Hukkakursseja

Kursseilla käydään läpi meriteiden säännöt, joita plotteri ei kerro. Ne voi toki opetella itenäisestikin. Kokemuksen mukaan monella veneilijällä on säännöt jääneet narikkaan.

Keppivene kirjoitti:

Kursseilla käydään läpi meriteiden säännöt, joita plotteri ei kerro. Ne voi toki opetella itenäisestikin. Kokemuksen mukaan monella veneilijällä on säännöt jääneet narikkaan.

Lue lisää

Se välinpitämättömyys ja oma napa on vaan niin tätä aikaa. Kuitenkin tuollainen kurssi voi antaa kiinnostuneelle hyvän tietopohjan veneilyyn

Keppivene kirjoitti:

Kursseilla käydään läpi meriteiden säännöt, joita plotteri ei kerro. Ne voi toki opetella itenäisestikin. Kokemuksen mukaan monella veneilijällä on säännöt jääneet narikkaan.

Lue lisää

Sääntöjenopiskelun kannalta omatoimisuus on luultavasti parempi kuin kurssi. Olen sen verran monta omituista sääntötulkintaa kuullut nimenomaan kursseillaopittuina. Voip olla, ettei ne kouluttajatkaan osaa asioita ihan kirjaimen mukaan. Tai yrittävät kansanomaistaa jotenkin nyrkkisäännöiksi niitä.

Sarkasmiyritelmäsi kompastui yhteen pikkujuttuun. Ilmeisesti olet itse aika kouluttamaton, kun et sitä snaijannut. Kas, opiskeluun ja sen haasteisiin tottuneelle juuri tuollainen ilta per viikko on äärimmäisen turhauttavaa. Saman sisällön kun voisi opettaa ja oppia vaikkapa parissa viikonlopussa. Sitäpaitsi sisältö on niin simppeliä, että vähänkin veneilystä kiinnostunut lukutaitoinen tietää ison osan jo ennestään ja oppii loput hetkessä.

juttu muuten kirjoitti:

Sarkasmiyritelmäsi kompastui yhteen pikkujuttuun. Ilmeisesti olet itse aika kouluttamaton, kun et sitä snaijannut. Kas, opiskeluun ja sen haasteisiin tottuneelle juuri tuollainen ilta per viikko on äärimmäisen turhauttavaa. Saman sisällön kun voisi opettaa ja oppia vaikkapa parissa viikonlopussa. Sitäpaitsi sisältö on niin simppeliä, että vähänkin veneilystä kiinnostunut lukutaitoinen tietää ison osan jo ennestään ja oppii loput hetkessä.

Lue lisää

Mutta ei tuo juuri ainakaan tällaista vähän kouluja käynyttä juuri rasita, kun harrastemielessä siellä on.
Kouluja tuli käytyä 20 vuotta, ei siis juuri paljoa, toiset on ikuisia opiskelijoita.
Varsinkin jos ei kiinnostusta ole kurssiin, niin yksikin päivä viikossa on paljon.

juttu muuten kirjoitti:

Sarkasmiyritelmäsi kompastui yhteen pikkujuttuun. Ilmeisesti olet itse aika kouluttamaton, kun et sitä snaijannut. Kas, opiskeluun ja sen haasteisiin tottuneelle juuri tuollainen ilta per viikko on äärimmäisen turhauttavaa. Saman sisällön kun voisi opettaa ja oppia vaikkapa parissa viikonlopussa. Sitäpaitsi sisältö on niin simppeliä, että vähänkin veneilystä kiinnostunut lukutaitoinen tietää ison osan jo ennestään ja oppii loput hetkessä.

Lue lisää

Navigaatiotutkinnot voi suorittaa myös itseopiskelemalla ja menemällä suoraan kokeeseen. Kurssien käyminen ei ole pakollista.

jorma-tapio kirjoitti:

Navigaatiotutkinnot voi suorittaa myös itseopiskelemalla ja menemällä suoraan kokeeseen. Kurssien käyminen ei ole pakollista.

Kohtuullisella lukuhalulla ja harjoitteluviitseliäisyydellä varmaan saaristo- ja rannikkolaivuritentti menee läpi itseopiskelijaltakin. Avomeritenttiä en ole koskaan kuullut kenenkään itseoppineena suorittaneen. Muuten teksti oli rautauista totta. Kursseja ei ole pakko käydä, pitää vain osoittaa osaavansa.

jorma-tapio kirjoitti:

Navigaatiotutkinnot voi suorittaa myös itseopiskelemalla ja menemällä suoraan kokeeseen. Kurssien käyminen ei ole pakollista.

sen itsekin tein. Avomeritenttiä tuskin viitsin, koska se paperi sinänsä on hyödytön. Asiaa voi opetella joskus huvikseen itsekin.
Mutta kyse olikin vain kommentista siihen, kun joku arveli yhden viikkoillan olevan "liian raskas opiskeluun tottumattomalle" ja homman jäävän siksi tekemättä.

ainakin saaristo- ja rannikkokurssien sisältö on niin helppo, että itse kurssi on täysin tarpeeton. Normaaliälyinen suoriutuu kyllä tenteistä hyvin vähällä valmistautumisella. Ja jos taas ei aio hakea sitä kv. kirjaa, ei niitä tenttejäkään mihinkään tarvitse.

Avomeri tuskin kirjoitti:

Kohtuullisella lukuhalulla ja harjoitteluviitseliäisyydellä varmaan saaristo- ja rannikkolaivuritentti menee läpi itseopiskelijaltakin. Avomeritenttiä en ole koskaan kuullut kenenkään itseoppineena suorittaneen. Muuten teksti oli rautauista totta. Kursseja ei ole pakko käydä, pitää vain osoittaa osaavansa.

Lue lisää

Meidän kolumme matematiikan yliopettaja suoritti avomeritutkinnon, vai mikäs hieno nimi sillä nykyään onkaan ihan vain tenttimällä, olisi varmaan voinut kurssia vetävälle opettajallekin opettaa pikkaisen matematiikkaa samalla jos olisi kurssinkin käynyt.

ja noin kirjoitti:

sen itsekin tein. Avomeritenttiä tuskin viitsin, koska se paperi sinänsä on hyödytön. Asiaa voi opetella joskus huvikseen itsekin.
Mutta kyse olikin vain kommentista siihen, kun joku arveli yhden viikkoillan olevan "liian raskas opiskeluun tottumattomalle" ja homman jäävän siksi tekemättä.

ainakin saaristo- ja rannikkokurssien sisältö on niin helppo, että itse kurssi on täysin tarpeeton. Normaaliälyinen suoriutuu kyllä tenteistä hyvin vähällä valmistautumisella. Ja jos taas ei aio hakea sitä kv. kirjaa, ei niitä tenttejäkään mihinkään tarvitse.

Lue lisää

Muistella mennyttä kesää, turista toisten veneilijöiden kanssa jne.
Itse suoritin ylioppilaskirjoitukset käymättä lukiota, eikä sekään normaaliälylliseltä juuri kouluja vaadi.
Kaiken voi suorittaa tenttimällä, se kun ei aina ole välttämättä idea kyseisissä kursseissa.
Könninkellonkin tai kitaran tekee kuka vaan autotallissaan, mutta silti monet ovat työväenopistojen kursseilla vuodesta toiseen.

Tunnen. kirjoitti:

Meidän kolumme matematiikan yliopettaja suoritti avomeritutkinnon, vai mikäs hieno nimi sillä nykyään onkaan ihan vain tenttimällä, olisi varmaan voinut kurssia vetävälle opettajallekin opettaa pikkaisen matematiikkaa samalla jos olisi kurssinkin käynyt.

Lue lisää

... ja minä voisin opettaa oman alani juttuja, mutta mitenköhän asiat liittyvät mihinkään? Ei laivurikursseilla käytetä sellaista matikkaa, jota jokainen peruskoulutuksen (peruskoulu lukio) saanut ei osaisi.

varmasti... kirjoitti:

... ja minä voisin opettaa oman alani juttuja, mutta mitenköhän asiat liittyvät mihinkään? Ei laivurikursseilla käytetä sellaista matikkaa, jota jokainen peruskoulutuksen (peruskoulu lukio) saanut ei osaisi.

Lue lisää

Ensinnäkään perusopetukseen ei kuulu lukio.
Virallinen perusopetus kestää 10 vuotta.
Ja mitä peruskoulun käyneisiin tulee, niin perus trigonometria tuntuu olevan ihan utopiaa.
90% peruskoulun käynneistä ei nykyään osaa pythagoran lausetta, ja ilmeisesti 99,9% ei osaa kosinilausetta joka on vain laajennettu pythagooraa..
Nämä ovat ihan peruskamaa jo taloa rakentavalle.

Toiseksi, vastasin edellisessä vain lauseeseen, joka oli kirjoitettu aikaisempaan viestiin.
"Kohtuullisella lukuhalulla ja harjoitteluviitseliäisyydellä varmaan saaristo- ja rannikkolaivuritentti menee läpi itseopiskelijaltakin. Avomeritenttiä en ole koskaan kuullut kenenkään itseoppineena suorittaneen."

Pointti. kirjoitti:

Ensinnäkään perusopetukseen ei kuulu lukio.
Virallinen perusopetus kestää 10 vuotta.
Ja mitä peruskoulun käyneisiin tulee, niin perus trigonometria tuntuu olevan ihan utopiaa.
90% peruskoulun käynneistä ei nykyään osaa pythagoran lausetta, ja ilmeisesti 99,9% ei osaa kosinilausetta joka on vain laajennettu pythagooraa..
Nämä ovat ihan peruskamaa jo taloa rakentavalle.

Toiseksi, vastasin edellisessä vain lauseeseen, joka oli kirjoitettu aikaisempaan viestiin.
"Kohtuullisella lukuhalulla ja harjoitteluviitseliäisyydellä varmaan saaristo- ja rannikkolaivuritentti menee läpi itseopiskelijaltakin. Avomeritenttiä en ole koskaan kuullut kenenkään itseoppineena suorittaneen."

Lue lisää

Kyllä minä ymmärrän peruskoulutuksella peruskoulun ja lukion. Niissä saadaan yleissivistys, joka pitäisi olla kaikilla kansalaisilla. Osa ihmisistä tipahtaa peruskoulun jälkeen tästä yleissivistävästä koulutuksesta, mutta onneksi heistä kuitenkin saadaan ammattikouluissa hyödyllisiä kansalaisia. Ja tietääkseni peruskoulun kesto on yhä sen 9 vuotta, eikä 10?!

pointtiin kirjoitti:

Kyllä minä ymmärrän peruskoulutuksella peruskoulun ja lukion. Niissä saadaan yleissivistys, joka pitäisi olla kaikilla kansalaisilla. Osa ihmisistä tipahtaa peruskoulun jälkeen tästä yleissivistävästä koulutuksesta, mutta onneksi heistä kuitenkin saadaan ammattikouluissa hyödyllisiä kansalaisia. Ja tietääkseni peruskoulun kesto on yhä sen 9 vuotta, eikä 10?!

Lue lisää

Puhuin perusopetuksesta, johon lasketaan esikoulu ja 9 vuotta peruskoulua.
Se on ihan suomen virallinen perusopetusmäärä.
Esikoulu ei kuitenkaan ole suomessa pakollinen, mutta osa perusopetusta.
Peruskoulu on oppivelvollisuuteen kuuluva ja kestää 9 vuotta. Oppivelvollisuus velvoittaa suorittamaan tuon 9 vuoden oppimäärän, kuitenkaan koulupakkoa ei ole.

> Sillä on kiva tsekata, miten tarkasti paikanmääritys avomerellä
> onnistuu ilman minkäänlaista elektroniikkaa.

Ihan mielenkiinnosta, miten määrittelet kellonajan? Mekaaninen kello, vai? :)

The Rat kirjoitti:

> Sillä on kiva tsekata, miten tarkasti paikanmääritys avomerellä
> onnistuu ilman minkäänlaista elektroniikkaa.

Ihan mielenkiinnosta, miten määrittelet kellonajan? Mekaaninen kello, vai? :)

Lue lisää

Minä en ole käyttänyt kurssin jälkeen koskaan sekstanttia, mutta käyttäisin tätä ranteessani olevaa kelloa joka ei heitä kuukaudessa kuin 10 sekuntia ja tietenkin radiosta saatavaa aikamerkkiä sen kalibroimiseen. Nykyiset elektroniset kellot ovat varsin hyviä ja vielä parempi kello löytyy GPS:stä, mutta ei liene tarpeen.

