Miten teidän kodissa sujuu tasapuolisuus? Saako joku esim. laiskotella kotitöissä, tekeekö vain tytöt kotityöt tai joku lapsista, entä vaatteiden hankinta, herkut?
Minä olen kasvanut äärimmäisen epätasapuolisessa kodissa, mistä olen hiukan katkera. Nyt kuuden lapsen äitinä olen yrittänyt olla tasapuolinen (toisinaan jopa liiallisuuteen asti ehkä) kaikille, ja kirjoittanut ylös esim. lapsille hankitut vaatteet ja hinnat. Myös isovanhempia on ohjeistettu niin, että yhdelle lapselle ei anneta rahaa tai ylimääräisiä lahjoja ilman syytä. Joko näin tehdään kaikille tai ei kellekään. Ensin isovanhemmat olivat tätä vastaan ("eikö me saada päättää kenelle me kengät ostetaan?"), mutta sitten sovittiin niin, että jos he haluavat joskus osallistua, rahat laitetaan lasten yhteiselle tilille, joista vanhemmat käyttävät ne kaikkien lasten hyväksi.
Tasapuolisuus
14
1267
Vastaukset
- onkin
vain tyttöjä, että kotitöitä ei jaeta sen mukaan, mutta en kyllä laske vaatteisiin menevää rahaa ja vanhin saa kyllä eniten vaatteita jotka jäävät sitten toisille, toki toisillekin tarpeen mukaan ostetaan. Pienemmät arvostavat eniten uusia vaateita varmaan siksi kun niitä vähiten saavat mutta mielestäni ei olisi järkevää ostaa kaikille saman verran uusia vaatteita ja heittää hyviä pois, sekin raha on sitten käytössä kaikille johonkin muuhun mukavaan.
Muuten ollaan kyllä sen verran tasapuolisia että ylimääräisiä leluja ja lahjoja ei ostella eikä niitä juuri muutkaan tuo. - toinenäiti
Siis lasketteko ihan oikeasti paljonko rahaa kehenkin kuluu ja kulutatte kaikkiin yhtä paljon?
Että jos yhteen lapseen vaikkapa 5v vanhana vuonna 2002 kului X euroa, nyt nuorempi, joka sattuu olemaan 5v vuonna 2008 "saa käyttöönsä" saman summan? Vai että joka vuosi jokaiseen käytetään yhtä paljon rahaa... vanhimman ja nuorimman kuuden vuoden (tai mikä se nyt mahtaa ollakaan teillä) ikäerosta huolimatta? Vai miten?
Kyllä meillä vanhempiin kulutetaan paljon enemmän, ku nuorempiin. (Lapset: poika 12v, tyttö 10v, tyttö 9v, poika 6v, poika 5v ja tyttö 3v.) Vanhin harrastaa ym. jo ihan eri tavalla, ku nuorin ja jos taas vertaillaan tilannetta mikä meillä oli ku vanhin oli 3v, niin kyllä häneen varmaan meni paljon enemmän rahaa, ku nyt nuorimpaan, kun hän on 3v. Meillähän oli vain yksi lapsi silloin (toki oltiin vaan opiskelijoita ja nyt ollaan molemmat hyvissä töissä).
Isovanhemmat, kummit ym. eivät ole saaneet ohjeita lahjojen, ostosten tms suhteen, mutta ovat nähdäkseni silti ihan reiluja. Joskus joku saa jotain ylimääräistä, mutta kaikki saa joskus. Kyllä meillä silti yritetään olla tasapuolisia ja mielestäni ollaankin.- yh sekaantuu :)
mieleeni. Elatusmaksuja kun laskettiin, niin oli siellä virkailijalla ihan omia lomakkeita ja laskukaavoja, joiden mukaan eri-ikäiset tosiaan kuluttivat eri summia. Meidän 4, 9 ja 11-vuotiaat kuluttavat kaikki eri summan verran kuukaudessa, vaikka käytännössä ehkä materiaaliin kuluu aika lailla saman verran, mutta ruokaan sitten taas tietty vanhemmille enemmän, kuin kuopukselle.
- se edellinen toinenäiti
yh sekaantuu :) kirjoitti:
mieleeni. Elatusmaksuja kun laskettiin, niin oli siellä virkailijalla ihan omia lomakkeita ja laskukaavoja, joiden mukaan eri-ikäiset tosiaan kuluttivat eri summia. Meidän 4, 9 ja 11-vuotiaat kuluttavat kaikki eri summan verran kuukaudessa, vaikka käytännössä ehkä materiaaliin kuluu aika lailla saman verran, mutta ruokaan sitten taas tietty vanhemmille enemmän, kuin kuopukselle.
ruoka on tosi pieni osa kulutuksen erosta.
