Onko teillä muilla rapuihmisillä täällä ikinä sellaista oloa että elämä on jotenkin tosi hankala?vain onko se vain mun elämä joka ei millään järjesty haluamallani tavalla.Olen nuori, fiksu ja hyvännäköinen ihminen, mut jotenkin vaan tuntuu että elämässä on enemmän vastoinkäymisiä kuin tarpeeksi...vahva ja sitkeä olen myös, mut jotenkin toivoisi ettei se elämä nyt ihan koko ajan olisi hirveetä selviämistä...Että jotain hyvääkin tulisi välillä. Tuntuu että varsinkin viime aikoina kaikki on mennyt pieleen. Ja koska olen ollut jo pitkään sinkkuna niin kaikesta on selvittävä yksin...välillä tuntuu tosi raskaalle..
En ole mikään luovuttaja tyyppi,aina mä jaksan eteenpäin...mut tätäkö mun elämä sitten tulee aina olemaan?Yhtä selviytymistarinaa...joskus tuntuu ettei uskalla edes haaveilla mistään oikeasta rakkaudesta ja tavallisesta, turvallisesta elämästä..
raskasta rapuna?
16
2877
Vastaukset
- MRapu75
Voit lohduttaa itseäsi, että et ole yksin.
Viimeaikoina mullakin on mennyt kaikki vähän päin petäjää.. Työt loppui yllättäen, puhti on jotenkin poissa ja mikään ei tahdo kiinnostaa 10 minuuttia kauempaa. Ihmissuhteissa on kaikenlaista vääntöä, on oikeastaan aina ollut ja mikään ei tahdo toimia.
Mutta en silti masennu, vaan katson eteenpäin kuitenkin positiivisin mielin. En loppujen lopuksi haluaisikaan, että elämä olisi helppoa...- kohtalontoveri
Ollu aivan samanlaista läpi elämän. Välillä ihan ihmettelen miten olen edes hengissä selvinny kaikista vastoinkäymisistäni, mut jotenkin sitä on vaan menty päivä kerrallaan ja ryvetty paskassa niin pitkään, et vihdoinkin pakosti jotain hyvää on tapahtunu. Kun jaksaa vaan kaikkein synkimpinäkin hetkinä uskoo parempaan niin kyllä se vielä joku päivä tapahtuu! Lisäks vielä tästä meidän horoskooppimerkistämme, et ite oon ainakin monesti ajatellu, et vois olla helpompi olla jotain muuta merkkiä, koska nää ravulle hyvin ominaiset piirteet kuten masennus, itsesääli, ujous, alemmuudentunto ja ailahteleva mieli ja mulla suorastaan sellanen yliherkkyys ovat hankaloittaneet mulla aika paljon elämää, mut näillä sitä on vaan mentävä.
- tulirapu
kohtalontoveri kirjoitti:
Ollu aivan samanlaista läpi elämän. Välillä ihan ihmettelen miten olen edes hengissä selvinny kaikista vastoinkäymisistäni, mut jotenkin sitä on vaan menty päivä kerrallaan ja ryvetty paskassa niin pitkään, et vihdoinkin pakosti jotain hyvää on tapahtunu. Kun jaksaa vaan kaikkein synkimpinäkin hetkinä uskoo parempaan niin kyllä se vielä joku päivä tapahtuu! Lisäks vielä tästä meidän horoskooppimerkistämme, et ite oon ainakin monesti ajatellu, et vois olla helpompi olla jotain muuta merkkiä, koska nää ravulle hyvin ominaiset piirteet kuten masennus, itsesääli, ujous, alemmuudentunto ja ailahteleva mieli ja mulla suorastaan sellanen yliherkkyys ovat hankaloittaneet mulla aika paljon elämää, mut näillä sitä on vaan mentävä.
