Selluvilla ilman höyrynsulkua homehtuu?

kuulija

2003-10-14 17:45:07

Näin annettiin eräällä kurssilla ymmärtää,kouluttajan kaupungin rakennustarkastaja.
Rakenne ei ole ollut toimiva ja ongelmia on ollut,kastepiste muodostunut eräissä tapauksissa eristeeseen,seinän sisään,eriste jäätynyt,eriste menee kasaan kuivuessaan,,jne.
Vielä ei ole isoa noussut,mutten omaan taloon laittaisi mistään hinnasta,,toiset jo tietävät..

118

34333

Äänestä

Vastaukset

ei kai
2003-10-14 20:43:58
missä olit tuollaisella luennolla. jos asia on todellakin noin niin kerro ko luennoitsijan nimi/yritys sekä järjestäjä.
- sama
  2003-10-14 21:40:38
  No en kerro kun en itse ollut mutta kaveri oli.
  
  Sinänsä hänellä tai minulla ei tarvetta valehdella vaan kertoa kuultua.
- ei kai
  2003-10-15 09:32:38
  sama kirjoitti:
  No en kerro kun en itse ollut mutta kaveri oli.
  
  Sinänsä hänellä tai minulla ei tarvetta valehdella vaan kertoa kuultua.
  jos et pysty edes nimeämään luennon pitäjää niin älä nyt saatana laita tänne tuollaista propagandasa... pitää olla jotain kättäpidempää jos tuollaisia väittää.
_oi
2003-10-14 23:18:17
selvää asiaa ...
En laittaisi omaan taloon minäkään mistään hinnasta, ilman kosteussulkuja, missä sellaiset tarvitaan.
Perustaja
2003-10-15 08:17:28
Höyrysulkumuovi vai ei, siinä on kysymys joka puhuttaa näinä aikoina.

Asiaan liittyy hyvin voimakas kaupallinen merkitys, nimittäin ilman höyrysulkumuovia pitää käyttää eristeitä jotka kykenevät absorpoimaan ja vastaavasti luovuttamaan kosteutta eli selluvilla, pellava, ym. Mineraalivillatoimittajat ovat hyökänneet hyvin vahvasti ko rakenteen kimppuun.

Viime talvena kun odottelin ympäristökeskuksen poikkeuslupaa rakentamiseen oli aikaa selvittää tuota kysymystä perinpohjaisesti. Luin kaikki asiaa koskevat tutkimukset (VTT, Oulun yliopisto, Kemin amm.korkeakoulu, yms.)

Tutkimusten mukaan hengittävä seinärakenne sitoo talvella kosteutta lähelle rakenteen ulkopintaa, mutta se ei homehdu koska samanaikaisesti lämpötila on homeelle liian alhainen, lämpötilan noustessa taas rakenne kuivuu. Paksu puukuitulevy ulkopinnassa vähentää eristeen kostumista. Tämä lyhyesti homeesta.

Ennenkuin muovi tuli rakentamiseen tehtiin ainoastaan taloja joissa ei ollut höyrynsulkua, ne ovat vanhimpia käytössä olevia pientaloja! Nämäkö ovat niitä hometaloja?? Eivät ole, nuoremmat uusien oppien mukaan tehdyt talot ovat.

Eli vanhat höyrysuluttomat talot (tervapaperi sisäpinnassa ja sahanmuhaeristys) ovat rakenteen kosteuskäyttäytymiseltään toimivia taloja. Itse olen juuri purkamassa sellaista noin viisikymmetävuotiasta taloa ja rakenteet ovat kuin vasta tehtyjä!

Talon kosteiden tilojen osalla on kuitenkin varmasti paikallaan laittaa höyrysulku, sen paikka rakenteessa on vain mietittävä tarkasti!
- Perustaja
  2003-10-15 08:18:48
  ... kirjoitusvihre iski otsikkoon..
- Epäilijä
  2003-10-15 08:37:15
  Millä osastolla Kemissä on tuollaista tutkittu? Eihän siellä ole rakennusosastoa, ei ainakaan AMK.
- Perustaja
  2003-10-15 08:58:22
  Epäilijä kirjoitti:
  Millä osastolla Kemissä on tuollaista tutkittu? Eihän siellä ole rakennusosastoa, ei ainakaan AMK.
  Täytyy tarkistaa tekijä, aineisto on kotona. palaan asiaan.
  
  Seuraavassa on mielenkiintoinen linkki tästä kuumasta keskustelusta: http://www.finlex.fi/linkit/mto/19880010
- kuulija
  2003-10-15 10:50:04
  Viittat että höyrynsuluton rakennen toimi ennen..No olen samaa mieltä että se toimi ennen.
  Mutta nykyajan talot ovat erilaisia kuin ennen,paljon tiiviimpiä myös höyrynsuluttomina.Ja tästähän nämä ongelmat juontavatkin,,
- hengitän, olen siis olemassa
  2003-10-15 11:18:56
  Eikös nykyaikana lähtökohta olekin energiataloudellisuus? Talon pitää olla tiivis, eikä "hengittää".
- Anssi
  2003-10-15 13:52:39
  kuulija kirjoitti:
  Viittat että höyrynsuluton rakennen toimi ennen..No olen samaa mieltä että se toimi ennen.
  Mutta nykyajan talot ovat erilaisia kuin ennen,paljon tiiviimpiä myös höyrynsuluttomina.Ja tästähän nämä ongelmat juontavatkin,,
  Muita oleellisia eroja entisaikoihin on myös että kosteusrasite on ihan eri luokkaa nykyisin ja taloja ei enään lämmitetä keskusmuurilla. Jatkuva tuli piisissä takasi melko hyvän ilmanvaihdon. Nykyaikaiset tulisijatkaan eivät ole jatkuvalämmitteisiä ja kun tähän vielä lisätään näiden höyrysulottomien ratkaisujen suosijoiden taipumus vastustaa koneellista ilmanvaihtoa, niin homesoppa alkaa olla valmis.
  
  En malta olla muistuttamatta siitä että 100-vuotiaasta rakennuskannasta on olemassa enään 2% ja niistäkin suurin osa on kivirakennuskantaa. Miksiköhän vanhat puurakennukset eivät ole eläneet näihin päiviin asti?
- Pehku
  2003-10-15 18:35:53
  Anssi kirjoitti:
  Muita oleellisia eroja entisaikoihin on myös että kosteusrasite on ihan eri luokkaa nykyisin ja taloja ei enään lämmitetä keskusmuurilla. Jatkuva tuli piisissä takasi melko hyvän ilmanvaihdon. Nykyaikaiset tulisijatkaan eivät ole jatkuvalämmitteisiä ja kun tähän vielä lisätään näiden höyrysulottomien ratkaisujen suosijoiden taipumus vastustaa koneellista ilmanvaihtoa, niin homesoppa alkaa olla valmis.
  
  En malta olla muistuttamatta siitä että 100-vuotiaasta rakennuskannasta on olemassa enään 2% ja niistäkin suurin osa on kivirakennuskantaa. Miksiköhän vanhat puurakennukset eivät ole eläneet näihin päiviin asti?
  jo aiemminkin!
  
  Kosteusrasite nykyaikana erilainen, mutta lähinnä pesutilojen osalta. Muissa tiloissa kosteusrasitus nykyaikana jopa pienempi kuin ennen, uskaltaisi väittää. Ennen asui samoissa tiloissa PALJON enemmän ihmisiä, mm. omassa talossani renkeineen piikoineen ja monine sukupolvineen n. 40 henkeä yhdessä talossa kun samassa nykyään 3 henkeä ( ihmisen tuottama kosteus, uloshengitys ym. )
  
  Ennen ei ollut liesituulettimia ym., vaan suurelle joukolle tehtiin ruokaa käytännöllisesti koko ajan, ja kosteus, höyryt ym. kaikki sisään taloon. Ennen tehtiin myös fyysistä työtä, ja kaikki työvaatteet kuivattiin vielä samoissa asuintiloissa. Miten siis ennen rakenteisiin kohdistui vähemmän kosteusrasitusta vaikka sauna olikin erillisessä rakennuksessa?
  
  Nykyäänhän ongelmana tahtoo olla liian kuiva sisäilma taloissa, ja siitä seuraavat ongelmat ihmiselle, altistus astmalle ym. Sopivan kostea ilma sitoo pölyä ja niin edelleen...
  
  Ja taas tämä harhaluulo, että syy vanhan rakennuskannan vähyyteen on home...!!! Eiköhän syy liene ihan ihminen omassa nykyaikaisuuden halussaan! Kuinka paljon onkin maaseudulla vanhoja taloja, joiden kyljessä nököttää 60-80-luvulla tehty uudempi talo, ja vanha rapistuu ilman hoitoa hiljalleen pois, tai vanha on purettu polttopuiksi, kun uusi on valmistunut?
  
  Menneinä vuosikymmeninä oli köyhyyden merkki korjata vanha talo, eikä niiden korjamiseen halunnut rakennusmestarit, arkkitehdit ym. koskea pitkällä tikullakaan, vaan heti suunniteltiin pihapiiriin uutta taloa, nykyaikaa katsokaas; sisäsauna, ei portaita, on helppo mummonkin liikkua eikä vaarin tarvitse puita enää hakata, öljy on halpaaaa...
  
  Tai sitten vanha talo peruskorjattiin "nykyajan" opein. Purut pois pohjasta ja ullakolta, mineraalivillat ja muovikelmut kehiin ja lastulevyt seiniin, sauna ullakolle... Ei vanha rakenne moiseen sopeudu, ja usealle talolle kävi tässäkin pelissä heikosti. Näiden kokemusten kautta todellinen vanha talo saikin huonon maineensa markkinavoimien ruokkiessa tulta, saadakseen uusia taloja rakenteille... Ei vanhan korjaaminen vanhoin opein tuota rahaa, siksi siitä ei haluta puhua, vaan taivaanrantaan maalaillaan elinkaarikuvia ja valmistellaan asiakasta jo ikkunakaupassa ennen kauppaa niiden tulevaan uusintaan 20-vuoden päästä...
  
  Mutta tutustukaapa joskus oikeaan vanhaan taloon, joka on rakennettu valikoidulle paikalle, valikoiduista materiaaleista valikoituja aikansa rakentajamestareita ja tekniikoita käyttämällä, eikä sitä ole koitettu pakottaa nykyajan talostandardeihin, niin talon kunto voi monen yllättää... Silti tämä ei tarkoita, että talossa asujat ovat Linkola-klooneja ja hytisevät kylmissään ja keittävät vettä hellalla pestäkseen sukkansa päreen valossa...
- Perustaja
  2003-10-16 08:00:06
  Pehku kirjoitti:
  jo aiemminkin!
  
  Kosteusrasite nykyaikana erilainen, mutta lähinnä pesutilojen osalta. Muissa tiloissa kosteusrasitus nykyaikana jopa pienempi kuin ennen, uskaltaisi väittää. Ennen asui samoissa tiloissa PALJON enemmän ihmisiä, mm. omassa talossani renkeineen piikoineen ja monine sukupolvineen n. 40 henkeä yhdessä talossa kun samassa nykyään 3 henkeä ( ihmisen tuottama kosteus, uloshengitys ym. )
  
  Ennen ei ollut liesituulettimia ym., vaan suurelle joukolle tehtiin ruokaa käytännöllisesti koko ajan, ja kosteus, höyryt ym. kaikki sisään taloon. Ennen tehtiin myös fyysistä työtä, ja kaikki työvaatteet kuivattiin vielä samoissa asuintiloissa. Miten siis ennen rakenteisiin kohdistui vähemmän kosteusrasitusta vaikka sauna olikin erillisessä rakennuksessa?
  
  Nykyäänhän ongelmana tahtoo olla liian kuiva sisäilma taloissa, ja siitä seuraavat ongelmat ihmiselle, altistus astmalle ym. Sopivan kostea ilma sitoo pölyä ja niin edelleen...
  
  Ja taas tämä harhaluulo, että syy vanhan rakennuskannan vähyyteen on home...!!! Eiköhän syy liene ihan ihminen omassa nykyaikaisuuden halussaan! Kuinka paljon onkin maaseudulla vanhoja taloja, joiden kyljessä nököttää 60-80-luvulla tehty uudempi talo, ja vanha rapistuu ilman hoitoa hiljalleen pois, tai vanha on purettu polttopuiksi, kun uusi on valmistunut?
  
  Menneinä vuosikymmeninä oli köyhyyden merkki korjata vanha talo, eikä niiden korjamiseen halunnut rakennusmestarit, arkkitehdit ym. koskea pitkällä tikullakaan, vaan heti suunniteltiin pihapiiriin uutta taloa, nykyaikaa katsokaas; sisäsauna, ei portaita, on helppo mummonkin liikkua eikä vaarin tarvitse puita enää hakata, öljy on halpaaaa...
  
  Tai sitten vanha talo peruskorjattiin "nykyajan" opein. Purut pois pohjasta ja ullakolta, mineraalivillat ja muovikelmut kehiin ja lastulevyt seiniin, sauna ullakolle... Ei vanha rakenne moiseen sopeudu, ja usealle talolle kävi tässäkin pelissä heikosti. Näiden kokemusten kautta todellinen vanha talo saikin huonon maineensa markkinavoimien ruokkiessa tulta, saadakseen uusia taloja rakenteille... Ei vanhan korjaaminen vanhoin opein tuota rahaa, siksi siitä ei haluta puhua, vaan taivaanrantaan maalaillaan elinkaarikuvia ja valmistellaan asiakasta jo ikkunakaupassa ennen kauppaa niiden tulevaan uusintaan 20-vuoden päästä...
  
  Mutta tutustukaapa joskus oikeaan vanhaan taloon, joka on rakennettu valikoidulle paikalle, valikoiduista materiaaleista valikoituja aikansa rakentajamestareita ja tekniikoita käyttämällä, eikä sitä ole koitettu pakottaa nykyajan talostandardeihin, niin talon kunto voi monen yllättää... Silti tämä ei tarkoita, että talossa asujat ovat Linkola-klooneja ja hytisevät kylmissään ja keittävät vettä hellalla pestäkseen sukkansa päreen valossa...
  Kun aloin miettimään millaista vanhaa rakennuskantaa kotikylässäni on päädyin samaan kuin "Pehkukin" eli vanhoja taloja on jäänyt kylmilleen kun on rakennettu modernimpi viereen.
  
  Mutta suurin syyllinen taitaa olla tuo maaseudun autioituminen, paljon taloja on tyhjillään kun alkuperäinen isäntä ja emäntä on tuonpuoleisessa ja perilliset muuttaneet muualle töihin.
  
  Kaupungeissa taas vanhaa rakennuskantaa on hävittänyt ja edelleenkin hävittää voimakas kerrostalorakentaminen (tehokkuusajattelu!).
  
  Niiden harvojen vanhojen talojen, joissa on homeongelma, syylliset ovat yleensä huono hoito (katot vuotaa) tai vääränlaiset remontit joilla rakenteet saatetaan kosteuskäyttäytymiseltään toimimattomaksi.
- kiitos
  2003-10-16 10:17:15
  Pehku kirjoitti:
  jo aiemminkin!
  
  Kosteusrasite nykyaikana erilainen, mutta lähinnä pesutilojen osalta. Muissa tiloissa kosteusrasitus nykyaikana jopa pienempi kuin ennen, uskaltaisi väittää. Ennen asui samoissa tiloissa PALJON enemmän ihmisiä, mm. omassa talossani renkeineen piikoineen ja monine sukupolvineen n. 40 henkeä yhdessä talossa kun samassa nykyään 3 henkeä ( ihmisen tuottama kosteus, uloshengitys ym. )
  
  Ennen ei ollut liesituulettimia ym., vaan suurelle joukolle tehtiin ruokaa käytännöllisesti koko ajan, ja kosteus, höyryt ym. kaikki sisään taloon. Ennen tehtiin myös fyysistä työtä, ja kaikki työvaatteet kuivattiin vielä samoissa asuintiloissa. Miten siis ennen rakenteisiin kohdistui vähemmän kosteusrasitusta vaikka sauna olikin erillisessä rakennuksessa?
  
  Nykyäänhän ongelmana tahtoo olla liian kuiva sisäilma taloissa, ja siitä seuraavat ongelmat ihmiselle, altistus astmalle ym. Sopivan kostea ilma sitoo pölyä ja niin edelleen...
  
  Ja taas tämä harhaluulo, että syy vanhan rakennuskannan vähyyteen on home...!!! Eiköhän syy liene ihan ihminen omassa nykyaikaisuuden halussaan! Kuinka paljon onkin maaseudulla vanhoja taloja, joiden kyljessä nököttää 60-80-luvulla tehty uudempi talo, ja vanha rapistuu ilman hoitoa hiljalleen pois, tai vanha on purettu polttopuiksi, kun uusi on valmistunut?
  
  Menneinä vuosikymmeninä oli köyhyyden merkki korjata vanha talo, eikä niiden korjamiseen halunnut rakennusmestarit, arkkitehdit ym. koskea pitkällä tikullakaan, vaan heti suunniteltiin pihapiiriin uutta taloa, nykyaikaa katsokaas; sisäsauna, ei portaita, on helppo mummonkin liikkua eikä vaarin tarvitse puita enää hakata, öljy on halpaaaa...
  