Kyllähän 12v syö enemmän, ku 3v, mut kyl isompi ero tulee vaikka siitä, että 12v pelaa lätkää ja futista ja 3v käy muskarissa ja liikuntaleikkiksessä. Ensimmäisen varusteet, lisenssit, pelireissut, leirit jne maksaa monta kertaa sen mitä nuorimman osallistumismaksut. 12v saa viikkorahaa, menee leffaan jne, 3v menee minne toiset vie. Mutta kyllähän aikanaan se nyt 3v on 12v ja harrastaa ehkä jotain ja niitä kuluja maksellaan.
Vaatteissa vanhin ja nuorin ehkä saa suht saman verran uutta, mut kyl noissa meidän vuoden välien syntyneissä "pareissa" nuorempi perii ison osan vanhemman vaatteista, ku sattuvat vielä olemaan samaa sukupuolta. Eikä se ainakaan toistaiseksi ole ollut suuri ongelma. Toki aina joskus "parin" nuoremmankin pitää saada jotain uutta, kivaa ja mieleistä. - jokuäiti
se edellinen toinenäiti kirjoitti:
ruoka on tosi pieni osa kulutuksen erosta.
Kyllähän 12v syö enemmän, ku 3v, mut kyl isompi ero tulee vaikka siitä, että 12v pelaa lätkää ja futista ja 3v käy muskarissa ja liikuntaleikkiksessä. Ensimmäisen varusteet, lisenssit, pelireissut, leirit jne maksaa monta kertaa sen mitä nuorimman osallistumismaksut. 12v saa viikkorahaa, menee leffaan jne, 3v menee minne toiset vie. Mutta kyllähän aikanaan se nyt 3v on 12v ja harrastaa ehkä jotain ja niitä kuluja maksellaan.
Vaatteissa vanhin ja nuorin ehkä saa suht saman verran uutta, mut kyl noissa meidän vuoden välien syntyneissä "pareissa" nuorempi perii ison osan vanhemman vaatteista, ku sattuvat vielä olemaan samaa sukupuolta. Eikä se ainakaan toistaiseksi ole ollut suuri ongelma. Toki aina joskus "parin" nuoremmankin pitää saada jotain uutta, kivaa ja mieleistä.No joo, kyllä meillä huomioidaan lasten ikä ja harrastukset, nuoremmat saa vanhemmilta lapsilta vaatteita, mutta kaikki hankinnat pyritään kuitenkin kirjaamaan ylös, ihan senkin takia että pienituloisella pysyisi talous hallinnassa.
- mapee
Onko rahallinen arvo ainoa mittari tässä asiassa? Lapsethan kuluttaa eri ikäisenä ja eri lapset erilailla. Lisäksi kiertäähän tavara toiselta toiselle. Lisäksi eri tenavat tekevät asioita kotonakin erilailla eri syistä. Meillä jopa kun osa on ollut koulussa toisella paikkakunnalla niin eipä ne ole voineet osallistua samoin ja toisaalta olisihan se nyt koomista jos sen rahan laittaisi johonkin muuhun sen koulun sijaan toisten kohdalla.. Tosin eipä rahatkaan riittäisi panostaa kaikkiin samana aikaan yhtä paljon!
Meillä hankitaan asioita tarpeen ja maun mukaan. Jos joku tahtoo kalliit kengät niin se selvitetään sitten, että uusia on turha pyytää ihan heti kohta. Toisaalta jos kirpparilta tehdään hyvä löytö niin ei se tarkoita että kaupasta saa silti vielä jotain vastaavaa uutenakin. Järki käteen!
Yhdellä lapsella on silmälasit kokopäiväkäytössä ja toisella on lukulasit. Pitäisikö ostaa kaikille tasa-arvon nimissä lasit vai uusia ne lukulasit turhaan myös vuosittain?
Entäs kummit? Yhdne kummeista toinen on kuollut ja toinen on ihminen joka osta akaikilel aina lahjoja kun lahjojen aika on. Toki satsaa tähän kummilapseen enemmän kyllä. Yhdellä on pariskunt akummeina joten saa yhden lahjan, tai ei nyt mitään kun ei olla yhteydessä.. Kolmas saa taas kahdelta kummilta lahjan, tosin toiselta kun sattuu muistamaan nykyisin, mutta toiselta aina ja säännöllisesti. Neljännen kummit taas ovat aktiivisia ja antavat vielä karkkieurotkin käydessään.. Niin ja joku ottaa yökylään, joku muuten vaan ja joku ei koskaan joten miten sekin tasapäistetään?
Jos yksi lapsi on omistanut esim kolme toppa-asua alaluokilla koska niitä joutui pesuun toistuvien virtsatieinfektioiden sivutuotteena niin miksi nuorin saisi samat kun ei likaa vaatteitaan juurikaan ja on sisarusten vanhoja puolen tusinaa kaapissa?
