ettei mitään suuremppa kansakuntaa järkyttäää tulisi tapahtumaan.
Loppuisi psykoloogit ja terepautit, jolloin kaikki avun tarvitsijat eivät saisi apua.
Hölmöyttäni olen tässä ihmetellyt kuika kansa tuli toimeen vuosina -39 - -44 toimeen.
Henkisenä auttaja oli ainoastaa pastori, vai oliko?
Toivokaamme
kai75
31
1416
Vastaukset
minäkin olen miettinyt.
Maailmassa on hätää ja apua tarvitaan, lapsia kuolee ruuan puutteeseen, ihmisiä kidutetaan, sotia käydään, onko heille apua tulossa, löytyykö auttajia ja psykologia heidän avukseen.
Surullinen ja mieli pysäyttävä tuo onnettomuus oli, mutta tulee mieleen, eikö nämä onnettumuudesta selvinneet ja omaiset halua rauhassa surra ja sitten etsiä apua jos ja kun
omat voimat ei riitä.
Julkisuutta kumminkin haluavat välttää, näin olen ymmärtänyt.
Hyvä ja tarpeellinen kaikkinainen valmius on olla saatavissa.- olemassa.
Ei olisi paljon syytä pönkittää omaa egoaan Espanjassa sattuneella vahingolla. Sattuneen haverin siivellä elvistely on sopimatonta, varsinkin silloin jos ei ole muusta kysymys kuin omasta julkisuuden hausta. Säälittävä ja inhottavaa itse rakkautta.
Missä oli tosiaan tukiryhmät silloin kun miestä kaatui. Virkavalta toi surulliset terveiset siinä kaikki. - siinä näkijä missä kokija
Julkisuuden tiedotusvälineiden välttely haiskahtaa Suomen ylimmän tuomarin informaatiolta ja katkeruudelta mediaa kohtaan.
Media tekee työtään johon he ovat sitoutuneet, jos ei tietoa tule työt loppuvat näin se toimii koko maailmassa. Mehän olemme menossa sananvapaudesta sananvapautettomuuteen kuten naapurimaassa. Käytetään yksityisyyden suojaa kilpenä lain voimaan saattamiseksi. - syytä tuomita
olemassa. kirjoitti:
Ei olisi paljon syytä pönkittää omaa egoaan Espanjassa sattuneella vahingolla. Sattuneen haverin siivellä elvistely on sopimatonta, varsinkin silloin jos ei ole muusta kysymys kuin omasta julkisuuden hausta. Säälittävä ja inhottavaa itse rakkautta.
Missä oli tosiaan tukiryhmät silloin kun miestä kaatui. Virkavalta toi surulliset terveiset siinä kaikki.totuushan yleensä tuleekin lasten ja "lapsenmielisten suusta" jos pitää sanomistaan niin tärkeänä, että haluaa saattaa sen muidenkin tietoon niin mikäs siinä. Kahvituvassahan tämmöinen tärkeä asia häviää muutaman mummon mutinaksi. Täältä sentään saa asiallisen palautteen.
- ja hoitokäytäntö
Mikä ihmeen kiire on siirtää maailmalaajuisesti arvostetusta korkeatasoisesta sairaalahoidosta ihmisiä puolikuntoisina Suomeen. Maahan jossa siirretään kaikki puolikuntoiset potilaat kotihoitoon tai terveyskeskuksiin jossa hoidon laatu kärsii.
Espanjan kriisivalmius on huippuluokkaa, testattu moneen otteeseen ikävien pommiräjähdysten vuoksi. Tämänkin auto-onnettomuuden uhreille on tehty varsin mittavia onnistuneita hoitotoimenpiteitä operaatioineen jopa plastiikkakirurgisia operaatioita.
Akuutti toimenpiteet Suomessa tehdään heti mutta vähemmän kiireelliset joutuvat odottamaan ainakin 6kk.
Suomen kriisivalmiuksissa on vielä paljon hienosäätöä ennekuin olemme Espanjan tasolla.Siellä lääketiede on hyvin korkeatasoista.