  Tai sitten vanha talo peruskorjattiin "nykyajan" opein. Purut pois pohjasta ja ullakolta, mineraalivillat ja muovikelmut kehiin ja lastulevyt seiniin, sauna ullakolle... Ei vanha rakenne moiseen sopeudu, ja usealle talolle kävi tässäkin pelissä heikosti. Näiden kokemusten kautta todellinen vanha talo saikin huonon maineensa markkinavoimien ruokkiessa tulta, saadakseen uusia taloja rakenteille... Ei vanhan korjaaminen vanhoin opein tuota rahaa, siksi siitä ei haluta puhua, vaan taivaanrantaan maalaillaan elinkaarikuvia ja valmistellaan asiakasta jo ikkunakaupassa ennen kauppaa niiden tulevaan uusintaan 20-vuoden päästä...
  
  Mutta tutustukaapa joskus oikeaan vanhaan taloon, joka on rakennettu valikoidulle paikalle, valikoiduista materiaaleista valikoituja aikansa rakentajamestareita ja tekniikoita käyttämällä, eikä sitä ole koitettu pakottaa nykyajan talostandardeihin, niin talon kunto voi monen yllättää... Silti tämä ei tarkoita, että talossa asujat ovat Linkola-klooneja ja hytisevät kylmissään ja keittävät vettä hellalla pestäkseen sukkansa päreen valossa...
  veit sanat suustani. Puutalollamme on ikää 150 vuotta ja kyllä kestää. Vältytty 70-luvun ym. kuuluisilta "peruskorjauksilta".
- heppamies
  2003-10-16 14:35:44
  Perustaja kirjoitti:
  ... kirjoitusvihre iski otsikkoon..
  minä aion rakentaa ensi kesänä uuden talon ja minulla on ollut haaveena jo vuosikausia rakentaa perinteinen hengittävä talo.
  Yksi vaihtoehto on hirsitalo mutta vaimo ei ole mieltynyt asiaan koska hän ei kuulemma halua asua kesämökissä vaan kunnon talossa.
  Aloin sitten ajatella asiaa enemmälti ja aloin kiinnostumaan normaalirunkoisesta talosta eristettynä pellavalla.
  Jetta talo tarjoaa minulle suurelenttitaloa pellavalla eristettynä. Ulkona tuulileijona siäpuolella rakennuspaperi ja gyprok levy joka sinässään sitoo ja luovuttaa kosteutta. Pellavan lambda arvon ollessa parempi lasivillan vastaavaa arvoa pellatalo olisi lämpimämpikin.
  Taloon tulee tietysti koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (lämmitää tuloilman poistoilmasta ottamalla energialla).
  Yläpohjaan puhalletaan selluvilla, ja sinne he ovat laittamassa höyrynsulkumuovia. Tämä vissiin olisi ihan OK.
  Sinulla tuntui olevan käsitystä asiasta joten kerrotko mielipiteesi olisi Jetan tarjoama ratkaisu oikea?
- Pehku
  2003-10-16 15:48:58
  heppamies kirjoitti:
  minä aion rakentaa ensi kesänä uuden talon ja minulla on ollut haaveena jo vuosikausia rakentaa perinteinen hengittävä talo.
  Yksi vaihtoehto on hirsitalo mutta vaimo ei ole mieltynyt asiaan koska hän ei kuulemma halua asua kesämökissä vaan kunnon talossa.
  Aloin sitten ajatella asiaa enemmälti ja aloin kiinnostumaan normaalirunkoisesta talosta eristettynä pellavalla.
  Jetta talo tarjoaa minulle suurelenttitaloa pellavalla eristettynä. Ulkona tuulileijona siäpuolella rakennuspaperi ja gyprok levy joka sinässään sitoo ja luovuttaa kosteutta. Pellavan lambda arvon ollessa parempi lasivillan vastaavaa arvoa pellatalo olisi lämpimämpikin.
  Taloon tulee tietysti koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (lämmitää tuloilman poistoilmasta ottamalla energialla).
  Yläpohjaan puhalletaan selluvilla, ja sinne he ovat laittamassa höyrynsulkumuovia. Tämä vissiin olisi ihan OK.
  Sinulla tuntui olevan käsitystä asiasta joten kerrotko mielipiteesi olisi Jetan tarjoama ratkaisu oikea?
  Hengittävä esittämäsi talo on, muttei ehkä niinkään "perinteinen"... Miten Jetta-talo perustelee yläpohjan höyrynsulkua? Koneellinen ilmanvaihto kerännee suuren osan myös ilmankosteudesta, ja samalla tavalla sisäilmassa oleva kosteus siirtyy seinän yläosasta rakenteisiin kuin katostakin, joten mitenkähän se seinän ja katon liitoskohta oikeasti toimii??? Höyrysuluton rakenne kohtaa höyrysulullisen rakenteen? Miksei yläpohja toimisi ilman höyrynsulkua?
  
  Muovitapetit ovat siis automaattisesti pois laskuista, mutta suuri osa tavallisista tapeteistakin on painettu muovipohjaisilla maaleilla/väreillä, ja normaali tapettiliisterikin muodostaa eräänlaisen höyrysulun muovisideaineillaan... Eli tarkkana on oltava. Muovittomiakin vaihtoehtoja on. Sisäkattoonkin ja maalattaviin seiniin tulee valita maalit, jotka eivät ole muovisideaineisia eli muodosta höyryä estävää kalvoa. Ja tästäkin asiasta on sen kymmenen eri neuvoa, kuka väittää sisälateksin hengittävän, kuka kiroaa ne jne....
  
  Ja aivan "perinteiseen" taloonhan ei kipsilevy kuulu, ennen käytettiin huokoista puukuitulevyä samaan tehtävään, mutta ainoastaan vinolaudoituksen päällä purueristetyssä talossa tai suoraan hirrelle, ei sovi koolauksiin pehmeänä materiaalina, eli gyproa käytetään.
  
  "Perinteiseen" taloon kuuluisi myös rossipohja, ja laattapohjatalo ei hengitä sitten alasuuntaan, kuten mm. rossipohjatalo.
  
  Voihan hirsitalonkin valita, eikä tarvitse asua kesämökissä. Hirsirunko lyhyellä nurkalla, puinen ulkoverhous, nykyisin (kai pakollisena, miten on?) vaadittava lisäeristys pellavalla tai selluvillalla sisä- tai ulkopuolella ja sisäpuolelle gyproc tai kuitulevy. On hengittävä uusi hirsitalo eikä hirttä näy missään... Näinhän ennenkin hirsitalo verhoiltiin, kun ei haluttu "köyhäillä"...
  
  Tässä vain osa valinnoista, joita joutuu miettimään, mikäli haluaa oikeasti hengittävän talon. Rakenne voi olla paperilla ihan oikea, mutta jokin vääränlainen liisteri tai jokin muu minimaalisen ohut kerros voi tehdä sen pienen mutta käänteentekevän eron, jolloin ongelmia voi alkaa syntymään... Näiden valintatilanteiden seurauksena lienee syntynyt monta "hengittävää" hometaloa... Ei se ole ihna sama, mitä maalia sinne kattoon laitetaan, ja rautakaupan myyjähän ei TODELLAKAAN ole se asiantuntija johon kannattaa viime kädessä luottaa...
- heppamies
  2003-10-16 16:10:35
  Pehku kirjoitti:
  Hengittävä esittämäsi talo on, muttei ehkä niinkään "perinteinen"... Miten Jetta-talo perustelee yläpohjan höyrynsulkua? Koneellinen ilmanvaihto kerännee suuren osan myös ilmankosteudesta, ja samalla tavalla sisäilmassa oleva kosteus siirtyy seinän yläosasta rakenteisiin kuin katostakin, joten mitenkähän se seinän ja katon liitoskohta oikeasti toimii??? Höyrysuluton rakenne kohtaa höyrysulullisen rakenteen? Miksei yläpohja toimisi ilman höyrynsulkua?
  
  Muovitapetit ovat siis automaattisesti pois laskuista, mutta suuri osa tavallisista tapeteistakin on painettu muovipohjaisilla maaleilla/väreillä, ja normaali tapettiliisterikin muodostaa eräänlaisen höyrysulun muovisideaineillaan... Eli tarkkana on oltava. Muovittomiakin vaihtoehtoja on. Sisäkattoonkin ja maalattaviin seiniin tulee valita maalit, jotka eivät ole muovisideaineisia eli muodosta höyryä estävää kalvoa. Ja tästäkin asiasta on sen kymmenen eri neuvoa, kuka väittää sisälateksin hengittävän, kuka kiroaa ne jne....
  
  Ja aivan "perinteiseen" taloonhan ei kipsilevy kuulu, ennen käytettiin huokoista puukuitulevyä samaan tehtävään, mutta ainoastaan vinolaudoituksen päällä purueristetyssä talossa tai suoraan hirrelle, ei sovi koolauksiin pehmeänä materiaalina, eli gyproa käytetään.
  
  "Perinteiseen" taloon kuuluisi myös rossipohja, ja laattapohjatalo ei hengitä sitten alasuuntaan, kuten mm. rossipohjatalo.
  
  Voihan hirsitalonkin valita, eikä tarvitse asua kesämökissä. Hirsirunko lyhyellä nurkalla, puinen ulkoverhous, nykyisin (kai pakollisena, miten on?) vaadittava lisäeristys pellavalla tai selluvillalla sisä- tai ulkopuolella ja sisäpuolelle gyproc tai kuitulevy. On hengittävä uusi hirsitalo eikä hirttä näy missään... Näinhän ennenkin hirsitalo verhoiltiin, kun ei haluttu "köyhäillä"...
  
  Tässä vain osa valinnoista, joita joutuu miettimään, mikäli haluaa oikeasti hengittävän talon. Rakenne voi olla paperilla ihan oikea, mutta jokin vääränlainen liisteri tai jokin muu minimaalisen ohut kerros voi tehdä sen pienen mutta käänteentekevän eron, jolloin ongelmia voi alkaa syntymään... Näiden valintatilanteiden seurauksena lienee syntynyt monta "hengittävää" hometaloa... Ei se ole ihna sama, mitä maalia sinne kattoon laitetaan, ja rautakaupan myyjähän ei TODELLAKAAN ole se asiantuntija johon kannattaa viime kädessä luottaa...
  yläpohjan höyrynsulusta nyt ei vielä keskusteltu, varmaan he sen mielellään korvaavat vaikka rakennuspaperilla (minähän sen asennan).
  Seiniin gyprok kuulemma olisi hyvä senkin takia että se ottaa vastaan kosteutta ja luovuttaa sitä.
  Pellavaeristeen valmistajan mukaan gyprokin alle ei välttämättä taritse laittaa mitään koska gyprok levyhän on pahvia molemmin puolin.
  Alapohjan voisin tehdä aivan hyvin rossipohjaisena, ainoa mikä mietityttää on tuo viemäri- ja vesiputkien eristäminen/alapohjassa kuljettelu. Toisaalta rossipohja taas kiinnostaisi sen vuoksi että lattiat siinä varmaan olisi lämpimämmät kuin valetussa.
  
  Se hirsitalo nyt ei ole vielä kokonaan poissuljettu vaihtoehto. Saan ensi viikolla samalla pohjapiirroksella tarjouksen ns. tuplahirsitalosta. sisäpuolella ja ulkopuolella 92mm hirsiseinä, välissä eriste.
  Toinen vaihtoehto on sellainen että sisäpuolella on hirsiseinä ja eriste hirsipaneeli ulkopuolella. Näin paksu lämpöa varaava hirsiseinä tulisi lämpimälle puolelle ja ohut paneeli ulos kylmälle puolelle.
  Väliseinät eivät olisi hirttä joten ne voisi tapetoida millä haluaa ja siihen vaimokin jo alkaa suostumaan.
  Ulkopuolelta talo saa olla hirsitalon näköinen, meillä on pihassa hirsinen autotalli/puuliiteri/aitta ja hirsinen pihasauna.
  Hevostallit ovat täystiili/puuverhottu heinäsuoja.
  Eli hirsi käy pihapiiriin hyvin.
- Putkimies
  2003-10-16 17:07:39
  ...että aiemmin oli talon sisäinen vedenkulutus (=ilmankosteus) huomattavasti nykypäivää pienempi. Saunat olivat järjestään joko kellarissa tai erillisessä rakennuksessa.
  
  Itse tekisin hengittävän rakenteen kylppäriä lukuunottamatta. Se saisi olla talon pullohuone omalla ilmanvaihdollaan.
- Pehku
  2003-10-16 17:53:47
  hengitän, olen siis olemassa kirjoitti:
  Eikös nykyaikana lähtökohta olekin energiataloudellisuus? Talon pitää olla tiivis, eikä "hengittää".
  Nyt taitaa käsitteet olla hukassa. Ei hengittävä talo tarkoita, ettei se voisi olla energiataloudellinen. Ei siinä tuuli puhaltele läpi omia tahtejaan...
  
  Hengittävien rakenteiden fysiologiaan perehtymällä selviää mm. rakenteiden selektiivinen kaasujenvaihto, kosteuden liikkuminen ym. Eikä tämä tarkoita suurtakaan lämmönhukkaa! Mm. hirsi varaa hyvin lämpöä, ja pystyy silti siirtämä sisäilman kosteutta ja tutkimusten mukaan ehkä jopa ylimääräistä hiilidioksidia ulkoilmaan ja tuomaan happea vastaavasti tilalle... Samaa asiaa ajaa kaikki orgaaniset eristeet. Käsite "hengittävä" tuntuu vain ajavan mielikuvituksen hieman väärille urille, kun parempaakan termiä ei ole käytettävänä...
- Perustaja
  2003-10-17 10:58:24
  heppamies kirjoitti:
  minä aion rakentaa ensi kesänä uuden talon ja minulla on ollut haaveena jo vuosikausia rakentaa perinteinen hengittävä talo.
  Yksi vaihtoehto on hirsitalo mutta vaimo ei ole mieltynyt asiaan koska hän ei kuulemma halua asua kesämökissä vaan kunnon talossa.
  Aloin sitten ajatella asiaa enemmälti ja aloin kiinnostumaan normaalirunkoisesta talosta eristettynä pellavalla.
  Jetta talo tarjoaa minulle suurelenttitaloa pellavalla eristettynä. Ulkona tuulileijona siäpuolella rakennuspaperi ja gyprok levy joka sinässään sitoo ja luovuttaa kosteutta. Pellavan lambda arvon ollessa parempi lasivillan vastaavaa arvoa pellatalo olisi lämpimämpikin.
  Taloon tulee tietysti koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla (lämmitää tuloilman poistoilmasta ottamalla energialla).
  Yläpohjaan puhalletaan selluvilla, ja sinne he ovat laittamassa höyrynsulkumuovia. Tämä vissiin olisi ihan OK.
  Sinulla tuntui olevan käsitystä asiasta joten kerrotko mielipiteesi olisi Jetan tarjoama ratkaisu oikea?
  Hengittävä seinärakenne (kipsilevy/ rakennuspaperi/ pellava/ tuulileijona) on ok, olen päätynyt suunnilleen samanlaiseen. Mutta miksi kattoon muovia, laita sinne samanlainen rakenne toteutettuna selluvillalla. Itse laitan sen perinteisen tervapaperin ja kattoon lisäksi tueksi rakennuspaperin.
  
  Sitten tuo maali/liisterijuttu. Käytettiinhän ennenkin sisäverhouksena pinkopahvia maalattuna.
  
  Ja se perusasia, miksi ajatellaan että nuo ei hengittävät maalit/liisterit tekevät sen hometalon, sehän rakenne vain lähestyy muovilla tehtyä höyrysulkua! Eli "väärät" maalivalinnat eivät tee rakenteesta kosteaa, ainoastaan se aiheuttaa sen että se pieni määrä kostautta joka sitoutuu kipsilevyyn tai paneeliin ei voi palautua takaisin huoneeseenpäin. Mutta se määrä on oikein toimivassakin rakenteessa varsin pieni, suurin osa kosteudesta jatkaa ulos saakka.
  
  Mulla vaimo ei antanut tehdä rossipohjaa, muuten olisin sellaisen toteuttanut. Teen laatan päälle koolauksen johon tulee pellava eristeeksi ja sen päälle lankkulattia. Kapillaarisen vedennousun eston olen toteuttanut laatan alla olevalla masuunikuonakerroksella.
  
  Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla tulee myös talooni, se tulee lämpötaudellisista syistä ja sillä varmistan sen että kosteat tilat pysyvät kuivina.
  
  p.s. Pellava on hankalaa leikattavaa!
- Perustaja
  2003-10-17 11:01:26
  Perustaja kirjoitti:
  Hengittävä seinärakenne (kipsilevy/ rakennuspaperi/ pellava/ tuulileijona) on ok, olen päätynyt suunnilleen samanlaiseen. Mutta miksi kattoon muovia, laita sinne samanlainen rakenne toteutettuna selluvillalla. Itse laitan sen perinteisen tervapaperin ja kattoon lisäksi tueksi rakennuspaperin.
  
  Sitten tuo maali/liisterijuttu. Käytettiinhän ennenkin sisäverhouksena pinkopahvia maalattuna.
  
  Ja se perusasia, miksi ajatellaan että nuo ei hengittävät maalit/liisterit tekevät sen hometalon, sehän rakenne vain lähestyy muovilla tehtyä höyrysulkua! Eli "väärät" maalivalinnat eivät tee rakenteesta kosteaa, ainoastaan se aiheuttaa sen että se pieni määrä kostautta joka sitoutuu kipsilevyyn tai paneeliin ei voi palautua takaisin huoneeseenpäin. Mutta se määrä on oikein toimivassakin rakenteessa varsin pieni, suurin osa kosteudesta jatkaa ulos saakka.
  
  Mulla vaimo ei antanut tehdä rossipohjaa, muuten olisin sellaisen toteuttanut. Teen laatan päälle koolauksen johon tulee pellava eristeeksi ja sen päälle lankkulattia. Kapillaarisen vedennousun eston olen toteuttanut laatan alla olevalla masuunikuonakerroksella.
  
  Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla tulee myös talooni, se tulee lämpötaudellisista syistä ja sillä varmistan sen että kosteat tilat pysyvät kuivina.
  
  p.s. Pellava on hankalaa leikattavaa!
  Olen "Putkimiehen" kannalla pesutilojen suhteen. Siellä on kosteusrasitus niin suuri että sen toteutan muovilla. Pitää vain suunnitella hyvin sen seinän rakenne, että se toimii.
- Pehku
  2003-10-17 12:14:58
  Perustaja kirjoitti:
  Hengittävä seinärakenne (kipsilevy/ rakennuspaperi/ pellava/ tuulileijona) on ok, olen päätynyt suunnilleen samanlaiseen. Mutta miksi kattoon muovia, laita sinne samanlainen rakenne toteutettuna selluvillalla. Itse laitan sen perinteisen tervapaperin ja kattoon lisäksi tueksi rakennuspaperin.
  
  Sitten tuo maali/liisterijuttu. Käytettiinhän ennenkin sisäverhouksena pinkopahvia maalattuna.
  
  Ja se perusasia, miksi ajatellaan että nuo ei hengittävät maalit/liisterit tekevät sen hometalon, sehän rakenne vain lähestyy muovilla tehtyä höyrysulkua! Eli "väärät" maalivalinnat eivät tee rakenteesta kosteaa, ainoastaan se aiheuttaa sen että se pieni määrä kostautta joka sitoutuu kipsilevyyn tai paneeliin ei voi palautua takaisin huoneeseenpäin. Mutta se määrä on oikein toimivassakin rakenteessa varsin pieni, suurin osa kosteudesta jatkaa ulos saakka.
  
  Mulla vaimo ei antanut tehdä rossipohjaa, muuten olisin sellaisen toteuttanut. Teen laatan päälle koolauksen johon tulee pellava eristeeksi ja sen päälle lankkulattia. Kapillaarisen vedennousun eston olen toteuttanut laatan alla olevalla masuunikuonakerroksella.
  
  Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla tulee myös talooni, se tulee lämpötaudellisista syistä ja sillä varmistan sen että kosteat tilat pysyvät kuivina.
  
  p.s. Pellava on hankalaa leikattavaa!
  Mielestäni ei ole sama, mitä materiaaleja käytetään... Ennen pinkopahvin maalaukseen käytettiin öljymaalia tai maitomaaleja ym., ei tiiviitä muovimaaleja. anhat tapettiliisterit olivat muoviaineettomia...
  
  Miten se kosteus pääsee sitoutumaan kipsilevyyn? Pakkohan sen on mennä sisältä ulospäin sen maalin/liisteritn ym. läpi. Eli miten perustelet sen, että kosteus menee huoneesta seinään päin, muttei pääsekään takaisinpäin?
- Perustaja
  2003-10-17 12:22:32
  Pehku kirjoitti:
  Mielestäni ei ole sama, mitä materiaaleja käytetään... Ennen pinkopahvin maalaukseen käytettiin öljymaalia tai maitomaaleja ym., ei tiiviitä muovimaaleja. anhat tapettiliisterit olivat muoviaineettomia...
  
  Miten se kosteus pääsee sitoutumaan kipsilevyyn? Pakkohan sen on mennä sisältä ulospäin sen maalin/liisteritn ym. läpi. Eli miten perustelet sen, että kosteus menee huoneesta seinään päin, muttei pääsekään takaisinpäin?
  Olet oikeassa siinä että kosteuden kulkeminen vaikeutuu myös ulospäin, mutta sehän ei ole mitenkään riski rakeenteelle. Sitä yritin kertoa.
  
  Kosteuden siirtyminen huoneeseenpäin vaatii eitiiviin maalin tai lakan ja puupintoja. Kipsilevy ei taida paljoa kyetä keräämään ja luovuttamaan kosteutta.
  
  Itse laitan panelikatot ja puolipanelit seiniin osin tässä tarkoituksessa.
- heppamies
  2003-10-17 12:46:17
  Perustaja kirjoitti:
  Hengittävä seinärakenne (kipsilevy/ rakennuspaperi/ pellava/ tuulileijona) on ok, olen päätynyt suunnilleen samanlaiseen. Mutta miksi kattoon muovia, laita sinne samanlainen rakenne toteutettuna selluvillalla. Itse laitan sen perinteisen tervapaperin ja kattoon lisäksi tueksi rakennuspaperin.
  
  Sitten tuo maali/liisterijuttu. Käytettiinhän ennenkin sisäverhouksena pinkopahvia maalattuna.
  
  Ja se perusasia, miksi ajatellaan että nuo ei hengittävät maalit/liisterit tekevät sen hometalon, sehän rakenne vain lähestyy muovilla tehtyä höyrysulkua! Eli "väärät" maalivalinnat eivät tee rakenteesta kosteaa, ainoastaan se aiheuttaa sen että se pieni määrä kostautta joka sitoutuu kipsilevyyn tai paneeliin ei voi palautua takaisin huoneeseenpäin. Mutta se määrä on oikein toimivassakin rakenteessa varsin pieni, suurin osa kosteudesta jatkaa ulos saakka.
  
  Mulla vaimo ei antanut tehdä rossipohjaa, muuten olisin sellaisen toteuttanut. Teen laatan päälle koolauksen johon tulee pellava eristeeksi ja sen päälle lankkulattia. Kapillaarisen vedennousun eston olen toteuttanut laatan alla olevalla masuunikuonakerroksella.
  
  Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla tulee myös talooni, se tulee lämpötaudellisista syistä ja sillä varmistan sen että kosteat tilat pysyvät kuivina.
  
  p.s. Pellava on hankalaa leikattavaa!
  hyvältä ratkaisulta.
  Tuon kattoon tuleva höyrynsulku pitää korvata vaikka samanlaisella ratkaisulla kuin sinulle on tulossa.
  Minä rakenna ensi kesänä joten aikaa suunnitella on vielä.
  Jos päädyn Jetta taloon siinä seinärakenne on seuraavanlainen sisältä päin;
  gyprok levy, rakennuspaperi, 120mm pystyrunko pellavaeriste 120mm, 70mm vaakakoolaus pellavaeriste 70mm, tuulensuojalevy, ristiikollaus 22 22mm (yht.44mm) ulkovuoraus.
  Pellavan leikkaus ei ole ongelma koska suurelementtirungot eristetään talotehtaalla.
  Minulla on toinen vaihtoehto hirsitalo, odottelen vielä tarjousta tuplarunkotalosta (92hirsi, eriste, 92 hirsi), 230mm paksu normaalihirsi talosta sekä 208mm paksu lamellihirsitalosta.
  Lamelli näistä ehkä kuitenkin paras.
- Pehku
  2003-10-17 13:08:09
  Perustaja kirjoitti:
  Olet oikeassa siinä että kosteuden kulkeminen vaikeutuu myös ulospäin, mutta sehän ei ole mitenkään riski rakeenteelle. Sitä yritin kertoa.
  
  Kosteuden siirtyminen huoneeseenpäin vaatii eitiiviin maalin tai lakan ja puupintoja. Kipsilevy ei taida paljoa kyetä keräämään ja luovuttamaan kosteutta.
  
  Itse laitan panelikatot ja puolipanelit seiniin osin tässä tarkoituksessa.
  Tiivis maali tai liima tai tapetti muodostaa tiiviin kerroksen, joka vastaa lähes höyrysulkua, ja eikös ns. "hengittävä" rakenteen tarkoitus olekin juuri päästää sisäilman kosteus tasautumaan rakenteiden läpi tasaisesti ulospäin?
  
  Jos pinnassa estävä kerros, niin ilmankosteus etsii sen helpoimman reitin ulos, eli kohdat joissa kerrosta ei ole, saumat, läpiviennit ym. Ilmiö tuttu höyrysulullisista taloista, joissa huonosti tiivistettyjen läpivientien ym. kohdilla syntyy eristeissä juuri kosteusvaurioita... Ei ne vauriot ehjän sulun kohdalle muodostu...
  
  Siksi pintamateriaalin valinta ei ole aivan sama asia... Ja pelkkä puupaneeli ym. tasaa ilmankosteutta, sitoo itseensä huoneilmasta ja luovuttaa takaisin huoneilmaan, mutta tarkoitushan olisi saada se kosteus ulos kokonaan... Muutenhan ollaan tilanteessa, jossa laitetaan höyrynsululliseen taloon puupaneelit, ja sanotaan niiden parantavan ilmaa sisällä???
  
  Ja kipsilevy vain siirtää ilmankosteuden eteenpäin sen takana olevaan materiaaliin, ei sido/luovuta.
- heppamies
  2003-10-17 13:52:54
  Pehku kirjoitti:
  Tiivis maali tai liima tai tapetti muodostaa tiiviin kerroksen, joka vastaa lähes höyrysulkua, ja eikös ns. "hengittävä" rakenteen tarkoitus olekin juuri päästää sisäilman kosteus tasautumaan rakenteiden läpi tasaisesti ulospäin?
  
  Jos pinnassa estävä kerros, niin ilmankosteus etsii sen helpoimman reitin ulos, eli kohdat joissa kerrosta ei ole, saumat, läpiviennit ym. Ilmiö tuttu höyrysulullisista taloista, joissa huonosti tiivistettyjen läpivientien ym. kohdilla syntyy eristeissä juuri kosteusvaurioita... Ei ne vauriot ehjän sulun kohdalle muodostu...
  
  Siksi pintamateriaalin valinta ei ole aivan sama asia... Ja pelkkä puupaneeli ym. tasaa ilmankosteutta, sitoo itseensä huoneilmasta ja luovuttaa takaisin huoneilmaan, mutta tarkoitushan olisi saada se kosteus ulos kokonaan... Muutenhan ollaan tilanteessa, jossa laitetaan höyrynsululliseen taloon puupaneelit, ja sanotaan niiden parantavan ilmaa sisällä???
  
  Ja kipsilevy vain siirtää ilmankosteuden eteenpäin sen takana olevaan materiaaliin, ei sido/luovuta.
  valmistaja sanoi minulle että jos teen tuon Jetta talon niin gyprokin ja pellavaeristeen väliin ei tarvita mitään.
  Gyprok toimii hyvin koska se on pahvia molemmin puolin. Täytyy muistaa että taloon tuleen koneellinen ilmastointi.
- Nippe
  2003-10-17 14:15:20
  heppamies kirjoitti:
  valmistaja sanoi minulle että jos teen tuon Jetta talon niin gyprokin ja pellavaeristeen väliin ei tarvita mitään.
  Gyprok toimii hyvin koska se on pahvia molemmin puolin. Täytyy muistaa että taloon tuleen koneellinen ilmastointi.
  ???????
- heppamies
  2003-10-17 14:24:11
  Nippe kirjoitti:
  ???????
  saman 10 vuotta niinkuin muovitaloille täytyy heidän pitkin hampain antaa.
- Perustaja
  2003-10-17 14:47:40
  Pehku kirjoitti:
  Tiivis maali tai liima tai tapetti muodostaa tiiviin kerroksen, joka vastaa lähes höyrysulkua, ja eikös ns. "hengittävä" rakenteen tarkoitus olekin juuri päästää sisäilman kosteus tasautumaan rakenteiden läpi tasaisesti ulospäin?
  
  Jos pinnassa estävä kerros, niin ilmankosteus etsii sen helpoimman reitin ulos, eli kohdat joissa kerrosta ei ole, saumat, läpiviennit ym. Ilmiö tuttu höyrysulullisista taloista, joissa huonosti tiivistettyjen läpivientien ym. kohdilla syntyy eristeissä juuri kosteusvaurioita... Ei ne vauriot ehjän sulun kohdalle muodostu...
  
  Siksi pintamateriaalin valinta ei ole aivan sama asia... Ja pelkkä puupaneeli ym. tasaa ilmankosteutta, sitoo itseensä huoneilmasta ja luovuttaa takaisin huoneilmaan, mutta tarkoitushan olisi saada se kosteus ulos kokonaan... Muutenhan ollaan tilanteessa, jossa laitetaan höyrynsululliseen taloon puupaneelit, ja sanotaan niiden parantavan ilmaa sisällä???
  
  Ja kipsilevy vain siirtää ilmankosteuden eteenpäin sen takana olevaan materiaaliin, ei sido/luovuta.
  Niin, silloin rakenne ei ole vapaastihengittävä :)
  
  Vakavasti... rakenteen hengittävyys tietenkin huononee, mutta se ei ole kosteusteknisesti riski rakenteelle, se on silloin itseasiassa kuivempi. Vuotokohdat vuotavat ilmaa ja kosteutta rakenteisiin samalla tavalla olipa muualla hengittävä rakenne tai ei, eihän se siihen vaikuta.
  
  Oleellinen huonontava vaikutus tulee tuosta muusta kaasujenvaihdosta joka on hengittävän seinärakenteen etu. Se ominaisuus vähenee tiiviillä maali tms kerroksella.
- Nippe
  2003-10-17 14:51:43
  heppamies kirjoitti:
  saman 10 vuotta niinkuin muovitaloille täytyy heidän pitkin hampain antaa.
  ei kerran edes toimi. No laskevat etteivät kuitenkaan ole silloin enää siitä vastaamassa niin väliäkö sillä.
- heppamies
  2003-10-17 15:30:17
  Nippe kirjoitti:
  ei kerran edes toimi. No laskevat etteivät kuitenkaan ole silloin enää siitä vastaamassa niin väliäkö sillä.
  mikä ei toimi, takuu vai runko.
  Ko yritys on perustettu vuonna 1981 joten ei paljoa laske sen varaan että kupsahtavat 10 vuoden sisällä.
- Putkimies
  2003-10-21 12:01:18
  heppamies kirjoitti:
  saman 10 vuotta niinkuin muovitaloille täytyy heidän pitkin hampain antaa.
  Haluan talon joka kestää 100 vuotta, siinä ei tuollaiset pitkin hampainannetut takuut paljon paina.
- Putkimies
  2003-10-21 12:05:15
  heppamies kirjoitti:
  hyvältä ratkaisulta.
  Tuon kattoon tuleva höyrynsulku pitää korvata vaikka samanlaisella ratkaisulla kuin sinulle on tulossa.
  Minä rakenna ensi kesänä joten aikaa suunnitella on vielä.
  Jos päädyn Jetta taloon siinä seinärakenne on seuraavanlainen sisältä päin;
  gyprok levy, rakennuspaperi, 120mm pystyrunko pellavaeriste 120mm, 70mm vaakakoolaus pellavaeriste 70mm, tuulensuojalevy, ristiikollaus 22 22mm (yht.44mm) ulkovuoraus.
  Pellavan leikkaus ei ole ongelma koska suurelementtirungot eristetään talotehtaalla.
  Minulla on toinen vaihtoehto hirsitalo, odottelen vielä tarjousta tuplarunkotalosta (92hirsi, eriste, 92 hirsi), 230mm paksu normaalihirsi talosta sekä 208mm paksu lamellihirsitalosta.
  Lamelli näistä ehkä kuitenkin paras.
  Eikös yksi hirsirakenteen jujuista ole se että kastepiste saadaan hirren "sisään". Tällöin ei muodostu pintaa johon kosteus tiivistyy vaan se siirtyy tasaisesti seinän läpi ulos. Jos seinään laittaa höyrysulun tiivistyy kosteus siihen (ellei ilmanvaihto toimi 100%). Höyrysulkuun tiivistyessään kosteus alkaa valua jonnekkin ja sitten on jo paha saanut alkunsa.
- heppamies
  2003-10-21 12:34:23
  Putkimies kirjoitti:
  Eikös yksi hirsirakenteen jujuista ole se että kastepiste saadaan hirren "sisään". Tällöin ei muodostu pintaa johon kosteus tiivistyy vaan se siirtyy tasaisesti seinän läpi ulos. Jos seinään laittaa höyrysulun tiivistyy kosteus siihen (ellei ilmanvaihto toimi 100%). Höyrysulkuun tiivistyessään kosteus alkaa valua jonnekkin ja sitten on jo paha saanut alkunsa.
  jos nyt päädyn paksuun hirsirakenteeseen siihen ei tietenkään tule höyrynsulkuja seiniin.
  Miten lie yläpohjan laita, jos sen eristäs esim. pellavalla (lambda arvo mineraalivilla parempi) eikä laittas höyrynsulkua vaan tervapahvin.
- heppamies
  2003-10-21 12:48:19
  Putkimies kirjoitti:
  Haluan talon joka kestää 100 vuotta, siinä ei tuollaiset pitkin hampainannetut takuut paljon paina.
  taitaa tämä höyrynsuluton rakentaminen tämä päivänä olla aika kuuma peruna.
  Olisi kiva jos jostain voisi saada kunnon tutkittua tietoa asiasta, siis kuinka on tehtävä jos aikoo tehdä. Minusta kyllä tuo hirsi alkaa ainoa vaihtoehto.
  Vaikka on paljon mollattu tuota höyrynsulkua niin minulla on käsitys että kun nyt on oltava koneellinen ilmanvaihto niin sisäilman laatu on kohdallaan myös noissa taloissa. Ainoa mikä minua asiassa arveluttaa on se onko sulku varmasti ehjä, esim. riittääkö tuo 10 vuotta saamaan aikaan vahinkoa johon voi korvauksia saada talopaketin toimittajalta jos sulku ei ollutkaan ehjä. (riippuu on koko talofirmaa enää olemassa).
  Minun kotipaikan talo tehtiin 1977 mineraalivillalla ja höyrynsululla, rakenteita on nyt tutkittu kun on tehty hieman remottia eikä mistään runkorakenteesta ole löytynyt kosteaa jne.
- Määräysten mukaan
  2003-10-26 13:18:44
  heppamies kirjoitti:
  valmistaja sanoi minulle että jos teen tuon Jetta talon niin gyprokin ja pellavaeristeen väliin ei tarvita mitään.
  Gyprok toimii hyvin koska se on pahvia molemmin puolin. Täytyy muistaa että taloon tuleen koneellinen ilmastointi.
  Suomen rakennus määräykset vaativat rakenteisiin ilmansulun, (missään määräyksissä ei puhuta "höyrynsulusta")Näin ollen myös kipsilevyn ja eristeen väliin täytyy laittaa ilmansulkupaperi tai rakenne ei täytä rakennusmääräyksiä.
  Kun eristeenä käytetään orgaanisia eristeitä (pellava ja Puukuitueristeet)rakenne toimii ja pysyy kunnossa seuraavat 100 vuotta
- heppamies
  2003-10-27 08:58:59
  Määräysten mukaan kirjoitti:
  Suomen rakennus määräykset vaativat rakenteisiin ilmansulun, (missään määräyksissä ei puhuta "höyrynsulusta")Näin ollen myös kipsilevyn ja eristeen väliin täytyy laittaa ilmansulkupaperi tai rakenne ei täytä rakennusmääräyksiä.
  Kun eristeenä käytetään orgaanisia eristeitä (pellava ja Puukuitueristeet)rakenne toimii ja pysyy kunnossa seuraavat 100 vuotta
  oikein,Kysyin mitä pellavan valmistaja suosittelee esim. gyprokin ja pellavan väliin ja sieltä vastattiin että periaatteessa mitään ei tarvittaisi, mutta kaikki rakennuspaperit käy, kyseessä on ilmansulku joka on laitettava sinne. (Ei höyrynsulku).
  Nyt näyttää siltä että lamellihirsitalon tekeminne ilman jonkinasteista lisäeristämistä on mahdotonta nykyisillä määräyksillä taidan tehdä normaalin talon pellavalla eristettynä ilmansulkupaperia käyttäen. Eriste paksuus olisi 125 70mm jolloin k-arvo putoaa alle 0,20.
- eksbertti
  2014-02-04 12:59:59
  "Ennenkuin muovi tuli rakentamiseen tehtiin ainoastaan taloja joissa ei ollut höyrynsulkua, ne ovat vanhimpia käytössä olevia pientaloja! Nämäkö ovat niitä hometaloja??"
  
