Paniikkikohtaukset lääkityksellä

osin autettu

Pari kuukautta syönyt Sepramia (SSRI) paniikkihäiriöön ja ahdistukseen, luulen, että ahdistus laukaissut paniikin. Lääkityksellä olo koheni huomattavasti jo kuukauden jälkeen. Lähes paniikkikohtaukseton. Nyt tuli tosi kova kohtaus ihan yhtäkkiä, kovempi kuin ennen. En odota, että pääsisin vuosien vaivasta näin helpolla, mutta kohtauksen rajuus yllätti. Kokemuksia? Kiitos!

8

1022

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • tulee.................

      vaikka olisi kuinka ja paljon ns. räätälöityä lääkitystä. Eihän sen lääkityksen ole luvattukaan poistaa kohtauksia, ei ainakaan kokonaan.

      nim. eloa paniikkihäiriön kanssa reilut 20 v

      ps. kai käyt lääkityksen lisäksi terapiassa?

      • osin autettu

        Psykoterapiaan ei minulla ole motivaatiota, kun en niin huonosti voi. Tapailen psykologia aina joskus. Kävin aikoinaan neurologissa tutkimuksissa, varmistaakseni, ettei ole mitään fyysistä vikaa päässä. Neurologi oli monen tutkimuksen jälkeen sitä mieltä, että fyysisenä vikana on liian aktiivinen autonominen hermosto, joka siis jo sinällään aiheuttaa vaivoja. Tiedän mistä tietyt asiat elämässä johtuu, en kuitenkaan aio pyhittää menneisyydellä elämiseen MUUTA KUIN SEN, ETTÄ TIEDÄN MIHIN SE TÄNÄ PÄIVÄNÄ VAIKUTTAA. Terapialla on alku ja loppu.


      • paniikkia

        Itse kävin aikoinaan terapiassa,mutta siitä mitään
        apua ollu lääkkeet auttaa.


      • paniikki...

        Ahdistuneisuus johti aamulla kauhean paniikkikohtaukseen. Mieli alkaa miettiä pakotietä pois siitä. Pelottaa, tärinä, vatsaan koskee, sydän hakkaa, ajatukset sinkoilee sinne tänne. Olisi joku ihminen jolle voisi sanoa, miten paha ja ikävä on tunne. Mies kaukana työssä.
        Tuntuu, että kohtaus on aina yhtä kaamea kuin eka kerta. Vaikka tämä on ollut osa elämääni jo monia vuosia. Silti en hyväksy. Pelkään samalla tavalla.
        Lääkäri on ensi tiistaina. Jolloin aion sanoa, että en jaksa tätä. Sellainen lääkitys, että pärjään tämän kanssa. Ei aina jaksa todellakaan elää elämää jatkuvasti pinnistellen voimiaan.
        Haluaisin itseni takaisin. Jossain määrin. Minua ahdistaa jo ulkomaailma etten uskalla mennä minnekään.
        Onko sinulla samanlaisia ajatuksia??


      • Osin autettu
        paniikki... kirjoitti:

        Ahdistuneisuus johti aamulla kauhean paniikkikohtaukseen. Mieli alkaa miettiä pakotietä pois siitä. Pelottaa, tärinä, vatsaan koskee, sydän hakkaa, ajatukset sinkoilee sinne tänne. Olisi joku ihminen jolle voisi sanoa, miten paha ja ikävä on tunne. Mies kaukana työssä.
        Tuntuu, että kohtaus on aina yhtä kaamea kuin eka kerta. Vaikka tämä on ollut osa elämääni jo monia vuosia. Silti en hyväksy. Pelkään samalla tavalla.
        Lääkäri on ensi tiistaina. Jolloin aion sanoa, että en jaksa tätä. Sellainen lääkitys, että pärjään tämän kanssa. Ei aina jaksa todellakaan elää elämää jatkuvasti pinnistellen voimiaan.
        Haluaisin itseni takaisin. Jossain määrin. Minua ahdistaa jo ulkomaailma etten uskalla mennä minnekään.
        Onko sinulla samanlaisia ajatuksia??