Eihän sekstantillakaan päästä kaariminuutteja halkomaan kovin pieniin osiin niin kellonkaan ei tarvitse olla sen parempi.

quartzi kädessä kirjoitti:

Minä en ole käyttänyt kurssin jälkeen koskaan sekstanttia, mutta käyttäisin tätä ranteessani olevaa kelloa joka ei heitä kuukaudessa kuin 10 sekuntia ja tietenkin radiosta saatavaa aikamerkkiä sen kalibroimiseen. Nykyiset elektroniset kellot ovat varsin hyviä ja vielä parempi kello löytyy GPS:stä, mutta ei liene tarpeen.

Eihän sekstantillakaan päästä kaariminuutteja halkomaan kovin pieniin osiin niin kellonkaan ei tarvitse olla sen parempi.

Lue lisää

Siis käsittääkseni yksi vaikeimmista ongelmista aikoinaan merenkulussa, oli määrittää pituusaste tarkasti. Kiinnosti vain, miten olisit tämän ratkaissut (kun oletin sinun harrastavan tuollaista). Kellolla tietysti onnistuu kohtalaisesti...

Googlasin nopeasti, ja kelloillahan tuokin sitten ratkaistiin. Muistelin vain, että mekaanisissa kelloissa oli jokin ongelma, mutta kai se sitten oli ratkaistavissa. :)

The Rat kirjoitti:

Siis käsittääkseni yksi vaikeimmista ongelmista aikoinaan merenkulussa, oli määrittää pituusaste tarkasti. Kiinnosti vain, miten olisit tämän ratkaissut (kun oletin sinun harrastavan tuollaista). Kellolla tietysti onnistuu kohtalaisesti...

Googlasin nopeasti, ja kelloillahan tuokin sitten ratkaistiin. Muistelin vain, että mekaanisissa kelloissa oli jokin ongelma, mutta kai se sitten oli ratkaistavissa. :)

Lue lisää

En ole se joka kertoi käyttävänsä sekstanttia.

Ajan määrittely oli mekaanisten kellojen aikaan oikea pulma. Englannin meriministeriöhän lupasi hyvät rahat kunnon kellon kehittäjälle ja jokuhan sellaisen sitten tekikin. En muista saiko hän koskaan rahoja, jotakin juonimista siinä muistaakseni oli.

Nykyään 50€:lla saa paljon tarkemman kellon kuin silloin millään rahalla.

se joksi kirjoitti:

En ole se joka kertoi käyttävänsä sekstanttia.

Ajan määrittely oli mekaanisten kellojen aikaan oikea pulma. Englannin meriministeriöhän lupasi hyvät rahat kunnon kellon kehittäjälle ja jokuhan sellaisen sitten tekikin. En muista saiko hän koskaan rahoja, jotakin juonimista siinä muistaakseni oli.

Nykyään 50€:lla saa paljon tarkemman kellon kuin silloin millään rahalla.

Lue lisää

Lupasihan tuo, pariakymmentä nykymiljoonaa vastaavan summan kai... :)

Muistaakseni kellon kehittäjä kuoli, ennen kuin näki rahoista vilaustakaan. Ongelma liittyi kai laivan luoviessa tekemiin käännöksiin, mikä sai kellon joko edistämään tai jättämään... Niin kauan kuin laiva meni suoraan, kaikki oli hyvin.

The Rat kirjoitti:

Lupasihan tuo, pariakymmentä nykymiljoonaa vastaavan summan kai... :)

Muistaakseni kellon kehittäjä kuoli, ennen kuin näki rahoista vilaustakaan. Ongelma liittyi kai laivan luoviessa tekemiin käännöksiin, mikä sai kellon joko edistämään tai jättämään... Niin kauan kuin laiva meni suoraan, kaikki oli hyvin.

Lue lisää

Ongelmana oli se, että kellot olivat heilurikelloja, ja jokainen voi miettiä miten heilurikello toimii merenkäynnissä.
Keksittiin siis kronometri ja siitä hyvin toimivan version John Harrison, joka mahdollisti tarkan ajan ja sen myötä pituuspiirin määrityksen.

Tosin kehityksen kehittyessä, on pituuspiirin määrittäminen nykyään mahdollista ilman kelloa laisinkaan.
Samalla voidaan määritellä GMT.

Teillekin. kirjoitti:

Ongelmana oli se, että kellot olivat heilurikelloja, ja jokainen voi miettiä miten heilurikello toimii merenkäynnissä.
Keksittiin siis kronometri ja siitä hyvin toimivan version John Harrison, joka mahdollisti tarkan ajan ja sen myötä pituuspiirin määrityksen.

Tosin kehityksen kehittyessä, on pituuspiirin määrittäminen nykyään mahdollista ilman kelloa laisinkaan.
Samalla voidaan määritellä GMT.

Lue lisää

Kuis se käy? Kyllä mun mielestä tarvitaan tarkka kellonaika noissa perinteisissä menetelmissä.
Satelliittinavigoinneista ja muusta sen tyyppisestä ei siis nyt puhuta.

Sheppare kirjoitti:

Kuis se käy? Kyllä mun mielestä tarvitaan tarkka kellonaika noissa perinteisissä menetelmissä.
Satelliittinavigoinneista ja muusta sen tyyppisestä ei siis nyt puhuta.

Lue lisää

TAIVAALTA OTETTU AIKA

W.B. Fun menetelmä kolmen taivaankappaleen korkeuden mittauksella saadusta ajasta on esitetty erittäin lyhyesti 'The Journal of Navigation= Vol. 40 No 3:ssa. Kun menetelmä esitetään laajemmin ja kansantajuisemmin (?), sen kulku on mielestäni seuraava:

Ensin palautetaan mieleen pallotrigonometriasta johdettu yhtälö:

cos Z = (sin Dec - sin Lat sin Hc)/(cos Lat cos Hc)

josta taivaankappaleen suuntima, tosiatsimuutti (true azimut, Z, Zn) voidaan laskea.

Kun yhtälössä deklinaatio (Dec) ja laskettu korkeus (calculated altitude, Hc) vaihdetaan keskenään ja laskettu korkeus korvataan todetulla korkeudella (observed altitude, Ho), saadaan ratkaisuksi atsimuutin asemesta paikan tuntikulma (LHA). Tämä seuraa siitä, että yhtälössä kierrätetään pallokolmion vastaavia kulmia. Yhtälössä voidaan lasketun korkeuden asemesta käyttää todettua korkeutta, koska ne ovat teoreettisesti yhtä suuret. Näin yhtälö saa muodon:

cos LHA = (sin Ho - sin Lat sin Dec)/(cos Lat cos Dec)

Yhtälö on sama, jota käytetään tähden tunnistamiseen ja se voidaan johtaa suoraan myös pallotrigonometrian väittämistä.

Lat on yhtälössä paikan latitudi, joka tässä tapauksessamme on LHA:n ohella tuntematon suure.

Sitten mitataan kahden eri tähden ja kuun korkeudet. Kumpaankin tähteen viittaavissa merkinnöissä käytetään erotuksena toisistaan indeksejä 1 ja 2. Kuun merkinnöissä käytetään indeksiä 3.

Seuraavaksi muodostetaan yhtälö, jossa kummankin tähden osalta esiintyy edellä mainittu LHA:n lauseke ratkaistussa muodossa:

(LHA1 - SHA1) - (LHA2 - SHA2) = 0

Yhtälössä kummankin tähden sideerinen tuntikulma (SHA) ja LHA:n yhtälössä esiintyvä Dec saadaan suoraan Nautikaalista (Nautical Almanac). Ho saadaan kummankin tähden korkeuden mittauksesta.

Kumpikin yhtälössä esiintyvä sulkulauseke kuvaa kevätpäiväntasauksen paikan tuntikulmaa, Aries LHA:ta, joten niiden erotus on = 0. Yhtälöstä ratkaistaan Lat. Se tapahtuu helpoimmin iteroimalla. Edellä mainittu Aries LHA = Arieksen Greenwichin tuntikulma (Aries GHA) Long.

Iterointi tarkoittaa ratkaisun hakemista =haarukoiden= kokeilemalla. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen iteroimalla on nykyisellä funktiolaskinten aikakaudella yleistä. Se on joutuisampaa ja helpompaa kuin pyrkiä matemaattisesti ratkaisemaan yhtälö, joka useimmiten ei edes onnistu.

Taivaankappaleen lasketun korkeuden yhtälö on:

sin Hc = sin Lat sin Dec cos Lat cos Dec cos LHA

Yhtälöön sijoitetaan suureet kuuta varten: edellä mainittu cos LHA:n yhtälö sekä tunnetut suureet Hc = Ho3 ja Lat. Iteroimalla ratkaistaan Dec3, jota vastaan Nautikaalista saadaan GMT. Kun GMT on ratkaistu, voidaan longitudi myös ratkaista.

Näin... kirjoitti:

TAIVAALTA OTETTU AIKA

W.B. Fun menetelmä kolmen taivaankappaleen korkeuden mittauksella saadusta ajasta on esitetty erittäin lyhyesti 'The Journal of Navigation= Vol. 40 No 3:ssa. Kun menetelmä esitetään laajemmin ja kansantajuisemmin (?), sen kulku on mielestäni seuraava:

Ensin palautetaan mieleen pallotrigonometriasta johdettu yhtälö:

cos Z = (sin Dec - sin Lat sin Hc)/(cos Lat cos Hc)

josta taivaankappaleen suuntima, tosiatsimuutti (true azimut, Z, Zn) voidaan laskea.

Kun yhtälössä deklinaatio (Dec) ja laskettu korkeus (calculated altitude, Hc) vaihdetaan keskenään ja laskettu korkeus korvataan todetulla korkeudella (observed altitude, Ho), saadaan ratkaisuksi atsimuutin asemesta paikan tuntikulma (LHA). Tämä seuraa siitä, että yhtälössä kierrätetään pallokolmion vastaavia kulmia. Yhtälössä voidaan lasketun korkeuden asemesta käyttää todettua korkeutta, koska ne ovat teoreettisesti yhtä suuret. Näin yhtälö saa muodon:

cos LHA = (sin Ho - sin Lat sin Dec)/(cos Lat cos Dec)

Yhtälö on sama, jota käytetään tähden tunnistamiseen ja se voidaan johtaa suoraan myös pallotrigonometrian väittämistä.

Lat on yhtälössä paikan latitudi, joka tässä tapauksessamme on LHA:n ohella tuntematon suure.

Sitten mitataan kahden eri tähden ja kuun korkeudet. Kumpaankin tähteen viittaavissa merkinnöissä käytetään erotuksena toisistaan indeksejä 1 ja 2. Kuun merkinnöissä käytetään indeksiä 3.

Seuraavaksi muodostetaan yhtälö, jossa kummankin tähden osalta esiintyy edellä mainittu LHA:n lauseke ratkaistussa muodossa:

(LHA1 - SHA1) - (LHA2 - SHA2) = 0

Yhtälössä kummankin tähden sideerinen tuntikulma (SHA) ja LHA:n yhtälössä esiintyvä Dec saadaan suoraan Nautikaalista (Nautical Almanac). Ho saadaan kummankin tähden korkeuden mittauksesta.

Kumpikin yhtälössä esiintyvä sulkulauseke kuvaa kevätpäiväntasauksen paikan tuntikulmaa, Aries LHA:ta, joten niiden erotus on = 0. Yhtälöstä ratkaistaan Lat. Se tapahtuu helpoimmin iteroimalla. Edellä mainittu Aries LHA = Arieksen Greenwichin tuntikulma (Aries GHA) Long.

Iterointi tarkoittaa ratkaisun hakemista =haarukoiden= kokeilemalla. Trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen iteroimalla on nykyisellä funktiolaskinten aikakaudella yleistä. Se on joutuisampaa ja helpompaa kuin pyrkiä matemaattisesti ratkaisemaan yhtälö, joka useimmiten ei edes onnistu.

Taivaankappaleen lasketun korkeuden yhtälö on:

sin Hc = sin Lat sin Dec cos Lat cos Dec cos LHA

Yhtälöön sijoitetaan suureet kuuta varten: edellä mainittu cos LHA:n yhtälö sekä tunnetut suureet Hc = Ho3 ja Lat. Iteroimalla ratkaistaan Dec3, jota vastaan Nautikaalista saadaan GMT. Kun GMT on ratkaistu, voidaan longitudi myös ratkaista.