Juuri ostettiin aamupäivällä alusvaatteita. Toiselle löytyy liivit mistä vain marketista ja seppälästä, mutta toiselle on ostettava erikoisliikkeestä. Mistäs se otetaan pois? Tai ostetaanko toiselle sitten vaikka viidet? ja poika kun ei käytä liivejä niin sille varmaan sitten uusi pleikkapeli? Reilua???
Systeemi ei tosiaankaan ainakaan musta tunnu toimivalta. Meillä vielä joku tykkää pelata, joku osta akirjoja, joku taas jotain muuta. Yksi ramppaa kavereilla maailman äärissä ja tuhlaa sinne. Eipä ole tullut mieleen laskea että kaikkiin menee sama raha. Tosin on kivempi ostaa se kirj asellaiselle lapselle, joka pyytäessä tekee asioita kuin sille, joka ei tee..
Ilmeisesti taustasi on sellainen suosikkilapsi perheessä ja hylkiö-systeemi? Vai onko kyse ollut sukupuolista? Pahinta oli yhden perheen lapset, kaksostytöt. Heistä toinen oli nätti ja sai kaiken uutena ja toinen sitten ihan tavallisen näköinen tai ehkä vähän vähemmän viehättävä siitäkin ja sai kaiken isolta siskoltaan vanhana. Epäreilua! Silti kaiken laskeminen on jo neuroottista!
Meillä mummon ja vaarin mukana on saanut usein jotakin ekstraa. Pointti on se, että se joka on mukana voi saada ja joka ei ole ei saa. Se on valinta lapseltakin.- mapee
Meillä on kotitöistä lista siis ihan noista tavallisista jokapäiväisistä. Vähemmän kinaa ja jos on meno niin lapset vaihtaa vuoroja jne. Eikä tarvits emiettiä kuka teki milloinkin tai että se ei tee koskaan joka tulee suoraan pöytään kotiin ..
- toinenäiti
mapee kirjoitti:
Meillä on kotitöistä lista siis ihan noista tavallisista jokapäiväisistä. Vähemmän kinaa ja jos on meno niin lapset vaihtaa vuoroja jne. Eikä tarvits emiettiä kuka teki milloinkin tai että se ei tee koskaan joka tulee suoraan pöytään kotiin ..
Kieltämättä mäkin vähän provosoiduin aloittajan ostosten kirjaamisjutusta, kuten näköjään säkin ;) Alkuperäinenhän tuossa jo kommetoikin, että lasten ikä vaikuttaa ja arvatenkin nuo muutkin henk.koht. ominaisuudet (kuten silmälasien tai rintaliivien tarve).
Mutta se itse asia tasa-arvoisuudesta jäi mullakin aikaisemmin pois... Kyllä meilläkin yritetään jokaisella teettää tasaisesti hommia. Ei vanhin poika hommista pääse luistamaan, vaikka toki koulu vie hänellä enemmän aikaa, ku joillain nuoremmista (kun ei nyt satu olemaan yhtä nopea oppimaan) ja harrastuksista johtuen harkkoja/pelejä on n. 6krt/viikko.
Mitään kiertävää työlistaa meillä ei ole, vaan jokaisella on suurinpiirtein omat hommansa. Ja vahtivat kyllä toisiaan, ettei kukaan pääse luistamaan. Liekö se sitten hyvä vai huono asia ;)
Mutta ei meillä myöskään ole miesten/naisten töitä, ei lapsilla, eikä aikuisilla. Uskoisin, että aikuisten oma malli ja työnjako on selkein opettaja lapsillekin. Yhdessä vaiheessa, ku olin kotona, tein toki enemmän kotitöitä, ku mieheni, mutta olihan mulla yli 8h/päivä enemmän aikaakin niihin hommiin. Nyt kun ollaan molemmat töissä, se tekee joka ehtii, jaksaa tai toteaa, että on pakko. - mapee
toinenäiti kirjoitti:
Kieltämättä mäkin vähän provosoiduin aloittajan ostosten kirjaamisjutusta, kuten näköjään säkin ;) Alkuperäinenhän tuossa jo kommetoikin, että lasten ikä vaikuttaa ja arvatenkin nuo muutkin henk.koht. ominaisuudet (kuten silmälasien tai rintaliivien tarve).
Mutta se itse asia tasa-arvoisuudesta jäi mullakin aikaisemmin pois... Kyllä meilläkin yritetään jokaisella teettää tasaisesti hommia. Ei vanhin poika hommista pääse luistamaan, vaikka toki koulu vie hänellä enemmän aikaa, ku joillain nuoremmista (kun ei nyt satu olemaan yhtä nopea oppimaan) ja harrastuksista johtuen harkkoja/pelejä on n. 6krt/viikko.