Toimittajien työtä ollaan suitsimassa pääministerin tuoman yksityisyyden suojan nimissä, pohjalla oma katkeruus tiedotusvälineitä kohtaan.- toiminnassa on
tietty logiikka. Kun nämä ihmiset tuodaan Suomeen, matkavakuutus ei vastaa enää kustannuksista, ja siitä hyötyy meidän sairaalat. Näin olen ymmärtänyt asian. Bisnes, bisnes.
Monta kertaa olen miettinyt, että sota-ajan ihmisille ei muuta kriisiapua ollut kuin kirkon sana.
Joillekin auttoi, mutta varmastikaan moni ei pystynyt sieltä mitään tukea toivomaan tai pyytämään.
Perusohje oli, että menneistä ei puhuta, ohi on, ja nyt pitää vain selvitä. Lapsille ei saa muistuttaa kuolleista ja kadonneista. Lapset uohtavat. Jos murheita oli, niin olihan niitä muillakin. "Pyykit pestään kotona".
Mutta eihän niitä pesty! Hyssyteltiin vain perheet puhumattomaksi.
On aina sanottu, että suomalaiset vaikenevat kahdella virallisella kielellä. Toivottavasti opimme siitä pois. Vasta nyt on kuultu, kuinka vaikeaa monissa perheissä oli ollut.Vähän toisin silloin sota-aikana.
Ja tosiaankin, eihän niistä saanut edes puhua.
Tuli vaan mieleen tuo toimittajien käytös.
Ehkä siinä olisikin "siistimisen" varaa.
Paljon puhutun jokelan tapahtumien yhteydessä, toimittajat syöksyivät kuin haukat itkevien lasten ja heidän omaisten kimppuun. Toiset olivat poissa tolaltaan,tietämättä itsekkään mitä tahtuu. Olisi vaan pitänyt vastailla miltä tuntuu, ja edelleen.....
Nythän ulkoministeri käyttäytyi tyylikkäästi haastatteluissaan. Kertoi että tiedon anto on omaisten oma päätös.Tuossa Espanjan turmassa.
Joten sen menehtyneen pikkutytön kuva lehdessä, oli varmaan omaisten lupa.
Jos suomessakin sanottais toimittajille, kuten Putin. Pois räkänokat toisten yksityisasioista.
Ja yhden lehden toimitus loppui siihen.
(mikäli lehtitietoihin on luottamista)
Mitähän siitä seuraisi??????
Toisaalta,, Jo Kekkosella oli runsaasti seuraa rakkaan Sylvinsä lisäksi,, tiedettiin ,mutta vaiettiin.
No ,nämä ovat tämmöisiä pohdiskeluja, kuten sanottu,onhan aika toinen kuin silloin !
- toinenkin puoli
yhä enemmän mennään siihen suuntaan,etteivät ihmiset enää omin avuin pysty mihinkään,omia tunteitaan erittelemään ja edes ITSE ensin yrittämään selviytyä,surussakIN.
Omien tunteitten käsittelyllä,itse,saadaan ehkä aikaan enmmän hyötyä itselle.
Jos heti ollaan tyrkyttämässä ulkopuolista apua,ei asioitten käsittely lähde itsestä,kuten pitäisi.Jos sitten tuntuu,ettei selviä ,voi hakea ammatti-ihmisten apua.
Yhä enemmän lisääntyvät psyykiset sairaudetkin,kun ihmiset ovat kyvyttömiä omien tunteittensa setvimiseen.
Parhaimpiin lopputuloksiin päästään,jos ihminen selviää itse koettelemuksistaankin.- ihmettelyä herättää
Ihmettelyä herättää Suomen kriisvalmius - tiedottamisessa. Ministerit pöydän takana pyörittelemässä sanoja ympäripyöreitä joista ei tolkkua saa, kun ovat itsekin pihalla tapahtumista.