Lue lisää

Tosta Wu:n tai Fu:n menetelmästä. En viitsinyt ajatuksella paneutua kun kumminkin se kellonaika on nykyisin helpoin ja halvin suure määrittää.

Toivottavasti se lateraaliviitta ei keskellä väylää seiso, mutta silti... Jokin apuväline tarvitaan, jotta tietää kummalta puolelta kiertää. Merikortti helpottaa, paperinen tai gps:n ruudulta katsottu yhtä lailla, kunhan väylä on siihen merkattu. Arvailla voi myös nimelliskulkusuuntaa, mutta kun sillä on taipumus vaihtua aina silloin tällöin, ei siihen ehkä kannata luottaa...

Aika usein kun on mökeiltä vaikka veneellä kauppaan lähtenyt, on täytynyt vain kylmästi toivoa, että ensimmäiset vastaantulevat merkit ovat siten sijoitetut, että niistä arvaa tarkoitetun kiertosuunnan (tai sitten vetää merkkiä hipoen, on siinä tilaa kummallakin puolella kuitenkin - varsinkin pikkupaatille). :)

Suosittuja ne ovat, mutta ei läheskään suosituimpia.

Tämän palstan juttujen perusteella itsepuolustuskurssi on tarpeellisin kaikista kursseista - puoshaalla silmään. Hmm... ja suojalasit!

tarpeen vesillä kirjoitti:

Tämän palstan juttujen perusteella itsepuolustuskurssi on tarpeellisin kaikista kursseista - puoshaalla silmään. Hmm... ja suojalasit!

Katsastusvaatimuksiin huonokuntoisille jos muutama askel jo hengastyttää, niin miten pärjää konfliktitilanteessa.

En ymmärrä pointtiasi. Onko paperikartan mukana pitäminen GPS:n tukena kehityksen jarruttamista? Ruotsinlaivoilla on kaikki viimeisemmitkin elektroniset navigointijärjestelmät mutta sieltäkin löytyy kaikki paperiset kartat bryggalta.

Ja toiseksi, ennen pitkää matka-ajoa tulee tehdä jonkinlainen reittisuunnitelma. Pitäisikö se tehdä veneessä tihrustamalla pienestä GPS-plotterin näytöstä (kaikilla ei ole mahdollista ostaa plotteria 20 tuuman näytöllä)? Vai olisiko helpompaa levittää paperikartta ja nähdä koko matka yhdellä kertaa kaikkine väylineen ja merimerkkeineen SELKEÄSTI ja tehdä sen perusteella reittisuunnitelma?

Ja jos saa vielä udella, jos sulla napsahtaa ulkosaaristossa ploteri sököksi tuntemattomilla vesillä, miten tulet pois sieltä? Jarrumiehet painavat veneesi ohi paperikartan avulla, mites sä? Seuraat jarrumiehiä?

sähköpuolella, eli nuo hienot vempaimet ovat hyödyttömiä. Siksi hinaillaan joka kesä elektro-veneilijöitä satamiin, heidän kysellessä missä oikein ollaan ;)

veneessä esiintyy - ne ovat kirjoitti:

sähköpuolella, eli nuo hienot vempaimet ovat hyödyttömiä. Siksi hinaillaan joka kesä elektro-veneilijöitä satamiin, heidän kysellessä missä oikein ollaan ;)

Miksi eksynyt pitäisi hinata?

Minusta tuntuu, että silloin on hajonnut muuta kuin plotteri jos hinausta tarvitaan.

Rikot merilakia ja hyvää merimiestapaa. Jos sattuu niin, että eksyt, ajat karille ja joku kuolee, niin joudut selvittelemään noita periaatteitasi lakitupaan tuomarille. Ja takaan että sinulla on vetelät housussa tuossa tilanteessa. Ja häkin ovi voi heilahtaa.

olet kuitenkin kirjoitti:

Rikot merilakia ja hyvää merimiestapaa. Jos sattuu niin, että eksyt, ajat karille ja joku kuolee, niin joudut selvittelemään noita periaatteitasi lakitupaan tuomarille. Ja takaan että sinulla on vetelät housussa tuossa tilanteessa. Ja häkin ovi voi heilahtaa.

Lue lisää

...oli perusteita vaillaoleva heitto. Kun huviveneelle sattuu olemaan muualla määritelty lakisääteinen minimivarustus, niin silloin ei voi rangaista siitä, ettei olisi vielä jotain muutakin mukana.
Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että se paperikartta on syytä olla mukana varajärjestelmänä.

...nuo sinun vertauksesi nyt osu. Lentokoneessa tyypillisesti pyritään vähintään kahdentamaan kaikki olennaiset järjestelmät, jotta yhden vikaantuminen ei vielä olisi fataalia. Autoissa on edelleen tyypillisesti vararengas. Toisaalta auton simahtaminen korpisuoralle ei merkitse vielä läheskään hengenvaaraa, veneessä jonkin olennaisen järjestelmän pettäminen merkitsee sitä useinkin.
Kyse on riskianalyysista: jokaiselle ongelmalliseksi arvoiduille riskille annetaan painoarvo kahden tekijän suhteen: mikä on riskin todennäköisyys ja mikä on sen toteutumisen vaikutus. Näiden tulo määrää, kannattaako riskiin varautua. Elektroniikan pettämisen todennäköisyys veneessä on pieni mutta nollaa suurempi, vaikutus voi olla tuhoisa. Auton moottorin pettämisen todennäköisyys on nykyaikana jokseenkin yhtä pieni, mutta vaikutus merkittävästi pienempi.
Viime kädessä jokainen tietysti päättää itse, mitä tarvitaan eli missä on se kynnys riskin kokonaispainossa, joka vaatii toimenpiteitä/varautumista.

Jaska W kirjoitti:

En ymmärrä pointtiasi. Onko paperikartan mukana pitäminen GPS:n tukena kehityksen jarruttamista? Ruotsinlaivoilla on kaikki viimeisemmitkin elektroniset navigointijärjestelmät mutta sieltäkin löytyy kaikki paperiset kartat bryggalta.

Ja toiseksi, ennen pitkää matka-ajoa tulee tehdä jonkinlainen reittisuunnitelma. Pitäisikö se tehdä veneessä tihrustamalla pienestä GPS-plotterin näytöstä (kaikilla ei ole mahdollista ostaa plotteria 20 tuuman näytöllä)? Vai olisiko helpompaa levittää paperikartta ja nähdä koko matka yhdellä kertaa kaikkine väylineen ja merimerkkeineen SELKEÄSTI ja tehdä sen perusteella reittisuunnitelma?

Ja jos saa vielä udella, jos sulla napsahtaa ulkosaaristossa ploteri sököksi tuntemattomilla vesillä, miten tulet pois sieltä? Jarrumiehet painavat veneesi ohi paperikartan avulla, mites sä? Seuraat jarrumiehiä?

Lue lisää

...olla ihan piruuttani hiukan haastamatta, vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että paperikartta on viisasta olla mukana. Nimittäin eipä sitä reittiä yleensä näe yhdeltä karttalehdeltä kokonaisuutena :) Okei, kyllä se silti on paperilta helpompaa kuin tommoiselta tavalliselta pikkuplotterilta.

JRxxx kirjoitti:

...oli perusteita vaillaoleva heitto. Kun huviveneelle sattuu olemaan muualla määritelty lakisääteinen minimivarustus, niin silloin ei voi rangaista siitä, ettei olisi vielä jotain muutakin mukana.
Siitä huolimatta olen sitä mieltä, että se paperikartta on syytä olla mukana varajärjestelmänä.

Lue lisää

Provokatiivinen oli keskustelun aloituskin, joten sitä voi jatkaa samalla linjalla. Minimivarustus on lakisääteinen, joten puuttuvista ei voi rangaista vain puutteen vuoksi. Mutta puuttuvasta tai virheellisestä asenteesta voi saada rangaistuksen, jos vahinko pääsee tapahtumaan. Oikeusistuin kun pystyy jälkikäteen niin helposti sanomaan missä tehtiin virhe ja miten olisi tullut menetellä. Eikö tapaus Selänteen vene anna mitään ajattelemisen aihetta. Ihmishenget ovat merellä vaarassa, ja yleinen mielipide on hysteerinen ja voimakas painostustekijä kun se päästetään valloilleen.
Minä en viitsisi rehennellä sillä, että viis piittaan hyvistä tavoista ja kokeneempien neuvoista kun ihmisten henki ja turvallisuus on vaarassa.

Jaska W kirjoitti:

En ymmärrä pointtiasi. Onko paperikartan mukana pitäminen GPS:n tukena kehityksen jarruttamista? Ruotsinlaivoilla on kaikki viimeisemmitkin elektroniset navigointijärjestelmät mutta sieltäkin löytyy kaikki paperiset kartat bryggalta.

Ja toiseksi, ennen pitkää matka-ajoa tulee tehdä jonkinlainen reittisuunnitelma. Pitäisikö se tehdä veneessä tihrustamalla pienestä GPS-plotterin näytöstä (kaikilla ei ole mahdollista ostaa plotteria 20 tuuman näytöllä)? Vai olisiko helpompaa levittää paperikartta ja nähdä koko matka yhdellä kertaa kaikkine väylineen ja merimerkkeineen SELKEÄSTI ja tehdä sen perusteella reittisuunnitelma?

Ja jos saa vielä udella, jos sulla napsahtaa ulkosaaristossa ploteri sököksi tuntemattomilla vesillä, miten tulet pois sieltä? Jarrumiehet painavat veneesi ohi paperikartan avulla, mites sä? Seuraat jarrumiehiä?

Lue lisää

Suunnistatko tosiaan yhdellä ja samalla kartalla tukholmasta helsinkiin tai turkuun?
Ei se hyvin ole sinullakaan tuo navigointi oikeen hallussa.

olet kuitenkin kirjoitti:

Rikot merilakia ja hyvää merimiestapaa. Jos sattuu niin, että eksyt, ajat karille ja joku kuolee, niin joudut selvittelemään noita periaatteitasi lakitupaan tuomarille. Ja takaan että sinulla on vetelät housussa tuossa tilanteessa. Ja häkin ovi voi heilahtaa.

Lue lisää

Mikä merilaki määrää että veneessä pitää olla paperikartta?

JRxxx kirjoitti:

...nuo sinun vertauksesi nyt osu. Lentokoneessa tyypillisesti pyritään vähintään kahdentamaan kaikki olennaiset järjestelmät, jotta yhden vikaantuminen ei vielä olisi fataalia. Autoissa on edelleen tyypillisesti vararengas. Toisaalta auton simahtaminen korpisuoralle ei merkitse vielä läheskään hengenvaaraa, veneessä jonkin olennaisen järjestelmän pettäminen merkitsee sitä useinkin.
Kyse on riskianalyysista: jokaiselle ongelmalliseksi arvoiduille riskille annetaan painoarvo kahden tekijän suhteen: mikä on riskin todennäköisyys ja mikä on sen toteutumisen vaikutus. Näiden tulo määrää, kannattaako riskiin varautua. Elektroniikan pettämisen todennäköisyys veneessä on pieni mutta nollaa suurempi, vaikutus voi olla tuhoisa. Auton moottorin pettämisen todennäköisyys on nykyaikana jokseenkin yhtä pieni, mutta vaikutus merkittävästi pienempi.
Viime kädessä jokainen tietysti päättää itse, mitä tarvitaan eli missä on se kynnys riskin kokonaispainossa, joka vaatii toimenpiteitä/varautumista.

Lue lisää

Juovuksissa örmyämällä ja kusemalla vesillä kuollaan eikä eksymällä. Kuolonuhrit lakkais kokonaan jättämällä viinat rannalle, eikä paperipuntat.

Suomen vesillä niinkauas pääsekään ettei jossain ranta näy. Jos niin epäonnisesti kävis että plotteri hajoo niin ei sinne tartte kuolemaan jäädä, voi ajaa lähimpään rantaan ja alkaa soitella taksia.

Kyllä ne on 97% meistä veneilijöistä jotka tietää koko ajan vaikka takapuolellaan ajatellen missä ranta on, loput 3 prosenttia pitäkööt Atlantin ylityksellään vaikka kaikkia löytämiään kuponkeja ja Foucaultin heiluria lisäks. Veden varaan joutuissa taas ei siitä kartasta mitään apua enää ole.

Alkaa muuten uusista autoistakin vararengas vähitellen jo hävitä.

