Joku tuolla sanoi, että "avioehdolla suojaat kaiken mitä omistat ENNEN avioliittoa". Entäs jos haluaa suojata kaiken senkin, jonka tienaa/perii vihkimisen JÄLKEENKIN...?
Tarkoitin että tulisi suoja myös avioliiton AIKANA hankitulle omaisuudelle.
ENNEN JA AIKANA...
sonja.
10
1093
Vastaukset
- ..................
kun hankit omaisuutta avioliiton aikana omiin nimiisi on se vain sinun omaisuutta. yhdessä hankittu, on tietysti yhteistä omaisuutta.
- ......
Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että avioliiton aikana hankittu omaisuus pysyy omana myös liiton päättyessä.
- ap.
...... kirjoitti:
Avioehtosopimuksella voidaan sopia, että avioliiton aikana hankittu omaisuus pysyy omana myös liiton päättyessä.
Tässä uskossa minäkin olin...että ei se rajaus koske vain ENNEN avioliittoa hankittua omaisuutta..?
Kuinka yksinkertaista on muuten "ositella" joku omistettava kiinteistö...? Siis että jos haluaa, voiko ihan määritellä avioehdossa, (tai kauppakirjassa tai jossain), että "Henkilö A omistaa osakkeet x - y ja henkilö B omistaa osakkeet c - z"...? (siis jos vaikka asutaan samassa omakotitalossa, mutta haluaa siis pitää huolen siitä, että "omaisuudet eivät mene sekaisin"?) - ----
ap. kirjoitti:
Tässä uskossa minäkin olin...että ei se rajaus koske vain ENNEN avioliittoa hankittua omaisuutta..?
Kuinka yksinkertaista on muuten "ositella" joku omistettava kiinteistö...? Siis että jos haluaa, voiko ihan määritellä avioehdossa, (tai kauppakirjassa tai jossain), että "Henkilö A omistaa osakkeet x - y ja henkilö B omistaa osakkeet c - z"...? (siis jos vaikka asutaan samassa omakotitalossa, mutta haluaa siis pitää huolen siitä, että "omaisuudet eivät mene sekaisin"?)>Kuinka yksinkertaista on muuten "ositella" joku omistettava kiinteistö...?
Melko yksinkertaista. Kaupanteossa määritellään. Avioehtosopimuksessa sovitaan vain, miten avio-oikeutta on rajattu eli se on eri asia.
- jeaniina
Avioehtoja voi olla vaikka minkälaisia... Eli yleisimpiä lienee kaikenkattava, joka tarkoittaa sitä, että kaikki mitä ennen on omistettu, kaikki mitä liiton aikana hankitaan tai peritään tai saadaan lahjana tms. on erillisiä tai sitten sellainen, joka rajaa ulkopuolelle ennen avioliittoa hankitun omaisuuden. Uskoisin, että hyvin yleisiä on sellaiset, joissa perinnöt rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle. Mutta lähes kaikki on mahdollista - voidaanhan sitä tehdä vaikka sellainen avioehto, että toisella on avio-oikeus toisen omaisuuteen ja toisella ei tai sitten vaikka sellainen että avio-oikeus on suurimpaan osaan omaisuudesta, mutta se ei koske vaikka jotain yksittäistä kiinteistöä (esim. sukutilaa, suvussa kulkenutta mökkiä tms) tai vaikkapa firmaa.
Lisäksi avioehto voi olla erilainen erotessa ja kuolemantapauksessa eli vaikka niin että avioehto koskee vaikka vain erotapauksia, mutta ei sitten koskekaan silloin, jos liitto päättyy kuolemaan.
Suosittelen tutustumaan avioehdon eri variaatioihin ja tekemään sen ihan lakimiehen kanssa, joka sitten selittää molemmille sopijapuolille, että mitä mikäkin kohta avioehdossa missäkin tilanteessa tarkoittaa mitäkin.