Mitään kiertävää työlistaa meillä ei ole, vaan jokaisella on suurinpiirtein omat hommansa. Ja vahtivat kyllä toisiaan, ettei kukaan pääse luistamaan. Liekö se sitten hyvä vai huono asia ;)
Mutta ei meillä myöskään ole miesten/naisten töitä, ei lapsilla, eikä aikuisilla. Uskoisin, että aikuisten oma malli ja työnjako on selkein opettaja lapsillekin. Yhdessä vaiheessa, ku olin kotona, tein toki enemmän kotitöitä, ku mieheni, mutta olihan mulla yli 8h/päivä enemmän aikaakin niihin hommiin. Nyt kun ollaan molemmat töissä, se tekee joka ehtii, jaksaa tai toteaa, että on pakko.on konsti siinä missä muutkin niin hyvässä kuin pahassakin.
Tasapuolisuus on hieno asia, mutta sen kääntöpuoli on tasapäistäminen ja se on taas huono juttu. Tuo kirjanpito ajaa mielestäni jossain määrin päistämiseen..
Naisten ja miesten työt on hauska juttu sekin. Meillä mies tekee ruoka akun on pakko. Jotenkin se tuntuu sujuvan naisena minulta helpommin, vaikka en siitä juurikaan nauti yleensä. Poika sen sijaan meillä kyllä kokkailee ihan omatoimisesti ilman malliakin tai ehkä siskojensa kommentoinneista oppineena?
Ajan autolla paljon. Kun taannoin tsekkasin niin keskimäärin vuodessa tulee sellaiset 32 000km tähän mennessä. Ikinä en ole rengasta vaihtanut, nesteitä tai öljyjä tarkistanut jne. Ne on miehen työtä ja autojen kanssa pelaaminen on hänen juttunsa. Toki yleensä tiedän ihan oikeasti, missä vika on kun sellainen autoon tulee, se taas on yhdessäolon satoa. Tuo ei ole jako miesten ja naisten töihin vaan mieltymykseen tai osaamiseen. Joku asia luontuu toiselta helpommin ja paremmin kuin toiselta ja sillä se jää sen vastuulle. Vieras voisi tulkita sukupuolijaoksi aika pitkälle, mutta kyse on enemmän mieltymyksistä ja ajautumisesta moiseen malliin.
Lasten kohdalla on ehkä samaa. Kun joku ei tykännyt viedä koira aulos ja joku taa stahtoi tienestiä niin lopulta sovittiin että se joka tahtoi sai siitä korvausta. Kysyntä ja tarjonta kohtasi. Tokihan olisi kasvattavaa että kaikki huolehtivat oman sansa elukasta kun se kerran on hankittu, mutta kun hankinta-aikana tilanen oli aikalailla toinen monella tapaa niin ei voi velvoitta akuin perhesovun hengessä.
Pitäisi kitkeä rikkaruohoja ja tahtoisi housut. Kysyntä ja tarjonta kohtaa taas. Mieluummin istuttelen uusia kasveja ja suunnittelen kukkapenkin muokkaamista kuin revin leinikkiä ja voikukkaa..
Tokihan kaikkia pyritään kohtelemana tasapuolisesti. Toisen kuutosta juhlitaan kakulla ja toisen kasi on rutiini kun kokeita näytetään. Se on sitä yksilöllisyyttä. Toisaalta on mielestäni tärkeää palkita yrittäminen ja ahkeruus. Perustaso on kaikille olemassa talon puolesta monessa asiassa, mutta jos tahtoo lisää niin senkin saa perustellusti.
Aloittajan maailmasssa jotenkin en edelleenkään näe ihan sitä punaista lankaa, vaikka varmaan se siellä on. Meillä tasapuolista ei ole keinot vaan päämäärä tai ainakin niin me asian näemme.. - toinenäiti
mapee kirjoitti:
on konsti siinä missä muutkin niin hyvässä kuin pahassakin.
Tasapuolisuus on hieno asia, mutta sen kääntöpuoli on tasapäistäminen ja se on taas huono juttu. Tuo kirjanpito ajaa mielestäni jossain määrin päistämiseen..
Naisten ja miesten työt on hauska juttu sekin. Meillä mies tekee ruoka akun on pakko. Jotenkin se tuntuu sujuvan naisena minulta helpommin, vaikka en siitä juurikaan nauti yleensä. Poika sen sijaan meillä kyllä kokkailee ihan omatoimisesti ilman malliakin tai ehkä siskojensa kommentoinneista oppineena?