JRxxx kirjoitti:

...olla ihan piruuttani hiukan haastamatta, vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että paperikartta on viisasta olla mukana. Nimittäin eipä sitä reittiä yleensä näe yhdeltä karttalehdeltä kokonaisuutena :) Okei, kyllä se silti on paperilta helpompaa kuin tommoiselta tavalliselta pikkuplotterilta.

Lue lisää

Et ole niistä suurempimittakaavaisista kuullut? Minulla ainakin on yleensä karttapöydällä sellainen ja sen kanssa voi tehdä suunnitelmaa useammallekin päivälle. Karttasarjoissakin on se hakulehti.

Vielä... kirjoitti:

Mikä merilaki määrää että veneessä pitää olla paperikartta?

Merilaki ei määrää käyttämään paperikarttaa, mutta se kieltää eksymisen välineiden tai taidon puutteessa.

Pena Pärsseennuija kirjoitti:

Juovuksissa örmyämällä ja kusemalla vesillä kuollaan eikä eksymällä. Kuolonuhrit lakkais kokonaan jättämällä viinat rannalle, eikä paperipuntat.

Suomen vesillä niinkauas pääsekään ettei jossain ranta näy. Jos niin epäonnisesti kävis että plotteri hajoo niin ei sinne tartte kuolemaan jäädä, voi ajaa lähimpään rantaan ja alkaa soitella taksia.

Kyllä ne on 97% meistä veneilijöistä jotka tietää koko ajan vaikka takapuolellaan ajatellen missä ranta on, loput 3 prosenttia pitäkööt Atlantin ylityksellään vaikka kaikkia löytämiään kuponkeja ja Foucaultin heiluria lisäks. Veden varaan joutuissa taas ei siitä kartasta mitään apua enää ole.

Alkaa muuten uusista autoistakin vararengas vähitellen jo hävitä.

Lue lisää

aivan todellinen, sillä tuo jrxxx uhkaili tuolla purje palstalla lyövänsä puosuhaan silmään, jos pikkaisenkaan tupellat HÄNEN mielestään.Siis todellisuudessa et ole tehnyt mitään, mutta kun maailmassa on näitä omatoimiveneliöitä

Jälkijättöisiä ovat perustelut. Tällä asenteella sitä moottoririkon pelossa edelleen ajeltaisiin purjeilla. Ja oikeastaan purjeiden halkeamisen pelossa kaleeriorjat soutaisivat. Ja nekin voisivat sairastua ja kuolla vaikka kaikki kerralla...Paras jäädä kotiin ja vetää peitto korville, ja sielläkin voi tulla sähkökatko ja vaikka mitä.

Tosiasia on että nämä antiikkinavigointitouhuilut ovat nostalgia/imagopuuhailua, onhan se varmasti "hienoa" piirrellä harpilla paperille venekerhon ukkojen kanssa.

vielä... kirjoitti:

Et ole niistä suurempimittakaavaisista kuullut? Minulla ainakin on yleensä karttapöydällä sellainen ja sen kanssa voi tehdä suunnitelmaa useammallekin päivälle. Karttasarjoissakin on se hakulehti.

Lue lisää

viitsii ostaa, kun karttasarja on ajossa käytännöllisempi? Hakulehden avulla taas ei paljoa suunnitella.
Jos MKL:lla olisi tarjolla sellainen koko Itämeren kattava yleiskartta, niin sen voisin ostaa. Mutta paloitelleet ovat nekin.

kukapa niitä kirjoitti:

viitsii ostaa, kun karttasarja on ajossa käytännöllisempi? Hakulehden avulla taas ei paljoa suunnitella.
Jos MKL:lla olisi tarjolla sellainen koko Itämeren kattava yleiskartta, niin sen voisin ostaa. Mutta paloitelleet ovat nekin.

Lue lisää

Ystävälläni on seinällä esim koko suomenlahden merikartta.
Korkeus on reilu metri ja pituutta vasrmaan 3-4.
Samanlainen kartta on kuulemma saatavan pohjanlahdesta, niin miksei itämerestäkin.
Veneessä voi vaan olla hankala pyöritellä :)

kukapa niitä kirjoitti:

viitsii ostaa, kun karttasarja on ajossa käytännöllisempi? Hakulehden avulla taas ei paljoa suunnitella.
Jos MKL:lla olisi tarjolla sellainen koko Itämeren kattava yleiskartta, niin sen voisin ostaa. Mutta paloitelleet ovat nekin.

Lue lisää

Koko Itämeren kattava on jo liian suurimittakaavainen muuhun kuin Itämeren ylityksiin. 1:200 000 yleiskortit sen sijaan erittäin käyttökelpoisia. Eikä ole vuotuinen kustannuskaan mainittava, kun niitä ei tarvitse uusia ennenkuin menevät repaleiksi. Se taas minulla tarkoittaa vähintään 20 v käyttöikää. Ei tarvita montaa kappalettakaan, kahdella selviää Loviisasta Eckeröhön ja Uuteenkaupunkiin.

McRilli kirjoitti:

Jälkijättöisiä ovat perustelut. Tällä asenteella sitä moottoririkon pelossa edelleen ajeltaisiin purjeilla. Ja oikeastaan purjeiden halkeamisen pelossa kaleeriorjat soutaisivat. Ja nekin voisivat sairastua ja kuolla vaikka kaikki kerralla...Paras jäädä kotiin ja vetää peitto korville, ja sielläkin voi tulla sähkökatko ja vaikka mitä.

Tosiasia on että nämä antiikkinavigointitouhuilut ovat nostalgia/imagopuuhailua, onhan se varmasti "hienoa" piirrellä harpilla paperille venekerhon ukkojen kanssa.

Lue lisää

...sinä paljolti oikeassa siinä, että näissä perinnenavigointiasioissa, samoin kaikessa muussakin perinteiden "vaalimisessa" on paljolti kyse vanhojen jäkälien jääräyksestä: ei ole kiva tunnustaa, että muinoin suurella vaivalla hankitut taidot eivät olekaan enää niin relevantteja.
Mutta siitä huolimatta olen edelleen lujasti sitä mieltä, että kartta on niin olennainen asia vesilläliikuttaessa, että varajärjestelmä eli paperiversio on syytä olla mukana sähköisen version rinnalla. Tai sitten kaksi täysistään täysin erillistä plotteria, joiden virransyöttökään ei tule samasta taulusta saman sulakkeen takaa. Tää on se riskianalyysijuttu edelleen: plotterin pettäminen on hyvin epätodennäköistä, mutta toteutuessaan se saattaa jättää sinut todella pahasti kuseen, ellet sitten ole taatusti tutuilla vesillä. Ja kuka nyt aina viitsisi vain niitä tuttuja reittejä koluta?
Huomaa, että toisin kuin nuo tähdillä, kompassilla ja lentokoneiden tiivistymäjuovilla suunnistavat vanhat merikarhut minä lähden oletuksesta, että plotterinkäyttäjä OSAA tarvittaessa käyttää myös sellaista vanhanaikaista karttaa, jossa ei olekaan veneen sijainti automaattisesti näkyvissä :)

ainakin kirjoitti:

Koko Itämeren kattava on jo liian suurimittakaavainen muuhun kuin Itämeren ylityksiin. 1:200 000 yleiskortit sen sijaan erittäin käyttökelpoisia. Eikä ole vuotuinen kustannuskaan mainittava, kun niitä ei tarvitse uusia ennenkuin menevät repaleiksi. Se taas minulla tarkoittaa vähintään 20 v käyttöikää. Ei tarvita montaa kappalettakaan, kahdella selviää Loviisasta Eckeröhön ja Uuteenkaupunkiin.

Lue lisää

...veneessä noita käytät? Kun ei tuonkokoinen mahdu useimpien veneiden karttapöydälle edes auki.
Olen minäkin silti noita joskus miettinyt, lähinnä siihen, että voisi nopeasti arvioida etäisyyksiä jotain pidempää väliä varten. Toisaalta tietokoneen merikartalla sekin käy nopeammin. Plotterillakin aika sähäkästi, kun osaa.

Olen joskus manaillut, että vanha koulukartastoni on jäänyt jonnekin taipaleelle sen yli 30 vuoden aikana, jolloin sitä viimeksi koulussa tarvittiin. Sillä hoituisi iso osa noista yleissilmäyksistä.

ainakin kirjoitti:

Koko Itämeren kattava on jo liian suurimittakaavainen muuhun kuin Itämeren ylityksiin. 1:200 000 yleiskortit sen sijaan erittäin käyttökelpoisia. Eikä ole vuotuinen kustannuskaan mainittava, kun niitä ei tarvitse uusia ennenkuin menevät repaleiksi. Se taas minulla tarkoittaa vähintään 20 v käyttöikää. Ei tarvita montaa kappalettakaan, kahdella selviää Loviisasta Eckeröhön ja Uuteenkaupunkiin.

Lue lisää

Jopa monta kertaa vuodessa.
Ja sinä seilaat 20 vuotta vanhalla, huh huh.

JRxxx kirjoitti:

...veneessä noita käytät? Kun ei tuonkokoinen mahdu useimpien veneiden karttapöydälle edes auki.
Olen minäkin silti noita joskus miettinyt, lähinnä siihen, että voisi nopeasti arvioida etäisyyksiä jotain pidempää väliä varten. Toisaalta tietokoneen merikartalla sekin käy nopeammin. Plotterillakin aika sähäkästi, kun osaa.

Olen joskus manaillut, että vanha koulukartastoni on jäänyt jonnekin taipaleelle sen yli 30 vuoden aikana, jolloin sitä viimeksi koulussa tarvittiin. Sillä hoituisi iso osa noista yleissilmäyksistä.

Lue lisää

Oma on 35-jalkainen purjevene. Karttapöydälle isot kartat mahtuvat puoliksi taitettuina, luulisi mahtuvan salongin pöydälle veneessä kuin veneessä reittisuunnittelua varten. Vaikka tavallisimmat kulkualueet ovat aika hyvin muistissa, heittävät muistivaraiset suunnat ja etäisyydet melkoisesti. Plotteri hukkaa kaikki tarvittavat detaljit jo kauan ennenkuin edes normaali lyhyt päivämatka on näkyvillä. Yleiskartalla vaaksa = 15 mpk on erittäin nopea etäisyysmittaus, eikä tarvitse arpoa, mihin suuntaan näyttöä pitäisi vierittää.

Olivat nuo kartat jo aikanaan mukana 20-jalkaisessakin, jossa ei oikein pöytätilasta voinut puhua, mutta en sitä ongelmaksi kokenut. Silloin normaali navigointikin tehtiin rannikkokartoilla, jotka oli taitteita harkiten taiteltu kuuteen.

Uusiutuvat. kirjoitti:

Jopa monta kertaa vuodessa.
Ja sinä seilaat 20 vuotta vanhalla, huh huh.

Yleiskartan saaret ja jopa väylät pysyvät paljon pidempäänkin paikoillaan. Kartan reunassakin sanotaan korjauksia tehdyn vain avomeripurjehdusta varten.

tavallisessa kirjoitti:

Oma on 35-jalkainen purjevene. Karttapöydälle isot kartat mahtuvat puoliksi taitettuina, luulisi mahtuvan salongin pöydälle veneessä kuin veneessä reittisuunnittelua varten. Vaikka tavallisimmat kulkualueet ovat aika hyvin muistissa, heittävät muistivaraiset suunnat ja etäisyydet melkoisesti. Plotteri hukkaa kaikki tarvittavat detaljit jo kauan ennenkuin edes normaali lyhyt päivämatka on näkyvillä. Yleiskartalla vaaksa = 15 mpk on erittäin nopea etäisyysmittaus, eikä tarvitse arpoa, mihin suuntaan näyttöä pitäisi vierittää.

Olivat nuo kartat jo aikanaan mukana 20-jalkaisessakin, jossa ei oikein pöytätilasta voinut puhua, mutta en sitä ongelmaksi kokenut. Silloin normaali navigointikin tehtiin rannikkokartoilla, jotka oli taitteita harkiten taiteltu kuuteen.

Lue lisää

Kiitos hyvästä vastauksesta. Saman pulman kanssa painimme. Ei tahdo kartta mahtua esiin kuin taitellen. Salongin pöytä on soittautunut parhaaksi paikaksi. Kartta mahtuu auki, suunnitelmaa voi pähkiä muiden kanssa, kun mahtuvat saman pöydän ääreen.

Taitellen taiteillen kirjoitti:

Kiitos hyvästä vastauksesta. Saman pulman kanssa painimme. Ei tahdo kartta mahtua esiin kuin taitellen. Salongin pöytä on soittautunut parhaaksi paikaksi. Kartta mahtuu auki, suunnitelmaa voi pähkiä muiden kanssa, kun mahtuvat saman pöydän ääreen.

