajille.
Ei ole keinoa lajitella eri fossiilien perusteella eläintyyppejä suoriin esivanhempiin tai kuolleisiin rinnakkaislajeihin. Ja mistään ei voida tietää mikä vaihe tai haara kehityksestä on ilman fossiilisia näytteitä.

kovallakin kirjoitti:

Leijonauros karsii jopa leijonanpennut pois.
Ja se taas on hyvää kauriille.
Me emme silti näe luonnossa havattavan suuruista edullista muuntumista sopeutumisessa.
Karibut ovat olleet samanlaisia vuosituhansia.
Mammutilla tai norsulla ei löydy esihistoriasta fossiilisia sukulaisia joita voisi pitää surina esimuotoina eikä monelle muullekaan eläinlajille.
Ei ole keinoa lajitella eri fossiilien perusteella eläintyyppejä suoriin esivanhempiin tai kuolleisiin rinnakkaislajeihin. Ja mistään ei voida tietää mikä vaihe tai haara kehityksestä on ilman fossiilisia näytteitä.

Lue lisää

Suuret "muodonmuutokset" eivät tule ikinä tapahtumaan tuhansissa vuosissa. Ainoastaan rodullisia piirteitä saattaa ilmaantua noin pienessä ajankohdassa muttei oletettavasti kahden eri lajin edustajaa muutu omiksi alalajeiksikseen edes tuhansissa vuosissa. Loppupeleissä on kyseissä sadoista tuhansista jollei miljoonista vuosista. Avaiasemassa on kuinka nopeasti eliö tuottaa jälkeläisiä. Esimerkiksi bakteerit pystyvät tuottamaan ihanneoloissa jälkeläisiä 20 min välein, kun taas peuroilla siihen menee muutama vuosi. 1000 vuoden aikana kehittyy 300 polvea kun taas bakteereilla ehtii kehittyä vajaa miljoona polvea. Ja polvien määrä kerrottuna bakteerien lukumäärällä on helppo selittää miksi bakteerit ovat niin "muuntautumiskykyisiä", eikö?

Fossiilit lähinnä kertovat myös sitä että niistä paikoista joissa Suomessa on vielä kivihiiltä yms joita jääkausi ei ole vienyt mukanansa löytyy siis Suomen maaperästä trooppisten kasvien jäänteitä...siis TROOPPISTEN kasvien. Kun taas ajoitetaan nuo maakerrostumat päästään miljoonien vuosien päähän. Eikö tuo ole jo varsin ihmeellistä? Sitten kun vielä lasketaan fennoskandian "laatan" liikkeet voidaan osoittaa paikka päiväntasaajan tuntumaan tuona aikana. Ihanko hatusta nuo on heitetty? :)

***Sellaiset naaraat saavt isomman osan kaatamastaan saaliista.***

Mihinkähän tuo perustuu. Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus. Naarailla ei ole mitään eroa.

***Lisäksi, koska pennut joutuvat taistelemaan osuudestaan, vahvojen emojen pennut ovat itsekin vahvempia.***

Näin voi olla, ehkä. Mutta ei välttämättä. Eihän vahvan ihmisen lapsetkaan ole automaattisesti vahvempia kuin muut lapset. Tuo vaan ei edistä leijonan tai minkään muunkaan muuttumista uudeksi lajiksi vaan entistä paremmaksi leijonaksi. Siinä on se oleellinen ero.

Siis lajin sisäistä muutosta on, senhän olen myöntänyt montakin kertaa, mutta uusia lajeja ei synny eikä maaeläimet ala lentää jne...

Outsider____! kirjoitti:

***Sellaiset naaraat saavt isomman osan kaatamastaan saaliista.***

Mihinkähän tuo perustuu. Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus. Naarailla ei ole mitään eroa.

***Lisäksi, koska pennut joutuvat taistelemaan osuudestaan, vahvojen emojen pennut ovat itsekin vahvempia.***

Näin voi olla, ehkä. Mutta ei välttämättä. Eihän vahvan ihmisen lapsetkaan ole automaattisesti vahvempia kuin muut lapset. Tuo vaan ei edistä leijonan tai minkään muunkaan muuttumista uudeksi lajiksi vaan entistä paremmaksi leijonaksi. Siinä on se oleellinen ero.

Siis lajin sisäistä muutosta on, senhän olen myöntänyt montakin kertaa, mutta uusia lajeja ei synny eikä maaeläimet ala lentää jne...