Niin ja kyllä avioliitossa omistetaan ihan se mitä omistetaan ja mitä on papereihin merkitty omistettavaksi - oli sitten avioehtoa tai ei. Avioehdosta tai avioehdottomuudesta riippuu sitten että tuleeko osituksessa maksettavaksi tasinkoa. Mutta avioehdossa voidaan tosiaan jättää vaikka joku kiinteistö tosiaan osituksen ulkopuolelle - tosin silloin on oletettavasti tilanne se, että toinen omistaa sen yksin tai esim. sukunsa kanssa.- ap.
"Niin ja kyllä avioliitossa omistetaan ihan se mitä omistetaan ja mitä on papereihin merkitty omistettavaksi - oli sitten avioehtoa tai ei. "
Onko tosiaan noin...?
Siis jos sen avioehdon nimenomaan tekee sellaiseksi, että se koskee myös avioliiton jälkeistä aikaa..? - jeaniina
ap. kirjoitti:
"Niin ja kyllä avioliitossa omistetaan ihan se mitä omistetaan ja mitä on papereihin merkitty omistettavaksi - oli sitten avioehtoa tai ei. "
Onko tosiaan noin...?
Siis jos sen avioehdon nimenomaan tekee sellaiseksi, että se koskee myös avioliiton jälkeistä aikaa..?En ymmärrä mitä kysyt.
Kirjoitin, että avioliiton aikana omistetaan se mitä papereihin on merkitty omistettavaksi oli avioehtoa tai ei. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sinä omistat teidän perheen auton, niin sinä sen omistat ja jos päätät sen myydä, niin miehellä ei ole nokankoputtamista jos sen myyt ja lähdet maailmanympärysmatkalle. Yhteisenä asuntona käyttämäänne asuntoa et voi kylläkään myydä ilman miehen lupaa vaikka sen yksin omistaisitkin.
Toki avioehdolla voidaan määrätä sitten se, että miten se omistus menee avioliiton loppumisen jälkeen ja se voi mennä eri tavalla, jos liitto on loppunut avioeroon tai kuolemaan.
Suosittelen edelleen keskustelemaan ihan lakimiehen kanssa, että miten haluat teidän tilanteessa omaisuuden menevän eri tilanteissa ja pyydät sitten lakimiestä tekemään teille sopivan avioehdon/testamentin tms. - ja avio-oikeudesta
ap. kirjoitti:
"Niin ja kyllä avioliitossa omistetaan ihan se mitä omistetaan ja mitä on papereihin merkitty omistettavaksi - oli sitten avioehtoa tai ei. "
Onko tosiaan noin...?
Siis jos sen avioehdon nimenomaan tekee sellaiseksi, että se koskee myös avioliiton jälkeistä aikaa..?Suomessa on voimassa omistusten erillisyys. Eli vaikka olet naimisissa, omistat virallisesti oman omaisuutesi ja hallitset sitä. Avioero tai kuolema vasta aktualisoivat avio-oikeuden eli silloin tehdään laskelma molempien omaisuudesta ja veloista, ja se, kummalla on enemmän, maksaa tasinkoa, valitsemallaan omaisuudella, toiselle niin että "puntit ovat tasan".
Jos jompikumpi omistaa 100% asunnosta, hän todella omistaa sen kokonaan, ja erotilanteessa hän joutuu (jos mitään muuta jaettavaa nyt ei olisi), maksamaan netto-omaisuudestaan puolet puolisolleen. Hän ei edelleenkään ole velvollinen luovuttamaan nimenomaan osakkeita, vaan voi hyvin maksaa tasinkosumman rahana.
Kun tehdään avioehto, sillä käytännössä määrätään, mikä osa omaisuudesta jää avio-oikeuden piiriin ja mikä ei. On täysin puolisoiden keskinäisessä päätösvallassa, miten he asiasta päättävät. Toiset rajaavat avio-oikeuden ulkopuolelle vain perinnöt, toiset perinnöt sekä ennen avioliittoa kertyneen omaisuuden, ja toiset kaiken omaisuutensa. Avioehto siis juridisesti vaikuttaa vain "puntit tasan" -jakotilanteeseen avioliiton päättyessä.
