Rahakkain koulutusohjelma?

No esimerkiksi Jorma Ollila valmistui Tfy:ltä. Teki diplomityönsä rahoitusmarkkinoista, mutta kumminkin.

Tfy on käsittääkseni enemmän yliopistomainen kuin muut, ja samaan laitokseen kuuluu myös matemaatikot. Tästä seuraa, että ei ole niin itsestäänselvää, mihin tarkalleen ottaen työllistyy, toisin kuin tarkemmin rajatuilla aloilla.

Tuta on tosiaan kuuluisa siitä, että moni työllistyy toimitusjohtajaksi. Alaan pitää kuitenkin olla kykyjä, koska tutan kursseista ei ole niin helppoa päästä läpi kuin pikaisen kurssimateriaalin lukaisin perusteella luulisi. Esim. yksi kaveri oli jo aiemmin lukenut taloustiedettä, mutta pääsi juuri ja juuri läpi parista peruskurssista. TKK:lla opintopisteet ovat paljon tiukemmassa kuin esim. kauppakorkeakoululla.

Mitä suuriin rahoihin sinänsä tulee niin älä mene TKK:lle, älä mene edes Suomeen. Mene ulkomaille ja pysy siellä. Suomi on tekniikan alalla halpatyövoiman maa.

Aika usein esilletulevaan "ketkä tienaa eniten" -kysymykseen on oikeasti mahdotonta vastata. Muutamia näkökohtia:

- Geomatiikasta valmistuville on kai luvassa ~varma valtion duuni jossa pulaa työvoimasta: mittareiden alkupalkat liikkuvat lähellä 3,5 ke:a.
- Jos haluat tienata nopeasti paljon, lue tietotekniikkaa, perusta parin kaverisi kanssa pieni IT-narikka ja myy se muutaman vuoden päästä.
- Silloin kun metsäteollisuus oli voimissaan, puuteekkareille, jotka lähtivät paperitehtaisiin työnjohtajiksi, maksettiin varmaan ihan mukavasti.
- TuTa:lla vaikuttaa tekninen sivuaine. Mikään "toimitusjohtajalinja" ei toki ole kyseessä.
- Geneerisenä vinkkinä korkean palkan metsästykseen: Kannattaa etsiää kapeita teollisuudenaloja, joiden työntekijät ovat ikääntyneitä, firmat mielellään isoja ja sijaitsevat pääkaupunkiseudulla (jossei halua nostattaa palkkaansa asumalla paikassa, jossa kukaan muu ei halua asua).

Jos pärjäät fysiikassa ja haluat lukea sitä lisää, TFY on yksi vaihtoehto. Kuitenkin, joka ainoassa TKK:n koulutusohjelmassa voi lukea runsaasti fysiikkaa - ja kaikissa koulutusohjelmissa tarvitaan opiskelijoita, jotka osaavat fysiikkaa (paitsi ehkä kemian tekniikassa :).

Jos rahasta puhutaan, niin Suomi ei silloin ole oikea paikka keskutella asiasta. Suomessa maximi palkat pyörivät 5000€/kk paikkeilla ja tähän päästäkseen täytyy töitä tehdä 24/7. Maailmalla ammattimaiset perusduunarit tienaavat melkeimpä samoja summia. Kouluttaudu Suomessa vain niihin tehtäviin mitä oikeasti haluat tehdä tai jos kyse on vain rahasta niin ulkomaille muutto.

5000€/kk tuloilla joutuu siitä huolimatta elämään velaksi, jos aikomuksena on ostella omakotitaloja, kesämökkejä, autoja, ym.

Itse näkisin ulkomaiden työmarkkinoiden etuna rahakkuuden lisäksi, että esimerkiksi Britanniassa on tavallisempaa kouluttaa ihmiset työtehtäviin, ottaa suoraan koulun penkiltä, kuin Suomessa, missä painotetaan työkokemusta.

En kuitenkaan suoralta kädeltä hylkäisi Suomea opiskelumaana. Suomessa voi hyvin tehdä ilmaiseksi kandin ja siirtyä sitten maisteriohjelmaan USA:n tai Englannin huippuyliopistoon. Toisekseen, Suomessa voi helpommin tehdä kaksi tai useammankin tutkinnon, koska se on toisaalta ilmaista, toisaalta opiskelu ei ole niin säädeltyä kuin vaikkapa Britanniassa. DI KTM-yhdistelmä on aika tyypillinen Suomessa.

Kuitenkin uskoisin, että työura aukenee ainakin alkuun paremmin ulkomailla, jos on tehnyt korkeimman tutkintonsa huippuyliopistossa (siis maisterin tai tohtorin tutkinnon). Huippuyliopistoja on lähinnä USA:ssa ja Britanniassa, mutta esim. Sveitsin Teknillinen korkeakoulu ei varmasti myöskään ole paha valinta. Jos erityisesti Ranska kiinnostaa, niin siellä on muutama eliittiyliopisto (Grande écolet), jotka takaavat ainakin paikallisen urakehityksen.

Alaa on vaikea sanoa, mutta mitä isommalla pallilla istuu, niin sitä enemmän varmasti monipuolisuus on hyväksi. Tekniikan ja talouden lisäksi olisi hyvä tuntea oikeutta sekä yritystoiminnan perusasiat (laskentatoimi, johtaminen, organisaatioiden hallinta). Rahoitusalalla matematiikasta tulisi olla vahva pohja, samoin tilastotieteestä. Britanniassa arvostetaan myös humanistisia aloja kuten historiaa ja filosofiaa. EU:n ja julkishallinnon tuntemus on luonnollisesti eduksi.

Erilaisista henkilökohtaisista taidoista korostaisin tässä kielitaitoa. Perinteisesti merkittäviä kieliä ovat englanti, ranska ja saksa - miksei japani -, mutta yhä enenevissä määrin espanja, kiina, arabia ja venäjä. Esimerkiksi ranskalaisten kanssa kauppaa tehdessä kielen ja kulttuurin tuntemus on tärkeää - englanti ei aina mahdollista hyviä suhteita. Suomalaisen pampun on hyvä hallita ruotsi hyvin henkilökohtaisten Pohjoismaiden suhteiden vuoksi. Suhteet ovat aina läheisemmät, kun käyttää kumppanin äidinkieltä.

PS. Yllä oleva on omaa spekulaatiotani. Sanoudun irti korvausvaatimuksista tuhoutuneesta urasta.