Lue lisää

Minulla on karttapöydällä tietokone, jolla matkasuunnitelmat tehdään.
Siitä tietokoneesta saa kuvan myös salongin 32 tuumaiseen taulutekkariin, jossa voi koko perhe osallistua ihmettelyyn jos haluaa.
Matkankin aikana on kiva kun perhe ja vieraat voivat salongin seinältä katsella etenemistä telsusta, tai vaikka sitten telsua tai dvd:tä.
Paperikartat ovat lie jo maatuneet korttapöydän tuolin alimmaksi.

Hommaa... kirjoitti:

Minulla on karttapöydällä tietokone, jolla matkasuunnitelmat tehdään.
Siitä tietokoneesta saa kuvan myös salongin 32 tuumaiseen taulutekkariin, jossa voi koko perhe osallistua ihmettelyyn jos haluaa.
Matkankin aikana on kiva kun perhe ja vieraat voivat salongin seinältä katsella etenemistä telsusta, tai vaikka sitten telsua tai dvd:tä.
Paperikartat ovat lie jo maatuneet korttapöydän tuolin alimmaksi.

Lue lisää

Hiputa, eipä olla tuota vielä keksitty. Gastit on istuneet loorassa katselemassa matkan etenemistä. Jotkut ovat jopa viisastelleet tietävänsä missä mennään. Ja ihan maastoa ja paperia tarkkaillen.

Oivallus iski kirjoitti:

Hiputa, eipä olla tuota vielä keksitty. Gastit on istuneet loorassa katselemassa matkan etenemistä. Jotkut ovat jopa viisastelleet tietävänsä missä mennään. Ja ihan maastoa ja paperia tarkkaillen.

Lue lisää

Ja huonoissa keleissä on ihan kiva kun kaikkien ei tarvitse istua ulkona.
Nykyteknologia on olemassa, jotta sitä voisi hyödyntää.

JRxxx kirjoitti:

...sinä paljolti oikeassa siinä, että näissä perinnenavigointiasioissa, samoin kaikessa muussakin perinteiden "vaalimisessa" on paljolti kyse vanhojen jäkälien jääräyksestä: ei ole kiva tunnustaa, että muinoin suurella vaivalla hankitut taidot eivät olekaan enää niin relevantteja.
Mutta siitä huolimatta olen edelleen lujasti sitä mieltä, että kartta on niin olennainen asia vesilläliikuttaessa, että varajärjestelmä eli paperiversio on syytä olla mukana sähköisen version rinnalla. Tai sitten kaksi täysistään täysin erillistä plotteria, joiden virransyöttökään ei tule samasta taulusta saman sulakkeen takaa. Tää on se riskianalyysijuttu edelleen: plotterin pettäminen on hyvin epätodennäköistä, mutta toteutuessaan se saattaa jättää sinut todella pahasti kuseen, ellet sitten ole taatusti tutuilla vesillä. Ja kuka nyt aina viitsisi vain niitä tuttuja reittejä koluta?
Huomaa, että toisin kuin nuo tähdillä, kompassilla ja lentokoneiden tiivistymäjuovilla suunnistavat vanhat merikarhut minä lähden oletuksesta, että plotterinkäyttäjä OSAA tarvittaessa käyttää myös sellaista vanhanaikaista karttaa, jossa ei olekaan veneen sijainti automaattisesti näkyvissä :)

Lue lisää

Meinaan varajärjestelmää. Backuppina on patterikäyttöinen "etulinjan käytöstä" varalaitteeksi siirretty käsinavigaattori. Johon on myös varapatterit.

Tosiasiassa pidän myös kartan mukana lähtiessäni tuttuja reittejä kauemmas.Provosoinnilla halusin hieman hämmentää sitä seisovaa vettä jossa hoetaan kuin papukaija jostain opittua mantraa nykyaikaisten laitteiden huonoudesta ja rikkoutumisesta, tärkeillään puuhakkaasti venekerhon sisäpiirin kesken ja itsenäinen ajattelu kielletään. Paras myopia oli suora rikolliseksi solvaaminen.

Ja kyllä vain, olen suorittanut myös tähtitieteellisen navigoinnin tutkinnonkin, silkasta mielenkiinnosta ja yleissivistyksen vuoksi. Ja on se huvivenekirjakin plakkarissa.

Hommaa... kirjoitti:

Minulla on karttapöydällä tietokone, jolla matkasuunnitelmat tehdään.
Siitä tietokoneesta saa kuvan myös salongin 32 tuumaiseen taulutekkariin, jossa voi koko perhe osallistua ihmettelyyn jos haluaa.
Matkankin aikana on kiva kun perhe ja vieraat voivat salongin seinältä katsella etenemistä telsusta, tai vaikka sitten telsua tai dvd:tä.
Paperikartat ovat lie jo maatuneet korttapöydän tuolin alimmaksi.

Lue lisää

On vain turhan monimutkaista verrattuna tavalliseen paperikarttaan. Tätäkin muuten kirjoittelen näytön kanssa, jonka resoluutio on takuulla parempi kuin sen navigaatioläppärin tai telkkarin. Karttaohjelmaa tässä pyörittäessä ei kuitenkaan ruutu riitä enempään kuin vastaavan kartan palan kokoon, eli kaikki karttatoiminnot vaativat melkoisen määrän skrollausta. Lisäksi käyttöönotto paperikartalla käy kovin paljon helpommin ja nopeammin kuin läppäri/telkkari-yhdistelmän.

Kehitys kehittyy ja tekniikka valtaa alaa. En ole ainakaan itse kyseenalaistamassa sitä suuntausta, mutta en silti ole vielä edes harkinnut paperikartan korvaamista muilla menetelmillä, ihan teknisistä syistä. Meillä kyllä muutenkin matkan edistymistä seurataan mieluummin luonnossa kuin telkkarista. Sitä telkkaria ei ole tosin vielä edes harkittu hankittavaksi, kun kukaan ei ole kaivannut.

noinkin kirjoitti:

On vain turhan monimutkaista verrattuna tavalliseen paperikarttaan. Tätäkin muuten kirjoittelen näytön kanssa, jonka resoluutio on takuulla parempi kuin sen navigaatioläppärin tai telkkarin. Karttaohjelmaa tässä pyörittäessä ei kuitenkaan ruutu riitä enempään kuin vastaavan kartan palan kokoon, eli kaikki karttatoiminnot vaativat melkoisen määrän skrollausta. Lisäksi käyttöönotto paperikartalla käy kovin paljon helpommin ja nopeammin kuin läppäri/telkkari-yhdistelmän.

Kehitys kehittyy ja tekniikka valtaa alaa. En ole ainakaan itse kyseenalaistamassa sitä suuntausta, mutta en silti ole vielä edes harkinnut paperikartan korvaamista muilla menetelmillä, ihan teknisistä syistä. Meillä kyllä muutenkin matkan edistymistä seurataan mieluummin luonnossa kuin telkkarista. Sitä telkkaria ei ole tosin vielä edes harkittu hankittavaksi, kun kukaan ei ole kaivannut.

Lue lisää

Tv:n resoluutio ei tosin ole häävi.
Mutta tietskan näytössä on ihan passeli resoluutio 1680x1050.

tapansa. kirjoitti:

Tv:n resoluutio ei tosin ole häävi.
Mutta tietskan näytössä on ihan passeli resoluutio 1680x1050.

Jää silti vielä pari pykälää mun kotikoneelle, eikä tää silti karttakoneena paperikartalle pärjää ollenkaan. Minä vielä odottelen aikaa parempaa siirtäkseni nämä toiminnot tätä enempää koneelle. Kyllä sekin aika tulee, eikä siihen kai enää montaa vuotta mene.

läppäriksi kirjoitti:

Jää silti vielä pari pykälää mun kotikoneelle, eikä tää silti karttakoneena paperikartalle pärjää ollenkaan. Minä vielä odottelen aikaa parempaa siirtäkseni nämä toiminnot tätä enempää koneelle. Kyllä sekin aika tulee, eikä siihen kai enää montaa vuotta mene.

Lue lisää

Että mistä ihmeestä oletet että käytän läppäriä veneessä?
Sen verran voin sanoa että näyttö on 22 tuumaa, ei taida olla läppäri.

Kysyä... kirjoitti:

Että mistä ihmeestä oletet että käytän läppäriä veneessä?
Sen verran voin sanoa että näyttö on 22 tuumaa, ei taida olla läppäri.

Taitaapa olla aivan samantekevää, onko kyseessä läppäri vai joku muu konsepti. Muulla kuin verkkovirralla toimivat vain selkeältä enemmistöltään ovat läppäreitä, vaikka muitakin mahdollisuuksia on. 22 tuuman näyttö noin vaatimattomalla resoluutiolla on jo eilispäivää, mutta edes käypäisellä resolutiolla siitä ei tule käypäistä painetun korviketta. Siksi seurailen edelleen tekniikan kehittymistä ja odottelen.

kannalta kirjoitti:

Taitaapa olla aivan samantekevää, onko kyseessä läppäri vai joku muu konsepti. Muulla kuin verkkovirralla toimivat vain selkeältä enemmistöltään ovat läppäreitä, vaikka muitakin mahdollisuuksia on. 22 tuuman näyttö noin vaatimattomalla resoluutiolla on jo eilispäivää, mutta edes käypäisellä resolutiolla siitä ei tule käypäistä painetun korviketta. Siksi seurailen edelleen tekniikan kehittymistä ja odottelen.

Lue lisää

Karttasovellukset osaavat mukavasti zoomata karttaa eli näytön ei tarvitse olla A0-kokoa vaan pienempikin riittää. Perusläppärin 12 tuumaisella pystyy mukavasti ajamaan 20 solmun vauhtia isolla mittakaavalla ja reitintekoa varten mittakaavaa voi pienentää ja katsoa mihin pitää mennä. Reitinkin voi etukäteen merkitä sähköiselle kartalle ja se merkkiviiva näkyy vaikka zoomataan lähemmäksi. Samoin vanavesi näkyy haluttaessa.

Mutta jokainen tekee niin kuin haluaa. Minä käytän elektronista karttaa jota katselen halvan läppärin näytöltä. Niin ja avomerilaivurin diplomi löytyy myös.

kannalta kirjoitti:

Taitaapa olla aivan samantekevää, onko kyseessä läppäri vai joku muu konsepti. Muulla kuin verkkovirralla toimivat vain selkeältä enemmistöltään ovat läppäreitä, vaikka muitakin mahdollisuuksia on. 22 tuuman näyttö noin vaatimattomalla resoluutiolla on jo eilispäivää, mutta edes käypäisellä resolutiolla siitä ei tule käypäistä painetun korviketta. Siksi seurailen edelleen tekniikan kehittymistä ja odottelen.

Lue lisää

Ajattelin kokeilla ensi keväänä jotakin näistä levyttömistä pikkuläppäreistä. Navigointia avustavana vimpaimena toiminee yhtä hyvin tai huonosti kuin edellinen pikkuplotteri. Saisi siitäkin lähettettyä NMEA-sijaintitiedon VHF:n DSC:lle

kannalta kirjoitti:

Taitaapa olla aivan samantekevää, onko kyseessä läppäri vai joku muu konsepti. Muulla kuin verkkovirralla toimivat vain selkeältä enemmistöltään ovat läppäreitä, vaikka muitakin mahdollisuuksia on. 22 tuuman näyttö noin vaatimattomalla resoluutiolla on jo eilispäivää, mutta edes käypäisellä resolutiolla siitä ei tule käypäistä painetun korviketta. Siksi seurailen edelleen tekniikan kehittymistä ja odottelen.

Lue lisää

Mikä sen resoluution pitäisi olla, ja saatko siinä vielä teksteistä selvää, menee melko pieneksi jo tekstit jos tuota tarkempaa resoluutiota käyttää.
Huomaa että sinulla ei ole juuri kokemusta isoista näytöistä.
Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla.
Verkon kautta saa meriveden korkeudet ja säät, autopilotin voi laittaa ajamaan viivalla.....
Paperikartat on varmaan hieno homma.

Vielä? kirjoitti:

Mikä sen resoluution pitäisi olla, ja saatko siinä vielä teksteistä selvää, menee melko pieneksi jo tekstit jos tuota tarkempaa resoluutiota käyttää.
Huomaa että sinulla ei ole juuri kokemusta isoista näytöistä.
Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla.
Verkon kautta saa meriveden korkeudet ja säät, autopilotin voi laittaa ajamaan viivalla.....
Paperikartat on varmaan hieno homma.