Yleensä puolisot omistavat puolet asunnostaan, ja silloin ei ole mahdollista eritellä osakenumeroittain omistamista, vaan juridisesti kyseessä on yhteisomistussuhde. Yhteisomistussuhde on kokonaan osituksesta erillinen konseptinsa, ja käytännössä se purkautuu niin, että toinen ostaa toisen ulos, tai jos ovat riitaisia, kohde myydään ja varat jaetaan puoliksi. Yhteisomistussuhdetta on mahdollista jatkaa myös osituksen jälkeen - osituksessa molemmille lasketaan omaisuudeksi 50% omaisuuden arvosta. Tällaisessa yhteisomistussuhteessa molemmille siis kuuluu puolet juuri kyseisestä asunnosta tai siitä saatavasta tuotosta, eikä kyseessä ole ositus eikä tätä omistusoikeutta voi poissulkea avioehdolla. Tässä voi joskus tulla epäreiluuttakin, jos toinen on maksanut vuosia asuntolainan lyhennykset, tai jos asuntovelka on vain toisen nimissä. Velat jäävät sille jonka nimissä ne on, ja lyhennyksen maksaja ei saa hyvitystä, jos kauppakirjassa ei ole omistussuhdetta määritelty, asunto jaetaan 50-50. - edelliseen liittyen
ja avio-oikeudesta kirjoitti:
Suomessa on voimassa omistusten erillisyys. Eli vaikka olet naimisissa, omistat virallisesti oman omaisuutesi ja hallitset sitä. Avioero tai kuolema vasta aktualisoivat avio-oikeuden eli silloin tehdään laskelma molempien omaisuudesta ja veloista, ja se, kummalla on enemmän, maksaa tasinkoa, valitsemallaan omaisuudella, toiselle niin että "puntit ovat tasan".
Jos jompikumpi omistaa 100% asunnosta, hän todella omistaa sen kokonaan, ja erotilanteessa hän joutuu (jos mitään muuta jaettavaa nyt ei olisi), maksamaan netto-omaisuudestaan puolet puolisolleen. Hän ei edelleenkään ole velvollinen luovuttamaan nimenomaan osakkeita, vaan voi hyvin maksaa tasinkosumman rahana.
Kun tehdään avioehto, sillä käytännössä määrätään, mikä osa omaisuudesta jää avio-oikeuden piiriin ja mikä ei. On täysin puolisoiden keskinäisessä päätösvallassa, miten he asiasta päättävät. Toiset rajaavat avio-oikeuden ulkopuolelle vain perinnöt, toiset perinnöt sekä ennen avioliittoa kertyneen omaisuuden, ja toiset kaiken omaisuutensa. Avioehto siis juridisesti vaikuttaa vain "puntit tasan" -jakotilanteeseen avioliiton päättyessä.
Yleensä puolisot omistavat puolet asunnostaan, ja silloin ei ole mahdollista eritellä osakenumeroittain omistamista, vaan juridisesti kyseessä on yhteisomistussuhde. Yhteisomistussuhde on kokonaan osituksesta erillinen konseptinsa, ja käytännössä se purkautuu niin, että toinen ostaa toisen ulos, tai jos ovat riitaisia, kohde myydään ja varat jaetaan puoliksi. Yhteisomistussuhdetta on mahdollista jatkaa myös osituksen jälkeen - osituksessa molemmille lasketaan omaisuudeksi 50% omaisuuden arvosta. Tällaisessa yhteisomistussuhteessa molemmille siis kuuluu puolet juuri kyseisestä asunnosta tai siitä saatavasta tuotosta, eikä kyseessä ole ositus eikä tätä omistusoikeutta voi poissulkea avioehdolla. Tässä voi joskus tulla epäreiluuttakin, jos toinen on maksanut vuosia asuntolainan lyhennykset, tai jos asuntovelka on vain toisen nimissä. Velat jäävät sille jonka nimissä ne on, ja lyhennyksen maksaja ei saa hyvitystä, jos kauppakirjassa ei ole omistussuhdetta määritelty, asunto jaetaan 50-50.Puolisot A ja B.
A on saanut perintönä kesämökin, arvo 60 000 euroa.
B:llä on ennen avioliittoa ostettu sijoitusasunto, arvo 140 000 euroa.