Lue lisää

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Ihanko omasta päästä kirjoitat leijonien laumakäyttäytymisen sääntöjä uusiksi vai mihinköhän nämä sinun perättömät heitot mahtavat perustua?

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Ihanko omasta päästä kirjoitat leijonien laumakäyttäytymisen sääntöjä uusiksi vai mihinköhän nämä sinun perättömät heitot mahtavat perustua?

Lue lisää

Leijonalauma koostuu erilaisista perheistä, joissa jokaisessa voi olla yksi tai useampi uros. Lauman sisäinen hierarkia ei ole kovinkaan tarkka, mutta siitä huolimatta laumaa johtaa yksi dominoiva uros, jolla on etuoikeus syödä ja paritella ensimmäisenä. Urokset eivät saalista, vaan odottelevat usein varjossa, että naaraat tuovat niille ravintoa.
Kun uros on kylläinen, seuraavana syövät pennut ja emo. Lauman muut jäsenet saavat osansa viimeisenä.
Uroksien vankka ruumiinrakenne ei sovellu metsästämiseen, joten kaikki ravinnonhankinta on jätetty naaraille.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Ihanko omasta päästä kirjoitat leijonien laumakäyttäytymisen sääntöjä uusiksi vai mihinköhän nämä sinun perättömät heitot mahtavat perustua?

Lue lisää

mutta et näköjään osaa kertoa miten tuo olisi oikein. Kyllä luontodokujen mukaan urokset ensin ottavat omansa ja naaraat saavat tulla saaliille sen mukaan mitä siinä on jaettavaa.

Kerro sinä neropatti sitten oma versiosi, kiinnostaa kovasti.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Ihanko omasta päästä kirjoitat leijonien laumakäyttäytymisen sääntöjä uusiksi vai mihinköhän nämä sinun perättömät heitot mahtavat perustua?

Lue lisää

mutta et näköjään osaa kertoa miten tuo olisi oikein. Kyllä luontodokujen mukaan urokset ensin ottavat omansa ja naaraat saavat tulla saaliille sen mukaan mitä siinä on jaettavaa.

Kerro sinä neropatti sitten oma versiosi, kiinnostaa kovasti.

suutas pieksää kirjoitti:

mutta et näköjään osaa kertoa miten tuo olisi oikein. Kyllä luontodokujen mukaan urokset ensin ottavat omansa ja naaraat saavat tulla saaliille sen mukaan mitä siinä on jaettavaa.

Kerro sinä neropatti sitten oma versiosi, kiinnostaa kovasti.

Lue lisää

Väite jota kommentoin kuului:

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Tämä on suomeksi sanottuna silkkaa paskaa, koska se leijonauros, jolla on oikeus syödä leijonalaumassa ensin on nimen omaan lauman johtaja ja alfa-uros. Lauman johtajan aseman saa vain voittamalla lauman edellinen johtaja.

Yleensä uros ei pysy tässä asemassa kuin joitakin vuosia ja siksi vallan vaihtuessa uusi johtaja yleensä tappaa kaikki lauman pennut. Näin naaraat tulevat nopeammin kiimaan ja uudella johtajalla on suurempi mahdollisuus saada omia jälkeläisiään täysikasvuisiksi ennen seuraavaa vallanvaihtoa. Evoluution tuottama sopeutuma tämäkin.

Miksi tällaisten sammakoiden suoltajat eivät viitsi tarkistaa edes perusasioita? He ovat kuitnkin internetissä tänne kirjoittaessaan. "Tiedon valtatiellä".

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

Väite jota kommentoin kuului:

"Urokset ne saavat isoimman osan, riippumatta onko alfa-uros vaiko keskinkertaisuus."

Tämä on suomeksi sanottuna silkkaa paskaa, koska se leijonauros, jolla on oikeus syödä leijonalaumassa ensin on nimen omaan lauman johtaja ja alfa-uros. Lauman johtajan aseman saa vain voittamalla lauman edellinen johtaja.

Yleensä uros ei pysy tässä asemassa kuin joitakin vuosia ja siksi vallan vaihtuessa uusi johtaja yleensä tappaa kaikki lauman pennut. Näin naaraat tulevat nopeammin kiimaan ja uudella johtajalla on suurempi mahdollisuus saada omia jälkeläisiään täysikasvuisiksi ennen seuraavaa vallanvaihtoa. Evoluution tuottama sopeutuma tämäkin.