Lue lisää

Ne voi ottaa myös paperikartasta ja näppäillä gps:ään. Olen seilannut useita kertoja Perämereltä etelään. Enpä sillä legillä montaa waypointia ole tarvinnut! Merenkurkkuun pari, Selkämerelle ei yhtään ja seuraavat Tukholman sisäänmenoväylän suulle (esim. Tjärvenin edustalle). Vai tarkoititko rantaväylien koluamista? Tarvitaanko niihin reittisuunnitelma, eikö pelkkä kartanluku riitä? Kartta voi tietysti olla elektroninen, jos se tuntuu sinusta mukavammalta. Itse tykkään silmätä isosta paperikartasta mihin olen menossa. Plotterista voin katsella yksityiskohtia.
Kerro minkälainen "reittisuunnitelma" vaatii elektronisia karttoja. En tunne asiaa.
Minun reittisuunnitelmani on ollut se, että ilmoitan lähisukulaisille jonkun määräsataman ja summittaisen ETA:n sinne.

Vielä? kirjoitti:

Mikä sen resoluution pitäisi olla, ja saatko siinä vielä teksteistä selvää, menee melko pieneksi jo tekstit jos tuota tarkempaa resoluutiota käyttää.
Huomaa että sinulla ei ole juuri kokemusta isoista näytöistä.
Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla.
Verkon kautta saa meriveden korkeudet ja säät, autopilotin voi laittaa ajamaan viivalla.....
Paperikartat on varmaan hieno homma.

Lue lisää

Mitä ymmärrät reittisuunnittelulla? Minulle se on sitä, että valitsen ne paikat, joissa reitin varrella haluan käydä ja ne väylät, joita määränpäähäni kuljen. Yleiskartalta näen kerralla esim. Saaristomeren, millään veneessä käyttökelpoisella nykytekniikan näytöllä vain A3-kokoisen palan siitä. Käytännössä A4-koko on todellisuutta ja siitä ei kokonaisuuksia hahmota. Pelkkä resoluution kasvattaminen ei kertomastasi syystä riitä, myös näytön koon pitäisi olla aika iso lakana.

Paperikartan käyttö ei mitenkään sulje pois mobiilinetin käyttöä, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Reitinsuunnittelu ja reittipisteiden luominen ovat aivan eri asioita. Plotterin tultua käyttöön minulla ainakin varsinaisten reittien teko on jäänyt poikkeukseksi, kuten kovin monella tutullakin. Autopilottini tiettävästi osaa ajaa sitä viivaa, mutta sille toiminnolle en ole käyttöä keksinyt.

Vielä? kirjoitti:

Mikä sen resoluution pitäisi olla, ja saatko siinä vielä teksteistä selvää, menee melko pieneksi jo tekstit jos tuota tarkempaa resoluutiota käyttää.
Huomaa että sinulla ei ole juuri kokemusta isoista näytöistä.
Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla.
Verkon kautta saa meriveden korkeudet ja säät, autopilotin voi laittaa ajamaan viivalla.....
Paperikartat on varmaan hieno homma.

Lue lisää

"Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla."

Joku muukin ihmettelee samaa, joten asia kiinnostaa.
Perinteinen paperikartta näyttää yleiskuvan ja siitä on helppo hahmottaa reittivaihtoehtoja myös reissun aikana. Veneilykartatkin ovat reitin suunnitteluissa selvästi hankalampia kuin iso merikartta.
Karttaa pienemmältä kuvaruudulta reittien suunnittelu on aika hankalaa ja vaatii edestakaista zoomailua. Sekö on "huomattavasti nopeampaa"?

tavallisessa kirjoitti:

Oma on 35-jalkainen purjevene. Karttapöydälle isot kartat mahtuvat puoliksi taitettuina, luulisi mahtuvan salongin pöydälle veneessä kuin veneessä reittisuunnittelua varten. Vaikka tavallisimmat kulkualueet ovat aika hyvin muistissa, heittävät muistivaraiset suunnat ja etäisyydet melkoisesti. Plotteri hukkaa kaikki tarvittavat detaljit jo kauan ennenkuin edes normaali lyhyt päivämatka on näkyvillä. Yleiskartalla vaaksa = 15 mpk on erittäin nopea etäisyysmittaus, eikä tarvitse arpoa, mihin suuntaan näyttöä pitäisi vierittää.

Olivat nuo kartat jo aikanaan mukana 20-jalkaisessakin, jossa ei oikein pöytätilasta voinut puhua, mutta en sitä ongelmaksi kokenut. Silloin normaali navigointikin tehtiin rannikkokartoilla, jotka oli taitteita harkiten taiteltu kuuteen.

Lue lisää

Mitä yleensä teette sillä isolla kartalla (itämeri) ei siinä keskellä muuta ole kuin vettä. Vai seuraatteko kartalta syvyyskäyriä, onk 50 tai 150 m vettä alla. Karttaa tarvitaan kun taas saadaan maata näkyviin.

tarkoitat? kirjoitti:

Mitä ymmärrät reittisuunnittelulla? Minulle se on sitä, että valitsen ne paikat, joissa reitin varrella haluan käydä ja ne väylät, joita määränpäähäni kuljen. Yleiskartalta näen kerralla esim. Saaristomeren, millään veneessä käyttökelpoisella nykytekniikan näytöllä vain A3-kokoisen palan siitä. Käytännössä A4-koko on todellisuutta ja siitä ei kokonaisuuksia hahmota. Pelkkä resoluution kasvattaminen ei kertomastasi syystä riitä, myös näytön koon pitäisi olla aika iso lakana.

Paperikartan käyttö ei mitenkään sulje pois mobiilinetin käyttöä, vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? Reitinsuunnittelu ja reittipisteiden luominen ovat aivan eri asioita. Plotterin tultua käyttöön minulla ainakin varsinaisten reittien teko on jäänyt poikkeukseksi, kuten kovin monella tutullakin. Autopilottini tiettävästi osaa ajaa sitä viivaa, mutta sille toiminnolle en ole käyttöä keksinyt.

Lue lisää

meri kartalta. Jos on suora reitti yli meren niin miksi ihmeessä sitä pitää kartasta seurata. Karttaa tarvitaan kun siirrytään saaristoon.

Matkoilla. kirjoitti:

Ja huonoissa keleissä on ihan kiva kun kaikkien ei tarvitse istua ulkona.
Nykyteknologia on olemassa, jotta sitä voisi hyödyntää.

katsella ruudulta kun tyhjä ruudukko hiljaa valuu näytöllä. Ei avomerikartan keskellä muuta ole

Vielä? kirjoitti:

Mikä sen resoluution pitäisi olla, ja saatko siinä vielä teksteistä selvää, menee melko pieneksi jo tekstit jos tuota tarkempaa resoluutiota käyttää.
Huomaa että sinulla ei ole juuri kokemusta isoista näytöistä.
Luulenmpa että teen tuolla koneella kesälomareitin kemi tukholma huomattavasti nopeampaa kuin sinä paperikartoilla.
Verkon kautta saa meriveden korkeudet ja säät, autopilotin voi laittaa ajamaan viivalla.....
Paperikartat on varmaan hieno homma.

Lue lisää

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

pitkästyttävää kirjoitti:

katsella ruudulta kun tyhjä ruudukko hiljaa valuu näytöllä. Ei avomerikartan keskellä muuta ole

Eihän sitä kukaan katselekkaan 24/7.
Eikä pitkät matkat aina ole avomeriosuuksia.
Mutta on ihan mukava lisätarjonta ja informaatiolähde.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

sitä, että miksi pitää olla iso kartta veneessä jotta voi suunnitella meren ylityksen. Eihän siinä keskimeressä ole muuta kuin vettä. Tai miksi se pitää vaihtoehtoisesti nähdä plotterilta/läppäriltä tai joltain muulta putkelta. Mihin noita isoja yleiskarttoja tarvitaan, koulukartasto olisi parempi. Kunhan sitten rannikkokartat on mukana jossain muodossa.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Isolta kartalta katsotaan, mihin ollaan menossa. Usein isonkin selän takana on eri vaihtoehtoja ja vain koko alueen käsittävältä kartalta katsoen voi esimerkiksi arvioida vallitsevan ja ennustetun tuulen suunnan suhteessa reittiin. Itse meren ylityshän menee hyvin vaikka yhdellä aanelosella, johon on piirretty lähtöpiste ja määränpää. Lähtöpisteen ja määränpään sijainnit ja suunnat muihin mielenkiintoisiin kohteisiin tai siihen tuulensuuntaan nähden vaativat kartan.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Kuten itsekkin mainitsit niin ei sen avoimen meren ylitykseen tarvita kuin se ruutupaperi jos haluaa jotain merkkejä tehdä. Nuo tuulensuunnatkin voi kyllä tehdä samalle paperille ja se rannikko näkyy sieltä rannikkokartalta. Joten edelleen mitä sillä isolla lakanalla tekee siellä veneessä ????

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Siitä yleiskortista näkee molemmat rannat ja niiden suhteen toisiinsa.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Jos on molemmilta rannoita rannikkokartta niin miksi ihmeessä sitä tyhjää paperia siinä välissä tarvitaan.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Jos ihminen ei tiedä, miksi yleiskartta, josta näkyy koko reitti, tai koko viikon aikana kuljettaviksi aiotut alueet, on hyödyllinen, hän tuskin on parin päivän matkaa pidemmälle kulkenutkaan. Siksi on mahdotonta perustellakaan moista hirveää kustannusta, siitähän tosiaan voi tulla euro tai pari vuotuiskustannusta.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Olen tullut Bahamalta Suomeen eikä siitä välissä olevasta lätäköstä mitään karttaa ollut, eikä edes tarvittu. Olen seilannut Raumalta Gjävleen ja takaisin, oli molempien rantojen karttasarja, mutta siitä välissä olevasta vesialueesta ei tarvittu mitään paperia. Viime kesänä purjehdin Hangosta Tallinnaan ja takaisin, eikä välialueesta karttaa tarvitty. Enkä edelleenkään ymmärrä mitä sillä olisi tehnyt, puhdas paperi jossa muutama viiva ristissä.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Ei kai siinä nyt mitään mahdotonta ole, että lähtee jostain ja tulee toisaalle. Perille pääsee ilman karttaa siitä aukeasta vesialueesta aivan kuten pääsee ilman nykyisiä navigointiapujakin. Se, onko se säästö vaivan väärti, on se kysymys, josta tässä on kysymys, ei se, onko jokin mahdollista. Polynesialaiset eivät tarvinneet mitään karttoja tai instrumentteja Tyynenmeren ylityksiin. Olen tavannut henkilön, joka tuli läpi Välimeren ilman karttaa ja kompassia.

Se nyt vain on helpompaa päätellä koko alueen kartalta, mikä on suunta tuuleen nähden, jos matkalla Tallinaan päättääkin mennä kaikesta huolimatta Lohusaluun, vaikka Tallinaan mennessä ei tarvitsisi yhtään karttaa. Ja jos et ole sattunut huomaamaan, yleiskartat eivät koskaan rajoitu siihen rantojen välillä olevaan vesialueeseen, myös rannat ovat mukana. Suomenlahden etelärannalta taas et tarvitsekaan muuta kuin sen yleiskartan. Itämeren ylityksiä on paljon mukavampi suunnitella, kun silmämitalla ja vaaksamitalla voi laskea suunnat ja etäisyydet. On siinä minulle ainakin hyötyä parin kympin edestä.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

on elämäntapa joka omaksutaan. Sitten kun on ikänsä meriä kyntänyt, on oikea henkilö kehittämään jotain uuttakin. Jättäkää tuollaiset räkänokat, joilla ei ole muuta kykyä kuin kyky suunsoittoon, aivan omaan arvoonsa.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Se on vaan tässä elämässä ja maailmassa niin, että kaikki positiiviset muutokset ovat syntyneet siitä, kun joku "räkänokka" on haistattanut pitkät "vanhojen partojen" tavalle tehdä asioita.
Eli paras nimenomaan niiden ikänsä meriäkyntäneiden pitää turpansa rullalla. Ette te kykene mitään uutta ja myönteistä kehittämään.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Kuka on keksinyt jotain uutta ja myönteistä?