Kyllä mullakin on oikeastaan kun miettii niin aina ollut paljon vastoinkäymisiä, ei vain nyt. Kyllä mä olen kaikesta aina kunnialla selvinnyt, ja niin varmaan nytkin...mut jotenkin kun kattoo ympärille niin tuntuu et mulla on jotenkin erityisen paljon...noh..Voinhan mä olla väärässäkin..Mut kuten aiemmin sanoin, vahva olen ja sitkeä, se on jotain positiivistä.Tosta meidän merkistä täytyy sanoa, että aiemmin ehkä ajattelin kans noin, et olis helpompi olla joku muu...mut nykyään ajattelen kyllä toisin. Kaikki tuntemani rapuihmiset (varsinkin miehet) on aika erikoisia tyyppejä..kiehtovia, erilaisia...siitä tykkään..koska itsekin olen kuulemma "erikoinen". Otan sen kohteliasuutena. Mulla ei itselläni ole mitään masennustaustaa, mutta herkkä olen kyllä. Minusta se ei ole huono asia jos oppii purkamaan tunteitaan oikein...
- Rapu
Luettuani kertomuksesi.Muistelmat nousivat
pintaan kuinka vaikeaa aikaa minä itse vietin
se oli rapupojan alku taivalta.En meinannut
kelvata kellekkään ja nekin joille minä kelpasin
käytivät vain hyväksi ei muuta.Mutta silti minä
jaksoin uskoa että rapu poika vielä löytää sen
oman rakkaan ja paremman tulevaisuuden ja niihän
tässä on käynyt on oma perhe avovaimo ja tytär
isolla tontilla oleva omakotitalo.voisinkin sanoa
että ravun kohdalla kaikki asiat tuntuvat tapah-
tuvan hitaasti mutta aivan varmasti.Ravun on
oltava rohkea eteen päin meniä jos aikoo saada
itselleen jotakin.Jotkut entiset heilatkin ovat
kateellisia siitä mitä minulla on.Et tälläinen
rapumies nykyjään. - Rapu-N
Juu, kuullostaa todella tutulta. Vaikeuksia on riittänyt ihan nuoresta saakka ja tuntuu että ei vieläkään hellitä. Mutta vaikka välillä onkin ollut tosi synkkää, niin jostain kumman syystä olen aina osannut piristää itseäni ja jaksanut nostaa pääni ylös. Vakuuttelemalla itselleni, että osaan ja pystyn! On vaan täytynyt olla rohkea, vaikka monessa tilanteessa onkin tehnyt mieli juosta karkuun. Vielä kun oppisi ja osaisi joskus tulevaisuudessa jakaa elämänsä jonkun toisen kanssa ja antaa lupa itselle olla onnellinen... ulkonäöltänikin olen oikein viehättävä nainen, joten..hitaasti, mutta varmasti onnellista ja tasapainoista tulevaisuutta kohti. Tsemppiä kaikille ailahteleville ravuille!
- vaan siitä että
ravut ottaa kaiken niin raskaasti. rapu on tunneihminen eikä voi synkkyyksiin vieville virroille mitään. se vaan kuuluu asiaan, että pohjia kolutaan. olen itsekin rapu ja melkeen aina kaikki tuntuu olevan jotenki väärinpäin tai ei ainakaan niinku ite haluais..
- ei varmaan
kannata täällä horoskooppipalstoilla käydä lukemassa juttuja mitkä ei välttämättä ole totta (oletko ajatellut?). mutta kyllä se siitä, positiivinen asenne vaan. tässä elämässähän mitään ei ole pakko tehdä vaan se mitä ite haluut tehdä. mitään ei ole pakko ajatella, vaan sellasia mitä ite haluut ajatella. kysymys onkin, mitä sä haluat? asioihin löytyy syyt ja ratkaisut myös loogisin menetelmin, ei horoskoopit ole ainut vaihtoehto. sanotaanko näin että ei ole mitään väliä sillä onko ne totta vai ei, ne eivät kuitenkaan ole tarpeellisia.