Ajan autolla paljon. Kun taannoin tsekkasin niin keskimäärin vuodessa tulee sellaiset 32 000km tähän mennessä. Ikinä en ole rengasta vaihtanut, nesteitä tai öljyjä tarkistanut jne. Ne on miehen työtä ja autojen kanssa pelaaminen on hänen juttunsa. Toki yleensä tiedän ihan oikeasti, missä vika on kun sellainen autoon tulee, se taas on yhdessäolon satoa. Tuo ei ole jako miesten ja naisten töihin vaan mieltymykseen tai osaamiseen. Joku asia luontuu toiselta helpommin ja paremmin kuin toiselta ja sillä se jää sen vastuulle. Vieras voisi tulkita sukupuolijaoksi aika pitkälle, mutta kyse on enemmän mieltymyksistä ja ajautumisesta moiseen malliin.
Lasten kohdalla on ehkä samaa. Kun joku ei tykännyt viedä koira aulos ja joku taa stahtoi tienestiä niin lopulta sovittiin että se joka tahtoi sai siitä korvausta. Kysyntä ja tarjonta kohtasi. Tokihan olisi kasvattavaa että kaikki huolehtivat oman sansa elukasta kun se kerran on hankittu, mutta kun hankinta-aikana tilanen oli aikalailla toinen monella tapaa niin ei voi velvoitta akuin perhesovun hengessä.
Pitäisi kitkeä rikkaruohoja ja tahtoisi housut. Kysyntä ja tarjonta kohtaa taas. Mieluummin istuttelen uusia kasveja ja suunnittelen kukkapenkin muokkaamista kuin revin leinikkiä ja voikukkaa..
Tokihan kaikkia pyritään kohtelemana tasapuolisesti. Toisen kuutosta juhlitaan kakulla ja toisen kasi on rutiini kun kokeita näytetään. Se on sitä yksilöllisyyttä. Toisaalta on mielestäni tärkeää palkita yrittäminen ja ahkeruus. Perustaso on kaikille olemassa talon puolesta monessa asiassa, mutta jos tahtoo lisää niin senkin saa perustellusti.
Aloittajan maailmasssa jotenkin en edelleenkään näe ihan sitä punaista lankaa, vaikka varmaan se siellä on. Meillä tasapuolista ei ole keinot vaan päämäärä tai ainakin niin me asian näemme..No, meillä taas mies laittaa ruokaa varmaan ainakin viitenä päivänä seitsemästä. Lapset osallistuvat mielellään ja mä teen, kun on ihan ihan ihan pakko. Osaan kyl vaihtaa renkaat, mut se tulee teetettyä muualla, niin mun ku miehenkin autoon :) Ja nesteistä ja öljyistä huolehtii kumpikin oman autonsa kohdalla. Mut kyl sit taas pesen pyykkiä ja siivoan paljon useammin, ku ajan nurmikon jne... Kyllä meilläkin taitaa miesten/naisten työt aika perinteisesti mennä, muttei niin, että toinen ei voisi jotain sukupuolen vuoksi tehdä. Ja se koskee kyllä lapsiakin.
Toi koti/pihatöistä maksaminen on sellainen ikuisuuskysymys... saako äitikin uudet housut, jos kitkee rikkaruohot itse? - mapee
toinenäiti kirjoitti:
No, meillä taas mies laittaa ruokaa varmaan ainakin viitenä päivänä seitsemästä. Lapset osallistuvat mielellään ja mä teen, kun on ihan ihan ihan pakko. Osaan kyl vaihtaa renkaat, mut se tulee teetettyä muualla, niin mun ku miehenkin autoon :) Ja nesteistä ja öljyistä huolehtii kumpikin oman autonsa kohdalla. Mut kyl sit taas pesen pyykkiä ja siivoan paljon useammin, ku ajan nurmikon jne... Kyllä meilläkin taitaa miesten/naisten työt aika perinteisesti mennä, muttei niin, että toinen ei voisi jotain sukupuolen vuoksi tehdä. Ja se koskee kyllä lapsiakin.
Toi koti/pihatöistä maksaminen on sellainen ikuisuuskysymys... saako äitikin uudet housut, jos kitkee rikkaruohot itse?Toisaalta nehän tuppaa olemaan äidin kukkapenkkejä joissa ne rikat kasvaa..
No, ei meillä tokikaan makseta kuin joistakin hommista ja jos taas toisaalta on homma, jot akukaan ei tahdo tehdä niin siitä tietenkin. Lopulta raha liikkuu aika nihkeesti..
Yhdessä tekeminen sen sijana on kivaa ja sitä tulee harrastettua. Vaikka mukuloita joutuu puoliksi pakottamaan pihahommiin sun muihin niin sitten niiden teko on kuitenkin kivaa. Yleensä aherrus palkitaan tasapuolisesti syömällä hyvää ja nopea eli jostain tuotua tai haettua valmista ruokaa. Moinen palkkio lämmittää niin aikuista kuin lasta..