Aamu TV:ssä ministeri Risikko toteaakin:
"MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Risikko pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että paikalle saatiin nopeasti myös suomalaisia arvioimaan tilannetta ja auttamaan uhreja. Tämä oli tärkeää, jotta viranomaiset pysyivät ajantasalla tilanteesta...."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/04/637750
Todetaan Suomen kriisivalmius oli hyvä.
Tosiasiassa Espanjan korkeatasoinen kriisivalmius korkeatasoisen lääketieteellisen hoidon ohella toteutuu asiantuntemuksella kiitettävästi. Valitettavasti Suomi vasta etsii valmiuden muotoja. Siis tärkeintä on ministereiden päästä pyörittelemään asiaa ja se taas ei onnistu ilman parjatun Median mukana oloa.
Ainoa puute ulkomaisissa sairaaloissa on kommunikointi siis kielitaidottomuus puolin ja toisin.
Surun syövereitä ei psykologit pysty poistamaan puhumalla. Ainoastaan aika on armollinen surussa, murheessa, vastoinkäymisissä ja omat läheiset. - kokenut!!
ihmettelyä herättää kirjoitti:
Ihmettelyä herättää Suomen kriisvalmius - tiedottamisessa. Ministerit pöydän takana pyörittelemässä sanoja ympäripyöreitä joista ei tolkkua saa, kun ovat itsekin pihalla tapahtumista.
Aamu TV:ssä ministeri Risikko toteaakin:
"MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Risikko pitää erittäin hyvänä asiana sitä, että paikalle saatiin nopeasti myös suomalaisia arvioimaan tilannetta ja auttamaan uhreja. Tämä oli tärkeää, jotta viranomaiset pysyivät ajantasalla tilanteesta...."
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2008/04/637750
Todetaan Suomen kriisivalmius oli hyvä.
Tosiasiassa Espanjan korkeatasoinen kriisivalmius korkeatasoisen lääketieteellisen hoidon ohella toteutuu asiantuntemuksella kiitettävästi. Valitettavasti Suomi vasta etsii valmiuden muotoja. Siis tärkeintä on ministereiden päästä pyörittelemään asiaa ja se taas ei onnistu ilman parjatun Median mukana oloa.
Ainoa puute ulkomaisissa sairaaloissa on kommunikointi siis kielitaidottomuus puolin ja toisin.
Surun syövereitä ei psykologit pysty poistamaan puhumalla. Ainoastaan aika on armollinen surussa, murheessa, vastoinkäymisissä ja omat läheiset.saadaan kriisit purettua. Puhumalla ja uudestaan puhumalla. Psykologit on ammattikuuntelijoita.Osaavat tehdä oikeat kysymykset.Omalla äidinkielellä.
- toinen kokenut
kokenut!! kirjoitti:
saadaan kriisit purettua. Puhumalla ja uudestaan puhumalla. Psykologit on ammattikuuntelijoita.Osaavat tehdä oikeat kysymykset.Omalla äidinkielellä.
Tunsin elämäni kriistilanteessa psykologit todella ahdistavina kysymyksineen, kehoituksineen itke edes se helpottaa.
Mistä sitä toinen henkilö tietää mikä on kriisi tilanteessa paras vaihtoehto? Ei se paljon helpota psykologin toteamus, kriisin jälkeen ihminen on paljon va´hvempi. Jospa hekin tiedostaisivat sanoille jää aina kasvot.
Lopetin koko psykologin hössötyksen, koska en ollut edes häntä pyytänyt keskustelemaan.
Selvisin asioistani aivan muita teitä. ystävät jotka auttoivat tilanteen selkiytymisessä. Ei siinä psykologin läsnäolo paljon auta jos pitää saada auto kolarin jälkeen korjaukseen ja omat kolhut hoidettua. Saada korvaukset kolarin aiheuttaneelta. - kokeneena
toinen kokenut kirjoitti:
Tunsin elämäni kriistilanteessa psykologit todella ahdistavina kysymyksineen, kehoituksineen itke edes se helpottaa.