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

on rannat näkyvissä, mutta vaikka sellaisen omistankin niin en ole sitä tarvinnyt veneessä. On koristeena seinällä takkahuoneessa. No jos menen Tallinaan ja päätänkin mennä Lohusaluun niin uusi suunta vaan kompassiin, sillä näenhän sen lohusalun paikan siitä rannikkokartasta. Minä kylläkin päättelen tuulen suunnat kompassisuuntien perusteella, ei siinä mitään karttaa tarvita. Enkä sitä keskimeren karttainformaatiota näin veneilijän näkökulmasta katso tarvitsevani mihinkään. Eihän se rahallinen uhraus mikään ole mutta se vaiva kun ahtaassa tilassa yrittää sitä isokokoista yleiskarttaa lukea, joten aivan tavallinen karttakirja (koulukartasto) on mukavampi.

hierarkia kirjoitti:

Vastaus kysymykseen, miksi meri pitää nähdä kartalta...

En tosin oikein ymmärrä kysymystä. Siis sitä, miten se liittyy aiheeseen. Tosin vaikkapa Tukholmaan mennessä voi verrata reittejä Sandhamnin ja Furusundin kautta. Ja katsoa, löytykö vielä muita vaihtoehtoja. Pelkän reittipisteen määrittämiseen avoimen osuuden toiseen laitaan ei suuremmin tekniikkaa tarvita, vaikka se minuutin pari aikaa säästäisikin. Ja se yksi piste löytyy pienellä haulla jopa käsi-gps:n pikkuruiselta näytöltä. Ja sille pisteelle myös löytää pelkän numeerisen tiedon varassa, siis perus-gps:llä ilman minkäänlaista karttanäyttöä.

Lue lisää

Siellä avomerelläkin saattaa olla reittijakoalueita. Ne on hyvä tietää, koska väistämissäännöt hiukan muuttuvat.

Itse suunnistuksen suhteen olet kyllä oikeassa, avomeren yli ei vältämättä tarvitse kuin alku- ja lähtöpisteen. Toki yleiskarttaa katsomalla tajuaa silti helpommin (tai ainakin useimmille se on helpompaa niin kuin pelkistä koordinaateista), mikä on "yleissuunta" vaikkapa Kotkasta Viinistuun mentäessä.

Ihailen oppimiskykyäsi. Sijoittajien laskenta vaatii melkoista rutiinia sujuakseen edes kohtuullisesti. Ihailen inehmoa, joka on ihan itsekseen asian opetellut. Funktiolaskimellakin menee tumpulalla helposti pari tuntia paikan määrittämiseen. Talukoilla vielä kauemmin.

Ei sekstanttia kirjoitti:

Ihailen oppimiskykyäsi. Sijoittajien laskenta vaatii melkoista rutiinia sujuakseen edes kohtuullisesti. Ihailen inehmoa, joka on ihan itsekseen asian opetellut. Funktiolaskimellakin menee tumpulalla helposti pari tuntia paikan määrittämiseen. Talukoilla vielä kauemmin.

Lue lisää

En ole edellisen kommentin kirjoittaja, mutta puutun keskusteluun. Olen Atlantin ylityksissä tsekkaillut sijaintia sekstantilla ilman taulukoita ja ilman laskinta. Aika hyvin se kävi niinkin:
Latitudi = Pohjantähden korkeus horisontista.
Longitudi lasketaan kellon avulla: otat UTC ajan auringon noususta ja auringon laskusta. Näiden aikojen keskiarvo on paikallisen keskipäivän kelloaika. Sen ja UTC klo 1200 erotuksesta voit laskea longitudin, koska tiedät 360 asteen olevan 24 tuntia. Sekstantin lisäksi tarvitset siis tarkan kellon, kynän ja paperia.

Rannikkonavigointiin tällainen tarkkuus ei tietenkään riitä, mutta valtamerellä tiedät sijaintisi suunnilleen. Rannikkoa lähestyessä voit käyttää muita navigointitemppuja, jos gps on simahtanut.

vaikeutta !!! kirjoitti:

En ole edellisen kommentin kirjoittaja, mutta puutun keskusteluun. Olen Atlantin ylityksissä tsekkaillut sijaintia sekstantilla ilman taulukoita ja ilman laskinta. Aika hyvin se kävi niinkin:
Latitudi = Pohjantähden korkeus horisontista.
Longitudi lasketaan kellon avulla: otat UTC ajan auringon noususta ja auringon laskusta. Näiden aikojen keskiarvo on paikallisen keskipäivän kelloaika. Sen ja UTC klo 1200 erotuksesta voit laskea longitudin, koska tiedät 360 asteen olevan 24 tuntia. Sekstantin lisäksi tarvitset siis tarkan kellon, kynän ja paperia.

Rannikkonavigointiin tällainen tarkkuus ei tietenkään riitä, mutta valtamerellä tiedät sijaintisi suunnilleen. Rannikkoa lähestyessä voit käyttää muita navigointitemppuja, jos gps on simahtanut.

Lue lisää

Atlantilla tuo tarkkuus varmaan riittää, merkinnänpidolla tuettuna. Siitä en omaa kokemusta, valitettavasti.

Tarkoitin muitakin tilanteita; ei pohjantähti aina näy. Sijainti pitäisi saada laskettua myös ei ideaalitilanteessa. Lähtien siitä, että emme varmuudella tiedä mikä tähti on näkyvillä. Siihen tarvitaan sekä taulukoita että avuksi myös laskinta. Joskus on ihan hauskaa ja harrastuksen vuoksi, kokeilla myös kotivesillä millaiseen tarkkuteen näillä ammoisilla menetelmillä pääsee. Ok, laskin ei ole mennyttä aikaa...

vaikeutta !!! kirjoitti:

En ole edellisen kommentin kirjoittaja, mutta puutun keskusteluun. Olen Atlantin ylityksissä tsekkaillut sijaintia sekstantilla ilman taulukoita ja ilman laskinta. Aika hyvin se kävi niinkin:
Latitudi = Pohjantähden korkeus horisontista.
Longitudi lasketaan kellon avulla: otat UTC ajan auringon noususta ja auringon laskusta. Näiden aikojen keskiarvo on paikallisen keskipäivän kelloaika. Sen ja UTC klo 1200 erotuksesta voit laskea longitudin, koska tiedät 360 asteen olevan 24 tuntia. Sekstantin lisäksi tarvitset siis tarkan kellon, kynän ja paperia.

Rannikkonavigointiin tällainen tarkkuus ei tietenkään riitä, mutta valtamerellä tiedät sijaintisi suunnilleen. Rannikkoa lähestyessä voit käyttää muita navigointitemppuja, jos gps on simahtanut.

Lue lisää

Ne kaavat joilla ilman laskinta lasket tuon sijainnin pohjantähden ja auringon mukaan.
Kuinka hyvin tuo pohjantähti näkyy aurinkoisena päivänä atlantilla?
Mistä otat tuon kellonajan, taulukosta?

Vielä. kirjoitti:

Ne kaavat joilla ilman laskinta lasket tuon sijainnin pohjantähden ja auringon mukaan.
Kuinka hyvin tuo pohjantähti näkyy aurinkoisena päivänä atlantilla?
Mistä otat tuon kellonajan, taulukosta?

Lue lisää

määrität vain mihin UTC aikaan sijainnissasi aurinko on korkeimmillaan eli keskipäivä. Sen voit tietenkin selvittää auringon korkeutta seuraamalla, mutta helpompi konsti on ottaa kellonaika auringon reunan koskettaessa horisonttia aamulla ja uudelleen sen laskiessa horisonttiin. Ei siinä taulukkoa tarvita, vain kynä ja paperia. Lasket näistä kahdesta kellonajasta keskiarvon, joka on sijaintisi keskipäivän UTC aika.

Pohjantähteä tuskin kannattaa tähyillä ennenkuin hämärtää. Ja senhän jokainen osaa tunnistaa Otavan avulla, vai etkö sinä tunne Pohjantähteä?
Kokeile määrittää sen korkeus, kun taivas ei ole pilvessä.
Hätänavigointia Atlantilla on harrastettu ilman sekstanttiakin. Jonkinlainen omatekoinen kulmamittarikin riittää latitudin seuraamiseen kuten merenkulun historiasta voit lukea.

Ei sekstanttia kirjoitti:

Ihailen oppimiskykyäsi. Sijoittajien laskenta vaatii melkoista rutiinia sujuakseen edes kohtuullisesti. Ihailen inehmoa, joka on ihan itsekseen asian opetellut. Funktiolaskimellakin menee tumpulalla helposti pari tuntia paikan määrittämiseen. Talukoilla vielä kauemmin.

Lue lisää

Minun lähtökohtani tämän asian oppimiseen on akateeminen tutkinto, jonka yhtenä osana oli pallotähtitieteen perusteet. Ja olenpa oppeja joutunut käytäntöönkin soveltamaan, mutta en kuitenkaan liikkuvassa paatissa aavalla merellä.

kohteliaisuudesta kirjoitti:

Minun lähtökohtani tämän asian oppimiseen on akateeminen tutkinto, jonka yhtenä osana oli pallotähtitieteen perusteet. Ja olenpa oppeja joutunut käytäntöönkin soveltamaan, mutta en kuitenkaan liikkuvassa paatissa aavalla merellä.

Lue lisää

tuskin on

vaiko aneeminen? kirjoitti:

tuskin on

Miten niin "tuskin on"

Suomen yliopistoissa suoritetaan vuosittain satoja tutkinta, ei se niin ihmeellistä ole.

kohteliaisuudesta kirjoitti:

Minun lähtökohtani tämän asian oppimiseen on akateeminen tutkinto, jonka yhtenä osana oli pallotähtitieteen perusteet. Ja olenpa oppeja joutunut käytäntöönkin soveltamaan, mutta en kuitenkaan liikkuvassa paatissa aavalla merellä.

Lue lisää

Onko akateemisuus jotenkin edellytys?
Miksi tunnet tarvetta mainostaa sitä?
ilmeisesti olet joku humanisti, joka ei opintojen jälkeen ole tarvinut päivääkään oppejaan.

Insinöörin, Juristin, Lääkärin ja Humanistin lausahduksia töissään.

Insinööri: cos C = cot a cot(pi/2-b) = cot a tan b = sin B sin(pi/2-c) = sin B cos c

Juristi: culpa in contrahendo

Lääkäri: cirrhosis hepatis

Humanisti: Tulleko nää kaikilla mausteilla?

Mainostaa? kirjoitti:

Onko akateemisuus jotenkin edellytys?
Miksi tunnet tarvetta mainostaa sitä?
ilmeisesti olet joku humanisti, joka ei opintojen jälkeen ole tarvinut päivääkään oppejaan.

Insinöörin, Juristin, Lääkärin ja Humanistin lausahduksia töissään.

Insinööri: cos C = cot a cot(pi/2-b) = cot a tan b = sin B sin(pi/2-c) = sin B cos c

Juristi: culpa in contrahendo

Lääkäri: cirrhosis hepatis

Humanisti: Tulleko nää kaikilla mausteilla?

Lue lisää

Humanisti osaa sentään kirjoittaa - ja jotkut jopa laskea.

vaiko aneeminen? kirjoitti:

tuskin on

sai herneen jonkun nenään. Yksi kaveri ilmaisi minulle ihailunsa, että minulla on ollut sitekeyttä selvittää itselleni noin "monimutkainen" asia. Minä halusin vain kertoa, että lähtökohta minun tapauksessani oli toinen. Eikö asia ole niin, että tähtitieteellisen navigoinnin opetteluun on kolme syytä
- puhdas harrasteellinen kiinnostus asiaan (useimmat avomerilaivurin tutkinnon suorittajat)
- suoranainen tarve navigointitilanteessa, merenkulkukoulutus, avomeripurjehdus harrastuksena tai sivutoimena, ilmailu (ilmeisesti nykyään harvemmin)
- jokin muu tutkinto (eipä tule mieleeni muita kuin yliopistotasolla suoritettavia tutkintoja), missä tämän asian perusteiden ymmärtäminen ja mahdollisesti jokin käytännön harjoitus on tutkinnon osa.