Miksi tällaisten sammakoiden suoltajat eivät viitsi tarkistaa edes perusasioita? He ovat kuitnkin internetissä tänne kirjoittaessaan. "Tiedon valtatiellä".

Lue lisää

....Tämä on suomeksi sanottuna silkkaa paskaa, koska se leijonauros, jolla on oikeus syödä leijonalaumassa ensin on nimen omaan lauman johtaja ja alfa-uros......

Kuinka noin tietämätön viittii tulla edes tälle palstalle. En ole ollut itse Afrikassa katsomassa läheltä leijonien elämää ja tuskinpa olet ollut itsekään. Ollaan siis molemmat luontodokumenttien antaman todistuksen varassa.

Johtajauros aloittaa syömisen mutta ei syö hetkeäkään yksin. Koko lauma iskee saaliin kimppuun heti johtajan alettua ja alkaa repiä sitä ympäriinsä.
Ero on ainoastaan siinä, että johtaja ottaa saaliista parhaat palat päältä kuten tietyt sisäelimet.

Muut leijonat eivät uskalla aloittaa ennenkuin johtaja aloittaa mutta aloittavat samalla hetkellä kuin sekin, päät vierekkän, samassa rivissä. Näin se menee, killikaulalle vaan tiedoksi.

Mutta ruokailun aloittamishetkellä ei ole mitään tekoa evoluution ja luonnonvalinnan kanssa. Lisäksi saaliin kaatanut naaras ei ole mitenkään erikoisasemassa ruokailussa vaan joutuu syömään kilpaa toisten kanssa. Eli olkoonpa millainen supermetsästäjä tahansa ei sen pennut ole mitenkään suositummassa asemassa verrattuna jonkun toisen emon pentuihin.

Voi oikeastaan sanoa, että luonnonvalinta suosii sen emon pentuja, joka on ripein ruokailija ja ennättää ja jaksaa vetää eniten lihaa napaansa ennenkuin saalis on syöty.

osaat soittaa kirjoitti:

mutta et näköjään osaa kertoa miten tuo olisi oikein. Kyllä luontodokujen mukaan urokset ensin ottavat omansa ja naaraat saavat tulla saaliille sen mukaan mitä siinä on jaettavaa.

Kerro sinä neropatti sitten oma versiosi, kiinnostaa kovasti.

Lue lisää

Naaraista vahvin saa enimmän osan, ja parhaiten ruokitut ja kauimmin imetetyt pennut pystyvät pitämään parhaiten puoliaan. Pienen saaliin leijonanaaras ehtii hotkaista ennen muun lauman tuloa, ja monet naaraat hoitavat poikasensa "oman perheen piirissä", jopa ilman urosta, varsinkin, jos hallitsevaa urosta ei ole; tällaiseen pystyy parhaiten paras metsästävä naaras tai joskus kaksi naarasta yhdessä. Normaalia petoeläinten laumakäyttäytymistä.
"
Outsider se muuten jaksaa. Hänhän aloitti ketjun kirjoittamalla:

"Sama pätee kaikkiin muihinkin laumaeläimiin. Osa eläimistähän hoitaa poikasiaankin laumana, joten siinäkään ei sopeutuneimman vaikutus ilmene vaan kaikki pennut ovat samassa asemassa."

Nyt hän tekee tiettäväksi:

"Naarailla ei ole mitään eroa." ja

"Eihän vahvan ihmisen lapsetkaan ole automaattisesti vahvempia kuin muut lapset."

Ja seuraavaksi hän sirirtää maalitolppia palaamalla vanhaan tuttuun aiheeseensa:

"...uusia lajeja ei synny eikä maaeläimet ala lentää..."

Jos hän aloitti keskustelun gnuista ja muista laumaeläimistä, niin puhutaan sitten herran tähden gnuista ja muista laumaeläimistä. Jätetään lentävien eläinten käsittely johonkin toiseen keskusteluun eittei mene ihan päreiksi. Vai kävivätkö savannin valtasuhteet liian hankaliksi ja piti yrittää vaihtaa aihetta?

Opettaja-ohjaaja kirjoitti:

....Tämä on suomeksi sanottuna silkkaa paskaa, koska se leijonauros, jolla on oikeus syödä leijonalaumassa ensin on nimen omaan lauman johtaja ja alfa-uros......