Mistä sitä toinen henkilö tietää mikä on kriisi tilanteessa paras vaihtoehto? Ei se paljon helpota psykologin toteamus, kriisin jälkeen ihminen on paljon va´hvempi. Jospa hekin tiedostaisivat sanoille jää aina kasvot.
Lopetin koko psykologin hössötyksen, koska en ollut edes häntä pyytänyt keskustelemaan.
Selvisin asioistani aivan muita teitä. ystävät jotka auttoivat tilanteen selkiytymisessä. Ei siinä psykologin läsnäolo paljon auta jos pitää saada auto kolarin jälkeen korjaukseen ja omat kolhut hoidettua. Saada korvaukset kolarin aiheuttaneelta.yhteiskunnan antamat keinot kokeilleena tiedän,että omalla kohdallani vain minä itse pystyn itseäni ahdingosta auttamaan.Siihen ehkä harva pystyy,mutta kovalla työllä on itse paras auttajansa.
Sitä tarkoitin tuossa aiemmin liian helposti ulkopuoliseen apuun tarttumisessa.Jos ei ole itseään opetellut tuntemaan,se on surku.Nobody knows....ei kukaan muu tunne vaikeuksiasi.
Tällaiseen onnettomuustilanteseen en ole ikinä joutunut,joten sehän onkin eri juttu,ei ole oman elämän kriisitilanne,joten tällainen apu voikin auttaa.
- tekevät pyytämättä
diagnooseja toisista kirjoittajista.
- Hintriika*
En tiedä tarpeeksi tosiasioita voidakseni sanoa kriisiavusta sitä tai tätä. Mutta itse mielessäni olen joskus ihmetellyt, että kriisiavun tarpeen laukaisee uhrien lukumäärä. Kun monta ihmistä kuolee traagisesti, tarvitaan kriisiapua.
Joka päivä ihmisiä kuolee yllättäin. Sairaskohtaukseen, tapaturmaisesti, rikosten uhreina, oman käden kautta... ja jokaisen jälkeen jää joku järkyttyneenä suremaan.
Ei minulle ainakaan ole kukaan tarjonnut kriisi- tai muutakaan apua, kun läheisen kuolema on kohdannut. Eikä kenellekään tuttavistani. Siksi mietin, onko toisen kriisi kriisimpi kuin toisen.
Älkää käsittäkö tätä puheenvuoroksi kriisiapua vastaan. On varmasti tilanteita, joissa sitä tarvitaan.
Toinen juttu on ulkopuoliset "tarvitsisjat", jotka soittelevat kriisipuhelimiin, vaikka eivät edes tunteneet uhreja. Heidän "järkytyksensä" ei mielestäni kuulu yhteiskunnan piikkiin. - asia oli
ennen paljon huonommin.
Tarvitseeko meidän olla kateellisia, jos nyt älytään ja osataan auttaa avuntarpeessa olevia ihmisiä?
Tuskinpa apua ollaan tyrkyttämässä. Kyllä asiantuntija osaa merkeistä lukea, halutaanko apua ottaa vastaan.
Jos itse olisin ollut yksin matkalla etelässä, ja joutunut ko. onnettomuuteen, vaikka olisin säilynyt terveenäkin, olisin ollut ikikiitollinen, että olisin saanut puhua omalla kielelläni tapauksesta.
Minua suuresti ihmetyttää, että tämän tapauksen tiimoilla siintää kuin kateus siitä, että ennen ei apua saanut. Tuskin sitä nytkään jokaiselle tarvitsijalle liikenee.
Ennen yleensä perhe-, ja sukuyhteydet olivat paljon kiinteämmät kuin nykyisin, kun yksinäisyys on aina usemman ihmisen osana.
Henkinen pahaolo saa paljon pahaa aikaan, sai ennen, ja saa nytkin. - äiti kalpeni
ja ohimentyä itki ja kiitti Taivaan isää.
Aika on nyt ihan eri kuin tuo mainitsemasi talvisodan aika.
Historiallisia tapahtumia ei voi vertailla nykypäivän valossa, vaan tutkia sen hetkistä tilannetta.