Etkös ikinä lahjo itseäsi? Mulla ainakin toimii tosi hyvin! KUn teen jonkin inhottavan työn niin saan siitä palkan itseltäni. Se voi olla uusi kirja ja suklaalevy tai shoppailureissu tai vain rauhallinen ilta jne.. Olen siis täysin lahjottavissa? - toinen äiti
mapee kirjoitti:
Toisaalta nehän tuppaa olemaan äidin kukkapenkkejä joissa ne rikat kasvaa..
No, ei meillä tokikaan makseta kuin joistakin hommista ja jos taas toisaalta on homma, jot akukaan ei tahdo tehdä niin siitä tietenkin. Lopulta raha liikkuu aika nihkeesti..
Yhdessä tekeminen sen sijana on kivaa ja sitä tulee harrastettua. Vaikka mukuloita joutuu puoliksi pakottamaan pihahommiin sun muihin niin sitten niiden teko on kuitenkin kivaa. Yleensä aherrus palkitaan tasapuolisesti syömällä hyvää ja nopea eli jostain tuotua tai haettua valmista ruokaa. Moinen palkkio lämmittää niin aikuista kuin lasta..
Etkös ikinä lahjo itseäsi? Mulla ainakin toimii tosi hyvin! KUn teen jonkin inhottavan työn niin saan siitä palkan itseltäni. Se voi olla uusi kirja ja suklaalevy tai shoppailureissu tai vain rauhallinen ilta jne.. Olen siis täysin lahjottavissa?Kuten sanoin, kotitöistä maksaminen on ikuisuuskysymys... Periaatteessa se on musta väärin, mutta toki sitä meilläkin tapahtuu ja lahjon tietysti itseänikin, mutta se nyt on sellaista itsensä huijaamista ;)
Sellaiseen meillä ei ole menty, eikä mennä, että roskapussin ulosviennistä tai tiskikoneen täyttämisestä tienaa X euroa, mutta kyllä lapset usein saadakseen jotain uutta saavat/joutuvat vähän töitä tekemään.
Ja pakkopihatalkoisiin/suursiivouspäivään joutuu lapsetkin (monesti naapurinkin lapset) osallistumaan ja siitä tulee sit palkinnoksi kaikille jotain hyvää/kivaa. Usein just pizzaa, grillibileet pihalla, elokuvailta tms. yhteistä mukavaa. Ilmeisesti vähän samaan tyyliin, ku teilläkin.
Ja mitä lahjottavuuteen tulee, niin kyllähän lapset tajuaa itsekin, että kannattaa tehdä jotain pientä ylimääräistä kotona, ennenkuin pyytää satasen kenkiä tai jotain muuta sellaista, mihin vastaus helposti on ei. Ja tuntuvat tajuavan senkin, että jos vain mahdollista, kannattaa tehdä jotain/tarjoutua avuksi jossain, mistä äiti tosiaan ei tykkää ;) - mapee
toinen äiti kirjoitti:
Kuten sanoin, kotitöistä maksaminen on ikuisuuskysymys... Periaatteessa se on musta väärin, mutta toki sitä meilläkin tapahtuu ja lahjon tietysti itseänikin, mutta se nyt on sellaista itsensä huijaamista ;)
Sellaiseen meillä ei ole menty, eikä mennä, että roskapussin ulosviennistä tai tiskikoneen täyttämisestä tienaa X euroa, mutta kyllä lapset usein saadakseen jotain uutta saavat/joutuvat vähän töitä tekemään.
Ja pakkopihatalkoisiin/suursiivouspäivään joutuu lapsetkin (monesti naapurinkin lapset) osallistumaan ja siitä tulee sit palkinnoksi kaikille jotain hyvää/kivaa. Usein just pizzaa, grillibileet pihalla, elokuvailta tms. yhteistä mukavaa. Ilmeisesti vähän samaan tyyliin, ku teilläkin.
Ja mitä lahjottavuuteen tulee, niin kyllähän lapset tajuaa itsekin, että kannattaa tehdä jotain pientä ylimääräistä kotona, ennenkuin pyytää satasen kenkiä tai jotain muuta sellaista, mihin vastaus helposti on ei. Ja tuntuvat tajuavan senkin, että jos vain mahdollista, kannattaa tehdä jotain/tarjoutua avuksi jossain, mistä äiti tosiaan ei tykkää ;)Eli onpa teillä fiksut systeemit löydetty!