  Juuri nämä ovat niitä. Näistä tehdään homeloukku-tosi-TV-ohjelmia. Tasan kaikki homeloukkuohjelmat ovat näistä. Ilmanvaihtoa ei ole kun on hengittävä. Tosin hengitys kulkee yläpohjaan kastellen sen ja sieltä homeet valuvat alemmas.
- iytg78
  2014-02-05 05:45:38
  eksbertti kirjoitti:
  "Ennenkuin muovi tuli rakentamiseen tehtiin ainoastaan taloja joissa ei ollut höyrynsulkua, ne ovat vanhimpia käytössä olevia pientaloja! Nämäkö ovat niitä hometaloja??"
  
  Juuri nämä ovat niitä. Näistä tehdään homeloukku-tosi-TV-ohjelmia. Tasan kaikki homeloukkuohjelmat ovat näistä. Ilmanvaihtoa ei ole kun on hengittävä. Tosin hengitys kulkee yläpohjaan kastellen sen ja sieltä homeet valuvat alemmas.
  Höpönlöpön.
  
  Homeongelmia on eniten uudemmissa taloissa. Ja ihan turha väittää ettei vanhoissa taloissa ole ilmanvaihtoa. Itsekin asun 40-luvun talossa, ja piipussa on kaikenkaikkiaan 12 hormia, niistä puolet ilmanvaihtoa varten.
  
  Ei se hengittävä rakenne tarkoita sitä ettei ilmaa tarvitsisi vaihtaa ollenkaan. Eikä se ole tarkoittanut sitä koskaan. Eikä se tarkoita muuten sitäkään että seinä falskaisi ilmaa läpi miten sattuu.
  
  Ja on muuten ihan turha puhua siitä miten vähän ~100 vuotiaita taloja on.. Ennenkuin alkaa lausumaan moisia älyttömyyksiä, voisi miettiä sitäkin, että yli 80 vuotiaat talot ovat useimmiten väärässä paikassa, ja todella pieniä, aika usein kokoluokkaa 40-50 neliötä, eikä huonejako käytännössä salli edes sisävessaakaan. Eli vaatii vähintäänkin laajennuksen että kukaan voisi edes kuvitella asuvansa sellaisessa.. Toki, joku voisi nyt ruveta kitisemään suurista 1900-luvun alun taloistaan, mutta ne ovat poikkeus. Useimmat asuivat tuolloin todella pienissä taloissa.
  
  Lisäksi ennen sotia ei käytännössä tavallisella talonrakentajalla useimmiten ollut realistisia mahdollisuuksia tehdä kovin vahvoja perustuksia. Jos maapohja ei ollut riittävän kantavaa, niin perustukset ovat pettäneet jo aikoja sitten. Jonkin aikaa on pärjätty noillakin puoliksi väkisin "kengityksillä" jne.. Mutta sotien jälkeiset sukupolvet eivät todellakaan halunneet vaivoikseen alapäistään lahoavia, kylmiä ja tekniseltä tasoltaan 1700-lukulaisia taloja.
  
  Silti, mitä tämä todistaa ns. hengittävien rakenteiden ominaisuuksista? Se että talot ovat väärällä paikalla, heikosti perustettuja ja liian pieniä ei korjaannu höyrynsulkumuovilla eikä sen puutteesta johdu. Iso osa esimerkiksi näistä rintamamiestaloista on rakennettu hengittäviksi, mutta perustettu jo aivan eritavalla kuin sotia ennen tehdyt talot. Lisäksi ne ovat suurempia ja varustukseltaan sen verran nykyaikaisempia että niissä pystyy asumaan.. Mikäli vaan on vältytty menneiden vuosikymmenien pahimmilta korjausrakentamisen virheiltä, niin rintamamiestalot ovat useimmiten ainakin rakenteiltaan aivan loistokunnossa.
  
  Mikäli perinteisissä rakenneratkaisuissa olisi jokin perustavanlaatuinen virhe, ei perinteisistä puutaloista pitäisi olla jäljellä montaakaan hyväkuntoista. Silti, juuri nimenomaan vanhoilla puutaloilla on hyvä maine nimenomaan rakenteiden kestävyyden ja luotettavuuden suhteen. Jos kosteutta olisi yhtään, niin kyllä se rakenne ehtisi homehtumaan aika perusteellisesti 60-70 vuodessa. On ihan turha marista siitä että sotia ennen rakennetuista niin harvat ovat enää käytössä. Niiden käytöstä poistumiseen on paljonkin syitä, joista useimmilla ei ole mitään tekemistä rakenteiden toimivuuden kanssa.
- Näin on aina oleva
  2014-02-05 10:25:28
  iytg78 kirjoitti:
  Höpönlöpön.
  
  Homeongelmia on eniten uudemmissa taloissa. Ja ihan turha väittää ettei vanhoissa taloissa ole ilmanvaihtoa. Itsekin asun 40-luvun talossa, ja piipussa on kaikenkaikkiaan 12 hormia, niistä puolet ilmanvaihtoa varten.
  
  Ei se hengittävä rakenne tarkoita sitä ettei ilmaa tarvitsisi vaihtaa ollenkaan. Eikä se ole tarkoittanut sitä koskaan. Eikä se tarkoita muuten sitäkään että seinä falskaisi ilmaa läpi miten sattuu.
  
  Ja on muuten ihan turha puhua siitä miten vähän ~100 vuotiaita taloja on.. Ennenkuin alkaa lausumaan moisia älyttömyyksiä, voisi miettiä sitäkin, että yli 80 vuotiaat talot ovat useimmiten väärässä paikassa, ja todella pieniä, aika usein kokoluokkaa 40-50 neliötä, eikä huonejako käytännössä salli edes sisävessaakaan. Eli vaatii vähintäänkin laajennuksen että kukaan voisi edes kuvitella asuvansa sellaisessa.. Toki, joku voisi nyt ruveta kitisemään suurista 1900-luvun alun taloistaan, mutta ne ovat poikkeus. Useimmat asuivat tuolloin todella pienissä taloissa.
  
  Lisäksi ennen sotia ei käytännössä tavallisella talonrakentajalla useimmiten ollut realistisia mahdollisuuksia tehdä kovin vahvoja perustuksia. Jos maapohja ei ollut riittävän kantavaa, niin perustukset ovat pettäneet jo aikoja sitten. Jonkin aikaa on pärjätty noillakin puoliksi väkisin "kengityksillä" jne.. Mutta sotien jälkeiset sukupolvet eivät todellakaan halunneet vaivoikseen alapäistään lahoavia, kylmiä ja tekniseltä tasoltaan 1700-lukulaisia taloja.
  
  Silti, mitä tämä todistaa ns. hengittävien rakenteiden ominaisuuksista? Se että talot ovat väärällä paikalla, heikosti perustettuja ja liian pieniä ei korjaannu höyrynsulkumuovilla eikä sen puutteesta johdu. Iso osa esimerkiksi näistä rintamamiestaloista on rakennettu hengittäviksi, mutta perustettu jo aivan eritavalla kuin sotia ennen tehdyt talot. Lisäksi ne ovat suurempia ja varustukseltaan sen verran nykyaikaisempia että niissä pystyy asumaan.. Mikäli vaan on vältytty menneiden vuosikymmenien pahimmilta korjausrakentamisen virheiltä, niin rintamamiestalot ovat useimmiten ainakin rakenteiltaan aivan loistokunnossa.
  
  Mikäli perinteisissä rakenneratkaisuissa olisi jokin perustavanlaatuinen virhe, ei perinteisistä puutaloista pitäisi olla jäljellä montaakaan hyväkuntoista. Silti, juuri nimenomaan vanhoilla puutaloilla on hyvä maine nimenomaan rakenteiden kestävyyden ja luotettavuuden suhteen. Jos kosteutta olisi yhtään, niin kyllä se rakenne ehtisi homehtumaan aika perusteellisesti 60-70 vuodessa. On ihan turha marista siitä että sotia ennen rakennetuista niin harvat ovat enää käytössä. Niiden käytöstä poistumiseen on paljonkin syitä, joista useimmilla ei ole mitään tekemistä rakenteiden toimivuuden kanssa.
  En ole edellinen kirjoittaja, mutta kommentoinpa kuitenkin.
  
  Vai on ongelmia eniten uudemmissa taloissa? Eiköhän tilanne ole se, että mitä vanhempi talo, niin sitä enemmän se on saanut siipeensä ajan mittaan.
  
  Kyllähän tuo ilmanvaihto vanhoissa taloissa on hieman niin ja näin. Aidosti vanhoissa oli tuuletushormeja riittävästi. 60- luvulla nuo sitten unohdettiin taloista pois ja vasta 80- luvulla niitä alkoi ilmestyä uudestaan. Energiakriisin myötä vain ihmisille opetettiin tukkimaan kaikki ilmanvaihto. Ja tämä oppi pätee aika usean mielessä vieläkin.
  
  Nykyaikainen koneellinen ilmanvaihto on ilmanvaihdon ja energiakustannukseltaan ylivoimainen perinteiseen painovoimaiseen verrattuna. Tosin monet tätäkin totuutta vastaan tappelevat. Ovat yleensä näitä hengittävien rakenteiden kannattajia.
  
  Mitä perustamiseen tulee, niin nykyään suurin syy kalliisiin perustuksiin löytyy siitä, että talo pitää tehdä tietylle paikalle oli maaperä mikä tahansa. Ne "hyvät" paikat on jo aikoja sitten rakennettu.
  
  Kuten kirjoitit, niin ennen sotia ei ollut realistista tavalliselle rakentajalle rakentaa parempia perustuksia. Sama pätee höyrysulkuihinkin. Molemmille ratkaisuille löytyy vankka kannattajakuntansa, ihmeellistä kyllä.
  
  Mitä tämä todistaa hengittävien talojen ominaisuuksista? Sen, että ne ovat tehty väärään paikkaan, halvalla ja mennein huonoin menetelmin ja tarvikkein.
  
  Perinteiset rakenneratkaisut ovat toimineet virheineen ennen ja oman aikansa. Eikä niitä ole jäljellä montakaan hyväkuntoista. Säilymiseen on auttanut vähäinen kosteuskuorma.
  
  Pahimmillaan tällaiseen vanhaan taloon muuttaa romanttista rintsikkaa haluava nykyaikainen perhe. Kosteuskuorma nousee monikertaiseksi sisäsuihkujen, saunojen, pyykinkuivaamisen ym. myötä. Tähän kun lisäksi yhdistetään ilmanvaihdosta tinkiminen, sekä puulämmityksestä luopuminen, niin lopputulos on aika surullinen.
  
  Aina löytyy tietäjiä joidenka mielestä fysiikka on vain turhaa höpinää, myös rakennusfysiikka. Höyry- ja kosteussulut ovat löpinää, kapillaarikatkot turhia, kuten salaojat jne. He aidosti uskovat näin. Ja mikä hämmästyttävintä, niin he eivät ainoastaan usko näin, vaan uskovat, että näitä ei saa hyvästä talosta löytyä ja nämä ovat vahingollisia.
  
  Tästäkin ketjusta saa lukea mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita hengittävyydestä ja puun ikuisuudesta. Nämä ovat ns. uskonasioita. Ja kun Suomessa uskonnonvapaus on, niin toivotan heille uskonsa kanssa kaikkea rauhaa.
- rak.fys.
  2014-02-05 23:21:20
  Näin on aina oleva kirjoitti:
  En ole edellinen kirjoittaja, mutta kommentoinpa kuitenkin.
  
  Vai on ongelmia eniten uudemmissa taloissa? Eiköhän tilanne ole se, että mitä vanhempi talo, niin sitä enemmän se on saanut siipeensä ajan mittaan.
  
  Kyllähän tuo ilmanvaihto vanhoissa taloissa on hieman niin ja näin. Aidosti vanhoissa oli tuuletushormeja riittävästi. 60- luvulla nuo sitten unohdettiin taloista pois ja vasta 80- luvulla niitä alkoi ilmestyä uudestaan. Energiakriisin myötä vain ihmisille opetettiin tukkimaan kaikki ilmanvaihto. Ja tämä oppi pätee aika usean mielessä vieläkin.
  
  Nykyaikainen koneellinen ilmanvaihto on ilmanvaihdon ja energiakustannukseltaan ylivoimainen perinteiseen painovoimaiseen verrattuna. Tosin monet tätäkin totuutta vastaan tappelevat. Ovat yleensä näitä hengittävien rakenteiden kannattajia.
  
  Mitä perustamiseen tulee, niin nykyään suurin syy kalliisiin perustuksiin löytyy siitä, että talo pitää tehdä tietylle paikalle oli maaperä mikä tahansa. Ne "hyvät" paikat on jo aikoja sitten rakennettu.
  
  Kuten kirjoitit, niin ennen sotia ei ollut realistista tavalliselle rakentajalle rakentaa parempia perustuksia. Sama pätee höyrysulkuihinkin. Molemmille ratkaisuille löytyy vankka kannattajakuntansa, ihmeellistä kyllä.
  
  Mitä tämä todistaa hengittävien talojen ominaisuuksista? Sen, että ne ovat tehty väärään paikkaan, halvalla ja mennein huonoin menetelmin ja tarvikkein.
  
  Perinteiset rakenneratkaisut ovat toimineet virheineen ennen ja oman aikansa. Eikä niitä ole jäljellä montakaan hyväkuntoista. Säilymiseen on auttanut vähäinen kosteuskuorma.
  
  Pahimmillaan tällaiseen vanhaan taloon muuttaa romanttista rintsikkaa haluava nykyaikainen perhe. Kosteuskuorma nousee monikertaiseksi sisäsuihkujen, saunojen, pyykinkuivaamisen ym. myötä. Tähän kun lisäksi yhdistetään ilmanvaihdosta tinkiminen, sekä puulämmityksestä luopuminen, niin lopputulos on aika surullinen.
  
  Aina löytyy tietäjiä joidenka mielestä fysiikka on vain turhaa höpinää, myös rakennusfysiikka. Höyry- ja kosteussulut ovat löpinää, kapillaarikatkot turhia, kuten salaojat jne. He aidosti uskovat näin. Ja mikä hämmästyttävintä, niin he eivät ainoastaan usko näin, vaan uskovat, että näitä ei saa hyvästä talosta löytyä ja nämä ovat vahingollisia.
  
  Tästäkin ketjusta saa lukea mitä mielikuvituksellisimpia tarinoita hengittävyydestä ja puun ikuisuudesta. Nämä ovat ns. uskonasioita. Ja kun Suomessa uskonnonvapaus on, niin toivotan heille uskonsa kanssa kaikkea rauhaa.
  "Aina löytyy tietäjiä joidenka mielestä fysiikka on vain turhaa höpinää, myös rakennusfysiikka."
  
  No, uskotko sitten että joidenkin puutalojen säilyminen vuosisadasta toiseen selittyy pelkästään yliluonnollisilla syillä? "Hyvällä tuurilla", noituudella, energiakentillä tai vaikka homeopatialla?
  