        ...mietin liian kauan lääkityksen aloittamista. Alkuun oireet paheni, mutta nyt pidän itseäni oikeasti hulluna, kun en aloittanut lääkitystä aikaisemmin! Tsemppiä lääkäriin!


      • Osin autettu kirjoitti:

        ...mietin liian kauan lääkityksen aloittamista. Alkuun oireet paheni, mutta nyt pidän itseäni oikeasti hulluna, kun en aloittanut lääkitystä aikaisemmin! Tsemppiä lääkäriin!

        Saanko kysyä mikä lääkitys sinulla on? Olen lukenut tämän palstan "vertaistukijuttuja". Sillä sitä se on mulle. Saan edes jonkinlaisen tunteen etten ole yksin maailmassa.
        Pidän itseäni liian herkkänä tämän elämän kiemuroihin. Eikä tilanne kotonakaan ole paras mahdollinen. Yritän niin kovasti olla reipas ja jaksava. Sitten olenkin ihan hukassa paniikissa ja veto pois sekä tunnen syyllisyyttä, kun olen tälläinen reppana.
        Eilinen koko päivä meni ahdistuksen tunteessa ja tuntui etten mistään saa kiinni. Tätäkö on elämä?? Miten nuo muut porskuttaa??
        Kiitos jos vastaat ja ihanaa Vappua ja kaipa se on vain jaksettava.


    • Helpottaa

      Moi, Minäkin olen käyttänyt Sepramia hieman runsaan kuukauden. Vielä ei voi sanoa, että olo olisi normaali mutta lääkitys on selvästi auttanut. Olen vielä hieman odotellut "vaikeisiin" tilanteisiin menemistä, mutta normaaleissa kohtauksia ei ole tullut, jännitystä kylläkin. Minkälaista annosta käytät, ihan mielenkiinnosta.

      • osin autettu

        ...nostettiin neljän viikon jälkeen 20 mg. Eli, 20 mg Sepramia tällä hetkellä. Sivuoireita oli alkuun päänsärky ja virtsaamisvaikeudet.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Karhuryhmä

      Kellään tarkempaa tietoa miksi ja missä karhuryhmä ollut? Perheväkivaltaa vai huumeperintää kenties taas?
      Jämsä
      30
      3562
    2. Mitä sä pelkäät

      Ettei tää etene?
      Ikävä
      96
      3246
    3. Raisionkaaren koira hyökkäys

      Taas nähtiin että koiriin ei voi luottaa. Eilen illalla vapaana ollut koira hyökkäsi Raisionkaarella kolmen henkilön kim
      Raisio
      89
      3097
    4. Mitä kaikkea sä

      Olisit valmis tekeen mun eteen vielä? Vai oletko mitään?
      Ikävä
      77
      3068
    5. "Mielipide: Äärivasemmiston uhka on otettava vakavasti"

      Demokratia näyttäisi olevan Halla-aholle enemmänkin välttämätön paha kuin tavoiteltava asia. Väkivallan ihannointi ja m
      Maailman menoa
      66
      2974
    6. Tapa jolla kohtelit minua viimeksi miellytti erityisesti

      Osaat huomioida kauniisti ja katsot aina tilanteita yhteisen hyvän kannalta. Sitä arvostan erityisesti.
      Ikävä
      86
      2708
    7. Ei me saada toisiamme

      Ei vaan saada. On vain haaveita ja uunelmia
      Ikävä
      35
      2520
    8. Mikä on luonteesi parhain ominaisuus

      ja mikä huonoin?
      Ikävä
      64
      2401
    9. Satuit vain olemaan

      Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se
      Ikävä
      43
      2265
    10. Vieläkö toivot, että kuulisit

      Minusta? Vai suutuitko kun en pystynyt vastaamaan sinulle?
      Ikävä
      88
      2042
    Aihe