- varjakki
Olen rapu ja yhdyn teidän väittämiin. On sitä tiettyä rapumaista oranssia aina mulla. Omasta mielestäni itselläni on tietyllä tavalla vaikea elää koska elää oranssilla, kun muut on hieman keltaisia enemmän kuin tämä kaveri.
Olen tosiaan monta ns. loogista(=keltaista) kirjaa kahlannut yms. Kuitenkin sanoisin, että se joku logiikka, psykologiikka on hieman syvemmällä tasolla kuitenkin ravuilla.
Itselläni oli kova veto takkia kääntää itselleni hieman kylman logiikan alalta ja nyt tuntuu aika pitkälti siltä, että homma kannatti. Kuitenkin on vielä paljon monta nousuaskelta otettava ja rakennettava elämää uudestaan.
- vastatuuli 80
joo,täällä on ihan sama juttu. yhtä vastoinkäymisistä selviytymistä jatkuvasti. mies suhteet menee jatkuvasti puihin.. voi toki niissä miehissäkin olla vikaa,mutta oma hankala luonne osa syy.. pitäisi varmaan löytää samanlainen rapu mies,niin se ainakin ymmärtäisi näitä oikkuja paremmin. voimia sulle!
- tulirapu
Olen ajatellut itse ihan samaa...Rapumies se pitää olla..mulla on muutenkin ollut paljon rapumiehiä elämässäni, niiden kanssa tuntuu synkkäävän kaikista parhaiten..Niinkuin sanoit, ne tuntuu ehkä parhaiten ymmärtävän ja "kestävän" mun vaikeaa ja monimutkaista luonnetta..Toivon että joku päivä joku rapumies näkee minussa sielunystävän :)Tsemppiä myös sulle ja hyvää kesää kaikille jotka tätä lukee!
- ngz
Olipa mielenkiintoista lukea rapujen tuntemuksia.
olin Ranskassa töissä 1980-luvun lopulla isossa kansainvälisessä organisaatiossa. Eräs ystävällinen henkilöstöosaston juristi opasti minua kirjoittamaan ranskaksi CV:tä. Katsoessaan syntymäaikaani, hän suositteli, etten laittaisi muuta kuin syntymävuoden, koska muutoin se paljastaisi horoskooppimerkin ja se saattaisi vaikeuttaa työnsaatia.
Ikärasismin vallitessa olen poistanut nyttemmin syntymävuodenkin CV:n sivuilta.
kiinalaisen horoskoopin mukaan "vuohi" - rapumies...
Hei herätkää tähän päivään!!! Ettekö osaa vetää sitä ravun suojakuorta päällenne pahaa maailmaa vastaan ja potkia perseelle teitä ahistavia???
Minulla suomenennätyksiä ym. ja ei niitä sillä herkkydellä olisi saavutettu, mikä meillä kaikilla on...Vetäytykää kuoreenne, kun teillä sellainen on ja masennukseen ei saa sortua vaan aina avoimesti ja rehellisesti eteenpäin...
Minullekkin kaikkien on helppo jutella mutta minähän en ole osannut jutella kenellekkään...olen vasta opetellut senkin taidon...
Rakkautemme on sitä, että shamppanja väljähtyy pulloon, kun humaltuu vain toisistaan...
Olin kylmä ja kova ihminen maailmassa suojakuoreni suojassa ja menestyin erinomaisesti...
Halusin kuitenkin muutoksen ja toin tämän meidän herkän ja haavoittuvan puolen esiin...en toki anna sisimpääni kenen tahansa mennä, vaan se vaatii täydellistä luottamusta...
Jostain syystä en aikaisemmin ole rapunaisten kanssa ollut mutta tänä päivänä, kun se herkkä puoli on esillä, niin kolmekin rapunaista olisi nyt valikoimissa...ja upeita ihmisiä kaikki!!!ystäviä ja yhden kanssa tulee varmaan se suuri rakkaus...pelkään vaan sitä, ettei "nyhvättäisi" ihan koko ajan...ja ne kaksi muuta jää ystäviksi..
kaikki käy, huumori , käytäntö, rakkaus ja kaikki muukin on niin tutun turvallista...