  Fysiikanlait ovat yleispäteviä ja vaikuttavat kaikkialla samalla tavalla. Jos yksikin talo voidaan osoittaa toimivaksi, on mahdollista toteuttaa sen rakenneratkaisuja määrittelemättömässä määrässä rakennuksia aivan vertailukelpoisilla tuloksilla.
  
  Se että rakennus on aikojen saatossa painunut heikkojen perustusten vuoksi, osoittaa vain sen että perustukset olivat liian heikot. Sen pitemmälle vietyjä johtopäätöksiä ei heikoista perustuksista voi tehdä.
  
  Jos valtaosa 80 vuotta sitten rakennetuista taloista olisi nykyisiä tarpeita ajatellen, väärässä paikassa (hajallaan pitkin maaseutua), liian pieniä ja epäkäytännöllisiä nykyajan mukavuuksia ajatellen.. Niin eihän sellaisista asioista kertakaikkiaan voi tehdä johtopäätöksiä rakennusten teknisestä toimivuudesta. Puheet siitä että satavuotiaista taloista 99% on purettu, on täysin turhaa. Sillä ei ole juuri mitään tekemistä sen asian kanssa että voiko puupohjaisilla materiaaleilla toteuttaa teknisesti toimivia rakenteita vai ei.
  
  Asiaan liittyvien fysikaalisten ilmiöiden selvittämiseen vaaditaan hieman muutakin kuin karkeita ja liioiteltuja yleistyksiä umpimähkään valituista tiedonjyvistä.
  
  Ja ihan vaan ohimennen mainittakoot, että en missään nimessä vastusta tekniikan kehitystä. Mutta sokea usko "uudempi parempi"-ideologiaan on juuri sitä millä on aikanaan perusteltu vaikka minkälaisia rakennusvirheitä. Jos halutaan puhua asiasta vakavasti, täytyy ihan ensiksi luopua parhaimmillaankin lähinnä juupas-eipäs-tasoiseksi kinaamiseksi jäävästä ideologisesta meuhkaamisesta.
- J.Tapio
  2017-08-23 19:00:06
  Anssi kirjoitti:
  Muita oleellisia eroja entisaikoihin on myös että kosteusrasite on ihan eri luokkaa nykyisin ja taloja ei enään lämmitetä keskusmuurilla. Jatkuva tuli piisissä takasi melko hyvän ilmanvaihdon. Nykyaikaiset tulisijatkaan eivät ole jatkuvalämmitteisiä ja kun tähän vielä lisätään näiden höyrysulottomien ratkaisujen suosijoiden taipumus vastustaa koneellista ilmanvaihtoa, niin homesoppa alkaa olla valmis.
  
  En malta olla muistuttamatta siitä että 100-vuotiaasta rakennuskannasta on olemassa enään 2% ja niistäkin suurin osa on kivirakennuskantaa. Miksiköhän vanhat puurakennukset eivät ole eläneet näihin päiviin asti?
  Moi, Pyhäsalmella on pystyssä hirsinen asuintalo, jonka hirressä on veistettynä rakennusvuosi 1642. Hirsitalo on melkein ikuinen, varsinkin jos sen "holvaa", eli laittaa hirren päälle ulkopuolelle lautavuorauksen rimojen päälle. :-)
  Kyllä vanha mies on osannut.
Hengittävä
2003-10-15 14:42:35
Kaikille joita terveelinen ja oikea rakentaminen todella kiinnostaa löytyy tietoa Wood Focuksen kotisivuilta tai www.ekovilla.com ja siitä "ajankohtaista" osiosta,tutkimukset ja päätökset.
Joten "hengittävä rakenne ei ole sama kuin hatara, harva".
Vanhat puutalot on kyllä säilyneet hyvinä ellei niihin ole tehty virheellisiä korjauksia tai vesikatot tai putket vuotaneet,.
Mistä löytyy 100 vuotta vanhaa "hyrynsulkumuovia" kun taas 100 vuotta ja ylikin vanhaa "ilmansulkuna" käytettyä paperia kyllä löytyy.
Jussi
2003-10-15 15:50:14
Nyt väitellään täysin turhaan siitä, pitääkö selluvillan kanssa olla muovi tms.
Kaikki riippuu aina kokonaisuudesta seinärakenteessa.
"Hengittävä rakenne" on täysin toimiva ratkaisu, vaikka jotkut "vanhat parrat" ovat sen teilanneet, asiaan edes perehtymättä.
Silti esim. vääränlaiset tapeetit, riittämätön ilmanvaihto rossi-pohjassa, ja moni vähäpätöiseltä tuntuva asia voi kääntää homman täysin päälaelleen.
Jos talo ei ole kokonaisuudessaan suunniteltu "hengittäväksi", ei sitä pidä eristää kuten "hengittävää".
Puolihengittäviä taloja on itseasiassa paljonkin, yleensä niitä kutsutaan tosin home-taloiksi ;-D
- heppamies
  2003-10-16 14:40:56
  tuon viestini "hengittävä", onko ratkaisu sinun mielestäsi hyvä.
  Tapetti ei vissiin saa olla muovipintaisia ulkoseinissä.
  Taloon tulisi normaali maanvarainen laatta perustus (ei rossipohja).
jamofighter
2013-04-10 18:18:41
ostin 1950 luvulla rakennetun talon jossa oli lauta runko muha seinät ja tervapaperit ja katossa pahvi sekä muha, ei sitten aivan miellyttänyt pintamateriaalit ja tunkkanenkin oli joten remonttiin meni.. no aloitin eteisestä kun haisi pahalle se oli rakennettu siihen kylkeen 70 luvulla ja löyty sitten muovia seinistä höyrysulkuna, villat märät ja homeessa, johtunee siitä kun ei ollut täysin lämmitetty tila ja eteiseen kyhätyn suihkutilan ilmanvaihto oli reikä seinässä.. no purin pois ja se seinä siinä eteisen ja talon välissä oli mustunut arvellenkin hengittämättömän rakenteen vuoksi... no siitä sitten suutus päissään pesuhuoneen kimppuun (oli rakennettu laajennus talon kylkeen 80 luvulla) villat katossa oli märät osittain riittävän tuuletuksen puute sekä pieniä (niitin reikiä) höyrysulku muovissa ja kosteus oli keräytynyt muovin roikkuviin osiin siten että naulalla reikä ja vettä valui.. purkutuomio tuli ja sitä siinä purkaessa löytyi sama ongelma kuin eteisestä eli lauutaseinä oli mustunut ja osittain mädäntynyt siihen hengittämättömän rakenteen väliin.. eli jäljellä oli enää 2 ehyttä seinää joten rupesin tutkimaan asiaa ja purin kerros kerrokselta seinää ja totesin että 50 luvulla paperi, lauta, muha, lauta ,tervapaperi ja taas lauta rakenne oli kuin olisi eilen sahalta tullut, ei haissut kun puu itse eikä mintään merkkejä ikääntymisestä kuivuuden lisäksi.. sen verran opin purkaessa että ei tullut yhtään muovia taloon, ekovillat ja paperi sekä riittävä tuuletus ympäriinsä, saa nähä kuin äijän käy mutta täytyy sanoa että huone ilma on säällä kuin säällä miellyttävä vaikka iv kone ei käykkään.. liekkö tämä edes sivuaa aihetta mutta olen selluvillan puolesta ja se muuten tarvii sen paperin!
- Näitä riittää
  2013-04-10 19:26:44
  Ostaessa ollut näemmä sama ammattitaito kuin remontoitaessa.
  
  Onnea. Toivottavasti ei ole lapsia.
- jamofighter
  2013-04-11 07:35:33
  Näitä riittää kirjoitti:
  Ostaessa ollut näemmä sama ammattitaito kuin remontoitaessa.
  
  Onnea. Toivottavasti ei ole lapsia.
  puhuu hän omasta kokemuksesta? vai istuuko naama kiinni näytössä kun ei elämässä ole muuta tekemistä kuin päteä täällä kun muualla uskalla suutaan aukaista? on tainnu elämän ammattitaito jäädä oppimatta? perustele kommenttis!
- Näitä riittää
  2013-04-12 20:42:42
  jamofighter kirjoitti:
  puhuu hän omasta kokemuksesta? vai istuuko naama kiinni näytössä kun ei elämässä ole muuta tekemistä kuin päteä täällä kun muualla uskalla suutaan aukaista? on tainnu elämän ammattitaito jäädä oppimatta? perustele kommenttis!
  Olisiko perusteluina vaikka nykytietämys rakennusfysiikasta vs. sinun taikauskosi.
  
  Muista käyttää remontoitaessa vain täydenkuun aikana kaadettua sydänpuuta!
- asiasta kiinnostunut
  2013-05-05 19:42:14
  Näitä riittää kirjoitti:
  Ostaessa ollut näemmä sama ammattitaito kuin remontoitaessa.
  
  Onnea. Toivottavasti ei ole lapsia.
  Voi mikä häpeätahra ihmiskunnalle,mene pois tältä sivustolta.l
arkirealisti3
2013-04-11 07:56:48
Naapuri rakensi selluvillatalon ilman höyrynsulkua. Ensimmäisillä pakkastuulilla totesi, jotta tuulee läpi.

Näkyy sulavan puikoille lumet katolta. Katkoo puikot, kun on niin roisin näköistä. Palahuopa kasvaa sammalta eli jotain kosteaan riittää siinä kesälläkin. Lieneekö huovanaluslaudoitus märkä.

Kaksikerroksisen talon yläkertaan tulee ylipaine. Jos ei ole höyrynsulkua, painaa ylipaine ilmaa ja höyryä läpi. Ehjä höyrynsulku estää ilman ja höyryn kulkemisen. Hometaloja tulee esiin jatkuvasti. Niin kauan niitä tulee kun joku haluaa tehdä "toisin".
- rakennusfyysikko
  2013-04-11 10:26:49
  Kyllä se ilmansulkukin on aikalailla ilmatiivis, kun sen huolellisesti tekee. Vaan eipä auta höyrynsulkukaan, jos sitä ei tee hyvin. Että on ihan turha ruveta vertailemaan huonosti tehtyä ilmansulkua oikein tehtyyn höyrynsulkuun.
  
  Samahan se on onko se aine muovia vai paperia, jos siinä on reikiä joista ilma pääsee läpi.
  
  Mutta rohkenen väittää, että siitä huolimatta ilmansulku on turvallisempi siinä mielessä, että huonosti tehty höyrynsulku se vasta vaarallinen onkin, kun se hidastaa kuivumista ihan eritavalla kuin se pahvi.
  
  Minun mielestä on aika kummallista väittää että talot olisivat jotenkin niin erilaisia kuin ennen. Tervapaperi-sahanpuru on kosteuskäyttäytymiseltään aika samanlaista tavaraa kuin ilmansulku-selluvillakin. Ja purueristyksiä on tehty jopa paksumpia kuin nykyisillä rakentamismääräyksillä edes tarvitsisi.
  
  Tuolla viereisessä kylässä tehdas tuotti aikanaan melkoiset kasat purua, sorvilastua ynnä muuta puupohjaista sälää, laittoivat sitä rivarin kattoon noin metrin verran. Eikä ole siinä rakenteessa liiemmin homeita näkynyt.
  
  Suoraan sanottuna aikalailla epäilen noita puheita, että "tutkimuksissa olisi löytynyt" kosteutta paksuista rakenteista jne. Tietääkseni asiaa ei ole hirveästi käytännössä tutkittu. Muutenkin alalla tiedetään yhdeksi suureksi puutteeksi, että varsinaisia tutkimuksia on tehty aivan liian vähän, useimmiten on lähinnä kerätty tietoja vanhoissa rakennuksissa esiintyneistä vaurioista ja tehty päätelmiä siltä pohjalta. Väitteet kastepisteen muodostumisesta rakenteen sisään ovat aika teoreettiselta pohjalta kehitettyjä huolia.
  
  Ja näin omana mielipiteenä sanoisin, että todennäköisesti mitään kastepistettä ei sinne muodostu, sillä suhteellisen kosteuden nousu itsessään vastustaa kosteuden siirtymistä rakenteeseen, ja siten ikäänkuin "välittää tiedon" rakenteen ulompien osien kosteuden noususta aina sisäpintaan asti, ja alkaa vastustaa kosteuden siirtymistä rakenteeseen. Ei siihen vaadita mitään kosteudensitomiskykyä, eikä sitä tarvitse sitoa rakenteeseen koko talveksi.
- Fysiikkaa
  2013-04-18 20:47:24
  rakennusfyysikko kirjoitti:
  Kyllä se ilmansulkukin on aikalailla ilmatiivis, kun sen huolellisesti tekee. Vaan eipä auta höyrynsulkukaan, jos sitä ei tee hyvin. Että on ihan turha ruveta vertailemaan huonosti tehtyä ilmansulkua oikein tehtyyn höyrynsulkuun.
  
  Samahan se on onko se aine muovia vai paperia, jos siinä on reikiä joista ilma pääsee läpi.
  
  Mutta rohkenen väittää, että siitä huolimatta ilmansulku on turvallisempi siinä mielessä, että huonosti tehty höyrynsulku se vasta vaarallinen onkin, kun se hidastaa kuivumista ihan eritavalla kuin se pahvi.
  
  Minun mielestä on aika kummallista väittää että talot olisivat jotenkin niin erilaisia kuin ennen. Tervapaperi-sahanpuru on kosteuskäyttäytymiseltään aika samanlaista tavaraa kuin ilmansulku-selluvillakin. Ja purueristyksiä on tehty jopa paksumpia kuin nykyisillä rakentamismääräyksillä edes tarvitsisi.
  
  Tuolla viereisessä kylässä tehdas tuotti aikanaan melkoiset kasat purua, sorvilastua ynnä muuta puupohjaista sälää, laittoivat sitä rivarin kattoon noin metrin verran. Eikä ole siinä rakenteessa liiemmin homeita näkynyt.
  
  Suoraan sanottuna aikalailla epäilen noita puheita, että "tutkimuksissa olisi löytynyt" kosteutta paksuista rakenteista jne. Tietääkseni asiaa ei ole hirveästi käytännössä tutkittu. Muutenkin alalla tiedetään yhdeksi suureksi puutteeksi, että varsinaisia tutkimuksia on tehty aivan liian vähän, useimmiten on lähinnä kerätty tietoja vanhoissa rakennuksissa esiintyneistä vaurioista ja tehty päätelmiä siltä pohjalta. Väitteet kastepisteen muodostumisesta rakenteen sisään ovat aika teoreettiselta pohjalta kehitettyjä huolia.
  
  Ja näin omana mielipiteenä sanoisin, että todennäköisesti mitään kastepistettä ei sinne muodostu, sillä suhteellisen kosteuden nousu itsessään vastustaa kosteuden siirtymistä rakenteeseen, ja siten ikäänkuin "välittää tiedon" rakenteen ulompien osien kosteuden noususta aina sisäpintaan asti, ja alkaa vastustaa kosteuden siirtymistä rakenteeseen. Ei siihen vaadita mitään kosteudensitomiskykyä, eikä sitä tarvitse sitoa rakenteeseen koko talveksi.
  Kyllä se kastepiste sinne ilman muuta muodostuu. Ei se välttämättä rehellistä vettä tarkoitakkaan.
  
  Kastepiste on lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tällainen lämpötila kylmänä vuodenaikana löytyy aivan jokaisesta rakenteesta.
  
  Eli kyseessä on rakennusfysiikan peruskäsitteisiin kuuluva asia, joka on samalla luonnonlaki. Sille ei ole vaihtoehtoja.
  
  Kertomassasi rakenteessa kosteus poistuukin hygroskooppisen eristeen takia eikä siten aiheutakkaan mitään ongelmia.
  
  Ja muutenkin nimimerkkisi on hieman oudosti valittu.
- rakennusfyysikko
  2014-02-05 05:53:52
  Fysiikkaa kirjoitti:
  Kyllä se kastepiste sinne ilman muuta muodostuu. Ei se välttämättä rehellistä vettä tarkoitakkaan.
  
  Kastepiste on lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tällainen lämpötila kylmänä vuodenaikana löytyy aivan jokaisesta rakenteesta.
  
  Eli kyseessä on rakennusfysiikan peruskäsitteisiin kuuluva asia, joka on samalla luonnonlaki. Sille ei ole vaihtoehtoja.
  
  Kertomassasi rakenteessa kosteus poistuukin hygroskooppisen eristeen takia eikä siten aiheutakkaan mitään ongelmia.
  
  Ja muutenkin nimimerkkisi on hieman oudosti valittu.
  "Kastepiste on lämpötila, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. Tällainen lämpötila kylmänä vuodenaikana löytyy aivan jokaisesta rakenteesta."
  
  Kyllä se kastepiste on olemassa lämpiminäkin vuodenaikoina. On sitten aivan eriasia että menevätkö ne kosteus-lämpötilaolosuhteet sinne asti vai eivät.
  
  "Kertomassasi rakenteessa kosteus poistuukin hygroskooppisen eristeen takia eikä siten aiheutakkaan mitään ongelmia."
  
