mistä tunnistaa routimattoman hiekan normaali hiekasta. onko väliä kumpaa hiekka on sokkelin sisäpuolen täytössä eihän se pääse siellä koskaan routimaan.
routimaton hiekka
8
12802
Vastaukset
- silmällä.
Varman tiedon saa rakeisuustutkimuksella (seulonta). Pääsääntöisesti kaikki hiekka on routimatonta. Toisaalta ainakin Hangon suunnalla esiintyy lievästi routivaa hienoa hiekkaa.
- jäätyy kaikki
Aivan sama mitä laatua on.Seulottu murskekin on kuin betonia,jos lapiolla yrität kaivaa.
- Yksi fiksu taas
jäätyy kaikki kirjoitti:
Aivan sama mitä laatua on.Seulottu murskekin on kuin betonia,jos lapiolla yrität kaivaa.
Tule sitten takaisin viisastelemaan, kun tiedät mikä ero on maan routimisella verrattuna siihen, kun rakeet jäätyvät toisiinsa kiinni. Eikä "rakeella" tarkoitettu tässä taivaalta satavia rakeita.
- 0-tavara
jäätyy kaikki kirjoitti:
Aivan sama mitä laatua on.Seulottu murskekin on kuin betonia,jos lapiolla yrität kaivaa.
mukana..
- maarakentaja
Kaikki hiekka, sora ja murske routivat, jos niihen jää tai sitoutuu vettä. Sepeli ja somer sitovat huonosti vettä, joten ne eivät roudi. Yleensä routimattomalla hiekalla tarkoitetaan hyvin vettäläpäisevää hiekkaa.
- jj1a
jos alla on kapillaarikatkosepeli?
- esiin...
"ROUTA tarkoittaa maassa olevan veden jäätymisen johdosta kovettunutta maakerrosta. Roudan muodostuminen alkaa, kun maan lämpötila laskee alle 0C. Tällöin maassa oleva vesi alkaa jäätyä. Tätä roudan moudostumistapahtumaa sanotaan ROUTAANTUMISEKSI.
Routaantumisen yhteydessä maan geotekniset ominaisuudet muuttuvat ratkaisevasti ja erityisen merkittävää on maan lujuuden kasvu. Jos routaantumisen yhteydessä maaperän vesipitoisuus ja tilavuus kasvavat ja syntyy pinnan kohoilua, puhutaan maan ROUTIMISESTA."
"MASSIIVINEN ROUTA tarkoittaa koko talvikauden aikana syntyvää routakerrosta, jonka kokonaistilavuudessa ei tapahdu muutoksia. KERROSROUTA on routamuodostuma, jossa pääosin vaakasuorat ja paksuudeltaan vaihtelevat jääkerrokset ja -linssit vuorottelevat osittain sulan tai massiivisesti routaantuneiden maakerrosten kanssa. Kerrosroudan muodostumisessa tapahtuu aina maakerrosten laajentumista ja syntyy epätasaista routimisnousua."
"Maalajeja, joissa muodostuu massiivista routaa, sanotaan ROUTIMATTOMIKSI ja vastaavasti kerrosroutaa muodostavia maalajeja kutsutaan ROUTIVIKSI."
"Massiivista ROUTAA muodostuu pääasiassa karkearakeisissa maalajeissa sekä turpeessa. Massiivisen ROUDAN muodustuessa karkearakeinen maalaji ei useinkaan ole veden kyllästämää eikä muodostunutta jäätä juuri havaita paljain silmin. Maarakeet ovat rakeiden ympärillä olevan veden "yhteenliimaamia" eikä tällöin ole tapahtunut minkäänlaista tilavuuden kasvua. Veden kyllästämänäkin karkearakeinen, routimaton maalaji jäätyy massiiviseksi roudaksi, sillä vaikka maan huokosissa oleva vesi jäätyessään laajeneekin noin 9 %, jäätyminen tapahtuu maanpinnalta alkaen niin hitaasti, että liika vesi, jäätyvän ja tiilaavuudeltaan suurenevan veden puristamana, väistyy sivulle ja alaspäin maan kokonaistilavuuden lainkaan kasvamatta."
"Edellä esitetyn perusteella kerrosroudan syntyyn ja rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat:
-maan rakeisuus ja vedenläpäisevyys
-maan kapillaarisuus ja pohjaveden sijainti
-maan luonnollinen vesipitoisuus
-routaantumisnopeus
-routivan kohdan kuormitus."
"Maalajia pidetäänkin yleensä ROUTIVANA, kun sen kapillaarinen nuosukorkeus on sama tai suurempi kuin 1 m."
"Käytännössä voimakkaimmin ROUTIVIA maalajeja ovat siltti ja silttimoreeni sehä laiha savi. ROUTIMATTOMIA sen sijaan ovat hiekka, sora ja niitä karkearakeisemmat maalajit." Toim. huom. Siis mm. murskeet ja sepeli.
Summasummarum: HIEKKA, SORA JA MURSKE EIVÄT ROUDI, EIVÄTKÄ MYÖSKÄÄN SEPELI JA SOMERO.
- Rauno Kangas
...ei pysty silmämääräisesti sanomaan monet ammattilaisetkaan, mikä on routivaa maata ja mikä ei. Periaatteessa routimattomuus tarkoittaa karkeaa hiekkaa, jossa ei ole liiaksi hienoaineksia seassa. Osittain tuosta syystä johtuen monet kunnat ovat alkaneet ahdistelemaan ihmisiä laittamaan lattiankin alle sepeli/musrkepatjan (ne tunnistaa kohtuullisella varmuudella karkeaksi tavaraksi jopa silmämääräisesti) - samaan tyyliin kuin anturoiden alle on jo laitettu pidemmän aikaa.
Routivuuden määritelmä on - jonkun mielestä kenties hieman yllättäin - siinä, kuinka suuri on kapillaarinen vedennousu ao. maa-aineksessa (routivassa yli metrin ja routimattomassa alle metrin).
Ja tuosta määritelmästä on suoraan johdettavissa vastaus toiseen kysymykseesi. Lattian alle ei saa laittaa routivaa maata, vaikkei se koskaan jäätyisikään, routiva kun saattaisi nostaa pohjaveden sinne lattiaan...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 391609
- 1511004
**** mies anna jokin vinkki
Mistä tiedän, että vielä toivot että kuulet minusta. Aikaa on kulunut...66959- 119949
Mitä tekee Rebelwerks?
Rebelwerks myy melkein kaiken tavaransa. Onko Rebelwerks menettänyt järkensä? Vai onko hän lopultakin tullut järkiinsä9937P-karjalassa juorutaan ihan kaikki.Pitäisikö muuttaa Etelä-karjalaan?
Täällä Pohjois-karjalassa juorutaan ihan kaikki. Ei voi luottaa edes viranomasiin joita sitoo vaitiolovelvollisuus. Ka14887- 57884
- 60881
Eli sä nainen
Siis halusit pitää jonkinlaisen kontaktin ja ylläpitää yhteyttä. Etsitkö jotain mysteeristä ja kiehtovaa vai halusitko t48875- 46803