Kuinka noin tietämätön viittii tulla edes tälle palstalle. En ole ollut itse Afrikassa katsomassa läheltä leijonien elämää ja tuskinpa olet ollut itsekään. Ollaan siis molemmat luontodokumenttien antaman todistuksen varassa.

Johtajauros aloittaa syömisen mutta ei syö hetkeäkään yksin. Koko lauma iskee saaliin kimppuun heti johtajan alettua ja alkaa repiä sitä ympäriinsä.
Ero on ainoastaan siinä, että johtaja ottaa saaliista parhaat palat päältä kuten tietyt sisäelimet.

Muut leijonat eivät uskalla aloittaa ennenkuin johtaja aloittaa mutta aloittavat samalla hetkellä kuin sekin, päät vierekkän, samassa rivissä. Näin se menee, killikaulalle vaan tiedoksi.

Mutta ruokailun aloittamishetkellä ei ole mitään tekoa evoluution ja luonnonvalinnan kanssa. Lisäksi saaliin kaatanut naaras ei ole mitenkään erikoisasemassa ruokailussa vaan joutuu syömään kilpaa toisten kanssa. Eli olkoonpa millainen supermetsästäjä tahansa ei sen pennut ole mitenkään suositummassa asemassa verrattuna jonkun toisen emon pentuihin.

Voi oikeastaan sanoa, että luonnonvalinta suosii sen emon pentuja, joka on ripein ruokailija ja ennättää ja jaksaa vetää eniten lihaa napaansa ennenkuin saalis on syöty.

Lue lisää

"Johtajauros aloittaa syömisen mutta ei syö hetkeäkään yksin. Koko lauma iskee saaliin kimppuun heti johtajan alettua ja alkaa repiä sitä ympäriinsä."

Kuuluvatko kaikki leijonat laumaan? Laumassa on joskus enemmän kuin yksi uros, mutta aina aina vain muutamia, kun taas naaraita voi olla toista kymmentä. Syntyneiden leijonien sukupuolijakauma on kuitenkin karkeasti 50/50. Tapahtuuko karsintaa siinä mikä uros yleensä laumassa voi olla ja mikä ei?

Miettisit nyt edes tätä.

sharyn kirjoitti:

Naaraista vahvin saa enimmän osan, ja parhaiten ruokitut ja kauimmin imetetyt pennut pystyvät pitämään parhaiten puoliaan. Pienen saaliin leijonanaaras ehtii hotkaista ennen muun lauman tuloa, ja monet naaraat hoitavat poikasensa "oman perheen piirissä", jopa ilman urosta, varsinkin, jos hallitsevaa urosta ei ole; tällaiseen pystyy parhaiten paras metsästävä naaras tai joskus kaksi naarasta yhdessä. Normaalia petoeläinten laumakäyttäytymistä.
"
Outsider se muuten jaksaa. Hänhän aloitti ketjun kirjoittamalla:

"Sama pätee kaikkiin muihinkin laumaeläimiin. Osa eläimistähän hoitaa poikasiaankin laumana, joten siinäkään ei sopeutuneimman vaikutus ilmene vaan kaikki pennut ovat samassa asemassa."

Nyt hän tekee tiettäväksi:

"Naarailla ei ole mitään eroa." ja

"Eihän vahvan ihmisen lapsetkaan ole automaattisesti vahvempia kuin muut lapset."

Ja seuraavaksi hän sirirtää maalitolppia palaamalla vanhaan tuttuun aiheeseensa:

"...uusia lajeja ei synny eikä maaeläimet ala lentää..."

Jos hän aloitti keskustelun gnuista ja muista laumaeläimistä, niin puhutaan sitten herran tähden gnuista ja muista laumaeläimistä. Jätetään lentävien eläinten käsittely johonkin toiseen keskusteluun eittei mene ihan päreiksi. Vai kävivätkö savannin valtasuhteet liian hankaliksi ja piti yrittää vaihtaa aihetta?