Tietokoneesta pakko lisätä sen verran, että varsinkin kesäloma-aikaan tietokoneella saa olla korkeintaan saman ajan kuin on ollut ulkonakin. Tokikaan ei siellä koneella olla tuntikaupalla vaikka päivä pihalla olisi vierähtänyt. Noin vapaaehtoisen pakon kautta viimeinenkin tupajumi hilaa itsensä pihalle..
Toi roskis on hauska juttu! Meillä yksi lapsi ihan ekalla luokalla mietti kamalasti, miten saisi lisää rahaa yhteen juttuun säästettyä. Tavoite vaati puolen vuoden säästön ja sitten vielä me tultiin hinnassa reilusti vastaan joten karkkipäivätkin oli jo possussa.. No, roskien vienti! Siitä sovittiin kuukausipalkka ja lapsi vei roskat tunnollisesti tavoite silmissään. Sitten se unohtui. Eli se vie vieläkin niitä roskia ja saa sen korotetun kk-rahan verrattuna sisaruksiinsa saman ikäisenä. Ja vieköön edelleen!
Meillä noi kuukausirahat ja viikkorahat on menneet samalla kaavalla kaikille. Toki euro hieman heilautti asiaa ja teki korotuksia pyöristyksissä, mutta..
Itse näen senkin, että kotityöt tai työt kotona niin ne joista ei makseta kuin ne joista ehkä maksetaan ovat myös kasvattavia ja vastuullisuus lisääntyy. On työ joka on hoidettava jotta siitä saa palkan. Pöydän kattaminen jotta saa valmiin ruuan nenän alle on kai pikkujuttu, mutta samalla on osallistumista aterian kulkuun. Moni asia on lopulta pieni, mutta sillä on silti väliä ja merkitys. Lasten passaaminen ei oikein kai palvele ketään? Onneksi meillä on noi neljä sillä parin tenavan talouksissa meininki on aika erilaista useimmiten eli asutaan "hotellissa".
Mites teillä lasten huoneet?
Meillä se on alue jolla en päätäni juuri vaivaa. Joskus kehoitan siivoamaan ja sitten odotellana ihmeen tapahtumista. Yksi siivoaa kun tahtoo kaverin yökylään (ja huone siis siivotaan ensin ja sen jälkeen saa vasta kysyä eli ei tiku ja porkkana vaan sotatanteretta muistuttavaan huoneeseen ei voi ketään edes pyytää!). Toinen taas kun poikaystävä on tulossa käymään jne. Pienimmän kanssa siivotaan yhdessä tietenkin, mutta enemmän ohjaten kuin että siivoaisin ja hän olisi seurana. Yhdessä perheessä saa palkkaa kun siivoaa oman huoneen! Aika reilua?
Sitten on töitä, joita ei saa tehdä. Pyykin pesen mieluiten itse ja täytän tiskarin. Vaatteiss aon niin paljon erilaisia ja kuivausrumpuun ei sa alaittaa kuin puolet että isoimmat nyt osa ahommaan, mutta ovat aika "joustavia" asian suhteen ja sitten mokia sattuu kun ei jakseta tarkastaa ohjeesta. Vaikka kyllä ne omia vaatteitaan pesee ihan kiitetävästi ja ovat oppimassa, että narulle jos ei ole varma. Tiskarin taa slastaan täydemmäksi eli tiskiallas tyhjäksi ja se ei jotenkin muilta onnistu. Ärsyttää vietävästi kun altaaseen jää astioita roikkumaan! Tosin ikuisuuden on pyritty siihen, että koneeseen suoraan, mutta aika usein siellä on puhtaita odottamassa..
Niin perusjutut kuuluu talon puolesta, mutta on paljon asioita joita ei pyytämällä saa tai ainakin sitten neuvotellaan tiukasti. Kiitettävästi lapsilla on mielikuvitusta asioiden suhteen tullut. Ja kääntönä sitten esim uimahalli hyvänä harrastuksena on aina tarjolal eli lippuvihot on hyllyssä odottamassa halukasta yms. - toinenäiti
mapee kirjoitti:
Eli onpa teillä fiksut systeemit löydetty!
Tietokoneesta pakko lisätä sen verran, että varsinkin kesäloma-aikaan tietokoneella saa olla korkeintaan saman ajan kuin on ollut ulkonakin. Tokikaan ei siellä koneella olla tuntikaupalla vaikka päivä pihalla olisi vierähtänyt. Noin vapaaehtoisen pakon kautta viimeinenkin tupajumi hilaa itsensä pihalle..
Toi roskis on hauska juttu! Meillä yksi lapsi ihan ekalla luokalla mietti kamalasti, miten saisi lisää rahaa yhteen juttuun säästettyä. Tavoite vaati puolen vuoden säästön ja sitten vielä me tultiin hinnassa reilusti vastaan joten karkkipäivätkin oli jo possussa.. No, roskien vienti! Siitä sovittiin kuukausipalkka ja lapsi vei roskat tunnollisesti tavoite silmissään. Sitten se unohtui. Eli se vie vieläkin niitä roskia ja saa sen korotetun kk-rahan verrattuna sisaruksiinsa saman ikäisenä. Ja vieköön edelleen!