Jotkut sen vaan osaa, muut taitavat olla kateellisia vai miten tämä on tulkittava.

se tuossakin kirjoitti:

sai herneen jonkun nenään. Yksi kaveri ilmaisi minulle ihailunsa, että minulla on ollut sitekeyttä selvittää itselleni noin "monimutkainen" asia. Minä halusin vain kertoa, että lähtökohta minun tapauksessani oli toinen. Eikö asia ole niin, että tähtitieteellisen navigoinnin opetteluun on kolme syytä
- puhdas harrasteellinen kiinnostus asiaan (useimmat avomerilaivurin tutkinnon suorittajat)
- suoranainen tarve navigointitilanteessa, merenkulkukoulutus, avomeripurjehdus harrastuksena tai sivutoimena, ilmailu (ilmeisesti nykyään harvemmin)
- jokin muu tutkinto (eipä tule mieleeni muita kuin yliopistotasolla suoritettavia tutkintoja), missä tämän asian perusteiden ymmärtäminen ja mahdollisesti jokin käytännön harjoitus on tutkinnon osa.

Jotkut sen vaan osaa, muut taitavat olla kateellisia vai miten tämä on tulkittava.

Lue lisää

nehän vielä unohtuivat, kaikki ne harrastajat, jotka ovat vähänkään sunntautuneet pallotähtitieteeseen ja taivaanmekaniikkaan kuuluvat tietenkin tähän osaajien ryhmään.

se tuossakin kirjoitti:

sai herneen jonkun nenään. Yksi kaveri ilmaisi minulle ihailunsa, että minulla on ollut sitekeyttä selvittää itselleni noin "monimutkainen" asia. Minä halusin vain kertoa, että lähtökohta minun tapauksessani oli toinen. Eikö asia ole niin, että tähtitieteellisen navigoinnin opetteluun on kolme syytä
- puhdas harrasteellinen kiinnostus asiaan (useimmat avomerilaivurin tutkinnon suorittajat)
- suoranainen tarve navigointitilanteessa, merenkulkukoulutus, avomeripurjehdus harrastuksena tai sivutoimena, ilmailu (ilmeisesti nykyään harvemmin)
- jokin muu tutkinto (eipä tule mieleeni muita kuin yliopistotasolla suoritettavia tutkintoja), missä tämän asian perusteiden ymmärtäminen ja mahdollisesti jokin käytännön harjoitus on tutkinnon osa.

Jotkut sen vaan osaa, muut taitavat olla kateellisia vai miten tämä on tulkittava.

Lue lisää

Tähtitieteellisen navigoinnin rutiinit ovat kuintekin peruskurssilaiselle niin monimutkaisia, että hyvää rutiinia ei saa ilman kunnon kurssia. Kyllä se edelleen ihan hatunnoston arvoinen asia on. Toki, kuten tässä, samaa tarkoittavaa koulutusta voi saada muuallakin.

Hyvää asianharrastusta kaikille

se tuossakin kirjoitti:

sai herneen jonkun nenään. Yksi kaveri ilmaisi minulle ihailunsa, että minulla on ollut sitekeyttä selvittää itselleni noin "monimutkainen" asia. Minä halusin vain kertoa, että lähtökohta minun tapauksessani oli toinen. Eikö asia ole niin, että tähtitieteellisen navigoinnin opetteluun on kolme syytä
- puhdas harrasteellinen kiinnostus asiaan (useimmat avomerilaivurin tutkinnon suorittajat)
- suoranainen tarve navigointitilanteessa, merenkulkukoulutus, avomeripurjehdus harrastuksena tai sivutoimena, ilmailu (ilmeisesti nykyään harvemmin)
- jokin muu tutkinto (eipä tule mieleeni muita kuin yliopistotasolla suoritettavia tutkintoja), missä tämän asian perusteiden ymmärtäminen ja mahdollisesti jokin käytännön harjoitus on tutkinnon osa.

Jotkut sen vaan osaa, muut taitavat olla kateellisia vai miten tämä on tulkittava.

Lue lisää

Ammattimerenkulkijan suorittaa tuota sekstantin käyttöä.
Ei ole enää pakollinen varuste kauppalaivoissakaan.

Ei tarvi kirjoitti:

Ammattimerenkulkijan suorittaa tuota sekstantin käyttöä.
Ei ole enää pakollinen varuste kauppalaivoissakaan.

Ehkä kauppalaivoilla ei tosiaan ole enää sekstantteja. No ei ainakaan Tallinnan tai Tukholman reiteillä ;)

Veneilijän kannalta tähtitieellisen kurssin anti onkin vanhoihin metodeihin tutustumisessa ja siinä mukavassa aivojolkottelussa, jota kurssilla saa. Suurta Vettä ylittävät saattavat tarvita todellisuudessakin näitä taitoja; ei mikään ole niin epäluotettava kuin ihmisen tekemä (sähkö)tekninen vimpain...

Saattaa ollakin kirjoitti:

Ehkä kauppalaivoilla ei tosiaan ole enää sekstantteja. No ei ainakaan Tallinnan tai Tukholman reiteillä ;)

Veneilijän kannalta tähtitieellisen kurssin anti onkin vanhoihin metodeihin tutustumisessa ja siinä mukavassa aivojolkottelussa, jota kurssilla saa. Suurta Vettä ylittävät saattavat tarvita todellisuudessakin näitä taitoja; ei mikään ole niin epäluotettava kuin ihmisen tekemä (sähkö)tekninen vimpain...

Lue lisää

Että joku oikeasti olisi sekstanttia tarvinut enää vuosikausiin, mutta monella se on mukana, ja sillä leikitään ja kokeillaan omia taitoja.

Paradoksi onkin siinä, että kaikkein haastavin ja hasukin kurssi on sekä työläs että valitettavasti hyödytön - useimmille. Suosittelen kuitenkin. Tulee todella tutuksi perinteinen navigointi, on ne olleet aika veijareita.

Kurssi kestää lukuvuoden, kotitehtävät erittäin aikaaviepiä ja tentti pitkä. Itseltä meni yli 7 tuntia...

Niin poltatko sitten laivurikirjat ja -lakin onkapannun tulipesässä? Vai miten tutkinnot siinä auttaa?

Hii johoi kirjoitti:

Niin poltatko sitten laivurikirjat ja -lakin onkapannun tulipesässä? Vai miten tutkinnot siinä auttaa?

Tere,

kirjoituksestasi paistaa jotenkin läpi että bensan pitää ehdottomasti loppua jossain vaiheessa? Miksi ihmeessä?

Jos lähden lyhyelle tai pitkälle venereissulle, lasken matkan pituuden ja/tai ajoajan, jonka perusteella teen arvion paljonko menovettä kuluu. Siihen päälle hyvä turvavara pahan kelin tms. menoveden kulutusta lisäävien tekijöiden kattamiseksi. Ja jos tankkeihin/varakanistereihin ei mahdu riittävästi menovettä, otan selvää mistä sitä saa lisää matkan varrelta.

Uskallan väittää että laivurikursseja käynneillä ei polttoaine lopu niin usein kuin niillä, jotka eivät ole kursseja käyneet. Polttoaineen riittävyydestä varmistuminen on pitkälti asenteesta kiinni, merelle ei saa lähteä asenteella "kyllä tankissa pitäisi olla riittävästi polttoainetta". Ja juuri ne joilla on oikea asenne veneilyyn, käyvät kursseilla, ja niilläm joilla asenne on poskellaan, kursseille eivät tule. En yleistä koskemaan todellakaan kaikkiin veneilijöihin, mutta tämä trendi on selkeästi havaittavissa.

Hii johoi kirjoitti:

Niin poltatko sitten laivurikirjat ja -lakin onkapannun tulipesässä? Vai miten tutkinnot siinä auttaa?

Olen veneillut moottoriveneellä kohta 30 vuotta eikä bensa ole kertaakaan loppunut. Bensa ei lopu kesken matkan yllättäen jos viitsii tarkistaa ennnen reissuun lähtöä paljonko bensaa on tankissa.

Bensan loppuminen on aina kipparin oma moka, esim. Saksassa jos bensa loppuu autobahnalla kuskia odottaa kovat rapsut. Merellä bensan loppuminen esim. myrskyssä voi aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia, kumma kyllä tästäkään huolimatta osalla on paha asenneongelma turvallisuuden suhteen merellä.

Zippari .. kirjoitti:

Olen veneillut moottoriveneellä kohta 30 vuotta eikä bensa ole kertaakaan loppunut. Bensa ei lopu kesken matkan yllättäen jos viitsii tarkistaa ennnen reissuun lähtöä paljonko bensaa on tankissa.

Bensan loppuminen on aina kipparin oma moka, esim. Saksassa jos bensa loppuu autobahnalla kuskia odottaa kovat rapsut. Merellä bensan loppuminen esim. myrskyssä voi aiheuttaa vakaviakin seuraamuksia, kumma kyllä tästäkään huolimatta osalla on paha asenneongelma turvallisuuden suhteen merellä.

Lue lisää

Kuten aikaisemmin kirjoitin, sitten jos tulee joku hätä niin soittaa apua.

Kerrankin bensa loppui kun tuli niin kiire lähteä Airistolta että ehditään Nauvoon ennen valomerkkiä. Kiva kun ne vapaaehtoispojat sitten keskellä yötä tulivat hinaamaan meidät sinne loppumatkan, eniten harmitti että valomerkki ehti jo tulla!!! Vois odottaa vähän nopeamapaa palvelua kyllä kun on hienot ja nopeat veneet, ja kaikki mahdoliset lelut niissä.

Turha sitä on itseään rasittaa, antaa muiden hikoilla.

EnkäMerikarttaa kirjoitti:

Kuten aikaisemmin kirjoitin, sitten jos tulee joku hätä niin soittaa apua.

Kerrankin bensa loppui kun tuli niin kiire lähteä Airistolta että ehditään Nauvoon ennen valomerkkiä. Kiva kun ne vapaaehtoispojat sitten keskellä yötä tulivat hinaamaan meidät sinne loppumatkan, eniten harmitti että valomerkki ehti jo tulla!!! Vois odottaa vähän nopeamapaa palvelua kyllä kun on hienot ja nopeat veneet, ja kaikki mahdoliset lelut niissä.

Turha sitä on itseään rasittaa, antaa muiden hikoilla.

Lue lisää

ihme avuttomia vesilläliikkujia ootte tekin. ei taida laivurikurssikaan enää auttaa.

lainata? kirjoitti:

ihme avuttomia vesilläliikkujia ootte tekin. ei taida laivurikurssikaan enää auttaa.

Juu, ei niillä kaljaa ollut mutta kirkasta lestiä olisivat voineet heittää, tosin hinta oli suolainen. Taisi olla jotain RAY-lisää siinä hinnassa.

Muuten kivoja poikia mutta Repellä oli "vähän sanomista" sen muijan kanssa niin ne ystävälliset pojat poleteissaan yrittivät sitten antaa vähän "ensiapua" sille Mirkulle, ihan oikein suusta-suuhun menetelmällä..... hyvä ettei tullut ihan puukkohippaa sillä retkellä.

Muuten luulen että laivurikurssi voisi auttaa kun aina joskus kaljat loppuvat, siellä kai opitaan laskemaan jotain laskuja. Meillä on aina Repen kanssa ongelma montako kaljaa pitää ostaa ja pitäsi nyt oppia joku laskukaava että sitten voisi laskea kännykällä kaupassa.

Ei muuta kuin kurssille vaan heti!!!!

Kesänä parina olen väistellyt useamman kerran keskellä kapeaa väylää uistelevia busteristeja. Oli opittu, että pitää väistää alusta, joka harjoittaa kalastusta ;) Oikeasti; kursilla voi jopa valjeta, mitä tuolla säädöksellä todellisuudessa tarkoitetaan.

Oppi vie väylälle kirjoitti:

Kesänä parina olen väistellyt useamman kerran keskellä kapeaa väylää uistelevia busteristeja. Oli opittu, että pitää väistää alusta, joka harjoittaa kalastusta ;) Oikeasti; kursilla voi jopa valjeta, mitä tuolla säädöksellä todellisuudessa tarkoitetaan.

Lue lisää

Tarkoitatko, että sinulle selvisi ettei vetouistelijalla olekaan niitä luulemiasi etuoikeuksia, vai sitä, että kaikkien alusten pitää tehdä kaikkensa yhteen törmäämisen välttämiseksi?

Molemmat asiat selvisivät saaristokurssilla.

ymmärrys kirjoitti:

Tarkoitatko, että sinulle selvisi ettei vetouistelijalla olekaan niitä luulemiasi etuoikeuksia, vai sitä, että kaikkien alusten pitää tehdä kaikkensa yhteen törmäämisen välttämiseksi?

Molemmat asiat selvisivät saaristokurssilla.

Lue lisää

Olisiko kursilla selvinnyt, ettei väylällä makoilu edistä törmäyksen vaaran välttämistä ;)