Jos silloin olisi käytetty tämän ko. tapahtuman kriisitoimintaa, niin mistä meillä olisi riittänyt miehiä ja naisia sotimaan.
Hoidettiinhan silloinkin haavoittuneita sen kun kerittiin.
On toisaalta ymmärrettävää tuo alttius tuohon kriisitoimintaan.
Nuo terapeutit on koulutettu siihen ja he ovat odottaneet, että jotain tapahtuisi, ja nyt tapahtui. tuli osaamisen ja näytön paikka.
Sama koskee myös tuota ulkoministerin ja hänen virastonsa toimintaa.- Atolfia
oli rintamamiehillä paljonkin mielenterveysongelmia. Olen monen kuullut kertovan, kuinka perheen isä ei tullut koskaan ennalleen sodan jälkeen. Monet olivat ärtyisiä ja agressiivisia. Useat eivät pystyneet nukkumaan vuosikausiin kunnolla.
Varmasti olisi jonkinlainen jälkihoito ollut hyväksi suurimmalle osalle, varsinkin etulinjoissa olleille.
Oma isänikään ei koskaan suostunut puhumaan tapahtumista siellä jossakin. Hänellekin olisi varmasti tehnyt hyvää keskustella ammattiauttajan kanssa.
Tuskin se pastorikaan pystyi näitä miehiä ja naisia auttamaan. Siihen aikaan pastorit taisivat pitäytyä aika tarkasti siellä kirkon helmoissa. Saarnansa kirkossa pitivät ja hoitivat nämä normaalit kirkolliset touhunsa. Sellainen mielikuva minulla on.
Sodan aikana pastorit kävivät viemässä kuolinviestin perheille. Mahtoivatko edes pystyä lohduttamaan perheen jäseniä surun hetkellä.- jälkeläisiä on täällä,
Yritetään ymmärtää toinen toisiamme.
Monilla meistäkin sota vaikuttaa vieläkin. Jokainen ikäisemme ihminen on kuullut sotaveteraanien loputonta keskustelua sodan tapahtumista. Kun kaksi miestä tapasi toisensa, he ensi töikseen kertoivat, millä lohkolla oli oltu ja kuinka kauan, ja sitten alkoi puhetulva, joka sai ainakin meidät lapset hermostumaan ja kyllästymään: "Aina tuota samaa!"
Nyt ymmärrän, että se oli ainoa terapia, jota sodan kokeneet miehet saattoivat saada. Perheenjäsenten kanssa keskustelu ei onnistunut. Heillä ei ollut samaa kokemusta.Talvisodan jälkeen Suomi ei ollut vielä selvinnyt kansalaissodastaan.
Suomi oli eriarvoisuuksien maa.
Eliittiin ei luotettu ja sen edustajiin katsottiin ylös päin.
Apukin oli usein alentuvaa. Puhuttiin kolmannessa persoonassa.
Hyvä Me Suomi alkoi muodostua vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tasa-arvoisuus kasvoi.Makriina kirjoitti:
Jokainen ikäisemme ihminen on kuullut sotaveteraanien loputonta keskustelua sodan tapahtumista. Kun kaksi miestä tapasi toisensa, he ensi töikseen kertoivat, millä lohkolla oli oltu ja kuinka kauan, ja sitten alkoi puhetulva, joka sai ainakin meidät lapset hermostumaan ja kyllästymään: "Aina tuota samaa!"
Nyt ymmärrän, että se oli ainoa terapia, jota sodan kokeneet miehet saattoivat saada. Perheenjäsenten kanssa keskustelu ei onnistunut. Heillä ei ollut samaa kokemusta.Kyllä meillä yli 70-vuotiailla on muistoja sodasta. Kuuluin perheeseen, jossa oli 13 lasta, minä pahnan pohjimmaisin. Kuusi vanhinta oli mukana sodassa, joten kyllä nuorimmatkin olivat tietoisia missä vanhemmat veljet olivat.