Puolisoilla on yhteisenä ostettu asunto, jonka arvo on 200 000 euroa. A:lla on asuntovelkaa 60 000 ja B:llä 40 000.
a) puolisoilla ei ole avioehtoa:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
60 000 100 000 - 60 000 = 100 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 50 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. Käytännössä toinen saa yleensä haltuunsa koko asunnon, ja toinen vastavuoroisesti rahaa eli yhteisomistus puretaan. Molemmille jää laskennallisesti 150 000.
b) avioehto, joka sulkee pois perinnöt:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 60 000 = 40 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 80 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. A:lle jää laskennallisesti 180 000 ja B:lle 120 000.
c) avioehto, joka sulkee pois perinnöt ja ennen avioliittoa hankitun omaisuuden:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 60 000 = 40 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 40 000 = 60 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 10 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. A:lle jää laskennallisesti 110 000 ja B:lle 190 000.
d) avioehto, joka sulkee pois kaiken omaisuuden:
A:lle jää
60 000 100 000 - 60 000 = 100 000
B:lle jää
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
Jos yhteinen asunto ja 100 000 velka olisivat kokonaan B:n nimissä, lopputulokset olisivat
a) B maksaa tasinkoa 90 000. (Lopputulos sama.)
b) B maksaa tasinkoa 120 000. (Lopputulos sama.)
c) B maksaa tasinkoa 50 000. (Lopputulos sama.)
d) Kumpikaan ei maksa tasinkoa (A:n omaisuus on lopussa 60 000 ja B:n 240 000.) - tyhmis
edelliseen liittyen kirjoitti:
Puolisot A ja B.
A on saanut perintönä kesämökin, arvo 60 000 euroa.
B:llä on ennen avioliittoa ostettu sijoitusasunto, arvo 140 000 euroa.
Puolisoilla on yhteisenä ostettu asunto, jonka arvo on 200 000 euroa. A:lla on asuntovelkaa 60 000 ja B:llä 40 000.
a) puolisoilla ei ole avioehtoa:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
60 000 100 000 - 60 000 = 100 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 50 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. Käytännössä toinen saa yleensä haltuunsa koko asunnon, ja toinen vastavuoroisesti rahaa eli yhteisomistus puretaan. Molemmille jää laskennallisesti 150 000.
b) avioehto, joka sulkee pois perinnöt:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 60 000 = 40 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 80 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. A:lle jää laskennallisesti 180 000 ja B:lle 120 000.
c) avioehto, joka sulkee pois perinnöt ja ennen avioliittoa hankitun omaisuuden:
A:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 60 000 = 40 000
B:n avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on
100 000 - 40 000 = 60 000
=> B:n täytyy suorittaa tasinkoa A:lle 10 000, hän voi suorittaa tämän myös rahana. A:lle jää laskennallisesti 110 000 ja B:lle 190 000.
d) avioehto, joka sulkee pois kaiken omaisuuden:
A:lle jää
60 000 100 000 - 60 000 = 100 000
B:lle jää
140 000 100 000 - 40 000 = 200 000
Jos yhteinen asunto ja 100 000 velka olisivat kokonaan B:n nimissä, lopputulokset olisivat
a) B maksaa tasinkoa 90 000. (Lopputulos sama.)
b) B maksaa tasinkoa 120 000. (Lopputulos sama.)
c) B maksaa tasinkoa 50 000. (Lopputulos sama.)
d) Kumpikaan ei maksa tasinkoa (A:n omaisuus on lopussa 60 000 ja B:n 240 000.)Kun mentiin naimisiin, miehelläni oli osaomistus sisarensa kanssa, 1/2 maatilasta (ei rajoja, vain osuus, puolet). Rakensimme kodin tähän tilalle ja asumme tässä edelleen. Nyt koko tila jaettaisiin neljän sisaruksen kesken niin, että jokainen saisi 1/4, rahaa ei käytetä vaan se jaettaisiin lahja-periaatteella.
Pitääkö tähän jakoon olla minun (vaimon) suostumus vai voiko mieheni tehdä sen lupaani kysymättä?
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)14910852- 563063
- 2092890
- 252147
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais171898- 171719
- 141696
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa191617"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla181553- 831546