Lue lisää

Outsiderin umpitietämättömyys ekologiasta ei voi tässä informaatiotulvassa olla kuin tahallista. Ilmeisesti fundamentalismi aiheuttaa perusvastustuksen uutta tietoa kohtaan, koska kaiken tiedon pelätään olevan uhka omalle uskolle ja sitä myötä taivasosuudelle.

sharyn kirjoitti:

Naaraista vahvin saa enimmän osan, ja parhaiten ruokitut ja kauimmin imetetyt pennut pystyvät pitämään parhaiten puoliaan. Pienen saaliin leijonanaaras ehtii hotkaista ennen muun lauman tuloa, ja monet naaraat hoitavat poikasensa "oman perheen piirissä", jopa ilman urosta, varsinkin, jos hallitsevaa urosta ei ole; tällaiseen pystyy parhaiten paras metsästävä naaras tai joskus kaksi naarasta yhdessä. Normaalia petoeläinten laumakäyttäytymistä.
"
Outsider se muuten jaksaa. Hänhän aloitti ketjun kirjoittamalla:

"Sama pätee kaikkiin muihinkin laumaeläimiin. Osa eläimistähän hoitaa poikasiaankin laumana, joten siinäkään ei sopeutuneimman vaikutus ilmene vaan kaikki pennut ovat samassa asemassa."

Nyt hän tekee tiettäväksi:

"Naarailla ei ole mitään eroa." ja

"Eihän vahvan ihmisen lapsetkaan ole automaattisesti vahvempia kuin muut lapset."

Ja seuraavaksi hän sirirtää maalitolppia palaamalla vanhaan tuttuun aiheeseensa:

"...uusia lajeja ei synny eikä maaeläimet ala lentää..."

Jos hän aloitti keskustelun gnuista ja muista laumaeläimistä, niin puhutaan sitten herran tähden gnuista ja muista laumaeläimistä. Jätetään lentävien eläinten käsittely johonkin toiseen keskusteluun eittei mene ihan päreiksi. Vai kävivätkö savannin valtasuhteet liian hankaliksi ja piti yrittää vaihtaa aihetta?

Lue lisää

////Pienen saaliin leijonanaaras ehtii hotkaista ennen muun lauman tuloa,

Nyt kyllä naksahit. Leijonalauma on koko ajan yhdessä ja tiukassa tuntumassa valittuun saaliiseen. Lauma ajaa saaliin ovelasti yhden eteen.
Tämä yksi sitten hyökkää sivusta ja tekee kaadon käymällä kurkkuun. Ei se kaataja ehtisi syödä kuin hiiren korkeintaan kun muu lauma on jo paikalla.
Sitäpaitsi, leijonalauma ei edes viitsi kuin äärimmäisessä nälässä ruveta jahtaamaan pientä saalista. Gnu tai seepra tai puhveli sen olla pitää että riittää kaikille.

Anteeksi että ajattelen kirjoitti:

"Johtajauros aloittaa syömisen mutta ei syö hetkeäkään yksin. Koko lauma iskee saaliin kimppuun heti johtajan alettua ja alkaa repiä sitä ympäriinsä."

Kuuluvatko kaikki leijonat laumaan? Laumassa on joskus enemmän kuin yksi uros, mutta aina aina vain muutamia, kun taas naaraita voi olla toista kymmentä. Syntyneiden leijonien sukupuolijakauma on kuitenkin karkeasti 50/50. Tapahtuuko karsintaa siinä mikä uros yleensä laumassa voi olla ja mikä ei?

Miettisit nyt edes tätä.

Lue lisää

-tyy leijonalauman ruokailuun? Eipä taida liittyä mitenkään.
Osa uroksista on poikamieslaumoissa mutta ne eivät tunnetusti lisäänny, joten niitähän me ei illata.

voi voi sentään kirjoitti:

////Pienen saaliin leijonanaaras ehtii hotkaista ennen muun lauman tuloa,

Nyt kyllä naksahit. Leijonalauma on koko ajan yhdessä ja tiukassa tuntumassa valittuun saaliiseen. Lauma ajaa saaliin ovelasti yhden eteen.
Tämä yksi sitten hyökkää sivusta ja tekee kaadon käymällä kurkkuun. Ei se kaataja ehtisi syödä kuin hiiren korkeintaan kun muu lauma on jo paikalla.
Sitäpaitsi, leijonalauma ei edes viitsi kuin äärimmäisessä nälässä ruveta jahtaamaan pientä saalista. Gnu tai seepra tai puhveli sen olla pitää että riittää kaikille.