Isä oli kuollut jo aiemmin kun minä olin 3-vuotias. Osaveljistä oli jo naimisissa ja heillä oma perhe. He kävivät harvemmin kotona mutta aina kun lomalla olivat, kävivät kuitenkin. Vanhimmalla veljellä oli myös monta lasta. Hänen kaatuessaan jatkosodan ensi kuukausina, nuorin lapsi ei ollut vielä syntynytkään. Perhe asui Helsingissä, kun siellä oli pahimmat pommitukset osa perheestä muutti meille, osa joutui Ruotsiin ja Tanskaan. Pari nuorinta syntyi meidän pikku kamarissa. Meillä pienemmillä oli suuri ilo kun veljet joskus kävivät lomilla. He olivat kuin isän korvike ja me odotimme sodan päättymistä.
Koskaan he eivät lomillaan kertoneet mitään koko sodasta. Sodan jälkeenkään en kuullut veljieni kertovan sotamuistoja, eikä rauhan tultua kukaan tullut tarjoamaan kriisiapua. Veljet tarttuivat niihin töihin joita oli tarjolla ja rupesivat rakentamaan tulevaisuutta. Todennäköisesti sota jätti jälkensä heihin, sitä ei voi kieltää. Mutta itse he haavansa paikkasivat ja terottivat koko elämänsä ajan rauhantyön tärkeyttä sotaa vastaan.Makriina kirjoitti:
Jokainen ikäisemme ihminen on kuullut sotaveteraanien loputonta keskustelua sodan tapahtumista. Kun kaksi miestä tapasi toisensa, he ensi töikseen kertoivat, millä lohkolla oli oltu ja kuinka kauan, ja sitten alkoi puhetulva, joka sai ainakin meidät lapset hermostumaan ja kyllästymään: "Aina tuota samaa!"
Nyt ymmärrän, että se oli ainoa terapia, jota sodan kokeneet miehet saattoivat saada. Perheenjäsenten kanssa keskustelu ei onnistunut. Heillä ei ollut samaa kokemusta.viisi vuotta "siellä jossakin" taistelleiden miesten
mieliä, painajaisunia, muistikuvia haavoittumisista, hiihdosta
lumipuvut päällä, majapaikan räjähdyksestä tulimereksi,pelosta,
ystävän kuolemasta vieressä - ja sitten siitä, että kiellettiin puhumasta!
Ihmisten julmuus on suuri, vaikkakin ei ehkä tahallisesti sitä ollutkaan.
En ihmettele näiden miesten sodanvastaisuutta.
Silti he antavat arvoa sille, minkä joutuivat tekemään.
- kai75
ei ollut ketään loukata tai arvostella.
Ainoastaan ihmetellä toimintaa onnettomuuden/onnettomuuksien jälkeen.
Ennen kaikkea tiedotosvälinneiden. Monesti laitta ajattelemaan miksi sitä 'mikkiä' pitää työntää suorastaa suuhun.
Kai siksi että saadaan tietoa uteliaalle kansanosalle ja jonkin laista tieto eetteriin ja lehtien palstoille ja myyntilukuja lisää.
Siis maalaisjärjellä rahaa omistajille ja sirkushuvia kansalle. Ennekaikkea uteliaille.
Kriisiapua ja terepautteja tarvitaan, vaan vanhastaan sanoisin ulkopuoliset tarvitsevat eniten kyseistä apua.
Samalla suuret päättäjät saavat näytettyä kansalle kuinka hyvin tieistä pidetään huolta?
Ka ko oon yksinkertainen ja tulee ajatelleeksi ääneen. Kaikkein parasta olisi pitää omat mölynsä sisällään.Ihan oikeaa asiaa puhut!
Näin se nykyisin menee. Raha ratkaisee...
Mikä lehti/toimittaja saa nopeimmin sensaatio jutun myyntiin.. viittaan tuohon aiempaan kirjoitukseeni.
Jos ihmiselle sattuu jotain, niin jonkunlainen
tiedoitusvälineiden, sanoisko uhri silloin on.