  Niin? Eihän muunlaisia eristeitä hengittävään rakenteeseen pitäisikään laittaa.
jamofighter
2013-04-11 09:00:30
siinä paperin laitossa sen huomasi että veto loppui vasta kun sai viimeisetkin paperin saumat teipattua, oikeestaan rupesi mökki lämpenemään vasta sitten pienilläkin tehoilla. rakennus ajalta jäi muutama levy ekovillaa ja ecobat merkkistä villaa, laitoin trukkilavalle sitten muovi alle ja siihen päälle, syksyllä ruvettin tuota kasaa siirtämään ja täytyy sanoo että säikähin kun huomas että ecobatit oli kuivia paitsi se alimmainen ja ne kaikki ekovillan levyt oli märkiä! se alin ecobat kuivui melkein samantien kun nosti tikkaille kuivumaan ( vesi valui läpi) ekovillasta ei vesivalunut ja kuivaminen otti pari viikkoo. mielessä kävi aukaista seinä ja kattoo miltä se näyttää..
Nipsa
2013-04-11 11:06:37
Mietintää: Nykyisissä asunnoissa pitäisi olla aina lämmityskaudella alipainetta => kostea sisäilma ei työnny seiniin, kattoon eikä lattiaan. Päinvastoin alipaine yrittää imeä talvella hyvin hyvin kuivaa ulkoilmaa eristeiden ja rakenteiden läpi (pakkasilma on kuivaa vaikka olisi 100% kosteaa, absoluuttisesti siinä on hyvin vähän vettä). Jos tämä onnistuu niin tuo kylmä ja kuiva ilma samalla kuivaa eristeet ja rakenteet lämmitessään.

Nyt jos talossa on tiiviit muovit niin tuota alipaineen aiheuttamaa kuivumista ei pääse tapahtumaan. Vanhoissa puutaloissa ei ollut muoveja ja ne eivät homehdukkaan...
- rakennusfyysikko
  2013-04-11 11:36:39
  Tuossa on vaan sellainen ongelma, että rakenteen läpäisevät vuotoilmavirrat eivät yleensä jakaudu tasaisesti ja tuuleta koko rakennetta.
  
  Jopa tervapaperilla ja insuliitillä tiivistetty seinä voi olla hyvinkin ilmatiivis, mikä ei välttämättä kerro mitään siitä miten hyvin ko. seinä liittyy ala- ja yläpohjiin, tai miten ikkunoiden ja ovien liitokset on tehty. Puhumattakaan erilaisista läpivienneistä, väliseinistä jne. Vanhassa talossa voi hyvinkin olla niin, että ehjät seinä- ja kattopinnat voivat olla lähestulkoot täysin tiiviitä useiden neliöiden alalta, ja sitten muutamat pinta-alaltaan melko pienet vuotokohdat siellä täällä päästävät ilmaa läpi toisinaan melko suuriakin määriä.
  
  Tästä johtuen, en usko että läpituulettuvuus olisi oleellinen osa rakenteen kosteuskäyttäytymistä. Mielestäni ilmatiiveyteen kannattaa edelleen pyrkiä
- eljii
  2013-04-12 16:39:14
  rakennusfyysikko kirjoitti:
  Tuossa on vaan sellainen ongelma, että rakenteen läpäisevät vuotoilmavirrat eivät yleensä jakaudu tasaisesti ja tuuleta koko rakennetta.
  
  Jopa tervapaperilla ja insuliitillä tiivistetty seinä voi olla hyvinkin ilmatiivis, mikä ei välttämättä kerro mitään siitä miten hyvin ko. seinä liittyy ala- ja yläpohjiin, tai miten ikkunoiden ja ovien liitokset on tehty. Puhumattakaan erilaisista läpivienneistä, väliseinistä jne. Vanhassa talossa voi hyvinkin olla niin, että ehjät seinä- ja kattopinnat voivat olla lähestulkoot täysin tiiviitä useiden neliöiden alalta, ja sitten muutamat pinta-alaltaan melko pienet vuotokohdat siellä täällä päästävät ilmaa läpi toisinaan melko suuriakin määriä.
  
  Tästä johtuen, en usko että läpituulettuvuus olisi oleellinen osa rakenteen kosteuskäyttäytymistä. Mielestäni ilmatiiveyteen kannattaa edelleen pyrkiä
  Rakenteita EI pidä "tuulettaa" mihinkään suuntaan kulkevilla ilmavirroilla.
  Tosipöhkö ajatus. Sisäpuoli ON oltava tiivis jotta sisäilman kosteus ei pääse rakenteita pilaamaan. Ulospäin difuusiovastus oltava pienempi jolloin mahdolliset pienet kosteudet pääsevät ulospäin
  
  Vai kuivuuko pöydälle unohtunut reikäleipä ainoastaan jos sen läpi virtaa ilmaa?
- ei mitään uutta
  2013-04-29 14:49:44
  "Päinvastoin alipaine yrittää imeä talvella hyvin hyvin kuivaa ulkoilmaa eristeiden ja rakenteiden läpi (pakkasilma on kuivaa vaikka olisi 100% kosteaa, absoluuttisesti siinä on hyvin vähän vettä). Jos tämä onnistuu niin tuo kylmä ja kuiva ilma samalla kuivaa eristeet ja rakenteet lämmitessään.
  
  Nyt jos talossa on tiiviit muovit niin tuota alipaineen aiheuttamaa kuivumista ei pääse tapahtumaan. Vanhoissa puutaloissa ei ollut muoveja ja ne eivät homehdukkaan..."
  
  Ja höpönlöpöt. Ilma kulkee sitä reittiä mitkä on helpoin ja käytännössä ilmavuodot ovat aina pistemäisiä. Ilmavuotokohta ottaa energiaa kylmän ilman lämmittämiseen ja on vaarana että siihen muodostuu kylmä piste joka kondensoi sisäilman kosteutta.
  
  Vanhoja taloja on kautta aikan lahonnut mullaksi.
- rakennusfyysikko
  2014-02-05 23:24:43
  eljii kirjoitti:
  Rakenteita EI pidä "tuulettaa" mihinkään suuntaan kulkevilla ilmavirroilla.
  Tosipöhkö ajatus. Sisäpuoli ON oltava tiivis jotta sisäilman kosteus ei pääse rakenteita pilaamaan. Ulospäin difuusiovastus oltava pienempi jolloin mahdolliset pienet kosteudet pääsevät ulospäin
  
  Vai kuivuuko pöydälle unohtunut reikäleipä ainoastaan jos sen läpi virtaa ilmaa?
  Jospa ensin lukisit ja kommentoisit vasta sitten.. Minähän nimenomaan osoitin melko pitävästi sen, että ei se ennenkään ollut se rakenteen läpäisevä vuotoilma joka sen rakenteen kuivaa. Olkoot muoveja tai ei, vuotoilmavirta ei ole mitenkään erityisen hyödyllistä verrattuna vaikka hallittuun ilmanvaihtoon.
as77
2013-04-12 17:03:33
onpas monta viestiä korkeintaan puoliksi järkeviä. Sekaisin eri ilmiöt:

- ilman mahdollinen virtaus rakenteessa (jompaankumpaan suuntaan)
- vesihöyryn kulku diffuusiolla (aina sisältä ulos)
- Nipsa
  2013-04-12 23:24:00
  > vesihöyryn kulku diffuusiolla (aina sisältä ulos)
  
  Tietääkseni diffuusio ei toimi ilmavirrassa vastavirtaan. Sen sijaan muovin läpi molekyylit kyllä diffusoituvat.
- käytännössä ei
  2013-04-29 14:52:23
  Nipsa kirjoitti:
  > vesihöyryn kulku diffuusiolla (aina sisältä ulos)
  
  Tietääkseni diffuusio ei toimi ilmavirrassa vastavirtaan. Sen sijaan muovin läpi molekyylit kyllä diffusoituvat.
  Veden muovin läpäisy on kyllä erinomaisen vähäistä. Tästä syysä kuitenkin varotaan ns. kalselirakennetta, ettei raknteeseen muodostu kahta höyrysulkua, joiden väliin voisi alkaa kertymään kosteutta.
- arjen fyysikko
  2014-02-04 13:05:43
  Nipsa kirjoitti:
  > vesihöyryn kulku diffuusiolla (aina sisältä ulos)
  
  Tietääkseni diffuusio ei toimi ilmavirrassa vastavirtaan. Sen sijaan muovin läpi molekyylit kyllä diffusoituvat.
  Kaasut laajenevat äänen nopeudella. Tai sinne päin. Kyllä höyrynpaineella höyry kulkee virtausta vastaankin.
- egher5
  2014-02-05 23:28:21
  arjen fyysikko kirjoitti:
  Kaasut laajenevat äänen nopeudella. Tai sinne päin. Kyllä höyrynpaineella höyry kulkee virtausta vastaankin.
  Ehkäpä se sitten diffusoituu myös iv-kanavassakin virtausta vastaan ja tekee ilmanvaihdosta täysin turhaa.. Eiku..
  
  Ei rakenteiden läpi saa sellaisia ilmavirtoja että ne oleellisesti estäisivät diffuusiota. Se että rakenteen sisään päästetään lämmintä sisäilmaa vuotoilmana on aivan eriasia kuin diffuusio.
rakentajaehkä
2013-04-13 10:56:45
Hei

Mukavaa, että keskustelua on ns. hengittävistä rakenteista nykypäivänä, oli näköjään kymmenen vuotta vanhaa keskustelua, mutta mitä mahtaa olla tänäpäivänä tehdäänkö jonkun verran noita ilmansululla olevia taloja, ainakin ekovilla mainostaa itseään ja varmaan moniin yläpohjiin menee ekovillat, mutta miten on seinät ja jopa alapohjat?.
Tuossa aikaisemmin mainittiin, että olikose nyt jetta joka silloin tarjosi ns.hengittävää vaihtoehtoa, onko nyky päivänä talotehtailla tarjolla vastaavaa rakennetta?
- Sellupallo
  2013-04-16 12:34:04
  Noin yleensä ottaen voit tietysti asiakkaana ottaa selluvillan mihin pakettiin haluat. Höyrynsulku korvataan ilmansulkupaperilla, joka estää ilman suoran liikkumisen mutta mahdollistaa rakenteen hengittämisen.
- Tietoa kaipaava
  2013-04-22 21:41:12
  Eräässä valmistalopaketissa on 1krs talon yläpohjan n.260mm.eristeen päällä 16mm. lastulevy. Jos haluaisi laittaa ko.yläpohjaan lisäeristettä 200mm.joko
  puhallus-tai levyvillaa,niin voiko lisäeristeen laittaa tämän lastulevyn päälle vai
  pitääkö levyt poistaa?Kyseinen tila on kylmätilaa.Pyydän asiallisia arvioita tai
  kokemusperäistä tietoa eristekerroksien väliin,mahdollisesti jätetyn lastulevyn
  vaikutuksesta esim.kastepisteen muodostumistasoon tai homehtumisalttiuteen.
- ei haittaa mitään
  2013-04-29 14:44:33
  Tietoa kaipaava kirjoitti:
  Eräässä valmistalopaketissa on 1krs talon yläpohjan n.260mm.eristeen päällä 16mm. lastulevy. Jos haluaisi laittaa ko.yläpohjaan lisäeristettä 200mm.joko
  puhallus-tai levyvillaa,niin voiko lisäeristeen laittaa tämän lastulevyn päälle vai
  pitääkö levyt poistaa?Kyseinen tila on kylmätilaa.Pyydän asiallisia arvioita tai
  kokemusperäistä tietoa eristekerroksien väliin,mahdollisesti jätetyn lastulevyn
  vaikutuksesta esim.kastepisteen muodostumistasoon tai homehtumisalttiuteen.
  Ei sitä levyä tarvi poistaa... Jos sinne ei ole kertynyt kosteytta tähän asti, niin ei sitä ala kertyä myöskään lisäeristämien jälkeen, jos se on tavallista levyvillaa tai puhallusvillaa, eli vesihöyryä hyvin läpäisevää eristettä.
  
  Jos liimaat yllakon ulkovaipaksi uretaanilevyjä, niin sitä voi tulla ongelmia.
  
  Sellainen tulee mielee että jos levyjen alla on puahallusvillaa, niin se on varmasti painunut ja levun alla on ilmatilaa, joten levyn päälle tulevan villan hyöty voi hukaantua siihen että välissä on tuulettuva tila.
- Ei hyötyjä
  2013-04-29 14:56:25
  Korjausrakentamisessa tai lisäeristämisessä voi olla järkevää jatkaa höyrysylutonta rakennetta, koska höyrysulun lisääminen rakenteeseen olisi kohtuuttoman hankalaa.
  
  Mutta mitään järkisyytä ei ole rakentaa uutta höyrysuluttomaksi. Varminta olisi käyttää höyrysuluttoman rakentamisen kestävää eristettä, mutta laittaa silti kunnollinen nykyaikainen hörysulku.
  
  Höyrysuluttomuudessa ei ole ainakaan suomen oloissa mitään lisäarvoa mitä kannattaisi tavoitella.
Rakentaja kyllä
2013-04-16 12:30:37
Oma kokemus on 14 vuotta vanhasta talosta jossa ekovilla. Juuri eilen kävin yläpohjassa katsomassa. Kuivaa ja siistiä oli kaikin puolin. Ainakin omalla kokemuksellani voin suositella ko. rakentamistapaa.
- diipadaa.,.,
  2013-04-21 10:35:12
  Oma talo on 13 vuotta vanha, ihan tavallista lasivillaa ja höyrysulkumuovi, täysin kuivaa ja kaikki kunnossa, uskallan suositella.
Jere51
2013-04-16 21:49:25
Selluvilla on ollut käytössä yli 100 vuotta USA'ssa ja 70-luvulta Suomessa, kuten myös sahanpuru/kutterinpurulastu jne... ilman ongelmia, kun rakenteet on rakennettu ilman höyrynsulkumuovia. Höyrynsulkumuovi on "pakollinen" tyyppihyväksynnän mukaisesti lasi- ja kivivillaeristeille - ei selluvilla- ja puukuitu -eristeille, joiden yhteydessä yleensä käytetään ilmansulkupahvia/paperia.
- Kailotusta
  2013-04-17 00:36:27
  Höyrynsulkumuovihan ei ole "pakollinen", mitä se ikinä merkitseekään.
  
  Ehkäpä kannattaisi mennä vaikka lähimmälle rakennukselle, jossa laitetaan sellua seiniin, ja ihmettelemään laitetaanko siellä tosiaan paperia seiniin.
  
  PS Ei kai tuo kutteri & puru nyt kuitenkaan 70- luvulta ole Suomessa käytössä ollut?
  
  PSS Mihinkä perustelet väittämäsi "Höyrynsulkumuovi on "pakollinen" tyyppihyväksynnän mukaisesti lasi- ja kivivillaeristeille - ei selluvilla- ja puukuitu -eristeille, joiden yhteydessä yleensä käytetään ilmansulkupahvia/paperia. "
  
  Mitä haet takaa sanalla tyyppihyväksyntä? Jos sana "pakollinen" viittaa lakiin, niin lähetäthän linkin lakitekstiin, (jota ei ole olemassa).
- selittäkää tyhmälle
  2013-04-21 10:37:03
  Kailotusta kirjoitti:
  Höyrynsulkumuovihan ei ole "pakollinen", mitä se ikinä merkitseekään.
  
  Ehkäpä kannattaisi mennä vaikka lähimmälle rakennukselle, jossa laitetaan sellua seiniin, ja ihmettelemään laitetaanko siellä tosiaan paperia seiniin.
  
  PS Ei kai tuo kutteri & puru nyt kuitenkaan 70- luvulta ole Suomessa käytössä ollut?
  
  PSS Mihinkä perustelet väittämäsi "Höyrynsulkumuovi on "pakollinen" tyyppihyväksynnän mukaisesti lasi- ja kivivillaeristeille - ei selluvilla- ja puukuitu -eristeille, joiden yhteydessä yleensä käytetään ilmansulkupahvia/paperia. "
  
  Mitä haet takaa sanalla tyyppihyväksyntä? Jos sana "pakollinen" viittaa lakiin, niin lähetäthän linkin lakitekstiin, (jota ei ole olemassa).
  Mitä hyötyä kuvittelette saavuttavanne sillä että rakenteessa ei ole höyrysulkua?!?
- Kailotusta
  2013-04-21 12:57:21
  selittäkää tyhmälle kirjoitti:
  Mitä hyötyä kuvittelette saavuttavanne sillä että rakenteessa ei ole höyrysulkua?!?
  Kun kysyit minulta, niin vastaan.
  
  Ensinnäkin, en todellakaan tiedä mitä tuolla saavutetaan, siis positiivista. Negatiivista kylläkin. Joillekkin tuo höyrysulku tuntuu olevan ahdistava kokemus. Olisiko se positiivisella puolella pois jättämisessä?
  
  Toisekseen, ei tarvitse teititellä, mutta kiitoksia kuitenkin.
notko.
2013-04-20 08:54:16
No onkohan Ekovillalla hinnallisesti eroa vuorivillaan?, jos ajattelee ok-talonkokonais eristystä..
voi jeesuss...
2013-04-21 10:20:27
Kastepiste on AINA eristeessä. KAIKISSA rakenteissa.
typerysten jorinoita
2013-04-22 08:19:40
Miksi mitään rakennetta pitäisi tehdä ilman höyrysulkua?
- ToinenTypeys
  2013-04-22 10:18:31
  >Miksi mitään rakennetta pitäisi tehdä ilman höyrysulkua?
  
  Miksi yli tuhat vuotta talot on tehty ilman höyrysulkua? Löytyy monta yli 100 v taloa, jotka ovat täysin kunnossa vaikka niistä puuttuu tuo höyrysulku. Löytyy myös monta selvästi alle 100 v taloa, joissa on höyrysulku ja ovat homeessa.
  
  Toki löytyy myös homeisia ei-höyrysulkua-taloja sekä ihan kunnossa olevia hörysulku-taloja. Eli yksin hörysulku ei asiaa ratkaise vaan kokonaisuus.
- Teitä riittää
  2013-04-22 12:22:34
  ToinenTypeys kirjoitti:
  >Miksi mitään rakennetta pitäisi tehdä ilman höyrysulkua?
  