Meillä noi kuukausirahat ja viikkorahat on menneet samalla kaavalla kaikille. Toki euro hieman heilautti asiaa ja teki korotuksia pyöristyksissä, mutta..
Itse näen senkin, että kotityöt tai työt kotona niin ne joista ei makseta kuin ne joista ehkä maksetaan ovat myös kasvattavia ja vastuullisuus lisääntyy. On työ joka on hoidettava jotta siitä saa palkan. Pöydän kattaminen jotta saa valmiin ruuan nenän alle on kai pikkujuttu, mutta samalla on osallistumista aterian kulkuun. Moni asia on lopulta pieni, mutta sillä on silti väliä ja merkitys. Lasten passaaminen ei oikein kai palvele ketään? Onneksi meillä on noi neljä sillä parin tenavan talouksissa meininki on aika erilaista useimmiten eli asutaan "hotellissa".
Mites teillä lasten huoneet?
Meillä se on alue jolla en päätäni juuri vaivaa. Joskus kehoitan siivoamaan ja sitten odotellana ihmeen tapahtumista. Yksi siivoaa kun tahtoo kaverin yökylään (ja huone siis siivotaan ensin ja sen jälkeen saa vasta kysyä eli ei tiku ja porkkana vaan sotatanteretta muistuttavaan huoneeseen ei voi ketään edes pyytää!). Toinen taas kun poikaystävä on tulossa käymään jne. Pienimmän kanssa siivotaan yhdessä tietenkin, mutta enemmän ohjaten kuin että siivoaisin ja hän olisi seurana. Yhdessä perheessä saa palkkaa kun siivoaa oman huoneen! Aika reilua?
Sitten on töitä, joita ei saa tehdä. Pyykin pesen mieluiten itse ja täytän tiskarin. Vaatteiss aon niin paljon erilaisia ja kuivausrumpuun ei sa alaittaa kuin puolet että isoimmat nyt osa ahommaan, mutta ovat aika "joustavia" asian suhteen ja sitten mokia sattuu kun ei jakseta tarkastaa ohjeesta. Vaikka kyllä ne omia vaatteitaan pesee ihan kiitetävästi ja ovat oppimassa, että narulle jos ei ole varma. Tiskarin taa slastaan täydemmäksi eli tiskiallas tyhjäksi ja se ei jotenkin muilta onnistu. Ärsyttää vietävästi kun altaaseen jää astioita roikkumaan! Tosin ikuisuuden on pyritty siihen, että koneeseen suoraan, mutta aika usein siellä on puhtaita odottamassa..
Niin perusjutut kuuluu talon puolesta, mutta on paljon asioita joita ei pyytämällä saa tai ainakin sitten neuvotellaan tiukasti. Kiitettävästi lapsilla on mielikuvitusta asioiden suhteen tullut. Ja kääntönä sitten esim uimahalli hyvänä harrastuksena on aina tarjolal eli lippuvihot on hyllyssä odottamassa halukasta yms.monta, ei "kotona kuin hotellissa" asuminen toimi. Ei ainakaan, jos sattuu äidiksi näin laiska ja mukavuudenhaluinen tapaus, ku meillä.
On meilläkin hommia, joita lapset ei tee. Pyykkiin saa koskea ainoastaan kun on saanut sellaiset ohjeet (= kun kone pysähtyy, laitat kaiken kuivuriin, jossa on ohjelma valittu valmiiksi tai sitten kun kone pysähtyy laitat kaiken narulle).
Lasten huoneet ei mua juuri stressaa. Asutaan kolmessa kerroksessa ja lasten huoneet on poissa silmistä, poissa mielestä. P12 pitää huoneensa siistinä, T10 ei koskaan ja T9 enimmäkseen. P6 ja P5 jakavat huoneen ja siellä on aina kaaos. T3 saa säännöllisesti apua äidiltä/isltä siivoukseen. No, niin saa kyllä pienemmät pojatkin. Ennen yökylää on siivottava kunnolla, samoin ennen sellaisia juhlia tms. kun meille tulee paljon väkeä. Kaikki siivoavat kerran viikossa, mutta kyllä standardi vaihtelee. Kaikista ei aina tiedä, onko sen viikon siivouspäivö jo mennyt (yhteistä päivää ei ole päätetty), mutta siitä en jaksa tehdä ongelmaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445299Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243460Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2992870Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui582686- 1732365
- 252157
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1271899Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661865Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881771M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161401