Asiallinen tieto on aina paikallaan. Ja sitä toki tarvitaan.- Atolfia
sillä usein tuollaisen suuronnettomuuden jälkeen tulee tunne, että toisten surulla halutaan oikein mässäillä.
Kyllähän sen huomasi, että ihmiset tuonkin Malagan onnettomuuden jälkeen suorastaan pakenivat lehtimiehiä. Pitäisi antaa rauha toipua järkytyksestä, ennenkuin mennään kovistelemaan tietoja.
- Katicat2
Hyvä on, että kriisiryhmiä on kun kerran on psykologejakin koulutettu. Rientävät ulkomaille kiireesti auttamaan niinkuin nytkin.
Samalla valitetaan valtavaa pulaa kriisityöntekijöistä näissä yksittäisissä kriisitapauksissa, joita sattuu joka päivä: onnettomuuksia, itsemurhia, mielenterveyskriisejä, perheväkivaltaa ym, ym. Hädässä olevat soittavat kriisipuhelimiin, mutta hyvin iso osa jää vastausta vaille, kun ei ole rahaa työntekijöiden palkkaamiseksi.
Näillä näkyvillä mediaan tulevilla kriisinhoito-operaatioilla annetaan kuva, että meillä on kaikki kunnossa.Tähän vielä jatkaa, tuo ennalta ehkäisevä työ!
Espanjan kaltaisissa turmissa sitä tuskin voi ehkäistä, koska päihtyneenä saa ajaa ,edelleenkin.
Mutta nuo yksittäiset ihmiset,ryhmät joita luettelit.
Pitäisi panostaa PALJON siihen ennalta ehkäisevään toimintaan. Monta väkivaltaista kuolemaa ja itsemurhaa jäisi ehkä tekemättä.
Toki omaisten henkinen jälkihoito on tärkeää ja hyvä kun on sitä . Mutta siinä vaiheessa on jo jonkun/joidenkin henki mennyt. Ja tuska ja syytökset, ovat moninkertaiset, joiden kanssa olisi elämän jatkuttava !
Miksiköhän tuommoisia ilmentymiä on nykyisin niin paljon ? Kun toisaalta monen asian katsotaan olevan paremmin kuin vaikka 50 v. sitten !
Ihmisen henkinen vointi vaan huonenee.
Vaikeita asioita, kempä niihin oikean vastauksen tietäisi !- Katicat2
Ettei kenellekään jäisi käsitystä, että väheksyisin noita kriisinhoito-operaatioita, pitää sanoa että kun sattuu noin, niinkuin Espanjassa sattui, onhan se vaikea tilanne. Olet vieraalla maalla kielitaidottomana ehkä ilman läheistä ja ketään, joka hoitelisi asiaasi. Tässäkin tapauksessa ne tutuimmat oppaatkin loukkantuivat. Hyvä on että kotimaasta käsin apujoukko lähtee.
- kai75**
Katicat2 kirjoitti:
Ettei kenellekään jäisi käsitystä, että väheksyisin noita kriisinhoito-operaatioita, pitää sanoa että kun sattuu noin, niinkuin Espanjassa sattui, onhan se vaikea tilanne. Olet vieraalla maalla kielitaidottomana ehkä ilman läheistä ja ketään, joka hoitelisi asiaasi. Tässäkin tapauksessa ne tutuimmat oppaatkin loukkantuivat. Hyvä on että kotimaasta käsin apujoukko lähtee.
Oletan suuri hätä oli useammalla loukkaantuneela miten tulen ymmärretyksi ja ymmäränkö puheen jota hoitava henkilökunta puhuu.
Täällä kotimaassa taasen omaisilla miten vaikeasti käynyt.
Lopuksi uteliaalla kansanosalla mistä saamme tietoa.
Ministereillä tästä toiminnasta saame hyviä irtopisteitä!
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1012029
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2421658Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561040Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt78935- 84924
- 7845
- 28781
Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr10775Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.55744IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku38719