  Miksi yli tuhat vuotta talot on tehty ilman höyrysulkua? Löytyy monta yli 100 v taloa, jotka ovat täysin kunnossa vaikka niistä puuttuu tuo höyrysulku. Löytyy myös monta selvästi alle 100 v taloa, joissa on höyrysulku ja ovat homeessa.
  
  Toki löytyy myös homeisia ei-höyrysulkua-taloja sekä ihan kunnossa olevia hörysulku-taloja. Eli yksin hörysulku ei asiaa ratkaise vaan kokonaisuus.
  Kerrotko lisää yli tuhat vuotta vanhoista taloista ilman höyrysulkua. Missä voin Suomessa käydä niitä katselemassa?
  
  Aika lapsellista, tai sitten vain tyhmää, kirjoittelua perustella höyrysulun merkitystä yli tuhat vuotta vanhoilla taloissa, tai yli 100 vuotta vanhoilla taloilla, joista melkein kaikki on jo purettu.
- ToinenTyperys
  2013-04-24 13:13:01
  Teitä riittää kirjoitti:
  Kerrotko lisää yli tuhat vuotta vanhoista taloista ilman höyrysulkua. Missä voin Suomessa käydä niitä katselemassa?
  
  Aika lapsellista, tai sitten vain tyhmää, kirjoittelua perustella höyrysulun merkitystä yli tuhat vuotta vanhoilla taloissa, tai yli 100 vuotta vanhoilla taloilla, joista melkein kaikki on jo purettu.
  Tuossa edellä kyllä lupasin löytyvän vain yli 100 v taloja ilman hörysulkua. Tuhatvuotisista taloista en puhunut mitään, sanoin vain taloja rakennetun yli tuhat vuotta...
- Teitä riittää
  2013-04-24 13:28:25
  ToinenTyperys kirjoitti:
  Tuossa edellä kyllä lupasin löytyvän vain yli 100 v taloja ilman hörysulkua. Tuhatvuotisista taloista en puhunut mitään, sanoin vain taloja rakennetun yli tuhat vuotta...
  Hienoa. Kun 100 vuotta vanhoista taloista alle prosentti on jäljellä, niin jokaista löytämääsi taloa kohden löytyy 100 purettua.
  
  Kirjoittelusi on edeleen lapsellista, tai sitten vain tyhmää.
- pelkkiä jorinoita
  2013-04-29 14:39:33
  ToinenTypeys kirjoitti:
  >Miksi mitään rakennetta pitäisi tehdä ilman höyrysulkua?
  
  Miksi yli tuhat vuotta talot on tehty ilman höyrysulkua? Löytyy monta yli 100 v taloa, jotka ovat täysin kunnossa vaikka niistä puuttuu tuo höyrysulku. Löytyy myös monta selvästi alle 100 v taloa, joissa on höyrysulku ja ovat homeessa.
  
  Toki löytyy myös homeisia ei-höyrysulkua-taloja sekä ihan kunnossa olevia hörysulku-taloja. Eli yksin hörysulku ei asiaa ratkaise vaan kokonaisuus.
  Sata vuotta vanhasta rakennuskannasta on 1% jäljellä, eli vain parhaat valioyksilöt ovat säästyneet, yleensä pappiloita, kartanoita ja muita arvorakennuksia, jotka on rakennettu rahaa säästämättä ja on ollu myös varaa korjata vuosien saatossa.
  
  99% on purettu tai muuten tuhoutunut. Ennenhän oli ihan normaalia että pirtti pysyi pystyssä muutaman vuosikymmenen ja pihasaunaa uusittiin 10 vuoden välein.
  
  Mikään seikka ei tue sitä että tulisi pyrkiä höyrysuluttomaan rakenteeseen. Höyrysuluttakin pärjäävä rakenne voi terveemmin kun siihen lisää höyrysulun. Aina on terveempi vaihtoehto pitää rakenteet kuivina ja estää kosteuden pääsy sinne.
- ml213.
  2013-04-29 15:15:44
  ToinenTypeys kirjoitti:
  >Miksi mitään rakennetta pitäisi tehdä ilman höyrysulkua?
  
  Miksi yli tuhat vuotta talot on tehty ilman höyrysulkua? Löytyy monta yli 100 v taloa, jotka ovat täysin kunnossa vaikka niistä puuttuu tuo höyrysulku. Löytyy myös monta selvästi alle 100 v taloa, joissa on höyrysulku ja ovat homeessa.
  
  Toki löytyy myös homeisia ei-höyrysulkua-taloja sekä ihan kunnossa olevia hörysulku-taloja. Eli yksin hörysulku ei asiaa ratkaise vaan kokonaisuus.
  Se on totta, miten on vieläkin erittäin vanhoja rakennuksia, jotka ovat hyvässä kunnossa. Mutta, yhteistä näille on, ettei niissä asuta/käytetä talviaikoina.Samoin niiden seinärakenne on ohut ja siten hyvin kuivuva. (Kirkot , museot jne...)
  
  Niin, ymmärtänet mitä tapahtuu puulle , jos rakenteeseen lasketaan sisäilman kosteutta. Home ja lahoaminen edellyttää aina kosteuden. Kuiva puu ei homehdu, eikä lahoa, vaikka sen ikä olisi 1000 vuotta.
Larjostin
2013-04-24 10:16:05
Haluaisin nähdä tuhat vuotta sitten rakennetun talon jossa on sisällä sauna, vesi-wc, suihkut yms.
Et simmottis
2013-04-27 11:38:22
Mist sais kuivi sahanpurui (ko ei omasta päästäkkä riitä kaikkeen).

Teen kesämökkiä ja haluaisin vanhat kunnon menetelmät ja eristeen: puuta hirttä tervapaperia ja sahanpurua. kauhistuttaa ajastuskin styroxeista ja vintti-iitoista. Kyllähän ne hyviä on ja lämmönpitäviä, mutta entä hengitysilma ja talvehtiminen.
viisaita kuunnellen
2013-04-28 11:06:05
Näitä juttuja kun lukee niin ei voi kuin ihmetellä missä nämä kaikki viisaat ovat luuranneet vuosikymmenet...luulisi näiden vanhempien jo olleen niin viisaita ettei hometaloja olisi olemassakaan...

Minä väitän ettei ole yhtä oikeaa tapaa rakentaa hyvää taloa, oli kyseessä sitten hirsi,puurunkoinen,tiili,kivitalo, kaikki oiein tehtyinä toimii hyvin hoitamalla taloa, yksikään niistä ei ole ikuinen....

Väitän myös että nyt kun tämä homekeskustelu on saaanut sellaiset suhteet että lasillinen vettäkin yöllä pöydällä tuo jo jonkun mielestä suuren riskin.

Tässäkin homehysterian suurin syyllinen taitaa olla huolimaton rakentaminen ja bisnestä nyt todellakin yritetään tehdä jos minkäälaisilla tuotteilla ja varmaa on se että kun viimeisimmällä tekniikalla kun tehdään näitä taloja niin 40v päästä näistäkin löytyy vikoja, myös kosteusvikoja ja taas sama poru alkaa....ei nää ihmiset sen kummempaa tee kuin ennenkään....näitä viisaita taitaa olla liikaa suomessa......
- kompostoituva talo
  2013-04-29 14:34:34
  Vähän aikaa sitten olin katsomassa 50-luvulla rekennettua purueristeistä taloa. Oli aika hyväss kunnossa, mutta vanhan kylmäkomeron kohdalta oli päässyt vähän "hengittämään" ja seinä oli kompostoitunut mullaksi.
- vähän sinne päin
  2013-04-29 15:02:24
  Enpä usko että tämän päivän talojen rakenteista löyty sellaisia pommeja kuin 50 vuotta sitten rakennetuista. Tietämys suunnittelussa ja rutiinit niiden hyväksymisessä on ihan eri tasolla ja lisäksi työmaita myös valvotaan.
  
  60 ja 70 luvulla sai aika rauhassa tehdä rakentaessaan ihan sellaisia virheitä kuin halusi, silloin ei työmaalla juurikaan vahdittu että miten rakenteet oikeasti tehdään. Katsoin joskus vanhempieni 70 luvun alussa rakennetun talon piirustuksia ja hädin tuskin tunnisti samaksi taloksi, kuvia oli noudatettu varsin soveltaen.
- ml213.
  2013-04-29 15:06:12
  kompostoituva talo kirjoitti:
  Vähän aikaa sitten olin katsomassa 50-luvulla rekennettua purueristeistä taloa. Oli aika hyväss kunnossa, mutta vanhan kylmäkomeron kohdalta oli päässyt vähän "hengittämään" ja seinä oli kompostoitunut mullaksi.
  Niimpä. Ei tämä puurakenteiden lahoaminen liene tähtitiedettä. Jokainen ymmärtänee, mitä muutoksia tuli kun pesutilat/sauna siirrettiin ulkoa sisätiloihin.Samoin on helppo ymmärtää miten vaikuttaa seinärakenne/eriste, rakenteen kuivumiseen.
  Niin, mitä paksumpi seinärakenne, niin sitä merkityksellisempi on kosteussulku.Sisätilan kosteutta ei koskaan tulisi päästää rakenteisiin.Kosteus tulee poistaa siihen tarkoitettujen putkistojen kautta.
  
  Sekin on todellisuutta, ettei energian säästön/hintatason takia ole paluuta viime vuosituhannen rakentamiseen.
eikelpaaei
2013-04-29 14:56:36
Selluvillaa en laittaisi talooni !

Siihen tulokseen tulin vain yhden kerran sitä kateltuani välipohjassa johon laittelin lämpöpumpun putkia.

siis ihan humpuukia koko ampiaispesä. kun painat kädelläsi jää siihen jälki eikä palaudu, kun sylkäset siihen, tulee musta kuoppa ja siihen jää.

mitä se sellainen eriste mukamas on ?
sellaistavillaa
2013-04-29 15:52:40
Koittakaapa tehdä selluvillasta itsellenne housut niin pääsette ihastelemaan kuinka se toimii kaikilla keleillä !

siis kunnollenen eristehän on sellainen että sen voi pestä jopa halutessa.

pesin höyhenpeitteenkin vasta jokin aika sitetn eikä mennyt pilalle.

vesilintukin sukeltaa eikä mene lämpöeristeet uusiksi.

minunkin talossani kävi aikoinaan niin että kattomiehet jätti harhan alta tiivisteet pois.

tuli kova lumipyru ja välipohjaan lunta kuin perunapenkki !

mitenkähän selluvillan olisi siinä rytäkässä käynyt ? ny ei käynyt mitenkään, karhuntalja kuivui ajan kanssa ja sillä siisti.
- ml213.
  2013-04-29 17:41:18
  Jos selluvilla eriste kastuu, niin se myös kuivuu tehokkaasti, vaikka eristettä olisi 500mm. Itse tein aikoinaan kokeen ja Itäeristeen edustajan puheet piti paikkansa. Siis toimii kuin tiiliseinä.
  Muuten selluvilla kostutetaan kun seinään eriste ruiskutetaan. Itsellä on kokemusta yli 10 vuoden ajan ja eriste on kuin uusi.
- ml213.
  2013-04-29 17:44:26
  >karhuntalja kuivui ajan kanssa ja sillä siisti.<
  
  Juuri paksuissa kerroksissa karhuntalja/vuorivilla on ongelmallista, joka homehduttaa puurakenteet.Kosteus siirtyy erittäin hitaasti ulkoilmaan.Tee vaikka koe, niin huomaat todellisuuden.
- kyllä toimii
  2013-04-30 08:35:26
  Kyllä minulla on ollu lasivilla puhallusvillojen päällä lunta lumipyryn jälkeen, mutta ei siitä ole mitään ongelmaa tuullu, sieltä se vesi haihtuu ilman mitään ongelmia pois.
- verta nenästä
  2013-04-30 08:36:54
  ml213. kirjoitti:
  Jos selluvilla eriste kastuu, niin se myös kuivuu tehokkaasti, vaikka eristettä olisi 500mm. Itse tein aikoinaan kokeen ja Itäeristeen edustajan puheet piti paikkansa. Siis toimii kuin tiiliseinä.
  Muuten selluvilla kostutetaan kun seinään eriste ruiskutetaan. Itsellä on kokemusta yli 10 vuoden ajan ja eriste on kuin uusi.
  Tuo on vähän sama kuin työnäisi meisselin pyllyynsä, ihan vain siitä ilosta että se mahtuu sinne.
  
  Mitä järkeä on kastella mitää villoja höyrysulun pois jättämisellä?!?
- lasivilla toimii
  2013-04-30 08:41:22
  ml213. kirjoitti:
  >karhuntalja kuivui ajan kanssa ja sillä siisti.<
  
  Juuri paksuissa kerroksissa karhuntalja/vuorivilla on ongelmallista, joka homehduttaa puurakenteet.Kosteus siirtyy erittäin hitaasti ulkoilmaan.Tee vaikka koe, niin huomaat todellisuuden.
  Lasivillan höyrynvastushan on noin nolla. Jos puhutaan yläpohjasta, niin siellä on muovi alimmaisena jonka päälle mahdollinen vesi valuisi ja se muovi on lämmitä sisätilaa, joka kyllä höyrystää veden pois ja se haihtuu ihan iloisesti niiden villojen läpi ulko ilmaan.
  
  Seinärakenteessa seinään päässeestä vedestä tulisi ongelmia, koska se valuisi seinän alaosaan kastelleen alaohjauspuut eikä sisäilman lämpö sitä välttämättä kuivattaisi.
  
  Mutta seinän sisälle pyryytä lunta eikä valu sadevesiä, jos valuu niin onglemia on taatusti vaikka olisi selluvillaa.
  
  Lasivillaa on kuitenkin käytety jo vissiin 60 vuotta ja rakennusvirheettömissä rakenteissa ei ole mitään ongelmaa, joten ihan tyhjää länkytystä tuolainen selluvillan kehuminem, josta oikeasti ei ole kunnolla vielä kestokokemusta.
- eristeen purkaja...
  2013-05-05 20:57:01
  lasivilla toimii kirjoitti:
  Lasivillan höyrynvastushan on noin nolla. Jos puhutaan yläpohjasta, niin siellä on muovi alimmaisena jonka päälle mahdollinen vesi valuisi ja se muovi on lämmitä sisätilaa, joka kyllä höyrystää veden pois ja se haihtuu ihan iloisesti niiden villojen läpi ulko ilmaan.
  
  Seinärakenteessa seinään päässeestä vedestä tulisi ongelmia, koska se valuisi seinän alaosaan kastelleen alaohjauspuut eikä sisäilman lämpö sitä välttämättä kuivattaisi.
  
  Mutta seinän sisälle pyryytä lunta eikä valu sadevesiä, jos valuu niin onglemia on taatusti vaikka olisi selluvillaa.
  
  Lasivillaa on kuitenkin käytety jo vissiin 60 vuotta ja rakennusvirheettömissä rakenteissa ei ole mitään ongelmaa, joten ihan tyhjää länkytystä tuolainen selluvillan kehuminem, josta oikeasti ei ole kunnolla vielä kestokokemusta.
  Miksi lasivillassa alkaa homehtuminen, jos se asennetaan kosteana?
Slobo
2014-01-30 22:59:31
Termex seinissä ja yläpohjassa ilman höyrysulkua 16 vuotta. Ei mitään murheita.
- Hampaat psesemättä
  2014-01-30 23:20:58
  16v, eikä ongelmia...
  
  Tietämättömiä löytyy monta lisäksesi.
12+13
2014-01-31 11:11:54
Ei kannata riskeerata selluvillan kanssa seinärakenteissa.

Sahanjauhoeristeet olivat aikoinaan kans painumattomia, kun automaattinen täyttövara ylhäällä.

Nyt, kun niitä remontoi niin aivan järkyttäviä painumia ja isoja alueita ilman eristeitä.

Miksi seinän sisällä stabiilissa tilassa oleva eriste painuu?

Ei silloin ollut muovia mutta kastepiste muodostuu seinän sisään ja aiheuttaa laajenemista ja kutistumista vuoron perään vuosien varrella.
Wanhassa vara paremp
2014-02-04 11:03:01
Ihmettelen näitä keskusteluja. Kyllä nykyajan ihmisille on teollisuuden propaganda mennyt hyvin läpi.

Toiset sanovat, etteivät vanhat talot ole hyviä, koska niistä on vain alle 2 % jäljellä. Miksiköhän? Ehkä siksi, että 1970-luvulla noita vanhoja purettiin oikein urakalla modernien piilosokkeleilla ja tasakatoilla varusteltujen lättänöiden tieltä. Lisäksi moni vanha talo korjattiin piloille energiakriisin seurauksena.

Silti hyvin moni vanha talo on edelleen pystyssä, eivätkä kaikki kunnossa olevat ole vain pappiloita. Pihasauna on aika huono vertaus, sitähän ei alunperinkään tehty asunnoksi, vaan pesutilaksi.

Vanhat hirsitalot ovat kestäneet erittäin hyvin ja mikä parasta, ne on tehty korjattaviksi. katsokaapa vaikka Wanhan Rauman puutaloja!

Nykytalot rakennetaan tietyllä elinkaariajattelulla. Elinkaaren päätyttyä ei niitä aleta korjaamaan, vaan puretaan surutta pois.

Höyrynsulku on hyvä asia ja välttämätön, varsinkin lasi-ja kivivillalla eristetyissä rakenteissa, sekä paksuissa seinärakenteissa. Nykymääräyksin eristetyissä seinissä höyrynsulun tarve korostuu. Pienikin reikä höyrynsulussa, paksulla eristeellä eristetyssä seinässä, voi johtaa vakavaan kosteusvaurioon.