Lue lisää

Luontofilmeistä ei sittenkään näe kaikkea. Ne esittävät näyttäviä takaa-ajoja, mutta leijonan ruokavalio on kyllä monipuolisempi:

Leijonien pääasialliseen ravintoon kuuluvat mm. antiloopit, gasellit, pahkasiat, gnuantiloopit, seeprat ja näitä pienemmät eläimet. Kolme neljäsosaa leijonien syömistä eläimistä on varastettuja hyeenoiden tappamia.

Suurin osa leijonan ravintoon kuuluvista eläimistä on painoltaan 50–500 kiloa. Kuivan kauden aikaan leijonat syövät kuitenkin enimmäkseen pieniä jyrsijöitä, jäniksiä, pikkulintuja ja myös matelijoita.

sharyn kirjoitti:

Luontofilmeistä ei sittenkään näe kaikkea. Ne esittävät näyttäviä takaa-ajoja, mutta leijonan ruokavalio on kyllä monipuolisempi:

Leijonien pääasialliseen ravintoon kuuluvat mm. antiloopit, gasellit, pahkasiat, gnuantiloopit, seeprat ja näitä pienemmät eläimet. Kolme neljäsosaa leijonien syömistä eläimistä on varastettuja hyeenoiden tappamia.

Suurin osa leijonan ravintoon kuuluvista eläimistä on painoltaan 50–500 kiloa. Kuivan kauden aikaan leijonat syövät kuitenkin enimmäkseen pieniä jyrsijöitä, jäniksiä, pikkulintuja ja myös matelijoita.

Lue lisää

Höh, minnekäs ruohonsyöjät kuivana kautena katoaisivat. Siellä savannilla ne ovat edelleenkin. Päinvastoin kuin sanot niin kuiva kausi on leijonille ja yleensä pedoille mässäilyn aikaa.
Silloin ruohonsyöjien on pakko kerääntyä kerran päivässä harvenevile juontipaikoille tiiviiksi laumoiksi. Tästä pedot ottavat helposti heikentyneitä elukoita lauman reunoilta.

Mihinkähän sinun tietosi perustu. Josko kertoisit minnen kuivana kautena gnut ja seeprat ja muut katoaa. Minä en keksi niille savannilta hyvää piilopaikkaa, en sitten milään.

aivos naksuu kirjoitti:

Höh, minnekäs ruohonsyöjät kuivana kautena katoaisivat. Siellä savannilla ne ovat edelleenkin. Päinvastoin kuin sanot niin kuiva kausi on leijonille ja yleensä pedoille mässäilyn aikaa.
Silloin ruohonsyöjien on pakko kerääntyä kerran päivässä harvenevile juontipaikoille tiiviiksi laumoiksi. Tästä pedot ottavat helposti heikentyneitä elukoita lauman reunoilta.

Mihinkähän sinun tietosi perustu. Josko kertoisit minnen kuivana kautena gnut ja seeprat ja muut katoaa. Minä en keksi niille savannilta hyvää piilopaikkaa, en sitten milään.

Lue lisää

leijonia tutkivien asiantuntijoiden lausuntoihin. Tiesitkö, että useita leijonalaumoja on vuosikaudet seurattu, tehty huolelista tutkimusta ja krtoitettu olinpaikat, saaliit, liikkeet, lauman jäsenet jne?

Ruohonsyöjien määrä muuten vähänee myös voimakkaasti aina kuivalla kaudella. Kun sateet tulevat, uusi syntyvä sukupolvi paikkaa taas aukot. Lisäksi suuret laumat hajaantuvat pienemmiksi, koska ravinto ei riitä. Ne televisiossa nähdyt valtavat laumat ovat juuri niitä muuttolaumoja sadekauden alkaessa. Ja saaliseläimet vaeltavat valtavia matkoja, kun taas saalistajien reviirit pysyvät suunnilleen ennallaan, koska reviirin rajalla tulee vastaan toinen nälkäinen petolauma (tai nippu maanviljelijöitä karjoineen ja aseineen).

Nyt selvisi lintujen synty. Kun urokset on olleet pukilla niin onhan ne jo valmiksi vähän kuin lentoon lähdössä ja tunnelma korkeella. Siitä vain hitusen lisää vauhtia niin jopa löytää itsensä puun oksalta.
On se vaan viisas tuo meidän Jussi kun tuonkin keksi. Taas evoteorian selitykset meni aimo askeleen eteenpäin. Mitenhän evolutsit pärjäis ilman sua, huonosti.