Pärjäilkää te muutkin elämässä! Rohkeutta peliin ja rehellisyydellä voittaa aina!!! - mun elämää =)
Pitkiä aikoja että kaikki kaatuu päälle. Tuntuu että rämmit yksin kaulaa myöten paskassa. Jotenkin ihmeen kautta ne kuitenkin aina järjestyy kun ei anna periksi kun jatkaa vaan matkaa ja huutaa mennessään että "Eikö löydy enempää paskaa... tuo tänne, kippaa päälle... ei tunnu missään!!!"
Ja sitten kun kaikki on ok tuntuu siltä, että kokoajan odottaa koska jotain tapahtuu "ihan varmana tapahtuu kohta... liian hiljasta ja kaikki on liian hyvin." Vaikka menis kuukausia tai puolen vuotta niin ei pysty rentoutumaan kun odottaa vaan valmiina ku lukkari sotaan ase tanassa että tulkaa tänne vaan. En varmana luovuta, ettäs tiette =)
Ja jostain syystä kun sitä kuraa on lentänyt niskaan tarpeeksi niin tuntuu että hymy vaan leviää naamalla kun joku asia alkaa taas pissimään kintuille. Tulee sellainen "no sieltähän sä tulit... tänne vaan... olenkin jo odotellut" fiilis =) - selviytymistä...
elämä on raskasta. En tiedä johtuuko se loppuje lopuksi horoskooppimerkistä, mutta kuitenkin. Ei kannatakkaan luovuttaa, koska kyllä meillekkin se elämä vielä hymyilee! olen aivan varma!
- ei merkillä väliä
todellakaan ole merkistä kiinni; kyllä se muillakin elämä on aika ajoin raskasta, ei pelkästään ravuilla. Näitä kun lukee niin tulee kuva, että voi, voi kuinka elämä koettelee vain rapuja...ja näinähän se ei todellakaan ole.
- spurlock
Kurjuus on kaunista, ja onhan sen oltava muutenhan en sitä kestäisi. Jos asiat on liian hyvin niin on jotenkin epävarma olo niinkuin joku tässä taisi jo mainitakkin. Minusta ravun parhaat taidot onkin juuri kurjuudenhallinnassa ja varsinkin muiden kurjuudessa eläminen ja tukeminen. Ainakin tunnen itseni ihan "tummien vesien tulkiksi"
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Katso: Ohhoh! Miina Äkkijyrkkä sai käskyn lähteä pois Farmi-kuvauksista -Kommentoi asiaa: "En ole.."
Tämä oli shokkiyllätys. Oliko tässä kyse tosiaan siitä, että Äkkijyrkkä sanoi asioita suoraan vai mistä.... Tsemppiä, Mi1345385- 323337
Haluan jutella kanssasi Nainen
Olisiko jo aika tavata ja avata tunteemme...On niin paljon asioita joihin molemmat ehkä haluaisimme saada vastaukset...O161867Poliisiauto Omasp:n edessä parkissa
Poliisiauto oli parkissa monta tuntia Seinäjoen konttorin edessä tänään. Haettiinko joku tai jotain pankista tutkittavak221840Onko mies niin,
että sinulle ei riitä yksi nainen? Minulle suhde tarkoittaa sitoutumista, tosin eihän se vankila saa olla kummallekaan.191685Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta721542Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt121443Armi Aavikko Malmin hautausmaa
Haudattiinko Armi arkussa Malmin hautausmaalle vai tuhkattiinko hänet? Kuka tietää asiasta oikein?111326Haluisin suudella ja huokailla
ja purra kaulaasi ja rakastella sinua. Haluisin puristella rintojasi ja pakaroitasi. Ei sinulla taida olla kuitenkaan ni161317Miksi näin?
Miksi vihervassut haluaa maahan porukkaa jonka pyhä kirja kieltää sopeutumisen vääräuskoisten keskuuteen? Näin kotoutumi201288