Nykyrakentamisen laatu on todella huonoa. Vaikka tunnetaankin rakennusfysiikka ja suunnitellaan rakenteet oikein, mitä se auttaa, jos työmaita ei suojata sateelta, eikä lattiavalujen anneta kuivua ennen muovimaton asentamista? Eräs homevaurioihin erikoistunut asiantuntija sanoi, että kaikki uudet betonitalot tulevat olemaan hometaloja, koska betonin ei anneta kuivua riittävän pitkään.

Kyllä nykyisin tiedetään ja osataan, mutta ei haluta tehdä kestävää, koska kestävän tekeminen ei ole tuottoisa bisnes. Tämän huomaa erityisesti nykyajan autoista ja kodinkoneista.

Mitä eri aikakausien taloihin tulee, niin kyllä kaikkein surkeimpia tapauksia ovat olleet 1960-1970 luvulla rakennetut, valesokkelille ja kaksoislaatalle perustetut kommaritalot. Sen sijaan ennen sotia rakennetut talot ovat kaikkein parhaita. Rintamamiestaloista löytyy sekä hyviä, että huonoja yksilöitä, mutta tulee muistaa, että nämä talot tehtiin pula-aikana, joten ei ole ihme, jos jossain on jouduttu oikaisemaan.
- vettäseinänsisään
  2014-02-04 11:12:14
  > Höyrynsulku on hyvä asia ja välttämätön
  
  Näin on. Maalaisjärkeenkinkäypää että sisäilman kosteutta ei pidä päästää rakenteisiin. Rakenteet saattavat säkällä pystyä välittämään sen ulospäin. Tai sitten eivät.
  
  Noita hyvällä tuurilla toimineita sitten äänekkäästi tuodaan esille...
Wanhassa vara paremp
2014-02-04 13:40:34
''> Höyrynsulku on hyvä asia ja välttämätön

Näin on. Maalaisjärkeenkinkäypää että sisäilman kosteutta ei pidä päästää rakenteisiin. Rakenteet saattavat säkällä pystyä välittämään sen ulospäin. Tai sitten eivät.

Noita hyvällä tuurilla toimineita sitten äänekkäästi tuodaan esille..''

Kyllä höyrynsulutonkin rakenne toimii, kun käytetään oikeanlaisia, kosteutta sitovia ja luovuttavia materiaaleja, eikä tehdä liian paksua lämmöneristystä. Ilmansulkupaperi tulee asentaa tiivisti, samoin kuin muovikin. Nykymääräyksin tehdyissä taloissa on pakko käyttää tiivistä höyrynsulkua, koska rakenne ei fuskaa, ja on vaarana kosteuden kondensoituminen seiniin.

Mutta entäpä sitten, kun muoviin tulee reikä? Tai jätäppä nykyajan talo kylmilleen! Jos tulee esimerkiksi pitkä sähkökatko, pamahtaa energiataloudellinen nykytalo vääjäämättä homeeseen.

Lämpövuoto oikeassa paikassa on vain hyvästä. Vanhojen rossipohjien toiminta perustui nimenomaan lattian lämpövuotoihin. Nykytaloissa rossipohja määritellään riskirakenteeksi kondenssiongelmien takia! Tämä kaikki vain ja ainoastaan liian paksujen eristeiden takia.

Ilmastonmuutosta ei ole olemassakaan! Koko energiansäästö on nykyisen ilmastopolitiikan sanelemaa toimintaa, jolla rahastetaan ihmisiä. Toiminnalla saadaan aikaan valheellista kansantalouden kasvua: ensin energiaremontit, sitten homesaneeraukset muutamien vuosikymmenien päästä. Nyt on aika herätä ja lakata uskomasta asiantuntijoihin ja uutistenlukijoihin!
12+20
2014-02-04 20:14:08
Vanhan talon voi varustaa asunnoksi mutta kunhan asuu siellä samoin kuin vanhana aikana.

Pihanperällä huussi ja sauna. Pyykinpesu pihalla ja kuivatus samoin.

Harva vain haluaa aamulla käydä suihkussa pihanperällä mutta ei tarvitse höyrysulkua talossa.
- ettänäin..
  2014-02-05 06:10:03
  Höpönlöpön.. Onhan ennenvanhaankin pesutilat olleet sisällä, eri rakennuksessa mutta sisällä kuitenkin.
  
  Ja tämänpäivän kylppärissä ei muuten ole lähellekään samaa kosteusrasitusta kuin mitä se oli silloin kun vesi lämmitettiin padassa. Se vesihöyry tunkee jokapaikkaan sen verran kovin, että edes kosteaan tilaan tarkoitetut sähkölaitteet eivät tunnu kestävän sitä. Itsekin yritin kerran laittaa lämpöpatterin pihasaunaan.. Mutta korroosio pilasi termostaatin ja kytkimen todella nopeasti.
  
  Ja koetapa kuivata pyykkiä ulkona pakkasella. Eiköhän tuokin aktiviteetti hoitunut talvisin sisällä.
  
  Eikä se vessa tuo kosteutta juuri ollenkaan. Ennen sotia se huussi oli vaan käytännössä pakko sijoittaa muualle, hyvinkin ymmärrettävistä syistä. Sillä on hyvin vähän tekemistä nykyajan vessojen kanssa.
- Näin on aina oleva
  2014-02-05 10:48:55
  ettänäin.. kirjoitti:
  Höpönlöpön.. Onhan ennenvanhaankin pesutilat olleet sisällä, eri rakennuksessa mutta sisällä kuitenkin.
  
  Ja tämänpäivän kylppärissä ei muuten ole lähellekään samaa kosteusrasitusta kuin mitä se oli silloin kun vesi lämmitettiin padassa. Se vesihöyry tunkee jokapaikkaan sen verran kovin, että edes kosteaan tilaan tarkoitetut sähkölaitteet eivät tunnu kestävän sitä. Itsekin yritin kerran laittaa lämpöpatterin pihasaunaan.. Mutta korroosio pilasi termostaatin ja kytkimen todella nopeasti.
  
  Ja koetapa kuivata pyykkiä ulkona pakkasella. Eiköhän tuokin aktiviteetti hoitunut talvisin sisällä.
  
  Eikä se vessa tuo kosteutta juuri ollenkaan. Ennen sotia se huussi oli vaan käytännössä pakko sijoittaa muualle, hyvinkin ymmärrettävistä syistä. Sillä on hyvin vähän tekemistä nykyajan vessojen kanssa.
  Olipa tarinaa. Padassahan tulee vesi selvästi kiuhattaa ennen käyttöä :)
  
  Kummasti tuo oma patterini on tuolla pihasaunassa viihtynyt jo 35v. Pitää varmaankin alkaa varoittelemaan sitä :)
  
  Ennen käytiin saunassa lauantaisin. Nykyään suihkussa käydään 4x vuorokaudessa eri aikoina.
  
  Kun olin nuori, niin pyykki kuivattiin ulkona pakkasellakin. Äitiä auttelin pyykkien nostamisessa naruille. Aika yleinen käytäntö.
  
  Vessa ei liity kosteuskuormaan mitenkään.
- ettänäin.
  2014-02-05 23:33:55
  Näin on aina oleva kirjoitti:
  Olipa tarinaa. Padassahan tulee vesi selvästi kiuhattaa ennen käyttöä :)
  
  Kummasti tuo oma patterini on tuolla pihasaunassa viihtynyt jo 35v. Pitää varmaankin alkaa varoittelemaan sitä :)
  
  Ennen käytiin saunassa lauantaisin. Nykyään suihkussa käydään 4x vuorokaudessa eri aikoina.
  
  Kun olin nuori, niin pyykki kuivattiin ulkona pakkasellakin. Äitiä auttelin pyykkien nostamisessa naruille. Aika yleinen käytäntö.
  
  Vessa ei liity kosteuskuormaan mitenkään.
  "Padassahan tulee vesi selvästi kiuhattaa ennen käyttöä :)"
  
  Ei tietenkään tarvitse.. Mutta aika helposti siinä niin kuitenkin käy. Ja vaikkei keittäisikään, niin jo 80 asteinen pata kyllä hönkii ympäristöönsä aika paljon kosteutta.. Viimeistään siinä vaiheessa kun sitä vettä alkaa sekoittelemaan käyttölämpöiseksi.
  
  "Kun olin nuori, niin pyykki kuivattiin ulkona pakkasellakin. Äitiä auttelin pyykkien nostamisessa naruille. Aika yleinen käytäntö."
  
  Onpa herttainen tarina.. Paha vaan ettei se muuta miksikään sitä tosiasiaa että jääkiteet haihtuvat aika heikosti. Kyllä minunkin äitini on vienyt pyykkiä ulos talvella. Ei vaan kukaan edes kuvitellut että siitä tulisi täysin kuivaa. Tuulettaminen on aivan eriasia kuin kuivaaminen.
help m
2014-02-05 12:39:19
"Ja koetapa kuivata pyykkiä ulkona pakkasella"

missään pyykki ei kuivu paremmin kuin kuivassa pakkasilmassa

muukin tietämys on täyttä huttua tai varmaankin maalaisjärjellä päättelyä
Rakentaja 2014
2014-02-06 04:49:06
Olen rakentamassa Kontion massiivihirsitaloa, yläpohjassa ilmansulkupaperi ja selluvilla. Ilmatiiveysmittauksen tulos 0,9. Vuodot käytännössä ikkunoiden teippauksista, jotka oli helppo korjailla/parannella. Seinät ovat siis pelkkää puuta.
- Otan osaa.
  2014-02-06 13:18:17
  Kai joku raasu tällaisia vielä haluaa.
- toinen rakentaja
  2014-02-07 07:37:37
  Otan osaa. kirjoitti:
  Kai joku raasu tällaisia vielä haluaa.
  Ja onko se sinulta jotenkin pois?
  
  Ahdistaako muovimyyjää kun myynti ei vedä?
- Niin helppoa
  2014-02-07 14:49:14
  toinen rakentaja kirjoitti:
  Ja onko se sinulta jotenkin pois?
  
  Ahdistaako muovimyyjää kun myynti ei vedä?
  Ei ole. Näitä häviäjiä tosiaan riittää.
  
  Tein taloni kivestä yläpohja mukaanlukien. Ei ole muovia. En kyllä ostanutkaan, joten ei ole sulle myytäväksi.
  
  Ei muuten pala, eikä homehdu. Talo tiivis, eikä hiiret tee pesiä.
  
  Eikä tarvitse mietiä kuinka kurkihirsi painuu ajan saatossa ja ikkuna- aukot painuvat ja lasit pulahtaa ulos.
  
  Mutta katajainen kansa sorvaa sitä hyvää liimapuuta :) :) :) :)
  
  Tuli muuten matalaenergiatalo hieman eri ilmavuotoluvuilla :)
- toinen rakentaja
  2014-02-07 22:34:35
  Niin helppoa kirjoitti:
  Ei ole. Näitä häviäjiä tosiaan riittää.
  
  Tein taloni kivestä yläpohja mukaanlukien. Ei ole muovia. En kyllä ostanutkaan, joten ei ole sulle myytäväksi.
  
  Ei muuten pala, eikä homehdu. Talo tiivis, eikä hiiret tee pesiä.
  
  Eikä tarvitse mietiä kuinka kurkihirsi painuu ajan saatossa ja ikkuna- aukot painuvat ja lasit pulahtaa ulos.
  
  Mutta katajainen kansa sorvaa sitä hyvää liimapuuta :) :) :) :)
  
  Tuli muuten matalaenergiatalo hieman eri ilmavuotoluvuilla :)
  Silti sinä, ja kaltaisesi muovi-fasistit floodaavat palstaa niin ettei sekaan mahdu asiallista keskustelua.
muovista> ekovillaan
2014-02-07 14:06:24
Muovi-Mafian paras ja ehkä naurattavin vastaus oli ongelmakohtien esiintuomisen jälkeen seuraava:

Tuota, siihen homeeseen vain pitää tottua ja tarvittaessa home-oireita hoidattaa lääkärillä. Me nyt vain on päätetty mennä 0-luokan energiataloihin.

Haluammeko lapsille astmaa tai home-allergiaa ? en minä ainakaan, sinusta en tiedä.

Muovipullotalon kiroukset nahkassa kärsineenä allegikkona asun nyt ekovillatalossa ja sen höyrynsulkumuovin tilalla on vain ilmansulku-PAPERI joka tasaa seinässä liikkuvaa kastepiste kohtaa. Näin rakenne voi kuivua kun sitä muovia ei ole seinässä. Ja perusvilla tarvitsee sen muovin, siitä tämä fiksun rakentamisen dissaus on alkanut.

Tänään voin hyvin ekovillatalossa, ei ahdista henkitietä eikä ole oireita. Ilma on raikas ja huom. tämä uusi talo toimii painovoimaisella ilmanvaihdolla! Ja toimii.

Mutta jos lada-kuskit ei paremmasta tiedä, ennen vahinkoa, niin ehkä se oppi tulee kantapään kautta tiedon valoksi teillekkin.

Ajatelkaa lasten terveyttä, ei omasta niin enää väliä, mutta kiva olla terveessä talossa vailla hengitystie oireita.

Mukavaa päivänjatkoa jokaiselle lokeroitujalle.
- talo kivestä
  2014-02-07 14:52:23
  Puutalot pitäisi kieltää, niin ei ole orgaanista ainetta miköä tuota hometta aiheuttaa.
  
  Mutta kun vasara on ainoa työkalu mitä tuntevat, niin onhan sitä pakko käyttää :) :) :)
  
  Ilma kiertaa 100 ltr joka sekunti. Ja on raikasta. Nuo ilmanvaihtoasiat ovat monelle niin vaikeita. Eihän sitä mitenkään näe ja hypistelykin vaikeaa.
  
  Ja onhan tuo fysiikka aivan täyttä höpinää. Eivät mistään tajua mitään :) :) :) :)
tee-talo-tiiviiksi
2014-02-09 17:22:21
Onneksi 1959 valmistuneessa talossani on hyvä höyrynsulku
Sattumoisin alumiinipaperia mutta laadukas muovi on yhtä hyvä

Tampereella tutkittiin että ylihintaiset ekovillatkin eristävät parhaiten kuivina
Siis tosityhmää päästää sisäilman kosteutta lämpöeristeisiin

"Pullotalo" on kaukainen ihanne, talojen ilmavuodot ovat aika suuria :(
Rakentamismääräyskokoelman määräämä ilman vaihtuvuus oltava aina

Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Minä häviän tämän taistelun
Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
23.12.2024 02:24Ikävä
91
8358
Jos jokin ihme
Tapahtuisi huomenna niin mikä se olisi sinun elämässäsi?
23.12.2024 12:01Ikävä
92
6455
Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi
En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
23.12.2024 02:09Ikävä
58
6304
Sydän karrella
Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
23.12.2024 00:19Ihastuminen
34
4951
Onko yhtään ikävä
Vai pitäisikö sinut unohtaa
23.12.2024 11:07Ikävä
45
3341
Olet taitava
monessa asiassa. Myös siinä, miten veit sydämeni. Äkkiarvaamatta, pikkuhiljaa. Yhtäkkiä huomasin että minusta puuttuu jo
24.12.2024 23:16Ikävä
59
3310
Miksi halusit
Tällaisen suhteen?
23.12.2024 08:38Ikävä
50
3285
Sinulle J mies
Hyvää joulua ❤️
23.12.2024 21:37Ikävä
44
2879
Sinällään hauska miten jostakin
jaksetaan juoruta vaikka mitä. Jakorasia yms. Raukkamaista toimintaa. Annetaan jokaisen elää rauhassa eikä levitellä per
24.12.2024 08:56Ikävä
51
2826
Mikä tarkoitus tällä kaikella
On ollut? Osaatko vastata tähän?
23.12.2024 20:38Ikävä
53
2817

Vastaukset

sama kirjoitti:

Epäilijä kirjoitti:

kuulija kirjoitti:

Anssi kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

Perustaja kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

hengitän, olen siis olemassa kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Perustaja kirjoitti:

Perustaja kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

Perustaja kirjoitti:

Perustaja kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Nippe kirjoitti:

Pehku kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Nippe kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Putkimies kirjoitti:

Putkimies kirjoitti:

heppamies kirjoitti:

Määräysten mukaan kirjoitti:

eksbertti kirjoitti:

iytg78 kirjoitti:

Näin on aina oleva kirjoitti:

Anssi kirjoitti:

Näitä riittää kirjoitti:

jamofighter kirjoitti:

Näitä riittää kirjoitti:

rakennusfyysikko kirjoitti:

Fysiikkaa kirjoitti:

rakennusfyysikko kirjoitti:

eljii kirjoitti:

Nipsa kirjoitti:

arjen fyysikko kirjoitti:

Tietoa kaipaava kirjoitti:

Kailotusta kirjoitti:

selittäkää tyhmälle kirjoitti:

ToinenTypeys kirjoitti:

Teitä riittää kirjoitti:

ToinenTyperys kirjoitti:

ToinenTypeys kirjoitti:

ToinenTypeys kirjoitti:

kompostoituva talo kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

ml213. kirjoitti:

lasivilla toimii kirjoitti:

ettänäin.. kirjoitti:

Näin on aina oleva kirjoitti:

Otan osaa. kirjoitti:

toinen rakentaja kirjoitti:

Niin helppoa kirjoitti:

Luetuimmat keskustelut

Minä häviän tämän taistelun

Jos jokin ihme

Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

Sydän karrella

Onko yhtään ikävä

Olet taitava

Miksi halusit

Sinulle J mies

Sinällään hauska miten jostakin

Mikä tarkoitus tällä kaikella