Buddhalaisuuden tuntijat! Osaatteko sanoa, uskotaanko buddhalaisuudessa vapaaseen tahtoon ja missä määrin uskotaan, jos uskotaan. Onko se harha, niin kuin minä-kuva ja oma erillisyys maailmasta? Vai onko buddhalaisuudessa ihmisillä vapaa tahto esimerkiksi tehdä hyvää tai jättää tekemättä, harjoittaa dharmaa tai jättää harjoittamatta?
Vapaa tahto buddhalaisuudessa
büddhalainen
9829
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihmiset voivat päättää itse omista tekemisistään.
ihminen on tottumuksensa orja. siksi hän ei pysty näkemään asioita avoimesti ja hän toimii tottumuksensa mukaan. tätä on vaikeata muttei mahdotonta murtaa. vapaan tahdon voi saavuttaa mutta suurin osa päättää asioista usein kuin robootit.
reagoi vain ja toimii uskomustensa mukaan.
tavat siirtyy isältä pojalle ja kun pojasta tulee isä, hänkin saattaa lyödä lastaan vaikkei sitä haluaisikaan.
Näihän se on. Ihmisen oma mieli ratkaisee yllättävän paljon. Siksi buddhalaisuus keskittyy paljolti oman mielen perimmäisen luonnon ymmärtämiseen.
Meillä on vapaa tahto kyllä, eikä mikään karma tms. määrää kohtaloamme. Jos olisi toisin, mikä pointti olisi buddhalaisuuden harjoittamisella?
Kuitenkaan meillä ei ole täysin 100 % vapaa tahto; karman lain kautta edellisen teot ja olosuhteet vaikuttavat nykyisiin mielentiloihin ja olosuhteisiin. Esim. vihan vallassa voit tehdä asioita, joita et muuten tekisi. Ja sen vihan on aiheuttanut aiempi tapahtuma, olosuhde tms.
Mutta olemme kuitenkin itse vastuussa teoistamme ja voimme itse päättää kohtalomme.
Determinismiä ei siis ole olemassa? Ihminen voisi toimia eri tavalla kuin on toiminut?
> Determinismiä ei siis ole olemassa? Ihminen
> voisi toimia eri tavalla kuin on toiminut?
Tuossa menee sekaisin kaksi asiaa. Se, mikä
on tapahtunut, ei voi enää muuttua. Mutta se
voi muuttua, kuinka reagoimme menneiden tapah-
tumien seurauksiin nyt ja tulevaisuudessa. Ja
nyt, sikäli kuin tiedostamme asian, meillä on
täysi vapaus valita, minkälaisen tulevaisuuden
luomme itsellemme omilla teoillamme.
Syyllä on välttämättä seuraus (esim. vehnän-
tähkästä tulee vehnää ja maissintähkästä
maissia), mutta syy-seuraussuhde on illusorinen,
koska se on pysymätön. Kun vapautuu tuosta
illuusiosta, vapautuu myös syy-seuraussuhteen
kahleesta. Meillä on vaihtelevissa määrin tuota
vapautta jo nyt. Eläimillä sitä on paljon
vähemmän. Jos tunnistamme mielen/todellisuuden
todellisen luonnon, löydämme täydellisen
vapauden: voimme täysin vapaaasti valita,
haluammeko kokea täydellistä onnellisuutta vai
haluammeko kärsiä.
Mutta buddhalaisuuden mukaan kuitenkin determinismi ei päde ihmisten tekemisissä? Olenko ymmärtänyt tämän oikein?
Todellisuus ei ole luonteeltaan deterministinen vaan probalistinen,deterministisen maailman kausaali-suhteet eivät päde sellaisenaan kvantti-mekaanisessa maailmassa.
Tähän lisätään vielä se, että "kvanttitodellisuuskin" on mielen projisoimaa illuusiota, jota ei ole olemassa mielestä erillisenä, ja mielellä itsellään ei puolestaan ole mitään rajoittavia ominaisuuksia.
Kvanttimekaniikka voi toimia vain, koska se on vailla todellista olemassaoloa. Se on mielen esteettömän avoimuuden -- täyden vapauden -- ilmenemismuoto.